Sternin raportti ja sen kritiikki*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sternin raportti ja sen kritiikki*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Sternin raportti ja sen kritiikki* Matti Liski Ma. professori helsingin kauppakorkeakoulu yhteenveto tämä selvitys käsittelee sternin raportin 1 taloudellista sisältöä ja siihen kohdistunutta kritiikkiä. sternin raportti voidaan nähdä mittavana kustannus hyötyanalyysinä. se perustelee voimakkaat välittömät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi järkevinä puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. raportti ei tuota uutta tieteellistä näyttöä ilmastonmuutoksesta tai sen yhteiskuntiin kohdistuvista vaikutuksista nimensä mukaisesti raportti on yhteenveto aiemmasta tutkimuksesta. johtopäätökset kuitenkin poikkeavat yhteenvedon kohteena olevasta tutkimuksesta, mikä on johtanut keskusteluun erojen syistä. kritiikki ei kumoa raportin keskeistä johtopäätöstä: ilmastopolitiikka on taloudellisesti perusteltavissa. raportin suosittelemat välittömät päästöleikkaukset ovat kuitenkin kritiikin * Artikkeli perustuu Ympäristöministeriön tilaamaan samannimiseen selvitykseen. Kiitän kommenteista Magnus Cederlöfiä, Matti Pohjolaa, Hanne Siikavirtaa, Susanna Suomalaista ja Vesa Vihriälää. 1 Sternin raportin painettu versio on listattu viiteluettelossa. Tekstin lainaukset ovat verkkoversiosta, joka on osoitteessa treasury.gov.uk/independent_reviews/ stern_review_economics_climate_change/stern_review_ report.cfm mukaan ylisuuria, koska raportissa arvotetaan politiikan tulevia hyötyjä ongelmallisella tavalla. Perinteinen lähestymistapa johtaisi asteittain kiristyviin päästötavoitteisiin. sternin kannattamat välittömät toimet voidaan kuitenkin perustella suurilla epävarmuuksilla ilmasto ongelman luonteesta. ilmastopolitiikka on vakuutus, jota on vaikeaa, ellei mahdotonta, hinnoitella perinteisen kustannus hyötyanalyysin keinoin. tästä johtuen kritiikki, tai stern, eivät ole yksiselitteisesti oikeassa. kritiikki kohdistuu myös raportin toteuttamistapaan, jossa ohitettiin perinteinen akateeminen asiantuntija arviointi ennen julkaisua. kritiikin yhtenä tavoitteena voidaankin nähdä jälkikäteen korvata etukäteisarviointi ja siten palauttaa uskottavuus itse päätulokseen, jonka mukaan ilmastopolitiikka on taloudellisesti kannattavaa. sternin raportti on kontekstinsa tuotos se on poliittinen asiakirja mutta sama pätee myös kritiikkiin, sillä keskusteluun osallistuvat erityisesti osapuolet, joiden lähestymistavan raportti haastaa. 1. johdanto sternin raportti on mittava ilmastopolitiikan

2 KAK 1/2008 kustannus hyötyanalyysi, jonka tavoitteena on vastata kysymykseen kannattaako ilmastopolitiikka taloudellisesti. Vastauksena on lukuja, jotka kertovat politiikan kustannuksista ja hyödyistä ilmaistuna prosentteina bruttokansantuotteesta. sternin raportissa arvioidaan, että toimimattomuudesta seuraa vähintään 5prosentin globaali Bkt:n pudotus, nyt ja ikuisesti. Pessimistisessä tapauksessa vaikutus on jopa 20 prosenttia tai enemmän. toisaalta politiikankustannukset, jotka syntyvät päästöleikkauksista ja poistavat pahimmat vaikutukset, voidaan rajata noin yhteen prosenttiin globaalista Bkt:sta. 2 nämä luvut poikkeavat merkittävästi aiempien tutkimusten vastaavista luvuista. ilmastonmuutoksen kustannukset ovat raportissa suuremmat kuin mihin on totuttu ja toisaalta päästöleikkaukset ovat halpoja. tästä johtuen raportti suosittelee aikaisia ja voimakkaita päästöjen leikkaustoimia, kun taas aiempi tutkimus painottaa asteittain lisääntyvää panostusta ilmastopolitiikkaan. raportissa tavoitellaan kasvihuonekaasujen pitoisuustavoitetta 550 ppm (parts per million of Co2 equivalent) pitkällä aikavälillä, joka johtaisi suurella todennäköisyydellä korkeintaan noin 3asteen ilmakehän keskimääräiseen lämpenemiseen. leikkausten tulisi alkaa suurin piirtein heti ja johtaa pitkällä aikavälillä yli 80 prosentin päästöleikkauksiin verrattuna nykyiseen tasoon. Mikä selittää raportin poikkeavat tulokset? Pyrin vastaamaan tähän kysymykseen raporttia käsittelevän akateemisen keskustelun pohjalta. tavoitteenani ei ole siis kattavasti tehdä yhteenvetoa raportin eri osista, vaan keskittyä sen keskeiseen taloudelliseen sisältöön. tämä on perusteltu rajaus, koska raportin poikkeavat 2 Sternin raportin yhteenveto, sivu 1. tulokset jotka ovat keskustelun ytimessä ovat selitettävissä muutaman taloudellisen avainparametrin valinnalla. on ehkä yllättävää, että keskustelun ytimeen voi leikata näin suoraviivaisesti, onhan raportti 575 sivua pitkä, 23 hengen työryhmän yli vuoden työ, joka käsittelee globaalia, mahdollisesti yli vuosisatojen vaikuttavaa luonnontieteellistä ilmiötä. Maallikko ehkä odottaisi, että keskustelu rönsyilisi tasaisesti paksun teoksen eri osissa. raportissa ei kuitenkaan ole uutta tieteellistä näyttöä, kuten seuraavasta lainauksesta tulee ilmi: Olemme nojanneet perustieteeseen. Emme ole yrittäneet tuottaa uutta tieteellistä tutkimusta. Emme ole tiedemiehiä (oma käännös, sir nicholas stern, BBC, ). 3 raportin laajat tieteellistä näyttöä koskevat osat eivät ole siis uusia, eivätkä siksi ole aiheuttaneet yhtä kiihkeää keskustelua kuin taloudellinen osio. 4 kiistanalainen osio on luku 6, joka on raportin taloudellisen analyysin ydin. tässäkään osiossa raportti ei poikkea aiemmasta tutkimuksesta suuresti siinä mielessä, että käytetty analyysin apuväline tietty taloudellinen mallikehikko, jota tarkastelen tarkemmin myöhemmin ontaloudellisen kasvun malli, johon on lisätty ilmasto ongelmaa kuvaava luonnontieteellinen osa. standardi lähestymistapa sekä aineiston että työkalun suhteen mahdollistaa tulosten tarkan jäljittämisen. erot aiempaan selittyvät tapaan, jolla raportti arvottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaukana tulevaisuudessa. toisaalta leikkausten 3 Lainaus Hendersonin (2007) artikkelista. 4 Sternin tulkintoja tieteellisestä näytöstä kritisoidaan (ks. esimerkiksi Carter et al. 2006), mutta tätä keskustelua en tässä arvioi.

3 Matti Liski kustannukset lasketaan mukaan vain ensimmäisen 50 vuoden osalta. osoittautuu, että raportin analyyttisen työkalun tuottamat tulokset palautuvat pitkälti perinteisiksi, kun vaikutusten arvottaminen korjataan vastaamaan aiempaa käytäntöä. tämä on aivan lohdullinen havainto useasta syystä. ensinnäkin voimme näin jälkikäteen todeta, että raportin analyysi on johdonmukaista, kun nyt ymmärrämme, mistä poikkeavat tulokset syntyvät. toiseksi raportin päätulos, että ilmastopolitiikka voidaan perustella taloudellisesti pitää paikkansa, vaikka jälkikäteisarvioinnin vaatimat korjaukset toteutetaan. erot liittyvät siihen, millä tahdilla ilmastotavoitteiden tulisi kiristyä. kolmanneksi raportti ja sitä seurannut keskustelu on antanut lisäpotkua tutkimukseen, joka käsittelee pitkän aikavälin vaikutusten arvottamista. uusin akateeminen tutkimus antaakin viitteitä siitä, että raportin tapa arvottaa kustannuksia saattaa sittenkin olla oikea. jäsennän tämän selvityksen niin, että taustoitan ensin jaksossa 2, kuinka pitkän aikavälin taloudellisia hyötyjä tarkastellaan standardissa taloudellisessa kustannus hyötyanalyysissä. ilman tätä taustaa on mahdoton ymmärtää keskustelua ja ottaa kantaa sternin raportin valintoihin. jaksossa 3kuvaan perinteisen asteittaisen kiristymisen mallin ja kuinka lähestymistavan edustajat ovat osallistuneet keskusteluun. samassa yhteydessä tulevat esille asteittaisen lähestymistavan heikkoudet. ilmastonmuutokselta suojautumisessa ei ehkä lopulta ole kysymys kulutuksen, investointien ja ilmastohaittojen optimaalisesta tasauksesta yli ajan. ilmastoongelman luonne on epävarma eikä äärimmäisten tulemien mahdollisuuksia voi sulkea pois, kuten asteittaisen kiristymisen mallissa. jaksossa 4käsittelen tätä teemaa ja kritiikkiä, joka ei kohdistu pelkästään sterniin vaan myös asteittaisen sopeutumisen ajatukseen. jaksossa 5 listaan muuta pienempää kritiikkiä. Päätelmissä totean, että pyrkimys taloudelliseen täsmällisyyteen muutaman tunnusluvun muodossa tulisi ilmasto ongelman pitkän aikavälin kustannus hyötyanalyysissä hylätä. 2. Pitkän aikavälin ilmastohyötyjen arvottaminen 2.1. tausta ilmastopolitiikka on julkinen hanke siinä missä esimerkiksi julkinen silta tai tiehanke, ja siksi hankkeelle on tehtävä kustannus hyötyanalyysi. ilmastohanke on kuitenkin poikkeuksellinen, koska sillä on kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja sen kestoaika on poikkeuksellisen pitkä. olen toisaalla verrannut ilmastohanketta julkiseen siltainvestointiin, joka valmistuu 100 vuoden päästä (liski 2004). sillasta saatavat hyödyt on taloudellisessa analyysissä pystyttävä ilmaisemaan rahassa ja muutettava vertailukelpoisiksi nykyhetken investointikustannusten kanssa. jo ensimmäinen askel eli kaukaisten hyötyjen arviointi on vaativaa, mutta vaikka siltahankkeen hyödyt tiedettäisiin, ei ole selvää kuinka näitä hyötyjä tulisi arvottaa tänään. julkisten hankkeiden tulisi tuottaa kuten yksityisten. investointi 100 vuoden siltahankkeeseen tulisi tuottaa vähintään markkinoilta saatava tuotto, muutoin julkiset varat kannattaisi sijoittaa markkinoiden tarjoamiin kohteisiin. jos hanke on kuitenkin 100 vuotta kestoltaan, markkinoilla ei ole vertailukohdaksi näin pitkäkestoisia sijoitusinstrumentteja. Mitä tuottovaatimusta tulisi siis käyttää? kuviossa 1havainnollistan mikä on 100 vuoden päästä saatavan 1000 euron hyöty ny

4 KAK 1/2008 Kuvio euron nykyarvo eri koroilla, kun aikajänne on 100 vuotta kyarvoisena eri korkokannoilla. seitsemän prosentin korko perustelisi vain yhden euron investoinnin tänään. toisaalta yhden prosentin tuottovaatimuksella kannattaa jo investoida 368 euroa, kun odotettavissa on 1000 euroa 100 vuoden päästä. sternin raportin taloudellinen kritiikki kulminoituu keskusteluun siitä, mitä korkoa tulisi käyttää ilmastopolitiikan pitkän aikavälin hyötyjen arviointiin. kuten kuvion esimerkki osoittaa, pienet muutokset korkotasossa vaikuttavat dramaattisesti hankkeen kannattavuusarviointiin. keskustelu on osittain puhtaasti taloudellista, mutta tulevien sukupolvien hyötyjen arvottaminen on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Pyrin valottamaan tätä kysymystä ensin yleisesti ja sitten käyn läpi tarkemmin kritiikin ja kuinka se vaikuttaa raportin lopulliseen johtopäätökseen ilmastopolitiikan kannattavuudesta. käyttämällä yhteisvaikutusten arviointimallia. Malli on yksinkertaisesti taloudellisen kasvun malli, johon on lisätty ilmasto ongelmaa kuvaava dynamiikka (PaGe malli). 5 tämä on periaatteessa oikeaoppinen tapa lähestyä pitkän aikavälin kustannus hyötyanalyysiä. analyysissä tulee haarukoida talouden pitkän aikavälin kasvua, joka samalla määrää julkisen sijoituksen koron eli investoinnin tuottovaatimuksen. lisäksi ilmastopolitiikka itsessään vaikuttaa talouden kehitykseen, ja tätä kautta tuotto tulee riippumaan valitusta politiikasta. ilmastopolitiikan hyötyjen pitkän aikavälin arvottamisessa on välttämätöntä tarkastella taloudellisen kasvun perustekijöitä. näin siksi, että teknologia määrää investointien reaalisen tuoton ja preferenssit säästöjen tarjonnan eli investointien käyttöön saatavat varat. tasapainossa säästöjen kysyntä on yhtä suuri kuin säästöjen tarjonta. tätä ehtoa voidaan luonnehtia ns. ramseyn säännön avulla, jota havainnollistan kuviossa 2. 6 kulutuksen hyötyjä vuonna 2007 kuvaa kuvion palkin koko. säästäminen tarkoittaa, että osasta kulutushyötyä luovutaan, säästöt sijoitetaan markkinoille, jossa teknologia määrää tuottavuuden ja sitä kautta sijoituksen tuoton. tuotto merkitsee lisäkulutusta ja hyötyä vuonna on selvää, että säästämispäätös riippuu siitä, kuinka vuoden 2107 lisäkulutusta arvostetaan päätöksentekohetkellä eli vuonna tulevan kulutuksen arvostus on sitä alempi mitä kärsimättömämpi kuluttaja on eli mitä suurempi on diskonttokorko (aikapreferenssi) sternin lähestymistapa sternin raportissa lähestytään pitkän aikavälin arvottamisongelmaa varsin systemaattisesti 5 PAGE malli on kuvattu Hopen (2006) artikkelissa. 6 Frank Ramsey (1927) tutki säästämistä matemaattisen mallin avulla. Ramseyn käsitteellinen työ on pohja nykyaikaisille kasvumalleille, myös Sternin käyttämälle. 0

5 Matti Liski Kuvio 2. Ramseyn sääntö 8 toisaalta kulutuksen arvostusta alentaa varallisuusvaikutus 7 :Mitä korkeampi varallisuuden taso on lähtökohtaisesti vuonna 2107, sitä pienempi on säästöillä aikaansaatu lisähyöty. Varallisuusvaikutus tarkoittaa siis halua välttää suuria ajallisia kulutuseroja, mikä hillitsee halua tehdä tulonsiirtoja tulevaisuuteen. kuviossa on tasapainoa kuvattu siten, että vuonna 2007 säästämisen kautta luovutettu hyötypalkki on samansuuruinen kuin vuoden 2107 säästämisen kautta saavutettu hyötypalkki, kun jälkimmäisen arvoa korjataan alaspäin diskonton ja varallisuusvaikutuksen vuoksi. ilmastopolitiikan pitkän aikavälin hyötyjä voidaan vertailla tämän hetken uhrauksiin, kuten kuviossa 2vertailimme säästämisen tulevia kulutushyötyjä tämän hetken kulutuksesta luopumiseen. sternin mukaan vertailu tulee tehdä niin, että aikapreferenssin aste eli diskonttokorko asetetaan lähelle nollaa, koska ei ole perusteltua asettaa eri sukupolvien hyötyjä eriarvoiseen asemaan pelkän ajallisen sijoittumisen perusteella. 7 Käytän termiä varallisuusvaikutus, koska se avautuu paremmin taloudelliseen mallintamistraditioon tottumattomille kuin kulutuksen rajahyödyn jousto tai suhteellisen riskikarttamisen aste, jotka kerrottuna kulutuksen kasvuvauhdilla olisivat täsmällisiä ilmaisuja. aikapreferenssionselvästi oikeudenmukaisuusparametri. Valinta heijastelee sternin subjektiivista käsitystä, jolle on helppo löytää tukea. diskonttauksen poistaminen kuviosta 1 lisää tulevaisuuden arvostusta ja siten kasvattaa vuoden 2107 hyötypalkkia suhteessa 2007 kulutushyödyn menetykseen: säästämisen tarjonta lisääntyy, koska tulevaisuudesta välitetään enemmän. samoin tapahtuu ilmastopolitiikan arvolle eli ilmastoinvestoinnit tulevaisuuteen kannattavat enemmän kuin diskonttauksen vallitessa. sternin toinen keskeinen oletus on varallisuusvaikutuksen pienuus. Varallisuusvaikutus on asetettu niin, että kulutuksen pienestä lisäyksestä saatava lisähyöty puolittuu, kun varallisuus kaksinkertaistuu. jos käytetään bruttokansantuotetta varallisuuden mittana ja kulutustason estimaattina, niin Yhdysvaltain kulutustaso on noin kaksinkertainen esimerkiksi slovenian kulutustasoon nähden. sternin oletuksen mukaan 100 euron lisäys slovenialaisen kulutuksessa on kaksi kertaa arvokkaampi kuin 8 Liitteessä johdan kulutuksen valintaa kuvaavan säännön formaalisti. Liitteen yhtälöt kuvaavat myös myöhempää kuviota 6, jossa kulutuksen tulevaan tasoon liittyy epävarmuutta. 1

6 KAK 1/2008 keskimääräisen yhdysvaltalaisen samasta rahasta saatava hyöty. slovenia todennäköisesti saavuttaa Yhdysvaltain tämän päivän varallisuustason joskus tulevaisuudessa. slovenialaisten uhraukset tänään säästämisen tai ilmastopolitiikan muodossa ovat siis tulonsiirtoja tulevaisuuden rikkaille slovenialaisille, joiden saama hyöty lisäkulutuksesta on varallisuusvaikutuksen vuoksi vain puolet tämän päivän slovenialaisten menetyksistä. nämä kaukaisten slovenialaisten hyödyt saavat ilman diskonttaustakin pienen painon tämän päivän arvoissa, mikä vähentää halukkuutta uhrauksiin tänään. sternin olettama varallisuusvaikutus on erittäin pieni, kun sitä verrataan yleisesti käytettyihin lukuarvoihin. Pieni varallisuusvaikutus tarkoittaa suurta halukkuutta tehdä uhrauksia tulevaisuuden hyväksi. sternin valitsema alhainen diskonttokorko yhdessä pienen varallisuusvaikutuksen kanssa vaikuttavat merkittävästi raportin johtopäätöksiin. tämä on helppo havainnollistaa. stern olettaa, että diskonttokorko =0,1 % talouden kasvu =1,3 % per vuosi. tällä talouden kasvuvauhdilla vuoden 2007 kulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Varallisuusvaikutuksen mukaan vuonna 2060 saavutettu lisähyöty kulutuksesta on puolet 2007 lisähyödystä. säästäminen uhraa pienen määrän kulutushyötyä tänään, ja tämän uhrauksen on oltava yhtä suuri kuin vuoden 2060 lisähyöty, jota diskontataan korolla 0,1 %. tämä edellyttää, että säästöjen tuoton on oltava diskonttausta suurempi, jotta tuotto kattaisi sekä varallisuusvaikutuksen vuoksi puolittuvan lisähyödyn että diskonttauksen. Voimme laskea, että markkinakoron on oltava 1,4 %vuodessa. sternin valinnat johtavat siis hyvin alhaiseen reaaliseen markkinakorkoon. Voimme nyt vertailla ilmastoinvestoinnin kannattavuutta erioletuksilla.sternin mukaan ilmasto ongelman pahimmat tulemat voidaan välttää tekemällä 1%:n uhraus Bkt:sta tänään, mikä poistaa vähintään 5 %:n pudotuksen Btk:ssa 100 vuoden päästä. suomen Bkt on tällä hetkellä karkeasti ottaen e henkeä kohden. 9 kuviossa 3 on 100 vuoden aikana tapahtuva tasokasvu käyttäen sternin kasvulukua ja siitä laskettu sternin arvioima haitta, joka on edelleen ilmaistu nykyhetken arvoissa käyttäen sternin markkinakorkoa. haitta on siis 1357 e per henki vuoden 2007 rahassa. tämä kustannus voidaan välttää investoimalla ilmastopolitiikkaan 1prosentti eli 300 e vuonna 2007, joten hyötyjen ja kustannusten suhde on noin 4,5. näillä luvuilla ilmastopolitiikka kannattaa ilman muuta. Mutta jos markkinakorko on suurempi kuin 3,3 %vuodessa ja kasvuluvut muuten samat kuin edellä, niin kustannusten ja hyötyjen suhde kääntyy ilmastopolitiikkaa vastaan. Varallisuusvaikutuksen kasvattaminen nostaa vaadittavan markkinatuoton hyvin nopeasti tälle tasolle. tässä on sternin kritiikin taloudellinen ydin Luku vaihtelee riippuen siitä, millä valuuttakurssilla eri maiden BKT:t muutetaan vertailukelpoisiksi. 10 En erittele tarkemmin kenen huomio tämä on, koska se on niin ilmeinen. Siitä keskustelevat esimerkiksi Dasgupta (2007), Nordhaus (2007), Weitzman (2007) sekä ToljaYohe (2006). 2

7 Matti Liski Kuvio 3. Esimerkkilaskelma Suomelle Sternin luvuin (summat euroissa) 2.3. Varallisuusvaikutus: taloutta vai filosofiaa? diskonttokorko eli aikapreferenssi on perustellusti oikeudenmukaisuuskysymys, mutta voidaanko varallisuusvaikutusta pitää sellaisena? tulisiko valinta perustua havaintoihin ihmisten käyttäytymisestä? onko alhainen varallisuusvaikutus yleensäkään merkki oikeudenmukaisuudesta? Varallisuusvaikutus tarkoittaa pyrkimystä kulutusuran tasaisuuteen. hyvin alhainen tasaisuuden vaatimus lisää säästöjä, jos markkinat tarjoavat tuottavia sijoituskohteita, mutta se samalla tarkoittaa suurempaa kulutuksen epätasa arvoa yli ajan (uhrausta nyt, varallisuuttatulevaisuudessa). siksi ei ole selvää, että alhainen tasaisuuden preferenssi, joka johtaa suureen ilmastoinvestointiin, olisi välttämättä tasa arvoinen. nykysuomalaiset ovat noin 13 kertaa rikkaampia kuin suomalaiset 100 vuotta sitten. olisiko perusteltua närkästyä, jos tuolloin olisi jätetty meihin vaikuttava merkittävä ympäristöinvestointi tekemättä? Voimme havainnollistaa sternin epäsuorasti olettamaa kulutuksen epätasa arvoa seuraavasti. ajatellaan edellisestä poiketen, että säästöjen markkinatuotto on 4% riippumatta säästöjen tarjonnasta (edellä markkinatuotto asettui tasapainotasolle säästöjen tarjonnan mukaan). jos pidetäänmuutensternin oletukset, niin säästämisasteeksi muodostuu 95 % (dasgupta 2007, Weitzman 2007)! tämä tarkoittaa, että nykyisensukupolvenpitäisi hylätä melkein kaikki kulutusmahdollisuudet, jotta tulevaisuudessa olisi korkeampi kulutustaso. tästä syystä kritiikki on nähnyt sternin valinnan sekä taloudellisesti että eettisesti kyseenalaisena. jos ajattelemme, että kulutuksen tasaisuuteen liittyvät valinnat eivät ole oikeudenmukaisuuskysymyksiä, niin silloin tulisi tutkia, kuinka ihmiset todellisuudessa pyrkivät tasaamaan kulutustaan. asiaa on tutkittu empiirisesti (hall 1988). sternin oletus on siis, että kulutuksen kaksinkertaistuminen leikkaa lisäkulutuksen arvostuksen puoleen. hallin mukaan varallisuuden kaksinkertaistuminen leikkaa lisäkulutuksen arvon vähintään neljäsosaan tai jopa kuudestoistaosaan. jos otetaan hallin estimaateista keskiarvo ja käytetään muutoin sternin oletuksia (aikapreferenssi 0,1 % ja talouden kasvuvauhti 1,3 %), niin markkinakoroksi muodostuu

8 KAK 1/2008 Kuvio prosentin omaisuusriski 3,9 %. tämä muuttaisi sternin johtopäätöksen eli 5prosentin tappion välttäminen Bkt:ssa 100 vuoden päässä ei riittäisi perustelemaan yhden prosentin Bkt uhrausta tänään. Varallisuusvaikutuksen suuruutta voi kukin testata omalta kohdaltaan. kuinka paljon olisit valmis maksamaan vakuutusmaksuna, jotta riski omaisuuden arvon vaihtelusta poistuisi (kuvio 4)? sternin oletus tarkoittaa, että olisit valmis maksamaan ainoastaan 0,5 %omaisuuden arvosta, jotta riski varallisuuden 10 % heilahtelusta poistuisi. jos olisit valmis maksamaan 1 2 %, niin varallisuusvaikutus on tasolla, joka tarkoittaa 2,6 5,2 %ramseyn säännön mukaista markkinakorkoa. Varallisuusvaikutusta ei kuitenkaan pysty tarkastelemaan pelkkänä taloudellisena ilmiönä, kun kysymys on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. ralwsin (1972) teoria oikeudenmukaisuudesta sukupolvien välisissä kysymyksissä voidaan tulkita teoriaksi äärimmäisestä tulojen epätasa arvon karttamisesta (solow 1974). ralwsin mukaan sukupolvia tulisi kohdella täysin samankaltaisina, mikä tarkoittaa aikapreferenssin hylkäämistä sekä äärettömän suurta varallisuusvaikutusta. ralwsin teoria sai paljon huomiota 1970 luvulla, jolloin keskustelu kasvun rajoista oli kiihkeää. tuolloin taloustieteilijät kritisoivat rawlsia, koska hänen hyvinvointikriteerinsä näytti johtavan äärimmäiseen taloudelliseen tehottomuuteen: pyrkimys tasapäisyyteen sukupolvien välillä uhraa taloudellisen kasvun, koska säästäminen ja tätä kautta saavutettu myöhempien sukupolvien varallisuus on ristiriidassa tasa arvon kanssa. sterniä kritisoidaan toiseen äärilaitaan hakeutumisesta. sternin oletukset pitävät sisällään liiallisen kulutusepätasa arvon mahdollisuuden, mikä perustelee kritiikin mukaan liialliset uhraukset tänään tulevaisuuden hyväksi. Molemmissa sekä rawlsin että sternin tapauksissa kritiikki pyrkii palauttamaan keskitien oletukset. 3. asteittain kiristyvä ilmastopolitiikka Yalen yliopiston taloustieteen professori William nordhaus on ehkä äänekkäin sternin kriitikko. hänen keskeinen argumenttinsa on juuri edellä kuvattu: stern on valinnut tulevaisuuden markkinakorkoon vaikuttavat avainparametrit väärin (aikapreferenssi, varallisuusvaikutus). on tärkeää painottaa, että nordhaus ei missään tapauksessa kiistä ilmastopolitiikan kannattavuutta hän on ilmastoon liittyvien kannattavuuslaskelmien uranuurtaja mutta sternin valinnat johtavat liian äkilliseen politiikan toimeenpanoon. nordhausin mukaan il

9 Matti Liski mastopolitiikan tulisi asteittain kiristyä sitä myötä, kun ongelma pahenee ja taloudellinen varallisuus maailmassa kohenee. nordhausin päättely on yksinkertainen. tällä hetkellä on tuottavampaa investoida suorien päästövähennysten sijaan fyysiseen ja henkiseen pääomaan, mukaan lukien alhaisten päästöjen teknologia. ajan myötä kasvihuonepäästöjen määrä lisääntyy, kuten myös taloudellinen kapasiteetti investoida ongelman ratkaisuun. Päästöjen vähennysten aikataulu riippuu kasvusta, kustannuksista ja haitoista sekä siitä missä määrin haitat ovat epälineaarisia ja peruuttamattomia. nordhaus on tutkinut näitä teemoja pitkään käyttäen itse kehittämäänsä taloudellisen kasvun mallia, joka on käsitteellisesti lähellä sternin käyttämää PaGe mallia. 11 Malleilla voidaan tutkia esimerkiksi päästöjen optimaalista hinnoittelua, leikkauksia ja taloudellisen taakan kehittymistä sekä näiden jakoa eri maiden kesken yli ajan. tärkeä osa mallin logiikkaa on se, että taloudellinen kehitys, joka tuottaa toisaalta sekä päästöjä että potentiaalia investoida leikkauksiin, ei ole eksogeenisesti oletettu vaan se syntyy talouden perustekijöistä kuten tuottavuudesta. kuvio 5onkopioitu nordhausin kritiikin kokoavasta artikkelista (nordhaus 2007). siinä kuvataan optimaalisen hiiliveron kehitystä ajan myötä ($/hiilitonni). Vero on yksinkertaisin 11 Nordhaus on kehittänyt pitkäjänteisesti DICE/RICEmalliperhettään, jotka yhdistävät taloudellisen kasvun dynamiikkaan ilmastodynamiikan (DICE =dynamic integrated model of climate and economy). RICE mallin avulla voidaan tutkia DICE mallia tarkemmin, kuinkamaailmaneri alueiden ilmastopolitiikka tulisi suunnitella (RICE =Regional dynamic integrated model of climate and economy). Mallit ovat laajasti käytössä ja yksityiskohtaisestiraportoitu Nordhausin artikkeleissa sekä kotisivulla. tapa kuvata ilmastopolitiikan kehitystä ajan myötä, koska se ilmaisee kuinka ongelman taloudellisen rasituksen tulisi kehittyä talouden perustekijöiden funktiona. Perustekijöihin kuuluvat tuottavuus ja ilmasto ongelman fysikaalinen luonne, mutta myös edellä keskustellut preferenssiparametrit liittyen tulevaisuuden arvottamiseen. nordhausin perusmalli olettaa, että aikapreferenssin aste eli puhdas diskonttokorko on 1,5 %jaettä varallisuusvaikutus on hallin (1988) estimaattien alarajalla (kulutuksen kaksinkertaistuminen leikkaa lisäkulutuksen arvon neljäsosaan). näillä oletuksilla saadaan kuvion alhaisin veroura (dice baseline). tässä vero on $35 vuonna 2015, $85 vuonna 2050 ja $206 vuonna kuvion korkein veroura on tuotettu sternin parametrivalinnoilla, mutta edelleen nordhausin mallia käyttäen: vero hyppää tasolle 360$ vuonna 2015! on tärkeää korostaa, että muutos tulee ainoastaan aikapreferenssin poistamisesta ja varallisuusvaikutuksen pienentämisestä. Vaikka keskustelu näiden parametrien valinnasta voi tuntua akateemiselta, niin kuvio osoittaa, että täsmälleen sama ilmasto ongelma muuttuu aivan toiseksi pienten painotuserojen jälkeen. keskimmäinen veroura, joka muistuttaa pitkälti nordhausin perusuraa, on saatu aikaan pitämällä muutoin sternin oletukset, mutta kasvattamalla varallisuusvaikutusta tasolle, joka on hallin empiiristen estimaattien puolivälissä. Pelkkä varallisuusvaikutuksen korjaaminen empiirisesti havaitulle tasolle riittää palauttamaan asteittaisen sopeutumisen ilmasto ongelmaan. Varallisuusvaikutus vähentää tämän hetken halukkuutta säästää, mikä nostaa perinteisen pääoman tuottovaatimusta ja tätä kautta nostaa

10 KAK 1/2008 Kuvio 5. Optimaalinen hiilivero Nordhausin laskelmien mukaan (Nordhaus 2007, 39) korkoa, jolla tulevaa ilmasto ongelmaa arvotetaan. tällöin säästöt suuntautuvat nyt enemmän kasvua tuottaviin investointeihin kuin ilmastoinvestointeihin. Myöhemmin kun talous kasvaa, niin pääoman tuotto laskee ja ilmastoongelma pahenee, mikä johtaa asteittain kasvaviin päästöleikkauksiin. nordhausin laskelmat ovat erittäin hyödyllisiä, koska ne konkreettisesti havainnollistavat, missä on sternin raportin taloudellisen analyysin ydin. samalla ne herättävät pohtimaan, onko käytetty taloudellisen kasvun malli sittenkään oikea tapa lähestyä ilmasto ongelmaa. onko ilmasto ongelmassa ensisijaisesti kysymys kulutuksen, investointien ja hyötyjen optimaalisesta tasauksesta yli ajan? Voimmeko luottaa, että ongelman fysikaalinen luonne on malleissa riittävän tarkasti kuvattu, jotta uskallamme antaa kasvihuonepäästöjen varantojen vielä kasvaa ja vasta myöhemmin toimia kuten Nordhaus ehdottaa. sternin virhe oli laskea kustannuksia ja hyötyjä liian eksplisiittisesti ja samanaikaisesti motivoida valintoja tulevaisuuden arvottamisesta systeemitason epävarmuuksilla. nordhausin malli ei myöskään pysty näitä suuria epävarmuuksia tyydyttävästi käsittelemään. nordhausin lähestymistapaa on toki hyvin dokumentoitu ja sitä on laajalti testattu, mutta se on lähtökohtaisesti kulutuksen tasausmalli eikä välttämättä sovi lainkaan ilmasto ongelman suurten epävarmuuksien tarkasteluun. 4. suuret epävarmuudet rahan käyttäminen ilmaston lämpenemiseen tulisi käsitteellistää ei niinkään optimaalisena kulutuksentasauksena kuin vakuutuksenottamisena pienten todennäköisyyksien tuhoisten katastrofien varalle (oma käännös, Weitzman 2007, 3). harvardin yliopiston taloustieteen professori Martin Weitzman pitää sternin käyttämiä työ

11 Matti Liski Kuvio 6. Epävarmuus ja Ramseyn sääntö kaluja sopimattomina niiden vaikutusten arviointiin, joilla raportti perustelee välittömät suuret leikkaukset. Weitzmanin mukaan stern on huolissaan suurista systeemitason ilmastoepävarmuuksista, joilla ei kuitenkaan ole roolia käytetyssä PaGe mallissa. on heti huomautettava, että kritiikillään Weitzman varmistaa maaperää omille teorioilleen, jotka liittyvät pitkän aikavälin epävarmuuksiin ja tulevaisuuden arvottamiseen. nordhausin mallit tai sternin käyttämä malli eivät huomioi epävarmuutta ilmasto ongelman luonteesta. epävarmuus (tai riski) voidaan sisällyttää tulevaisuuden arvottamiseen monella tapaa. tarkastellaan ensin kuinka edellä kuvattu ramseyn yhtälö muuttuu, kun tulevaisuuden kulutustasoon liittyy riskejä. kuviossa 6onsama säästöjen tarjonnan tasapaino kuin kuviossa 2, mutta nyt kulutuksen tasoon tulevaisuudessa liittyy epävarmuutta. tasapainossa kulutusuhraus tänään on yhtä suuri kuin odotettu lisähyöty tulevaisuudessa, kun tulevaa lisähyötyä korjataan alaspäin kärsimättömyyden ja varallisuusvaikutuksen vuoksi. tulevaisuuden hyötyä korjataan kuitenkin ylöspäin epävarmuuden vuoksi: mitä suurempi on mahdollisuus poikkeamaan odotetulta tulotasolta, sitä enemmän tulevaisuudelle annetaan painoarvoa. tämä lisää säästämishalukkuutta ja sitä kautta laskee markkinakorkoa. tämä on yksinkertaisin tapa havainnollistaa, kuinka epävarmuus lisää tulevan arvostusta ja lisää suoraan ilmastopolitiikan hyötyjä. Christian Gollier (2002) on osoittanut, että tarpeeksi pitkällä aikavälillä mahdollisuus suureen poikkeamaan odotusarvoiselta kasvu uralta dominoi varallisuusvaikutusta, joten tarpeeksi pitkällä aikavälillä markkinakorko laskee. ilmastonmuutokseen liittyvät epävarmuudet ovat pysyviä luonteeltaan. jos ongelma osoittautuu tuhoisaksi, se on sitä pysyvällä tavalla. Pysyvyys on yksi syy käyttää alhaisia korkoja hyvin pitkän aikavälin analyysissä. Palataan hetkeksi siltaesimerkkiin, jossa investointipäätös tehdään nyt, mutta silta valmistuu vasta 100 vuoden päästä. oletetaan, että eduskunta tekee siltahankkeen rakentamispäätöksen ja sen jälkeen sitoutuu hankkeen toteuttamiseen. sitoutumisen jälkeen selviää talouden kasvuodotukset: hitaan kasvun uralla korko jää 1%tasolle, kun taas nopean kasvun tulemassa korko on 7%. kuviosta 1nähdään, että 1000 euron arvo (sillan hyöty) on ensimmäisessä tulemassa 368

12 KAK 1/2008 euroa ja toisessa tulemassa vain yksi euro. jos talous kehittyy vain jommankumman tuleman mukaisesti koko 100 vuotta,niin silloin arvioimme hankkeen arvoksi noin 368 euroa (keskiarvo kahdesta lopputulemasta). jos taas talous heiluu kahden korkotason välillä, silloin käytämme keskiarvoista 4prosentin korkoa, joka pudottaa projektin arvon murto osaan. esimerkki havainnollistaa, että epävarmuuden pysyvyys jompikumpi vaihtoehto tulee jäädäkseen pyrkii tekemään vain alimmasta mahdollista korosta (tässä 1%)tärkeän. epävarmuuden pysyvyys siis lisää tulevaisuuden arvostusta. tämän logiikan mukaisesti pysyvyyden tulisi vaikuttaa myös ilmastohankkeen tulevien hyötyjen arvostusta lisäävästi. Vaikutusta ei ole sternin analyysissä huomioitu oikealla tavalla, vaikkakin sternin virheet vievät tuloksia oikeaan suuntaan (Weitzman 2007). Weitzman on todennut, että stern on saattanut päästä oikeaan tulokseen vääristä syistä (Weitzman 2007, 27). epävarmuus ilmastomuutoksesta on luonteeltaan sellaista, että meillä ei ole objektiivisia todennäköisyyksiä esimerkiksi eri lämpötilavaihtoehtojen aiheuttamista haitoista. sama epävarmuus epävarmuuksista pätee myös päästöjen ja lämpötilan välisessä yhteydessä. koska emme tiedä, mitä voi mahdollisesti seurata 3asteen ilmakehän lämpenemistä katastrofia ei voida sulkea pois niin tulevaisuuden paino tulee äärettömän suureksi kustannus hyötylaskelmissa. Weitzmanin tulos on luonteeltaan destruktiivinen: hän ei tarjoa uutta tapaa laskea hiiliveron optimaalista kehitystä, vaan enemminkin osoittaa perinteisen tavan (mukaan lukien nordhausin) järjettömyyden, kun ilmasto ongelman perusluonne on tuntematon. 5. muuta moitittavaa sternin raportin taloudellisen analyysin kritiikin ydin on edellä kuvattu. tarkastelen seuraavaksi muuta esitettyä kritiikkiä. tulkitsen nämä moitteet vähemmän perustavaa laatua oleviksi ja uskon, että suuri osa näistä puutteista olisi korjaantunut normaalissa akateemisessa asiantuntija arvioinnissa. Valikoiva ote estimaateissa toljayohe (2006) argumentoivat, että ilmastonmuutoksen vaikutusten estimaatit on kerätty valikoivasti. heidän arvionsa mukaan sternin raportti kerää systemaattisesti pessimistisimmät tutkimukset liittyen esimerkiksi puhtaaseen veteen, maatalouteen, terveyteen ja vakuutuksiin. tässä on todettava, että ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus on tarkinta niillä aloilla, joilla vaikutukset ovat mittakaavalta rajattuja ja markkinapohjaisia. on ymmärrettävää, että tutkimuspanos suuntautuu näihin vaikutuksiin, jolloin tieto tarkentuu nimenomaan rajatuista vaikutuksista. tällöin satunnaisotos tutkimuksia ilmastomuutoksen vaikutuksista vinoutuu kohti rajattuja vaikutuksia, koska systeemitason muutoksista on vaikea tehdä objektiivista tutkimusta. tästä näkökulmasta sternin valikoivaa otetta voidaan puolustaa. toisaalta sternin raportin päästöleikkauskustannukset ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa vastaavissa tutkimuksissa (tol ja Yohe 2006; nordhaus 2007). energy economics lehti julkaisi vuonna 2004 yhteenvedon eri mallien ennustamista kustannuksista. näissä malleissa vaihteluväli on 0 7,5 %Btk:sta, kun sternillä vaihteluvälin alaraja on 1 ja yläraja 3,5 %Bkt:sta. nämä erot voivat selittyä

13 Matti Liski osittain tulevaisuuden erilaisella arvottamisella, mutta toisaalta stern tekee myös selvän virheen, joka leikkaa kustannuksia: leikkauskustannusten laskeminen loppuu vuoteen 2050, vaikka leikkausten hyödyt lasketaan vuoteen 2200 saakka. Harhaanjohtava terminologia raportissa todetaan että toimimattomuudesta seuraa vähintään 5%:n globaali BKT:n pudotus, nyt ja ikuisesti. kuinka 100 vuoden päästä tulevasta haitasta voi tulla Bkt tappio nyt? Vastaus on siinä, että raportissa nyt ei tarkoita tänään. tämä tarkoittaa sitä, että raportissa lasketaan pääomitettu tappio joka sitten muutetaan annuiteetiksi. näin tulevat tappiot muuttuvat merkittäväksi nyt. 6. Päätelmät sternin raportti on helppo kohde kritisoitavaksi akateemiselle lukijalle. se pyrkii olemaan tavoitteensa mukaan riippumaton selvitys tutkimuksen antamasta näytöstä, mutta todellisuudessa se on poliittinen dokumentti. sellaisena arvioituna se on poikkeuksellinen saavutus. raportti on rehellinen pyrkimys ymmärtää, kuinka ilmastopolitiikka voidaan perustella tänään, vaikka konkreettiset välittömät hyödyt eivät ole selvät. tekijät ovat epäsuorasti pyrkineet korjaamaan perinteisen taloudellisen analyysin puutteita valitsemalla tulevaisuuden arvottamiseen vaikuttavat parametrit väärin. uskon kuitenkin että tekijöiden pyrkimys on oikea, sillä perinteinen kulutuksen tasaamiseen perustuva ajattelu sopii huonosti ilmastoongelman tarkasteluun. lähestymistapa tarjoaa taloudellista konkretiaa täsmällisten lukujen muodossa. tarkasteltavaan ilmiöön liittyy kuitenkin liian suurta rakenteellista epävarmuutta, jotta se voitaisiin puristaa muutamaan taloudelliseen tunnuslukuun. Poliittinen halukkuus tarttua ilmasto ongelmaan heijastelee tarvetta ostaa välittömillä toimilla ilmastovakuutus epämääräisiä ja mahdollisesti katastrofaalisia riskejä vastaan. näitä riskejä sternin raportti pyrki hinnoittelemaan käyttäen tarkoitukseen sopimatonta taloudellista mallia, mikä nostatti kritiikin. raportti on pyrkimyksissään akateemista tutkimusta edellä. kirjallisuus Carter, r.m., de reitas, C.r., Goklany, i.m., holarter, r.m., de reitas, C.r., Goklany, i.m., holland, d. ja lindzen, r.s. (2006), the stern review: adual Critique, World Economics 7: dasgupta, P. (2007), discounting Climate Change, julkaisematon käsikirjoitus, cam.ac.uk/faculty/dasgupta/ energy Modeling orum study 19 (2004), Energy Economics 26 (4). hall, r. (1988), intertemporal substitution in Consumption, Journal of Political Economy 96: henderson, d. (2007), Governments and Climate Change issues the Case for rethinking, World Economics 8: hope, C.(2006), the marginal impact ofco2 from PaGe2002: an integrated assessment model incorporating the ipcc sfive reasons for concern, Integrated Assessment 6: Gollier,C.(2002), discounting uncertain uture, Journal of Public Economics 85: liski, M. (2004), ilmastopolitiikan kustannusten ja hyötyjen arviointi eri aikaväleillä, Ympäristöministeriö, liski, M. (2006), ilmastopolitiikan hyötyjen arviointi epävarmuuden vallitessa, Ympäristömi

14 KAK 1/2008 nisteriö, nordhaus, W. (2007), the stern review of the economics of Climate Change, Journal of Economic Literature (ilmestyy). ramsey,.(1928), a mathematical model of saving, Economic Journal 38: rawls, j. (1972), ATheory of Justice, oxford: oxford university Press. stern, n. (2007), The Economics of Climate Change: The Stern Review, Cambridge, uk: Cambridge university Press. solow,r.(1974), symposium on the economics of exhaustible resources, The Review of Economic Studies 41. tol, r.s. ja Yohe, G.W. (2006), a review of the stern review, World Economics 7: Weitzman, M. (2007), the stern review of the economics of Climate Change, Journal of Economic Literature (ilmestyy). liite. ramseyn sääntö johdan tässä liitteessä optimaalista kulutuksen valintaa kuvaavan säännön. oletetaan, että päätöksentekijän hyötyfunktio on u ( c ), joka on kasvava ja konkaavi kulutuksen c suhteen. kulutus voidaan valita kahdella periodilla, hetkellä 0jahetkellä 1. ajatellaan, että hetkeen 0ei liity epävarmuutta, mutta hetken 1kulutustaso on epävarma. säästöt hetkeltä 0voidaan sijoittaa markkinoille, joilta saatava varma korkotuotto on r.kuluttajan diskonttokorko on d. tasapainossa optimaalinen kulutusvalinta toteuttaa seuraavan yhtälön: (1) missä e d on diskonttotekijä yhden periodin yli, e r on korkotekijä, Eu'(c 1 )onodotettu rajahyöty periodilta 1ja u '(c 0 )rajahyöty periodilta 0. tämä yhtälö voidaan kirjoittaa muodossa (2) kulutuksen rajahyödyn jousto on (3) lisäksi voimme mitata rajahyödyn konveksisuutta suureella (4) jos otamme ensimmäisen asteen taylor approksimaation yhtälöstä (2) ja käytämme määritelmiä (3) ja (4), niin voimme ilmaista yhtälön (2) muodossa (5) missä Var ( c 1 / c 0 ) on kulutuksen varianssi ja kulutuksen odotettu kasvuvauhti. Yhtälöstä (5) voimme nyt täsmällisesti nähdä kuviossa 2esiintyvät tekijät. Markkinakorko, joka talouden tasapainossa määräytyy endogeenisesti, on sitä suurempi mitä suurempi on diskonttokorko d,kuten tekstissä kerroin. Varallisuusvaikutus,joka myös kasvattaa markkinakorkoa, on tekijä 0

15 Matti Liski tässä g ( c 0 )mittaa kuinka kulutuksesta saatava hyöty laskee kulutuksen lisääntyessä. tätä suuretta luonnollisesti kerrotaan kulutuksen odotetulla kasvuvauhdilla. kuviossa 6 tarkastelin, kuinka mahdollisuus poikkeamaan odotetulta tulotasolta vähentää vaadittavaa tuottovaatimusta. tämä tekijä on edellä joka on negatiivinen kunhan P ( c 0 )>0.Mitä suurempi on kulutuksen varianssi, sitä pienempi on vaadittava korko r yhtälön (5) mukaan. Yleisesti käytetty funktiomuoto hyödylle on josta seuraa, että, g ( c 0 )=g, P ( c 0 )=1+g.oletetaan, että kulutukseen ei liity epävarmuutta. tällöin yhtälö (5) tulee muotoon (6) usein käytetty kolmikko on d =2%, g =2,ja =2%.tällöin markkinakoroksi muodostuu 6%.stern olettaa, että d =0,1, g =1ja =1,3 %. tällöin markkinakoroksi tulee 1,4 %, kuten tekstistä ilmenee. 1

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Myynnin tila Prof. Jaakko ASPARA Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu TOP MANAGEMENT FORUM/080214/PP/AMS Miksi selvittää muotoiluinvestointien

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Mustat joutsenet pörssikaupassa

Mustat joutsenet pörssikaupassa Mustat joutsenet pörssikaupassa Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, VTT soveltavan tilastotieteen dosentti Opettajien akatemian jäsen Yhteiskuntatilastotiede, Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely)

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) 17.09.2015 Ohjaaja: TkT Eeva Vilkkumaa Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot