Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto
|
|
- Tyyne Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Otto E A Hjelt ( ) It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose1992) PREVENT I opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen Sitoumukset: Ei sitoumuksia terveys- tai lääketeollisuuteen Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 1 Otto E. A. Hjelt ( ) oli kansallisesti merkittävä suomalainen lääkäri ja tutkija, joka kehitti työuransa aikana patologista anatomiaa ja käytännössä loi suomalaisen oikeuslääketieteen perustan. Myöhemmin professori Hjelt kiinnostui terveydenhuollon kehittämisestä, ja toiminnallaan hän muun muassa oli 1878 perustamassa lääkintöhallitusta sekä 1879 vaikutti ensimmäisen terveydenhoitosäännön syntymiseen, joka oli ensimmäinen maata koskeva yhtenäinen laki terveydenhuollon alalla. Myöhemmin pääasiassa työuransa jälkeen Otto Hjelt loi vielä uuden uran suomalaisen lääketieteen historian tutkijana, ja häntä pidetäänkin Suomen lääketieteen historian isänä. Vuonna 1885 erotessaan yliopiston professuurista Hjelt sai arkkiatrin arvonimen Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 2 L1 PREVENT I Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys, pe klo : Suomalaisten terveys - Väestönäkökulma terveyteen / Prof. Ossi Rahkonen : Suomalaisten suun terveys / Dos. Heikki Tala : "Ajattelun harhat" /Dos. Pekka Louhiala to klo : Evoluutio /Dos. Jari Haukka : Evoluutio ja terveys /Dos. Heikki S : Tautien historian suuret linjat ja globaali terveys /Dos. Heikki S. (1,25 op) Hammasklinikan ls. 1 ke klo : Biostatistiikka ja epidemiologia / Prof. Samuli Ripatti ja Dos. Jari Haukka : Ympäristöterveys / Prof. Juha Pekkanen ti klo : Lääketieteellisen ajattelun kehitys /Dos. Heikki S : Johdatus terveyden ja prevention historiaan I /Dos. Heikki S. ti klo : Johdatus terveyden ja prevention historiaan II / Dos. Heikki S Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 3 Kurssin tavoite ja suoritustapa Tavoite: Ymmärtää prevention perusta lääkärin / hammaslääkärin työssä, epidemiologian ja näyttöön perustuvan lääketieteen / hammaslääketieteen perusteita, lääketieteen historiaa ja globaalia terveyttä Sisältö: Prevention perusta: väestön terveys, terveyden sosiaaliset määrittäjät, prevention ja tautien historia, epidemiologia & biostatistiikka ja globaali terveys. Opintojakson sisältö niveltyy yhteen L2 kurssin syksyllä Väestön terveys (3 op) -opintojaksoon. Toteutus ja työtavat: Ohjattua opetusta 16 tuntia (luennot) ja omaehtoista opiskelua 18 tuntia (oppimispäiväkirjat ja kirjallisuuteen perehtyminen sekä tentti). Opetuksessa hyödynnetään Moodlea. Suoritustavat: Luentokurssi, oppimispäiväkirjat ja tentti (Moodlessa). Arviointi: Hyväksyttyyn suoritukseen tarvitaan hyväksytty oppimispäiväkirja ja hyväksytty tenttisuoritus. Tentin arvosteluasteikko: Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 4 Biolääketiede LL / HLL tutkinto Kansanterveystiede > Ennalta ehkäisy, preventio -- Väestö Kliininen lääke / hammaslääketiede Public health is the science and art of preventing disease, (Charles Edward Winslow, Yale school of medicine, 192) LL / HLL -tutkinnon osaamistavoitteet ( opetuksen päivän tuotteita) joista kansanterveystieteen osasto osaltaan vastaa punaisella merkityistä: Lääkäri kliinikkona: tiedot, taidot ja asenteet Tutkimusosaaminen lääkärin työssä Vuorovaikutustaidot Ammatillisuus ja etiikka sen osana Yhteistyö- ja johtamistaidot Terveyden edistäminen Elinikäinen oppiminen Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 6 1
2 Kansanterveystieteen opetus LL (HLL) -tutkinnossa TEORIAA KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy Naisten eliniän muutos n. 35 v!!! Miehet- naiset erotus 6.5 v L1/H1 L2/H2.L3 L4 L5..L6 Elinajanodote on se vuosien määrä, jonka tänään syntyvät ihmiset keski-määrin eläisivät, jos kuolleisuus säilyisi nykyisellään Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 8 Mistä nuo 35 lisävuotta ovat tulleet? Suomalainen terveyden menestystarina Ossi Rahkonen Terveyden menestystarina Terveyden menetystarina: Alkoholihaittojen kehitys Keuhkosyöpäkuolleisuus / ikävakioitu 8 Työikäisten tupakointi Mitä tulisi tehdä? % 15% Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 12 2
3 Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt 21 Miehet Naiset Ossi Rahkonen Terveyden menetystarina? Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Ossi Rahkonen --- Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto Ossi Rahkonen Vartiainen E ym SLL 28, THL Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite Ossi Rahkonen = III Elämänlaatutavoite 3
4 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 28 (1992, 1988) Prevention paradoksi, käykö näin? Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu) Rosen strategia: It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 28) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Keskeiset krooniset kansantaudit Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski (Frolich & Potvin 28) Prevention paradoksi, vai näin? Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 21, Lindström et al, Lancet 26:368; vuotiasta suomalaista (172 miestä, 35 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen tavoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 3% energian saannista 47 alle 1% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 (Frolich & Potvin 28) Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Interventio 4 vuotta Ossi Rahkonen Diabeteksen ehkäisytutkimus 522 lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 21, Lindström et al, Lancet 26:368; Laihtuminen 1 v: koeryhmä 4,7 kg kontrolli,9 kg Seuranta 3,2 vuotta Tuomilehto ym. NEJM 21;344:1343 Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS % Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. NNT 7 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä Koeryhmä Kontrolli Vuosi Ossi Rahkonen 8 4
5 Kuolemat Titanicin nais- ja lapsimatkustajien keskuudessa matkustusluokan mukaan v 1912 (1517 hukkui, miehet+naiset) M o r t a l i ty ( % ) Naiset Lapset 1st 2nd 3rd. 1st/2nd 3rd Passenger class Lähde: Broom L & Selznick P, 1968 & Martin Bobak Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen vuotiaan miehen elinajanodote tuloviidenneksen mukaan Pro rich 7.4 v 11.3 v 27 (Tarkiainen ym. 212 SLL) Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen Ossi Rahkonen - Helsingin yliopisto - Hjelt instituutti 28 The primary determinants of disease are mainly economic and social, and therefore its remedies must also be economic and social. Medicine and politics cannot and should not be kept apart. Geoffrey Rose The Strategy of Preventive Medicine, 1992 Ossi Rahkonen - Helsingin yliopisto - Hjelt instituutti 5
LL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.
Otto E A Hjelt (1823 1913) PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.2013 Ei sitoumuksia teollisuuteen; tutkimusrahoitusta Työsuojelurahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä
VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur
VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys 10.9.2015 It is better to be healthy than ill or dead
VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur
Väestön terveys S2014 TENTTI VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys - -.. klo 12-14 HI LS 1& HI LS 2
Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 09.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
VÄESTÖN TERVEYS L2. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 27.08.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
VÄESTÖN TERVEYS L3. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 08.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto L2 Väestön terveys luentokurssi 28.11.2012 Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä,
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät
Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) L2 Väestön terveys luentokurssi 27.9.2013 Ei sitoumuksia teollisuuteen; tutkimusrahoitusta Työsuojelurahastolta,
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 07.10.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto L3 Väestön terveys luentokurssi 17.1.212 Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä,
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 03.12.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 13.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1
Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys
VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2015 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yliopisto, approbatur 7.9.2015
VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2015 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yliopisto, approbatur 7.9.2015 Kurssin vastuuhenkilö: Ossi Rahkonen ossi.rahkonen@helsinki.fi Kansanterveystieteen HELSINGIN
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
Esityksen tavoitteet
Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat
Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti
Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen
Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto
Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät
Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
Sairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
Kansanterveystieteen opintokokonaisuus
Käsitelty lääketieteen koulutusohjelman johtoryhmässä 26.2018 Hyväksytty lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 10.4.2018 Kansanterveystieteen opintokokonaisuus Sisällys Kansanterveystieteen
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa
DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin
Curriculum Vitae 2016
Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2
Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen 26.9.2014 It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys S2014 ohjelma 8.9. klo
KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS
KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)
Ma Ti Ke To Pe
Sivu 1 Viikot 36-40 Ma 31.08.2015 Ti 01.09.2015 Ke 02.09.2015 To 03.09.2015 Pe 04.09.2015 8-9 K:YOK Luento SN100 OPTU Esittelyt SN200 K:YOK Luento SN100 OPTU HOPS info SN200 K:YOK Luento SN100 OPTU Esittelyt
Yhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede, lääketiede:
JOHDANTOPÄIVIEN OHJELMA Johdanto yliopisto-opiskeluun ja lääketieteeseen Aika: tiistai 8.8 maanantai 14.8.2017 Paikka: Osmo Järvi Sali; Medisiina Kiinamyllynkatu 10 Yhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede,
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
ATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät
Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus
Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus Alueellinen hyvinvointikertomus - verkostoseminaari 7.2.2017, Helsinki Timo Ståhl, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö http://yle.fi/uutiset/3-9428915
Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla
Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
Opetuksen tavoitteet. VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2014 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yo, approbatur 8.9.2014.
VÄESTÖN TERVEYS PREVENT II - kurssi S2014 L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yo, approbatur 8.9.2014 Kurssin vastuuhenkilö: ossi.rahkonen@helsinki.fi Kansanterveystieteen HELSINGIN YLIOPISTO Hjelt-instituutti
Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti
Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö
Syöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä
Pekka Puska Pääjohtaja Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäiv ivä 15.1.2010 VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 15.1.2010 1 Kansanterveyden kuvaa säätelevät
I vuosikurssin opetus lukuvuonna
I vuosikurssin opetus lukuvuonna 2017 2018 Seuraavat lähipäivät ovat pakollisia, joten varaa nuo ajankohdat kalenteriisi jo hyvissä ajoin! Lähiopetuksen luokkatilat löytyvät myös WebOodista kunkin opintojakson
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
SYKSY Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi
SYKSY 2017 2 lv. Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset on merkitty punaisella! HOIT4009 IKÄÄNTYNEEN/HOIT0701 KLIINISEN HOITOTYÖN /HOIT0908 MIELENTERVEYS- ASIAKKAAN TERVEYS JA SEN
Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
Tunniste Opintojakso Lyhenne Opetus Op Ajankohta Tyyppi Kieli
Tunniste Opintojakso Lyhenne Opetus Op Ajankohta Tyyppi Kieli 8010001 English Academic Reading Skills EARS Kuopio: English Academic Reading Skills 2.00 05.09.2016 Näyttökoe englanti 8013651 English Academic
Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
Perusopinnot (Cmo100) 25 op
Perusopinnot (Cmo100) 25 op Kääntäjän perustaidot Kääntäjän kompetenssit (Cmo111, 5 op) Johdantokurssi, jossa käsitellään kääntäjän ammatin toimenkuvia ja valmiuksia. Kääntäjän kompetensseihin kuuluvat
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))
P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin
Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..
DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LUKUJÄRJESTYS Kevät 2010 kevätlukukausi 4.1.2010 3.6.2010
Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Ryhmä: LH09 1 3. jakso 2 kello ma 4.1 ti 5.1 ke 6.1 to 7.1 pe 8.1 ma 11.1 ti 12.1 ke 13.1 to14.1. pe 15.1 KTO HTT Loppiainen OPO TYÖS 8.00-8.45 9.00-9.45 KTO HTT VAPAA
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus
Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus Mari Suonio ja kumppanit 19.5.2017 Taustaa Toimiva, vakiintunut malli valtakunnallisille verkkokursseille olemassa Noin 3000 op ja 13-10 verkkokurssia
Kolmen ensimmäisen viikon alustava lukujärjestys lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille
Kolmen ensimmäisen viikon alustava lukujärjestys lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille L1/H1 Orientaatioviikko vko 34 21.8. Maanantai 22.8. Tiistai 23.8. Keskiviikko 24.8. Torstai 25.8. Perjantai
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2