Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Transkriptio

1 Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille, jotka eivät ole perinteisessä työsuhteessa teettäjään. Joukkoistettu tapa teettää ja tehdä työtä voi olla uhka monelle perinteiselle yritykselle ja niiden työntekijälle. Toisaalta näin voi myös syntyä uusia kasvuyrityksiä, uusia työpaikkoja ja uudenlaista työkulttuuria. Ilmiöstä, sen leviämisestä ja vaikutuksista tiedetään vasta vähän. Työelämä 22 -hankkeen uusia työn tekemisen tapoja käsittelevä WORKUP-tapahtumasarja pyörähti Helsingissä käyntiin teemalla Vaeltavat ammattilaiset. Tilaisuudessa pohdittiin joukkoistetun työn tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Kuinka paljon sitä tullaan tekemään? Ketkä sitä tekevät? Mitä tapahtuu työllisyydelle? Miten työelämä muuttuu? Syntyykö Suomeen uusia merkittäviä alustatalouden yrityksiä? Paneelikeskustelujen ja yleisöäänestysten varaan rakentuneeseen tilaisuuteen osallistui runsas 7 henkeä. Pääosin tutkijoista, joukkoistetun työn teettäjistä ja tekijöistä, virkamiehistä ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva yleisö otti kantaa joukkoistetun työn tulevaisuuteen Prospectumin viestiseinä-työkalun avulla. Seuraavassa on yhteenveto tuloksista. Lisääntyykö joukkoistettu työ? Tähän yleisöllä oli hyvin yhdenmukainen näkemys: kyllä ja selvästi. Lähes kolme neljästä uskoi, että vuonna 23 vähintään joka viides saa tuloja tällaisesta työstä (kuvio 1). Vertailukohtaa nykytilanteeseen on vaikea löytää, koska luotettavia tilastoja ei asiasta ole. Kuvio 1. Kuinka moni Suomen työllisistä saa vuonna 23 ainakin osan tuloistaan joukkoistetusta työstä? N= Vähintään joka neljäs Joka viides Joka kymmenes Harvempi kuin joka kymmenes

2 Ketkä tekevät joukkoistettua työtä? Osallistujien näkemykset vaihtelivat suuresti siitä, onko joukkoistettu työ tekijöilleen vapaaehtoinen valinta vai pakon sanelemaa. Vapaaehtoisuus sai jonkin verran enemmän kannatusta. Yli 4 % kuitenkin uskoi, että joukkoistetun työn tekijät jakautuvat kahteen suurin piirtein samankokoiseen ryhmään. Kuvio 2. Missä määrin vapaaehtoisuuteen perustuvaa joukkoistettu työ on vuonna 23? N= Pääosalle omaehtoista Pääosalle pakon sanelemaa Noin puolelle omaehtoista ja puolelle pakon sanelemaa Osallistujien näkemykset hajosivat myös siinä, kuinka koulutettuja joukkoistetun työn tekijät tyypillisesti ovat. Vajaa 4 % uskoi, että tyypillisellä tällaisen työn tekijällä on korkeakoulututkinto. Tasan yhtä moni oli sitä mieltä, ettei tyypillisellä tekijällä ole korkeakoulututkintoa eikä myöskään toisen asteen ammatillista koulutusta. Mitä työn joukkoistaminen vaikuttaa työelämään? Näkemykset joukkoistamisen vaikutuksista työelämässä olivat verraten positiivisia. Useampi kuin kaksi kolmesta uskoi joukkoistamisen auttavan luomaan uusia työpaikkoja. Uhkana olemassa oleville työpaikoilla joukkoistamisen näki vain runsas 15 % (kuvio 3). Kuvio 3. Auttaako työn joukkoistaminen luomaan uusia työpaikkoja vai onko se uhka monille olemassa oleville työpaikoille?n= Auttaa luomaan uusia työpaikkoja Uhka monille olemassa oleville työpaikoille En osaa sanoa

3 Näkemykset joukkoistamisen seurauksista työelämän laadulle olivat myös useammin positiivisesti kuin negatiivisesti sävyttyneitä. Enemmän myönteisinä kuin kielteisinä vaikutukset näki runsaat puolet vastanneista. Päinvastaista mieltä oli vajaa kolmannes (kuvio 4). Kuvio 4. Auttaako työn joukkoistaminen parantamaan suomalaisten työelämän laatua vai uhkaako se heikentää sitä? N= Auttaa parantamaan Uhkaa heikentää En osaa sanoa Onko Suomi edelläkävijä vai jäljessätulija? Hiljattain julkaistussa valtioneuvoston selvityksessä oltiin huolissaan siitä, että Suomi näyttäisi olevan jäämässä alustatalouden junasta ( Osallistujat uskoivat kuitenkin vahvasti, että Suomessa on vuonna 23 useita tai ainkin joitain globaalisti merkittäviä alustatalouden yrityksiä (kuvio 5). Kuvio 5. Onko vuoteen 23 mennessä syntynyt globaalisti merkittäviä suomalaisia alustatalouden yrityksiä? N= On useita Voi olla joku Tuskin Ei ole Erityistä joukkoistetun työn edelläkävijäasemaa ei Suomen uskottu kuitenkaan saavuttavan. Suomen uskoi olevan edelläkävijä vuonna 23 vain 12 % vastanneista. Toisaalta vain 16 % uskoi, että Suomi olisi jäljessä tulijakaan. Valtaosa (72 %) katsoi Suomen kulkevan samaa vauhtia Euroopan muiden maiden kanssa.

4 Sääntely ja tarvitaanko sitä? Osallistujilla oli erilaisia käsityksiä siitä, mikä hidastaa eniten joukkoistetun työn yleistymistä Suomessa. Useimmin tällaiseksi tekijäksi nähtiin lainsäädäntö ja/tai työehtosopimukset. Myös asenteiden ja kulttuuriin tai joukkoistetun työn teettäjien vähäisyyttä piti moni hidasteena (kuvio 6). Kuvio 6. Mikä hidastaa joukkoistetun työn yleistymistä Suomessa tällä hetkellä eniten? N= Asenteet ja kulttuuri Joukkoistetun Lainsäädäntö työn teettäjien ja/tai tessit vähäisyys Joku muu Osallistujien selvä valtaosa oli silti sitä mieltä, että joukkoistettu työ kaipaisi selvempiä pelisääntöjä työn tekijän oikeuksien turvaamiseksi. Niiden laatimisen näki kiireellisenä tehtävänä useampi kuin kaksi kolmesta (kuvio 7). Kuvio 7. Tulisiko joukkoistetulle työlle laatia nykyistä selvemmät pelisäännöt työn tekijän oikeuksien turvaamiseksi? N= Kyllä ja kiireellisesti Ehkä sitten, kun mahdollisista ongelmista tiedetään enemmän Ei Lopuksi Joukkoistettu työ on verraten uusi ilmiö, jota on Suomessa tutkittu vasta vähän ja josta on vaikea saada yleistettävää tietoa tilastojen ja tutkimusten kautta. Työelämä 22 -hankkeen WORKUP-tapahtumaan osallistuneiden näkemyksen mukaan joukkoistettu työ tulee

5 kuitenkin yleistymään Suomessa nopeasti ja haastamaan perinteisiä ja tyypillisesti työsuhteeseen perustuvia tapoja teettää ja tehdä työtä. Joukkoistettua työtä voidaan hyvällä syyllä pitää ns. disruptiivisena innovaationa, jolla voi yleistyessään olla huomattavankin kauaskantoisia vaikutuksia työmarkkinoilla ja työelämässä. WORKUP-tapahtumassa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mitä joukkoistetun työn yleistyminen voi merkitä mm. työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta sekä millaisia uudenlaisia eettisiä kysymyksiä siihen voi liittyä. Näistä lisää toisessa yhteydessä.