Sternin raportti ja sen kritiikki*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sternin raportti ja sen kritiikki*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Sternin raportti ja sen kritiikki* Matti Liski Ma. professori helsingin kauppakorkeakoulu yhteenveto tämä selvitys käsittelee sternin raportin 1 taloudellista sisältöä ja siihen kohdistunutta kritiikkiä. sternin raportti voidaan nähdä mittavana kustannus hyötyanalyysinä. se perustelee voimakkaat välittömät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi järkevinä puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. raportti ei tuota uutta tieteellistä näyttöä ilmastonmuutoksesta tai sen yhteiskuntiin kohdistuvista vaikutuksista nimensä mukaisesti raportti on yhteenveto aiemmasta tutkimuksesta. johtopäätökset kuitenkin poikkeavat yhteenvedon kohteena olevasta tutkimuksesta, mikä on johtanut keskusteluun erojen syistä. kritiikki ei kumoa raportin keskeistä johtopäätöstä: ilmastopolitiikka on taloudellisesti perusteltavissa. raportin suosittelemat välittömät päästöleikkaukset ovat kuitenkin kritiikin * Artikkeli perustuu Ympäristöministeriön tilaamaan samannimiseen selvitykseen. Kiitän kommenteista Magnus Cederlöfiä, Matti Pohjolaa, Hanne Siikavirtaa, Susanna Suomalaista ja Vesa Vihriälää. 1 Sternin raportin painettu versio on listattu viiteluettelossa. Tekstin lainaukset ovat verkkoversiosta, joka on osoitteessa treasury.gov.uk/independent_reviews/ stern_review_economics_climate_change/stern_review_ report.cfm mukaan ylisuuria, koska raportissa arvotetaan politiikan tulevia hyötyjä ongelmallisella tavalla. Perinteinen lähestymistapa johtaisi asteittain kiristyviin päästötavoitteisiin. sternin kannattamat välittömät toimet voidaan kuitenkin perustella suurilla epävarmuuksilla ilmasto ongelman luonteesta. ilmastopolitiikka on vakuutus, jota on vaikeaa, ellei mahdotonta, hinnoitella perinteisen kustannus hyötyanalyysin keinoin. tästä johtuen kritiikki, tai stern, eivät ole yksiselitteisesti oikeassa. kritiikki kohdistuu myös raportin toteuttamistapaan, jossa ohitettiin perinteinen akateeminen asiantuntija arviointi ennen julkaisua. kritiikin yhtenä tavoitteena voidaankin nähdä jälkikäteen korvata etukäteisarviointi ja siten palauttaa uskottavuus itse päätulokseen, jonka mukaan ilmastopolitiikka on taloudellisesti kannattavaa. sternin raportti on kontekstinsa tuotos se on poliittinen asiakirja mutta sama pätee myös kritiikkiin, sillä keskusteluun osallistuvat erityisesti osapuolet, joiden lähestymistavan raportti haastaa. 1. johdanto sternin raportti on mittava ilmastopolitiikan

2 KAK 1/2008 kustannus hyötyanalyysi, jonka tavoitteena on vastata kysymykseen kannattaako ilmastopolitiikka taloudellisesti. Vastauksena on lukuja, jotka kertovat politiikan kustannuksista ja hyödyistä ilmaistuna prosentteina bruttokansantuotteesta. sternin raportissa arvioidaan, että toimimattomuudesta seuraa vähintään 5prosentin globaali Bkt:n pudotus, nyt ja ikuisesti. Pessimistisessä tapauksessa vaikutus on jopa 20 prosenttia tai enemmän. toisaalta politiikankustannukset, jotka syntyvät päästöleikkauksista ja poistavat pahimmat vaikutukset, voidaan rajata noin yhteen prosenttiin globaalista Bkt:sta. 2 nämä luvut poikkeavat merkittävästi aiempien tutkimusten vastaavista luvuista. ilmastonmuutoksen kustannukset ovat raportissa suuremmat kuin mihin on totuttu ja toisaalta päästöleikkaukset ovat halpoja. tästä johtuen raportti suosittelee aikaisia ja voimakkaita päästöjen leikkaustoimia, kun taas aiempi tutkimus painottaa asteittain lisääntyvää panostusta ilmastopolitiikkaan. raportissa tavoitellaan kasvihuonekaasujen pitoisuustavoitetta 550 ppm (parts per million of Co2 equivalent) pitkällä aikavälillä, joka johtaisi suurella todennäköisyydellä korkeintaan noin 3asteen ilmakehän keskimääräiseen lämpenemiseen. leikkausten tulisi alkaa suurin piirtein heti ja johtaa pitkällä aikavälillä yli 80 prosentin päästöleikkauksiin verrattuna nykyiseen tasoon. Mikä selittää raportin poikkeavat tulokset? Pyrin vastaamaan tähän kysymykseen raporttia käsittelevän akateemisen keskustelun pohjalta. tavoitteenani ei ole siis kattavasti tehdä yhteenvetoa raportin eri osista, vaan keskittyä sen keskeiseen taloudelliseen sisältöön. tämä on perusteltu rajaus, koska raportin poikkeavat 2 Sternin raportin yhteenveto, sivu 1. tulokset jotka ovat keskustelun ytimessä ovat selitettävissä muutaman taloudellisen avainparametrin valinnalla. on ehkä yllättävää, että keskustelun ytimeen voi leikata näin suoraviivaisesti, onhan raportti 575 sivua pitkä, 23 hengen työryhmän yli vuoden työ, joka käsittelee globaalia, mahdollisesti yli vuosisatojen vaikuttavaa luonnontieteellistä ilmiötä. Maallikko ehkä odottaisi, että keskustelu rönsyilisi tasaisesti paksun teoksen eri osissa. raportissa ei kuitenkaan ole uutta tieteellistä näyttöä, kuten seuraavasta lainauksesta tulee ilmi: Olemme nojanneet perustieteeseen. Emme ole yrittäneet tuottaa uutta tieteellistä tutkimusta. Emme ole tiedemiehiä (oma käännös, sir nicholas stern, BBC, ). 3 raportin laajat tieteellistä näyttöä koskevat osat eivät ole siis uusia, eivätkä siksi ole aiheuttaneet yhtä kiihkeää keskustelua kuin taloudellinen osio. 4 kiistanalainen osio on luku 6, joka on raportin taloudellisen analyysin ydin. tässäkään osiossa raportti ei poikkea aiemmasta tutkimuksesta suuresti siinä mielessä, että käytetty analyysin apuväline tietty taloudellinen mallikehikko, jota tarkastelen tarkemmin myöhemmin ontaloudellisen kasvun malli, johon on lisätty ilmasto ongelmaa kuvaava luonnontieteellinen osa. standardi lähestymistapa sekä aineiston että työkalun suhteen mahdollistaa tulosten tarkan jäljittämisen. erot aiempaan selittyvät tapaan, jolla raportti arvottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaukana tulevaisuudessa. toisaalta leikkausten 3 Lainaus Hendersonin (2007) artikkelista. 4 Sternin tulkintoja tieteellisestä näytöstä kritisoidaan (ks. esimerkiksi Carter et al. 2006), mutta tätä keskustelua en tässä arvioi.

3 Matti Liski kustannukset lasketaan mukaan vain ensimmäisen 50 vuoden osalta. osoittautuu, että raportin analyyttisen työkalun tuottamat tulokset palautuvat pitkälti perinteisiksi, kun vaikutusten arvottaminen korjataan vastaamaan aiempaa käytäntöä. tämä on aivan lohdullinen havainto useasta syystä. ensinnäkin voimme näin jälkikäteen todeta, että raportin analyysi on johdonmukaista, kun nyt ymmärrämme, mistä poikkeavat tulokset syntyvät. toiseksi raportin päätulos, että ilmastopolitiikka voidaan perustella taloudellisesti pitää paikkansa, vaikka jälkikäteisarvioinnin vaatimat korjaukset toteutetaan. erot liittyvät siihen, millä tahdilla ilmastotavoitteiden tulisi kiristyä. kolmanneksi raportti ja sitä seurannut keskustelu on antanut lisäpotkua tutkimukseen, joka käsittelee pitkän aikavälin vaikutusten arvottamista. uusin akateeminen tutkimus antaakin viitteitä siitä, että raportin tapa arvottaa kustannuksia saattaa sittenkin olla oikea. jäsennän tämän selvityksen niin, että taustoitan ensin jaksossa 2, kuinka pitkän aikavälin taloudellisia hyötyjä tarkastellaan standardissa taloudellisessa kustannus hyötyanalyysissä. ilman tätä taustaa on mahdoton ymmärtää keskustelua ja ottaa kantaa sternin raportin valintoihin. jaksossa 3kuvaan perinteisen asteittaisen kiristymisen mallin ja kuinka lähestymistavan edustajat ovat osallistuneet keskusteluun. samassa yhteydessä tulevat esille asteittaisen lähestymistavan heikkoudet. ilmastonmuutokselta suojautumisessa ei ehkä lopulta ole kysymys kulutuksen, investointien ja ilmastohaittojen optimaalisesta tasauksesta yli ajan. ilmastoongelman luonne on epävarma eikä äärimmäisten tulemien mahdollisuuksia voi sulkea pois, kuten asteittaisen kiristymisen mallissa. jaksossa 4käsittelen tätä teemaa ja kritiikkiä, joka ei kohdistu pelkästään sterniin vaan myös asteittaisen sopeutumisen ajatukseen. jaksossa 5 listaan muuta pienempää kritiikkiä. Päätelmissä totean, että pyrkimys taloudelliseen täsmällisyyteen muutaman tunnusluvun muodossa tulisi ilmasto ongelman pitkän aikavälin kustannus hyötyanalyysissä hylätä. 2. Pitkän aikavälin ilmastohyötyjen arvottaminen 2.1. tausta ilmastopolitiikka on julkinen hanke siinä missä esimerkiksi julkinen silta tai tiehanke, ja siksi hankkeelle on tehtävä kustannus hyötyanalyysi. ilmastohanke on kuitenkin poikkeuksellinen, koska sillä on kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja sen kestoaika on poikkeuksellisen pitkä. olen toisaalla verrannut ilmastohanketta julkiseen siltainvestointiin, joka valmistuu 100 vuoden päästä (liski 2004). sillasta saatavat hyödyt on taloudellisessa analyysissä pystyttävä ilmaisemaan rahassa ja muutettava vertailukelpoisiksi nykyhetken investointikustannusten kanssa. jo ensimmäinen askel eli kaukaisten hyötyjen arviointi on vaativaa, mutta vaikka siltahankkeen hyödyt tiedettäisiin, ei ole selvää kuinka näitä hyötyjä tulisi arvottaa tänään. julkisten hankkeiden tulisi tuottaa kuten yksityisten. investointi 100 vuoden siltahankkeeseen tulisi tuottaa vähintään markkinoilta saatava tuotto, muutoin julkiset varat kannattaisi sijoittaa markkinoiden tarjoamiin kohteisiin. jos hanke on kuitenkin 100 vuotta kestoltaan, markkinoilla ei ole vertailukohdaksi näin pitkäkestoisia sijoitusinstrumentteja. Mitä tuottovaatimusta tulisi siis käyttää? kuviossa 1havainnollistan mikä on 100 vuoden päästä saatavan 1000 euron hyöty ny

4 KAK 1/2008 Kuvio euron nykyarvo eri koroilla, kun aikajänne on 100 vuotta kyarvoisena eri korkokannoilla. seitsemän prosentin korko perustelisi vain yhden euron investoinnin tänään. toisaalta yhden prosentin tuottovaatimuksella kannattaa jo investoida 368 euroa, kun odotettavissa on 1000 euroa 100 vuoden päästä. sternin raportin taloudellinen kritiikki kulminoituu keskusteluun siitä, mitä korkoa tulisi käyttää ilmastopolitiikan pitkän aikavälin hyötyjen arviointiin. kuten kuvion esimerkki osoittaa, pienet muutokset korkotasossa vaikuttavat dramaattisesti hankkeen kannattavuusarviointiin. keskustelu on osittain puhtaasti taloudellista, mutta tulevien sukupolvien hyötyjen arvottaminen on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Pyrin valottamaan tätä kysymystä ensin yleisesti ja sitten käyn läpi tarkemmin kritiikin ja kuinka se vaikuttaa raportin lopulliseen johtopäätökseen ilmastopolitiikan kannattavuudesta. käyttämällä yhteisvaikutusten arviointimallia. Malli on yksinkertaisesti taloudellisen kasvun malli, johon on lisätty ilmasto ongelmaa kuvaava dynamiikka (PaGe malli). 5 tämä on periaatteessa oikeaoppinen tapa lähestyä pitkän aikavälin kustannus hyötyanalyysiä. analyysissä tulee haarukoida talouden pitkän aikavälin kasvua, joka samalla määrää julkisen sijoituksen koron eli investoinnin tuottovaatimuksen. lisäksi ilmastopolitiikka itsessään vaikuttaa talouden kehitykseen, ja tätä kautta tuotto tulee riippumaan valitusta politiikasta. ilmastopolitiikan hyötyjen pitkän aikavälin arvottamisessa on välttämätöntä tarkastella taloudellisen kasvun perustekijöitä. näin siksi, että teknologia määrää investointien reaalisen tuoton ja preferenssit säästöjen tarjonnan eli investointien käyttöön saatavat varat. tasapainossa säästöjen kysyntä on yhtä suuri kuin säästöjen tarjonta. tätä ehtoa voidaan luonnehtia ns. ramseyn säännön avulla, jota havainnollistan kuviossa 2. 6 kulutuksen hyötyjä vuonna 2007 kuvaa kuvion palkin koko. säästäminen tarkoittaa, että osasta kulutushyötyä luovutaan, säästöt sijoitetaan markkinoille, jossa teknologia määrää tuottavuuden ja sitä kautta sijoituksen tuoton. tuotto merkitsee lisäkulutusta ja hyötyä vuonna on selvää, että säästämispäätös riippuu siitä, kuinka vuoden 2107 lisäkulutusta arvostetaan päätöksentekohetkellä eli vuonna tulevan kulutuksen arvostus on sitä alempi mitä kärsimättömämpi kuluttaja on eli mitä suurempi on diskonttokorko (aikapreferenssi) sternin lähestymistapa sternin raportissa lähestytään pitkän aikavälin arvottamisongelmaa varsin systemaattisesti 5 PAGE malli on kuvattu Hopen (2006) artikkelissa. 6 Frank Ramsey (1927) tutki säästämistä matemaattisen mallin avulla. Ramseyn käsitteellinen työ on pohja nykyaikaisille kasvumalleille, myös Sternin käyttämälle. 0

5 Matti Liski Kuvio 2. Ramseyn sääntö 8 toisaalta kulutuksen arvostusta alentaa varallisuusvaikutus 7 :Mitä korkeampi varallisuuden taso on lähtökohtaisesti vuonna 2107, sitä pienempi on säästöillä aikaansaatu lisähyöty. Varallisuusvaikutus tarkoittaa siis halua välttää suuria ajallisia kulutuseroja, mikä hillitsee halua tehdä tulonsiirtoja tulevaisuuteen. kuviossa on tasapainoa kuvattu siten, että vuonna 2007 säästämisen kautta luovutettu hyötypalkki on samansuuruinen kuin vuoden 2107 säästämisen kautta saavutettu hyötypalkki, kun jälkimmäisen arvoa korjataan alaspäin diskonton ja varallisuusvaikutuksen vuoksi. ilmastopolitiikan pitkän aikavälin hyötyjä voidaan vertailla tämän hetken uhrauksiin, kuten kuviossa 2vertailimme säästämisen tulevia kulutushyötyjä tämän hetken kulutuksesta luopumiseen. sternin mukaan vertailu tulee tehdä niin, että aikapreferenssin aste eli diskonttokorko asetetaan lähelle nollaa, koska ei ole perusteltua asettaa eri sukupolvien hyötyjä eriarvoiseen asemaan pelkän ajallisen sijoittumisen perusteella. 7 Käytän termiä varallisuusvaikutus, koska se avautuu paremmin taloudelliseen mallintamistraditioon tottumattomille kuin kulutuksen rajahyödyn jousto tai suhteellisen riskikarttamisen aste, jotka kerrottuna kulutuksen kasvuvauhdilla olisivat täsmällisiä ilmaisuja. aikapreferenssionselvästi oikeudenmukaisuusparametri. Valinta heijastelee sternin subjektiivista käsitystä, jolle on helppo löytää tukea. diskonttauksen poistaminen kuviosta 1 lisää tulevaisuuden arvostusta ja siten kasvattaa vuoden 2107 hyötypalkkia suhteessa 2007 kulutushyödyn menetykseen: säästämisen tarjonta lisääntyy, koska tulevaisuudesta välitetään enemmän. samoin tapahtuu ilmastopolitiikan arvolle eli ilmastoinvestoinnit tulevaisuuteen kannattavat enemmän kuin diskonttauksen vallitessa. sternin toinen keskeinen oletus on varallisuusvaikutuksen pienuus. Varallisuusvaikutus on asetettu niin, että kulutuksen pienestä lisäyksestä saatava lisähyöty puolittuu, kun varallisuus kaksinkertaistuu. jos käytetään bruttokansantuotetta varallisuuden mittana ja kulutustason estimaattina, niin Yhdysvaltain kulutustaso on noin kaksinkertainen esimerkiksi slovenian kulutustasoon nähden. sternin oletuksen mukaan 100 euron lisäys slovenialaisen kulutuksessa on kaksi kertaa arvokkaampi kuin 8 Liitteessä johdan kulutuksen valintaa kuvaavan säännön formaalisti. Liitteen yhtälöt kuvaavat myös myöhempää kuviota 6, jossa kulutuksen tulevaan tasoon liittyy epävarmuutta. 1

6 KAK 1/2008 keskimääräisen yhdysvaltalaisen samasta rahasta saatava hyöty. slovenia todennäköisesti saavuttaa Yhdysvaltain tämän päivän varallisuustason joskus tulevaisuudessa. slovenialaisten uhraukset tänään säästämisen tai ilmastopolitiikan muodossa ovat siis tulonsiirtoja tulevaisuuden rikkaille slovenialaisille, joiden saama hyöty lisäkulutuksesta on varallisuusvaikutuksen vuoksi vain puolet tämän päivän slovenialaisten menetyksistä. nämä kaukaisten slovenialaisten hyödyt saavat ilman diskonttaustakin pienen painon tämän päivän arvoissa, mikä vähentää halukkuutta uhrauksiin tänään. sternin olettama varallisuusvaikutus on erittäin pieni, kun sitä verrataan yleisesti käytettyihin lukuarvoihin. Pieni varallisuusvaikutus tarkoittaa suurta halukkuutta tehdä uhrauksia tulevaisuuden hyväksi. sternin valitsema alhainen diskonttokorko yhdessä pienen varallisuusvaikutuksen kanssa vaikuttavat merkittävästi raportin johtopäätöksiin. tämä on helppo havainnollistaa. stern olettaa, että diskonttokorko =0,1 % talouden kasvu =1,3 % per vuosi. tällä talouden kasvuvauhdilla vuoden 2007 kulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Varallisuusvaikutuksen mukaan vuonna 2060 saavutettu lisähyöty kulutuksesta on puolet 2007 lisähyödystä. säästäminen uhraa pienen määrän kulutushyötyä tänään, ja tämän uhrauksen on oltava yhtä suuri kuin vuoden 2060 lisähyöty, jota diskontataan korolla 0,1 %. tämä edellyttää, että säästöjen tuoton on oltava diskonttausta suurempi, jotta tuotto kattaisi sekä varallisuusvaikutuksen vuoksi puolittuvan lisähyödyn että diskonttauksen. Voimme laskea, että markkinakoron on oltava 1,4 %vuodessa. sternin valinnat johtavat siis hyvin alhaiseen reaaliseen markkinakorkoon. Voimme nyt vertailla ilmastoinvestoinnin kannattavuutta erioletuksilla.sternin mukaan ilmasto ongelman pahimmat tulemat voidaan välttää tekemällä 1%:n uhraus Bkt:sta tänään, mikä poistaa vähintään 5 %:n pudotuksen Btk:ssa 100 vuoden päästä. suomen Bkt on tällä hetkellä karkeasti ottaen e henkeä kohden. 9 kuviossa 3 on 100 vuoden aikana tapahtuva tasokasvu käyttäen sternin kasvulukua ja siitä laskettu sternin arvioima haitta, joka on edelleen ilmaistu nykyhetken arvoissa käyttäen sternin markkinakorkoa. haitta on siis 1357 e per henki vuoden 2007 rahassa. tämä kustannus voidaan välttää investoimalla ilmastopolitiikkaan 1prosentti eli 300 e vuonna 2007, joten hyötyjen ja kustannusten suhde on noin 4,5. näillä luvuilla ilmastopolitiikka kannattaa ilman muuta. Mutta jos markkinakorko on suurempi kuin 3,3 %vuodessa ja kasvuluvut muuten samat kuin edellä, niin kustannusten ja hyötyjen suhde kääntyy ilmastopolitiikkaa vastaan. Varallisuusvaikutuksen kasvattaminen nostaa vaadittavan markkinatuoton hyvin nopeasti tälle tasolle. tässä on sternin kritiikin taloudellinen ydin Luku vaihtelee riippuen siitä, millä valuuttakurssilla eri maiden BKT:t muutetaan vertailukelpoisiksi. 10 En erittele tarkemmin kenen huomio tämä on, koska se on niin ilmeinen. Siitä keskustelevat esimerkiksi Dasgupta (2007), Nordhaus (2007), Weitzman (2007) sekä ToljaYohe (2006). 2

7 Matti Liski Kuvio 3. Esimerkkilaskelma Suomelle Sternin luvuin (summat euroissa) 2.3. Varallisuusvaikutus: taloutta vai filosofiaa? diskonttokorko eli aikapreferenssi on perustellusti oikeudenmukaisuuskysymys, mutta voidaanko varallisuusvaikutusta pitää sellaisena? tulisiko valinta perustua havaintoihin ihmisten käyttäytymisestä? onko alhainen varallisuusvaikutus yleensäkään merkki oikeudenmukaisuudesta? Varallisuusvaikutus tarkoittaa pyrkimystä kulutusuran tasaisuuteen. hyvin alhainen tasaisuuden vaatimus lisää säästöjä, jos markkinat tarjoavat tuottavia sijoituskohteita, mutta se samalla tarkoittaa suurempaa kulutuksen epätasa arvoa yli ajan (uhrausta nyt, varallisuuttatulevaisuudessa). siksi ei ole selvää, että alhainen tasaisuuden preferenssi, joka johtaa suureen ilmastoinvestointiin, olisi välttämättä tasa arvoinen. nykysuomalaiset ovat noin 13 kertaa rikkaampia kuin suomalaiset 100 vuotta sitten. olisiko perusteltua närkästyä, jos tuolloin olisi jätetty meihin vaikuttava merkittävä ympäristöinvestointi tekemättä? Voimme havainnollistaa sternin epäsuorasti olettamaa kulutuksen epätasa arvoa seuraavasti. ajatellaan edellisestä poiketen, että säästöjen markkinatuotto on 4% riippumatta säästöjen tarjonnasta (edellä markkinatuotto asettui tasapainotasolle säästöjen tarjonnan mukaan). jos pidetäänmuutensternin oletukset, niin säästämisasteeksi muodostuu 95 % (dasgupta 2007, Weitzman 2007)! tämä tarkoittaa, että nykyisensukupolvenpitäisi hylätä melkein kaikki kulutusmahdollisuudet, jotta tulevaisuudessa olisi korkeampi kulutustaso. tästä syystä kritiikki on nähnyt sternin valinnan sekä taloudellisesti että eettisesti kyseenalaisena. jos ajattelemme, että kulutuksen tasaisuuteen liittyvät valinnat eivät ole oikeudenmukaisuuskysymyksiä, niin silloin tulisi tutkia, kuinka ihmiset todellisuudessa pyrkivät tasaamaan kulutustaan. asiaa on tutkittu empiirisesti (hall 1988). sternin oletus on siis, että kulutuksen kaksinkertaistuminen leikkaa lisäkulutuksen arvostuksen puoleen. hallin mukaan varallisuuden kaksinkertaistuminen leikkaa lisäkulutuksen arvon vähintään neljäsosaan tai jopa kuudestoistaosaan. jos otetaan hallin estimaateista keskiarvo ja käytetään muutoin sternin oletuksia (aikapreferenssi 0,1 % ja talouden kasvuvauhti 1,3 %), niin markkinakoroksi muodostuu

8 KAK 1/2008 Kuvio prosentin omaisuusriski 3,9 %. tämä muuttaisi sternin johtopäätöksen eli 5prosentin tappion välttäminen Bkt:ssa 100 vuoden päässä ei riittäisi perustelemaan yhden prosentin Bkt uhrausta tänään. Varallisuusvaikutuksen suuruutta voi kukin testata omalta kohdaltaan. kuinka paljon olisit valmis maksamaan vakuutusmaksuna, jotta riski omaisuuden arvon vaihtelusta poistuisi (kuvio 4)? sternin oletus tarkoittaa, että olisit valmis maksamaan ainoastaan 0,5 %omaisuuden arvosta, jotta riski varallisuuden 10 % heilahtelusta poistuisi. jos olisit valmis maksamaan 1 2 %, niin varallisuusvaikutus on tasolla, joka tarkoittaa 2,6 5,2 %ramseyn säännön mukaista markkinakorkoa. Varallisuusvaikutusta ei kuitenkaan pysty tarkastelemaan pelkkänä taloudellisena ilmiönä, kun kysymys on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. ralwsin (1972) teoria oikeudenmukaisuudesta sukupolvien välisissä kysymyksissä voidaan tulkita teoriaksi äärimmäisestä tulojen epätasa arvon karttamisesta (solow 1974). ralwsin mukaan sukupolvia tulisi kohdella täysin samankaltaisina, mikä tarkoittaa aikapreferenssin hylkäämistä sekä äärettömän suurta varallisuusvaikutusta. ralwsin teoria sai paljon huomiota 1970 luvulla, jolloin keskustelu kasvun rajoista oli kiihkeää. tuolloin taloustieteilijät kritisoivat rawlsia, koska hänen hyvinvointikriteerinsä näytti johtavan äärimmäiseen taloudelliseen tehottomuuteen: pyrkimys tasapäisyyteen sukupolvien välillä uhraa taloudellisen kasvun, koska säästäminen ja tätä kautta saavutettu myöhempien sukupolvien varallisuus on ristiriidassa tasa arvon kanssa. sterniä kritisoidaan toiseen äärilaitaan hakeutumisesta. sternin oletukset pitävät sisällään liiallisen kulutusepätasa arvon mahdollisuuden, mikä perustelee kritiikin mukaan liialliset uhraukset tänään tulevaisuuden hyväksi. Molemmissa sekä rawlsin että sternin tapauksissa kritiikki pyrkii palauttamaan keskitien oletukset. 3. asteittain kiristyvä ilmastopolitiikka Yalen yliopiston taloustieteen professori William nordhaus on ehkä äänekkäin sternin kriitikko. hänen keskeinen argumenttinsa on juuri edellä kuvattu: stern on valinnut tulevaisuuden markkinakorkoon vaikuttavat avainparametrit väärin (aikapreferenssi, varallisuusvaikutus). on tärkeää painottaa, että nordhaus ei missään tapauksessa kiistä ilmastopolitiikan kannattavuutta hän on ilmastoon liittyvien kannattavuuslaskelmien uranuurtaja mutta sternin valinnat johtavat liian äkilliseen politiikan toimeenpanoon. nordhausin mukaan il

9 Matti Liski mastopolitiikan tulisi asteittain kiristyä sitä myötä, kun ongelma pahenee ja taloudellinen varallisuus maailmassa kohenee. nordhausin päättely on yksinkertainen. tällä hetkellä on tuottavampaa investoida suorien päästövähennysten sijaan fyysiseen ja henkiseen pääomaan, mukaan lukien alhaisten päästöjen teknologia. ajan myötä kasvihuonepäästöjen määrä lisääntyy, kuten myös taloudellinen kapasiteetti investoida ongelman ratkaisuun. Päästöjen vähennysten aikataulu riippuu kasvusta, kustannuksista ja haitoista sekä siitä missä määrin haitat ovat epälineaarisia ja peruuttamattomia. nordhaus on tutkinut näitä teemoja pitkään käyttäen itse kehittämäänsä taloudellisen kasvun mallia, joka on käsitteellisesti lähellä sternin käyttämää PaGe mallia. 11 Malleilla voidaan tutkia esimerkiksi päästöjen optimaalista hinnoittelua, leikkauksia ja taloudellisen taakan kehittymistä sekä näiden jakoa eri maiden kesken yli ajan. tärkeä osa mallin logiikkaa on se, että taloudellinen kehitys, joka tuottaa toisaalta sekä päästöjä että potentiaalia investoida leikkauksiin, ei ole eksogeenisesti oletettu vaan se syntyy talouden perustekijöistä kuten tuottavuudesta. kuvio 5onkopioitu nordhausin kritiikin kokoavasta artikkelista (nordhaus 2007). siinä kuvataan optimaalisen hiiliveron kehitystä ajan myötä ($/hiilitonni). Vero on yksinkertaisin 11 Nordhaus on kehittänyt pitkäjänteisesti DICE/RICEmalliperhettään, jotka yhdistävät taloudellisen kasvun dynamiikkaan ilmastodynamiikan (DICE =dynamic integrated model of climate and economy). RICE mallin avulla voidaan tutkia DICE mallia tarkemmin, kuinkamaailmaneri alueiden ilmastopolitiikka tulisi suunnitella (RICE =Regional dynamic integrated model of climate and economy). Mallit ovat laajasti käytössä ja yksityiskohtaisestiraportoitu Nordhausin artikkeleissa sekä kotisivulla. tapa kuvata ilmastopolitiikan kehitystä ajan myötä, koska se ilmaisee kuinka ongelman taloudellisen rasituksen tulisi kehittyä talouden perustekijöiden funktiona. Perustekijöihin kuuluvat tuottavuus ja ilmasto ongelman fysikaalinen luonne, mutta myös edellä keskustellut preferenssiparametrit liittyen tulevaisuuden arvottamiseen. nordhausin perusmalli olettaa, että aikapreferenssin aste eli puhdas diskonttokorko on 1,5 %jaettä varallisuusvaikutus on hallin (1988) estimaattien alarajalla (kulutuksen kaksinkertaistuminen leikkaa lisäkulutuksen arvon neljäsosaan). näillä oletuksilla saadaan kuvion alhaisin veroura (dice baseline). tässä vero on $35 vuonna 2015, $85 vuonna 2050 ja $206 vuonna kuvion korkein veroura on tuotettu sternin parametrivalinnoilla, mutta edelleen nordhausin mallia käyttäen: vero hyppää tasolle 360$ vuonna 2015! on tärkeää korostaa, että muutos tulee ainoastaan aikapreferenssin poistamisesta ja varallisuusvaikutuksen pienentämisestä. Vaikka keskustelu näiden parametrien valinnasta voi tuntua akateemiselta, niin kuvio osoittaa, että täsmälleen sama ilmasto ongelma muuttuu aivan toiseksi pienten painotuserojen jälkeen. keskimmäinen veroura, joka muistuttaa pitkälti nordhausin perusuraa, on saatu aikaan pitämällä muutoin sternin oletukset, mutta kasvattamalla varallisuusvaikutusta tasolle, joka on hallin empiiristen estimaattien puolivälissä. Pelkkä varallisuusvaikutuksen korjaaminen empiirisesti havaitulle tasolle riittää palauttamaan asteittaisen sopeutumisen ilmasto ongelmaan. Varallisuusvaikutus vähentää tämän hetken halukkuutta säästää, mikä nostaa perinteisen pääoman tuottovaatimusta ja tätä kautta nostaa

10 KAK 1/2008 Kuvio 5. Optimaalinen hiilivero Nordhausin laskelmien mukaan (Nordhaus 2007, 39) korkoa, jolla tulevaa ilmasto ongelmaa arvotetaan. tällöin säästöt suuntautuvat nyt enemmän kasvua tuottaviin investointeihin kuin ilmastoinvestointeihin. Myöhemmin kun talous kasvaa, niin pääoman tuotto laskee ja ilmastoongelma pahenee, mikä johtaa asteittain kasvaviin päästöleikkauksiin. nordhausin laskelmat ovat erittäin hyödyllisiä, koska ne konkreettisesti havainnollistavat, missä on sternin raportin taloudellisen analyysin ydin. samalla ne herättävät pohtimaan, onko käytetty taloudellisen kasvun malli sittenkään oikea tapa lähestyä ilmasto ongelmaa. onko ilmasto ongelmassa ensisijaisesti kysymys kulutuksen, investointien ja hyötyjen optimaalisesta tasauksesta yli ajan? Voimmeko luottaa, että ongelman fysikaalinen luonne on malleissa riittävän tarkasti kuvattu, jotta uskallamme antaa kasvihuonepäästöjen varantojen vielä kasvaa ja vasta myöhemmin toimia kuten Nordhaus ehdottaa. sternin virhe oli laskea kustannuksia ja hyötyjä liian eksplisiittisesti ja samanaikaisesti motivoida valintoja tulevaisuuden arvottamisesta systeemitason epävarmuuksilla. nordhausin malli ei myöskään pysty näitä suuria epävarmuuksia tyydyttävästi käsittelemään. nordhausin lähestymistapaa on toki hyvin dokumentoitu ja sitä on laajalti testattu, mutta se on lähtökohtaisesti kulutuksen tasausmalli eikä välttämättä sovi lainkaan ilmasto ongelman suurten epävarmuuksien tarkasteluun. 4. suuret epävarmuudet rahan käyttäminen ilmaston lämpenemiseen tulisi käsitteellistää ei niinkään optimaalisena kulutuksentasauksena kuin vakuutuksenottamisena pienten todennäköisyyksien tuhoisten katastrofien varalle (oma käännös, Weitzman 2007, 3). harvardin yliopiston taloustieteen professori Martin Weitzman pitää sternin käyttämiä työ

11 Matti Liski Kuvio 6. Epävarmuus ja Ramseyn sääntö kaluja sopimattomina niiden vaikutusten arviointiin, joilla raportti perustelee välittömät suuret leikkaukset. Weitzmanin mukaan stern on huolissaan suurista systeemitason ilmastoepävarmuuksista, joilla ei kuitenkaan ole roolia käytetyssä PaGe mallissa. on heti huomautettava, että kritiikillään Weitzman varmistaa maaperää omille teorioilleen, jotka liittyvät pitkän aikavälin epävarmuuksiin ja tulevaisuuden arvottamiseen. nordhausin mallit tai sternin käyttämä malli eivät huomioi epävarmuutta ilmasto ongelman luonteesta. epävarmuus (tai riski) voidaan sisällyttää tulevaisuuden arvottamiseen monella tapaa. tarkastellaan ensin kuinka edellä kuvattu ramseyn yhtälö muuttuu, kun tulevaisuuden kulutustasoon liittyy riskejä. kuviossa 6onsama säästöjen tarjonnan tasapaino kuin kuviossa 2, mutta nyt kulutuksen tasoon tulevaisuudessa liittyy epävarmuutta. tasapainossa kulutusuhraus tänään on yhtä suuri kuin odotettu lisähyöty tulevaisuudessa, kun tulevaa lisähyötyä korjataan alaspäin kärsimättömyyden ja varallisuusvaikutuksen vuoksi. tulevaisuuden hyötyä korjataan kuitenkin ylöspäin epävarmuuden vuoksi: mitä suurempi on mahdollisuus poikkeamaan odotetulta tulotasolta, sitä enemmän tulevaisuudelle annetaan painoarvoa. tämä lisää säästämishalukkuutta ja sitä kautta laskee markkinakorkoa. tämä on yksinkertaisin tapa havainnollistaa, kuinka epävarmuus lisää tulevan arvostusta ja lisää suoraan ilmastopolitiikan hyötyjä. Christian Gollier (2002) on osoittanut, että tarpeeksi pitkällä aikavälillä mahdollisuus suureen poikkeamaan odotusarvoiselta kasvu uralta dominoi varallisuusvaikutusta, joten tarpeeksi pitkällä aikavälillä markkinakorko laskee. ilmastonmuutokseen liittyvät epävarmuudet ovat pysyviä luonteeltaan. jos ongelma osoittautuu tuhoisaksi, se on sitä pysyvällä tavalla. Pysyvyys on yksi syy käyttää alhaisia korkoja hyvin pitkän aikavälin analyysissä. Palataan hetkeksi siltaesimerkkiin, jossa investointipäätös tehdään nyt, mutta silta valmistuu vasta 100 vuoden päästä. oletetaan, että eduskunta tekee siltahankkeen rakentamispäätöksen ja sen jälkeen sitoutuu hankkeen toteuttamiseen. sitoutumisen jälkeen selviää talouden kasvuodotukset: hitaan kasvun uralla korko jää 1%tasolle, kun taas nopean kasvun tulemassa korko on 7%. kuviosta 1nähdään, että 1000 euron arvo (sillan hyöty) on ensimmäisessä tulemassa 368

12 KAK 1/2008 euroa ja toisessa tulemassa vain yksi euro. jos talous kehittyy vain jommankumman tuleman mukaisesti koko 100 vuotta,niin silloin arvioimme hankkeen arvoksi noin 368 euroa (keskiarvo kahdesta lopputulemasta). jos taas talous heiluu kahden korkotason välillä, silloin käytämme keskiarvoista 4prosentin korkoa, joka pudottaa projektin arvon murto osaan. esimerkki havainnollistaa, että epävarmuuden pysyvyys jompikumpi vaihtoehto tulee jäädäkseen pyrkii tekemään vain alimmasta mahdollista korosta (tässä 1%)tärkeän. epävarmuuden pysyvyys siis lisää tulevaisuuden arvostusta. tämän logiikan mukaisesti pysyvyyden tulisi vaikuttaa myös ilmastohankkeen tulevien hyötyjen arvostusta lisäävästi. Vaikutusta ei ole sternin analyysissä huomioitu oikealla tavalla, vaikkakin sternin virheet vievät tuloksia oikeaan suuntaan (Weitzman 2007). Weitzman on todennut, että stern on saattanut päästä oikeaan tulokseen vääristä syistä (Weitzman 2007, 27). epävarmuus ilmastomuutoksesta on luonteeltaan sellaista, että meillä ei ole objektiivisia todennäköisyyksiä esimerkiksi eri lämpötilavaihtoehtojen aiheuttamista haitoista. sama epävarmuus epävarmuuksista pätee myös päästöjen ja lämpötilan välisessä yhteydessä. koska emme tiedä, mitä voi mahdollisesti seurata 3asteen ilmakehän lämpenemistä katastrofia ei voida sulkea pois niin tulevaisuuden paino tulee äärettömän suureksi kustannus hyötylaskelmissa. Weitzmanin tulos on luonteeltaan destruktiivinen: hän ei tarjoa uutta tapaa laskea hiiliveron optimaalista kehitystä, vaan enemminkin osoittaa perinteisen tavan (mukaan lukien nordhausin) järjettömyyden, kun ilmasto ongelman perusluonne on tuntematon. 5. muuta moitittavaa sternin raportin taloudellisen analyysin kritiikin ydin on edellä kuvattu. tarkastelen seuraavaksi muuta esitettyä kritiikkiä. tulkitsen nämä moitteet vähemmän perustavaa laatua oleviksi ja uskon, että suuri osa näistä puutteista olisi korjaantunut normaalissa akateemisessa asiantuntija arvioinnissa. Valikoiva ote estimaateissa toljayohe (2006) argumentoivat, että ilmastonmuutoksen vaikutusten estimaatit on kerätty valikoivasti. heidän arvionsa mukaan sternin raportti kerää systemaattisesti pessimistisimmät tutkimukset liittyen esimerkiksi puhtaaseen veteen, maatalouteen, terveyteen ja vakuutuksiin. tässä on todettava, että ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus on tarkinta niillä aloilla, joilla vaikutukset ovat mittakaavalta rajattuja ja markkinapohjaisia. on ymmärrettävää, että tutkimuspanos suuntautuu näihin vaikutuksiin, jolloin tieto tarkentuu nimenomaan rajatuista vaikutuksista. tällöin satunnaisotos tutkimuksia ilmastomuutoksen vaikutuksista vinoutuu kohti rajattuja vaikutuksia, koska systeemitason muutoksista on vaikea tehdä objektiivista tutkimusta. tästä näkökulmasta sternin valikoivaa otetta voidaan puolustaa. toisaalta sternin raportin päästöleikkauskustannukset ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa vastaavissa tutkimuksissa (tol ja Yohe 2006; nordhaus 2007). energy economics lehti julkaisi vuonna 2004 yhteenvedon eri mallien ennustamista kustannuksista. näissä malleissa vaihteluväli on 0 7,5 %Btk:sta, kun sternillä vaihteluvälin alaraja on 1 ja yläraja 3,5 %Bkt:sta. nämä erot voivat selittyä

13 Matti Liski osittain tulevaisuuden erilaisella arvottamisella, mutta toisaalta stern tekee myös selvän virheen, joka leikkaa kustannuksia: leikkauskustannusten laskeminen loppuu vuoteen 2050, vaikka leikkausten hyödyt lasketaan vuoteen 2200 saakka. Harhaanjohtava terminologia raportissa todetaan että toimimattomuudesta seuraa vähintään 5%:n globaali BKT:n pudotus, nyt ja ikuisesti. kuinka 100 vuoden päästä tulevasta haitasta voi tulla Bkt tappio nyt? Vastaus on siinä, että raportissa nyt ei tarkoita tänään. tämä tarkoittaa sitä, että raportissa lasketaan pääomitettu tappio joka sitten muutetaan annuiteetiksi. näin tulevat tappiot muuttuvat merkittäväksi nyt. 6. Päätelmät sternin raportti on helppo kohde kritisoitavaksi akateemiselle lukijalle. se pyrkii olemaan tavoitteensa mukaan riippumaton selvitys tutkimuksen antamasta näytöstä, mutta todellisuudessa se on poliittinen dokumentti. sellaisena arvioituna se on poikkeuksellinen saavutus. raportti on rehellinen pyrkimys ymmärtää, kuinka ilmastopolitiikka voidaan perustella tänään, vaikka konkreettiset välittömät hyödyt eivät ole selvät. tekijät ovat epäsuorasti pyrkineet korjaamaan perinteisen taloudellisen analyysin puutteita valitsemalla tulevaisuuden arvottamiseen vaikuttavat parametrit väärin. uskon kuitenkin että tekijöiden pyrkimys on oikea, sillä perinteinen kulutuksen tasaamiseen perustuva ajattelu sopii huonosti ilmastoongelman tarkasteluun. lähestymistapa tarjoaa taloudellista konkretiaa täsmällisten lukujen muodossa. tarkasteltavaan ilmiöön liittyy kuitenkin liian suurta rakenteellista epävarmuutta, jotta se voitaisiin puristaa muutamaan taloudelliseen tunnuslukuun. Poliittinen halukkuus tarttua ilmasto ongelmaan heijastelee tarvetta ostaa välittömillä toimilla ilmastovakuutus epämääräisiä ja mahdollisesti katastrofaalisia riskejä vastaan. näitä riskejä sternin raportti pyrki hinnoittelemaan käyttäen tarkoitukseen sopimatonta taloudellista mallia, mikä nostatti kritiikin. raportti on pyrkimyksissään akateemista tutkimusta edellä. kirjallisuus Carter, r.m., de reitas, C.r., Goklany, i.m., holarter, r.m., de reitas, C.r., Goklany, i.m., holland, d. ja lindzen, r.s. (2006), the stern review: adual Critique, World Economics 7: dasgupta, P. (2007), discounting Climate Change, julkaisematon käsikirjoitus, cam.ac.uk/faculty/dasgupta/ energy Modeling orum study 19 (2004), Energy Economics 26 (4). hall, r. (1988), intertemporal substitution in Consumption, Journal of Political Economy 96: henderson, d. (2007), Governments and Climate Change issues the Case for rethinking, World Economics 8: hope, C.(2006), the marginal impact ofco2 from PaGe2002: an integrated assessment model incorporating the ipcc sfive reasons for concern, Integrated Assessment 6: Gollier,C.(2002), discounting uncertain uture, Journal of Public Economics 85: liski, M. (2004), ilmastopolitiikan kustannusten ja hyötyjen arviointi eri aikaväleillä, Ympäristöministeriö, liski, M. (2006), ilmastopolitiikan hyötyjen arviointi epävarmuuden vallitessa, Ympäristömi

14 KAK 1/2008 nisteriö, nordhaus, W. (2007), the stern review of the economics of Climate Change, Journal of Economic Literature (ilmestyy). ramsey,.(1928), a mathematical model of saving, Economic Journal 38: rawls, j. (1972), ATheory of Justice, oxford: oxford university Press. stern, n. (2007), The Economics of Climate Change: The Stern Review, Cambridge, uk: Cambridge university Press. solow,r.(1974), symposium on the economics of exhaustible resources, The Review of Economic Studies 41. tol, r.s. ja Yohe, G.W. (2006), a review of the stern review, World Economics 7: Weitzman, M. (2007), the stern review of the economics of Climate Change, Journal of Economic Literature (ilmestyy). liite. ramseyn sääntö johdan tässä liitteessä optimaalista kulutuksen valintaa kuvaavan säännön. oletetaan, että päätöksentekijän hyötyfunktio on u ( c ), joka on kasvava ja konkaavi kulutuksen c suhteen. kulutus voidaan valita kahdella periodilla, hetkellä 0jahetkellä 1. ajatellaan, että hetkeen 0ei liity epävarmuutta, mutta hetken 1kulutustaso on epävarma. säästöt hetkeltä 0voidaan sijoittaa markkinoille, joilta saatava varma korkotuotto on r.kuluttajan diskonttokorko on d. tasapainossa optimaalinen kulutusvalinta toteuttaa seuraavan yhtälön: (1) missä e d on diskonttotekijä yhden periodin yli, e r on korkotekijä, Eu'(c 1 )onodotettu rajahyöty periodilta 1ja u '(c 0 )rajahyöty periodilta 0. tämä yhtälö voidaan kirjoittaa muodossa (2) kulutuksen rajahyödyn jousto on (3) lisäksi voimme mitata rajahyödyn konveksisuutta suureella (4) jos otamme ensimmäisen asteen taylor approksimaation yhtälöstä (2) ja käytämme määritelmiä (3) ja (4), niin voimme ilmaista yhtälön (2) muodossa (5) missä Var ( c 1 / c 0 ) on kulutuksen varianssi ja kulutuksen odotettu kasvuvauhti. Yhtälöstä (5) voimme nyt täsmällisesti nähdä kuviossa 2esiintyvät tekijät. Markkinakorko, joka talouden tasapainossa määräytyy endogeenisesti, on sitä suurempi mitä suurempi on diskonttokorko d,kuten tekstissä kerroin. Varallisuusvaikutus,joka myös kasvattaa markkinakorkoa, on tekijä 0

15 Matti Liski tässä g ( c 0 )mittaa kuinka kulutuksesta saatava hyöty laskee kulutuksen lisääntyessä. tätä suuretta luonnollisesti kerrotaan kulutuksen odotetulla kasvuvauhdilla. kuviossa 6 tarkastelin, kuinka mahdollisuus poikkeamaan odotetulta tulotasolta vähentää vaadittavaa tuottovaatimusta. tämä tekijä on edellä joka on negatiivinen kunhan P ( c 0 )>0.Mitä suurempi on kulutuksen varianssi, sitä pienempi on vaadittava korko r yhtälön (5) mukaan. Yleisesti käytetty funktiomuoto hyödylle on josta seuraa, että, g ( c 0 )=g, P ( c 0 )=1+g.oletetaan, että kulutukseen ei liity epävarmuutta. tällöin yhtälö (5) tulee muotoon (6) usein käytetty kolmikko on d =2%, g =2,ja =2%.tällöin markkinakoroksi muodostuu 6%.stern olettaa, että d =0,1, g =1ja =1,3 %. tällöin markkinakoroksi tulee 1,4 %, kuten tekstistä ilmenee. 1

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Sternin kritiikin kritiikkiä

Sternin kritiikin kritiikkiä Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Sternin kritiikin kritiikkiä Matti Tuomala rofessori tampereen yliopisto s tern Review pitää ilmaston muutosta markkinoiden tähän asti suurimpana epäonnistumisena.

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely)

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Sara Melander 1.11.2016 Ohjaaja: DI Malin Östman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari 2.3.2011 Lähteet: Clemen, R. T., & Smith, J. E. (2009). On the Choice of Baselines

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa

7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa 1 7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI 7.1 Johdantoa Kustannus-hyötyanalyysiä, KHA, sovelletaan yleensä - minkä tahansa investointihankkeen esimerkiksi moottoritien tai sataman - reformin, esimerkiksi sosiaaliturva-,

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Paavo Suni, KT-yhdistys kommentti: Matti Liski, HSE

Paavo Suni, KT-yhdistys kommentti: Matti Liski, HSE Paavo Suni, KT-yhdistys 26.9.2006 kommentti: Matti Liski, HSE 1. Öljyn huipputuotanto saavutetaan varmuudella 2. Miksi ongelma? 3. Kysyntäinfrastruktuurin muutos ja epävarmuus 4. Strateginen öljyriippuvuus

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

Investointimahdollisuudet ja niiden ajoitus

Investointimahdollisuudet ja niiden ajoitus Investointimahdollisuudet ja niiden ajoitus Ratkaisu optiohinnoitteluteorian avulla Esitelmä - Eeva Nyberg Optimointiopin seminaari - Syksy 000 / Tähän asti opittua NP:n rajoitteet vaikka NP negatiivinen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi alastuksen taloustiede Marko Lindroos Luentoteemat I Johdanto II SchäferGordon malli III Säätely IV ansainväliset kalastussopimukset SchäferGordon malli Gordon

Lisätiedot

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Janne Laitonen 8.10.2008 Maynard Smith: s. 54-60 Johdanto Käytös voi usein olla opittua perityn sijasta Tyypillistä käytöksen muuttuminen ja riippuvuus aikaisemmista

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan?

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan? Talous ja talouspolitiikka: luento 2, ma 8.9.2008 Onko taloushistoria erilaista? Klassinen taloustiede ja taloushistoria Taloustieteellisen ajattelun perusta Suhde poliittiseen ajatteluun Klassisen taloustieteen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä Edellä rajakustannuksia MC(x) ja rajahyötyä MB(x) tarkasteltaessa käsiteltiin vain tapausta, jossa x on diskreetti suure (mahdollisia

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot