TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2008 Reetta Räisänen Nro

2 2 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008)

3 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 3 (88) Sisällys 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS 5 2. TUTKIMUSALUE Yleiskuvaus Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Veden laadun ja suppean pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat Muita tutkimuksia SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS MERIALUEEN KUORMITUS Jäte- ja jäähdytysvedet Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Kuormitus muiden jokien vesistö-alueilta Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Ruoppausmassojen läjittäminen Kalankasvatus Ilmalaskeuma TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Yleistä Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset Menetelmät Laajat tutkimuskerrat Suppeat tutkimuskerrat Veden hygieeninen tila Kasviplanktonnäytteet Pohjaeläinnäytteet MERIALUEEN VEDEN LAATU Lopputalvi ( ) Loppukevät ( ) Alkukesä ( ja ) Keskikesä ( ja ) Loppukesä ( ja ) Alkusyksy (3.9. ja ) Loppusyksy ( ) Avovesi- ja kesäkauden keskiarvoja Kasviplankton Suppea pohjaeläintutkimus TIIVISTELMÄ TURUN MERIALUEEN VUODEN 2008 YHTEISTARKKAILUSTA SEKÄ ARVIO VEDEN LAADUSTA JA JÄTEVESIEN VAIKUTUKSESTA KIRJALLISUUS. 88

4 4 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) Liitteet 1. Merialueen jäätyminen ja jääpäivien lukumäärä Meriveden korkeus Turun satamassa v Kalankasvatuslaitosten ja Turun läjitysalueiden sijainti 4. Näytteenottoaikataulu v Velvoitetarkkailun vesitutkimustulokset v Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vesituloksia v Rehevyystasoluokituksen ja vesien yleisen käyttökelpoisuuden luokkarajat 8. Kasviplanktontulokset v Pohjaeläintutkimuksen tulokset v Pohjaeläinlajisto v Pohjanläheinen happitilanne intensiiviasemilla v Jakelu Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo (3 kpl) Fortum Power and Heat Oy/Naantalin voimalaitos Kaarinan kaupunki/ympäristöpalvelut/markku Nurmi ExxonMobil Finland Oy Ab Maskun kunta/kunnanhallitus Länsi-Turunmaan kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto Raision kaupunki/keskuspuhdistamo/esa Tuomela Turun seudun puhdistamo Oy/Timo Anttila Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Naantalin kaupunki/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/tekninen keskus Raision kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristönvalvonta/ympäristöpäällikkö Rosama Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Ilmatieteen laitos/jäätutkimus ja -palvelu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus/kalatalouspalvelut -ryhmä/marjut Rajasilta Lounais-Suomen ympäristökeskus/janne Suomela Lounais-Suomen ympäristökeskus/kauko Häkkilä Lounais-Suomen ympäristökeskus/kirjastonhoitaja Tapio Saario Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Lounais-Suomen Naantalin Raision Turun Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 5 (88) 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOI- TUS Turun ympäristön merialuetta on tutkittu kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesikuormituksen velvoitteena luvun lopulta lähtien. Vuonna 2008 tarkkailuun osallistuivat ja sen kustannuksista vastasivat Turun, Kaarinan, Paraisten ja Raision kaupungit, Lemun kunta, Fortum Power and Heat Oy Naantalin voimalaitos, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, ExxonMobil Finland Oy Ab ja Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas. Tarkkailuvelvoitteet perustuvat vesi- tai ympäristölupalainsäädännön mukaisiin päätöksiin jäte- tai lauhdevesien johtamisesta mereen (taulukko 1). Vuonna 2008 ExxonMobil Finland Oy Ab sai toiminnalleen kunnallisen ympäristölupaviranomaisen myöntämän luvan ( ), ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan Paraisten kaupungille ( ja Finnfeeds Finland Oy:lle ( ). Vuoden 2008 aikana tapahtui jätevesien käsittelyssä suurin muutos vuosikymmeniin, kun loppuvuonna Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo saatiin käyttövalmiiksi ja Turun kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi. Purkupaikka Turunssa satama-altaassa säilyi kuitenkin ennallaan. Kaarinaan rakennettiin jätevesipumppaamo ja Pitkäänsalmeen siirtoviemäri Kaarinan Turun välille, mutta niitä ei otettu käyttöön vielä vuonna Tarkkailuohjelma uusittiin vuosina , ja kesästä 2005 alkaen veden laadun tarkkailussa otettiin huomioon neuvotteluissa sovitut keskeisimmät uudistukset. Tarkkailusuunnitelma hyväksyttiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa eräin muutoksin (Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y ). Hyväksymispäätöksestä valitettiin, mutta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös ( , LSY-2007-Y-123) pysytti hyväksymispäätöksen. Muutokset päivitettiin tutkimusohjelmaan (ks. Räisänen & Lehtonen 2008). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on vastannut velvoitetarkkailun näytteenotosta, analysoinnista ja tulosten raportoinnista. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottaja (SYKE, ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi). Vuonna 2008 vesistön tarkkailututkimus koostui vuosittain tehtävistä vesikemiallisista tutkimuksista ja kasviplanktonin määrityksistä sekä määrävuosina tehtävästä suppeasta pohjaeläintutkimuksesta. Tässä yhteenvedossa esitetään vuoden 2008 tulokset ja arvio merialueen tilasta. Paikkakuntien nimet ovat TAULUKKO 1. Turun merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien kuormittajien lupatiedot. Lupavelvollinen Lupapäätös Lupapäätös 2008 Turun kaupunki LSY : 4/2007/1 Turun Seudun Puhdistamo Oy Raision kaupunki LSY : 45/2007/1 Paraisten kaupunki LSVO : 34/1997/3 LSY : 24/2008/1 Kaarinan kaupunki LSY : 3/2007/1 Lemun kunta LOS : 49/2003/YLO Finnfeeds Finland Oy LSVO : 97/1998/4 Nro 110 YLO, Dnro LOS-2006-Y , Neste Oil Oyj LSY /2007/2 Fortum Power and Heat Oy LSY : 96/1998/4 ExxonMobil Finland Oy Ab Naantalin kaavoitus- ja ympäristöltk : 3/05.60/2008

6 6 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) vuonna 2008 käytössä olleen kuntajaon mukaisia. Vesianalyysitulokset on toimitettu sähköisesti ympäristötiedon hallintajärjestelmä Herttaan ja ovat saatavilla myös OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun kautta ( 2. TUTKIMUSALUE 2.1. Yleiskuvaus Tarkkailualue kattaa jätevesien arvioidun vaikutusalueen mannerrannan suunnassa Askaistenlahdelta Kuusistonsalmeen ja edelleen Paraisille, lännessä Kotkanaukolle ja lounaassa Airismaalle Airiston eteläosaan (kuva 1). Tutkimusalue sijoittui Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Paraisten kaupunkien sekä Lemun, Maskun, Merimaskun ja Rymättylän kuntien merialueille. Merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jonka muodostavat erikokoiset saaret ja niiden väliin jäävät salmet ja selät sekä lahdet. Veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa on suuria eroja alueen eri osissa. Airistoa lukuun ottamatta alue on varsin matalaa, sillä keskisyvyys on noin 16 m. Vesialueen pinta-ala on 204 km 2 ja tilavuus milj. m 3. Tutkimusaluetta on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa (ks. Räisänen & Lehtonen 2008). Valuma-alueen pinta-ala on km 2, josta pääosa (79 %) muodostuu tutkimusalueelle laskevien Aurajoen, Raisionjoen ja Hirvijoen valuma-alueista. Jokien valuma-alueista puolestaan % on voimaperäisesti viljeltyä savikkoaluetta. Pelloilta ja haja-asutuksen jätevesissä valumavesien mukana tuleva kuormitus vaikuttaa tuntuvasti veden laatuun etenkin salmi- ja lahtialueilla, missä veden vaihtuminen on hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Pintakerroksessa valumavesien vaikutus tuntuu Airistolle saakka. Vesi on laadultaan hyvin erilaista tutkimusalueen eri osissa. Erot johtuvat sekä ympäristötekijöistä että jäte- ja jokivesien tuomasta kuormituksesta. Merialueen veden laadun pitkäaikaismuutoksia selvitettiin sekä luvun että 2000-luvun alussa. Rehevöityminen oli havaittavissa jo 1990-luvun alussa (Jumppanen & Mattila 1994) luvun alkuun mennessä rehevöitynyt vyöhyke oli laajentunut kymmenessä vuodessa sisäosista edelleen kohti Airistoa ja avoimempia vesialueita (Hannula 2005). Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat 1960-luvun lopun jälkeen kasvaneet, ja muutos oli selvin Airistolla. Merkittävää kokonaisfosforipitoisuuksien nousua oli myös Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla, Vapparin pohjoisosassa, Pohjoissalmessa, Kotkanaukolla ja Raisionlahdella. Typpipitoisuuksien kehitys ei ollut yhtä selkeä, mutta Vapparin pohjoisosassa, Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla ja Airistolla sekä myös Naantalinsalmessa typpipitoisuudet olivat selvästi nousseet. A- klorofyllipitoisuudet olivat loppukesällä kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi useimmilla tutkimuspaikoilla Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Velvoitetarkkailuun osallistuvien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden käsitellyt jätevedet johdettiin mereen Turun kantasataman satama-altaaseen, Kaarinassa Pitkäänsalmeen Rauvolanlahteen, Raisiossa Raisionlahden sisäosaan ja Paraisilla Vapparin eteläosaan (kuva 1). Lemun kunnan jätevedenpuhdistamolta vettä ei johdettu mereen vaan Kuuvanjokeen, joka laskee Hirvijoen alajuoksulle ja sieltä Askaistenlahden perukkaan. Teollisuuslaitoksista jäte- ja lauhdevesiä johdettiin Viheriäistenaukolle ja Naantalinsalmeen Veden laadun ja suppean pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat Merialueella on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen mukaan 35 veden laadun havaintopaikkaa (taulukko 2a). Näistä pääosa on ollut mukana jo aiemmissa tutkimusohjelmissa, mutta nimiä uusittiin nykyisessä ohjelmassa selvyyden vuoksi. Asemista 12 on ns. intensiiviasemia, joilla tehdään myös biologisia tutkimuksia (taulukko 2b). Yhdyskuntajäteveden purkupaikoilla on neljä asemaa. Lisäksi Aurajoen tuomaa hajakuormitusta seurataan yhdessä paikassa.

7 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 7 (88)

8 8 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) TAULUKKO 2a. Turun merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikkojen numerot, nimet, syvyydet, sijaintikunnat ja koordinaatit v alkaen. Suluissa aikaisempi kokonaissyvyys, jota ei ole löydetty enää 1990-luvulla. Ns. intensiiviasemat alleviivattu. Sijaintikunta vuoden 2008 kuntajaon mukaan. Nro Nimi Vanha tunnus Tarkkailun alkamisvuosi Syvyys (m) Sijaintikunta Koordinaatit 135 Vapparin pohj.osa L (22) Parainen Loskarnäs pohj. L (23) Parainen Lessor L (21) Parainen Bläsnäsinlahti L Parainen Kruunukari L Turku (1 Kirkkoselkä Parainen Kirkkoherransaari L Turku Papinsaari it. L ,5 (8) Turku Katariinanlaakson ed. L Turku Uittamo L Turku Linnanaukko L Turku (1 Haarlan salmi (12) Turku Kalkkiniemi L Turku Kuuvannokka L (24) Turku Saaronniemi L Turku (2 Rajakari T Turku (2 Airismaa it. X Rymättylä Marjaniemi NW L Turku Pansion öljysatama L (10) Turku Kallanpää L Turku Raisionlahden perukka L Raisio Raision jv-purkupaikka ,5 Raisio Hahdenniemi L Raisio Kukonpää L (8) Raisio Viheriäistenaukko L Turku Ajonpää L Naantali Naantalinsalmi L (27) Naantali Kuparivuori L Naantali Kotkanaukko L (31) Rymättylä Väskinsaari L Naantali Papinluoto L Lemu Lapila L (45) Rymättylä KAAPUR Kaarinan jv-purkupaikka Kaarina PARPUR Paraisten jv-purkupaik Parainen TKUPUR Turun jv-purkupaikka Turku AU54 Aurajoen ravinnevirt Turku (1 Ei syysnäytteenottoa (päätös LOS-2006-Y ). (2 Talvitutkimus kuuluu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ohjelmaan.

9 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 9 (88) TAULUKKO 2b. Turun merialueen tarkkailututkimuksen vedenlaadun ja kasviplanktonin intensiiviasemat ja niitä vastaavat pohjaeläinasemat vuonna Vesi ja kp Pohjaeläin Nimi Alue Sijainti Kok.syv. m 135 V-4 Vapparin pohj.osa Vappari pohjoispää V-2 Papinsaari it Pitkäsalmi eteläpää 7,5 (5,5)* 180 IV-2 Uittamo Pitkäsalmi pohjoispää T-10 Kuuvannokka Airisto-Pukinsalmi Rajakari Airisto keskiosa Airismaa Airisto eteläosa XI-2 Pansion öljysatama Pohjoissalmi keskiosa, Pansio Hahdenniemi Raisionlahti keskiosa, telakan edusta (B) Viheriäistenaukko Airisto pohjoisosa, Viheriäistenaukko Naantalinsalmi Naantalinsalmi Kotkanaukko Kotkanaukko Väskinsaari Askaistenlahti eteläosa, Naantalinaukko 19 * Pohjaeläinasema matalampi Muita tutkimuksia Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon seurattiin kalatalousviranomaisten hyväksymällä velvoitetarkkailulla vuonna 2008 Turun ja Naantalin edustalla. Tulokset kootaan laajempaan yhteenvetoon noin viiden vuoden välein. Edellinen yhteenveto on tehty vuosilta (Rannikko & Räisänen 2005). Turun satamien kunnossapitotöiden ruoppaus- ja läjitystoiminnan vesistövaikutusten tarkkailututkimuksissa kaikuharattiin Rajakarin läjitysalue lähistöineen (Turun Satama 2009). Seurannalla pyrittiin varmistamaan, ettei luvanmukaista täyttösyvyyttä ylitetä ja että massat pysyvät alueella. Kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset käsittivät silakan mädin esiintymisen ja kuolleisuuden tutkimisen kuturannoilla, pohjaeläinten raskasmetalli-, organotina- ja PCB-pitoisuuksien tutkimuksia. Lisäksi tehtiin silakan poikashaavinta ja määritettiin silakan poikasten raskasmetalli- ja PCB-pitoisuudet. Aurajoen alajuoksun ruoppauksiin ja massojen stabilointiin liittyen Aurajoessa tutkittiin orgaanisten tinayhdisteiden kertymistä lihaan ja maksaan sekä sameuden kulkeutumista ruoppausalueelta. Pansion pengeraltaan töiden yhteydessä tarkkailtiin lähialueella sedimentin orgaanisten tina-aineiden pitoisuuksia. Tutkimusalueeseen rajoittuivat yhdyskuntajätevesien vesistövaikutusten velvoitetarkkailualueet Merimaskun Särkänsalmessa, Rymättylän Kuivakarinaukolla ja Piikkiönlahdessa sekä kalankasvatuksen velvoitetarkkailujen alueet Rymättylässä Iso-Tervin edustalla Airistolla, Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Hessundinsalmessa. 3. SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDEN- KORKEUS Sydäntalvi eli joulu-helmikuu oli Ilmatieteen laitoksen (2008) säähavaintojen mukaan Varsinais-Suomessa leudoin koskaan mitatuista, ja sekä joulu-, tammi- että helmikuussa kuun keskilämpötilat olivat 3 6 astetta keskimääräistä korkeampia. Tammikuun alkupuolella oli parin viikon pakkasjakso, mutta loppukuu oli leuto ja sateinen. Sateet tulivat pääosin vetenä, mikä näkyi jokien suurina virtaamina Suomen ympäristökeskuksen (2008) seurannoissa. Tammikuun sademäärä oli esimerkiksi Turussa lähes kaksinkertainen vertailujakson ( ) keskiarvoon verrattuna (taulukko 3). Talvi jatkui poikkeuksellisen leutona myös helmikuussa; kuukauden keskilämpötila oli 5 6 astetta keskimääräistä suurempi. Helmikuussakin satoi normaalia enemmän ja sateet kasvattivat kuun alku- ja loppupuolella jokien virtaamia. Maaliskuu oli talven kylmin kuu-

10 10 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) kausi, vaikka keskilämpötila olikin asteen verran vertailujaksoa korkeampi. Maaliskuun sademäärä ei poikennut merkittävästi tavanomaisesta. Huhtikuukin oli keskimääräistä lämpimämpi. Huhtikuussa sateet kertyivät kuukauden alkupuoliskolla. Toukokuun keskilämpötila ei poikennut normaalista, mutta kuukauden sademäärä jäi Lounais-Suomessa poikkeuksellisen pieneksi. Jokien virtaamat pienenivät jyrkästi toukokuun aikana. Kesäkuun alku oli paikoin lämmin, mutta viileämmän loppukuun vuoksi keskilämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kesäkuun sademäärä oli noin puolitoistakertainen keskimääräiseen nähden, mikä näkyi virtaamien lievänä kasvuna. Heinäkuu oli melko lämmin ja vähäsateinen. Jokien virtaamat olivat heinäkuussa yleisesti pieniä. Elokuu oli tavallista viileämpi ja sateisempi ja jokien virtaamat kasvoivat paikoin ajankohtaan nähden suuriksi. Syyskuu oli Lounais-Suomessa keskimääräistä viileämpi. Sateet painottuivat kuun alkupuolelle. Sademäärä jäi hetkellisesti runsaistakin sateista huolimatta lähelle keskimääräistä; virtaamat olivat hetken suuria kuun alussa, mutta ne pienenivät monissa joissa selvästi kuun loppua kohti. Lokakuu oli pari astetta vertailujaksoa lämpimämpi. Lokakuun sademäärä oli paikoin yli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna ja osassa jokivesistöistä mitattiin vuoden suurimmat virtaamat kuun loppupuolella. Myös marraskuu oli lauha ja sateinen: jokien virtaamat pysyivät suurina. Joulukuukin oli pääosin lauha ja sateinen. Vasta kuukauden lopulla sää muuttui pakkasten myötä talviseksi. Jääpeitteen kehittyminen oli talvella 2007/2008 poikkeuksellisen hidasta kuten alkuvuonna 2005, 2006 ja Jääpeite oli sydäntalvella poikkeuksellisen niukka, eikä Airistolle tai edes Turun satamaan muodostunut pysyvää jäätä lainkaan (liite 1). Rajakarilla ensijäätyminen oli vasta , ja niin sanottujen todellisten jääpäivien lukumäärä oli 5, mikä on selvästi vähiten sitten talven 1989/1990. Heikot pakkaset jäädyttivät vain lahdenperukoita ja kapeita salmia. Jää heikkeni lauhoina jaksoina, ja ohut kohvajää oli hyvin heikkoa. Ajoittain kovat tuulet rikkoivat jääpeitteen tai estivät sen vahvistumisen. Maaliskuun puolivälin jälkeen sää muuttui uudelleen talviseksi, mikä hidasti jään lopullista häviämistä. Merivesi kävi vuonna 2008 korkeimmillaan Merentutkimuslaitoksen (nyk. tiedot Ilmatieteen laitokselta) Turun sataman mittausaseman tietojen mukaan marraskuun puolivälissä (+70 cm, liite 2). Maksimivedenkorkeus jäi kohtuullisiin lukemiin, ja nousu oli hetkittäinen. Vesi oli lyhyen aikaa lähes yhtä korkealla helmi- ja maaliskuun alussa, ja myös vedenkorkeusjaksot välillä cm olivat lyhyitä. Matalimmillaan merivesi oli kesäkuun alussa ja syyskuun loppupuolella, ja nämä jaksot kestivät joitain päiviä. Tammi-helmikuussa vedenkorkeus vaihteli pariin otteeseen välillä cm. Tammikuussa vesi pääasiassa nousi helmikuun alkuun asti. Helmikuussa vesi ensin laski kuun puoliväliin saakka ja nousi uudelleen loppukuussa. Maalis- ja huhtikuussa vedenkorkeus oli pääasiassa laskusuunnassa, ja lähtökorkeudesta noin +50 cm päädyttiin lukemaan -40 cm. Maaliskuun alun näytteenoton aikaan vedenkorkeus vaihteli varsin paljon ja nopeasti. Toukokuussa vedenkorkeus vaihteli noin välillä cm. Touko-kesäkuun vaihteessa päädyttiin vuoden alimpiin lukemiin, ja kesäkuun alun näytteenotto osui tähän las- TAULUKKO 3. Turun lentoaseman säätietoja vuodelta 2008 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila ,2 0,3-0,6 5,7 10,1 14,5 17,0 14,5 9,4 7,8 2,1 0,4 (ºC) ,5-5,3-1,8 3,4 10,0 14,7 16,9 15,5 10,3 5,5 0,7-2,7 Sademäärä (mm)

11 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 11 (88) kevaan jaksoon. Kesäkuun alun jälkeen vesi nousi hyvin tasaisesti, ja kuun lopulla vedenkorkeus pysytteli 0-linjan tuntumassa. Heinäkuun alun näytteenoton aikaan vesi kääntyi nopeaan laskuun. Heinä- ja elokuussa vedenkorkeus vaihteli välillä cm; heinäkuun alun näytteenotossa vesi oli jyrkässä laskusuunnassa ja elokuun alussa puolestaan jyrkässä nousussa. Syyskuun alussa vesi laski 0-linjalta noin -50 cm, mutta kääntyi loppukuussa erittäin nopeaan nousuun. Lokakuun alussa vesi oli saavuttanut korkeuden +20 cm, mutta näytteenottopäivinä vesi laski hyvin nopeasti 0-linjalle. Loka- ja marraskuussa veden korkeus vaihteli pääasiassa 0-linjalta +40 cm:iin. Joulukuussa vesi oli hieman alempana (noin välillä cm). 4. MERIALUEEN KUORMITUS 4.1. Jäte- ja jäähdytysvedet Turun edustan merialueen yhteistarkkailuun kuuluvissa laitoksissa tapahtui vuonna 2008 suurin muutos vuosikymmeniin, kun vuoden lopulla Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön ja Turun kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi. Alasajo alkoi marraskuun puolivälissä, jolloin muun muassa lietepitoisuutta kasvatettiin ja siemenlietettä ajettiin uuteen puhdistamoon. Turun jätevedet käännettiin Kakolanmäkeen kahdessa osassa (itäinen puoli ja läntinen puoli ), ja viimeiset jätevedet johdettiin mereen Turun kaupungin puhdistamolta Purkupaikalla Turun satamassa kuormitus jatkui, sillä Turun Seudun Puhdistamo Oy:n käsittelemät jätevedet johdetaan samaan paikkaan. Kaarinaan rakennettiin jätevesipumppaamo ja Pitkäänsalmeen Kaarinasta Turkuun siirtoviemäri, ja vuosi 2008 oli Kaarinan jätevedenpuhdistamon viimeinen toimintavuosi. Yhdyskuntajätevesiä johdettiin mereen lisäksi Raision ja Paraisten kaupunkien puhdistamoilta. Lemun kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdettiin tutkimusalueelle laskevan Hirvijoen sivuhaaraan Kuuvanjokeen. Teollisuuslaitoksista johdettiin puhdistettuja jätevesiä mereen Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamosta ja Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin laitoksesta. Finnfeeds Finland Oy:n kuormitukseen laskettiin myös sadevesissä ja osin entisiltä sokerijuurikkaiden varastoalueilta tullut kuormitus; vuoden 2008 alusta vain yksi ns. multa-allas sijaitsee tehtaan alueella. ExxonMobil Finland Oy Ab ei johda mereen jätevesiä, vaan kuormitus tulee varastoalueilta hulevesissä, jotka johdetaan öljynerottimen kautta mereen; öljynerotin määrättiin uusittavaksi vuonna 2008 annetussa lupapäätöksessä. Fortum Power and Heat Oyj:n Naantalin laitoksilta ei johdettu mereen jätevesiä, vaan kuormitus oli lauhdevesissä tulevaa lämpöenergiaa. Lämpökuormaa tuli myös Neste Oil Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n laitoksista. Yhdyskuntajätevedet puhdistettiin biologiskemiallisesti. Jätevesiä kerättiin varsin laajalta alueelta, sillä Raision keskuspuhdistamolle johdetaan jätevedet Naantalin kaupungista ( alkaen) sekä Nousiaisten ( ), Maskun (v alusta) ja Mynämäen kunnista ( ). Turun jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin Ruskon kunnan viemäröidyt jätevedet. Liedon kunnan viemäriverkon jätevedet käsiteltiin osin Turun ja osin Kaarinan puhdistamoilla. Kuntarajoja ylitettiin myös tarkkailuvelvollisten välillä, sillä Kaarinan jätevedenpuhdistamolle tuli Turusta Peltolan, Ilpoisten, Koivulan, Haritun, Katariinan ja Hirvensalon alueiden jätevedet, ja pieni osa Raision jätevesistä johdettiin Turun puhdistamolle. Vuonna 2008 vuotovesiä ja niiden aiheuttamia virtaamapiikkejä tuli jätevedenpuhdistamoille paljon etenkin tammi-maaliskuussa, huhtikuussa ja loka-joulukuussa. Tällöin tapahtui puhdistamoiden mitoitusvirtaaman ylityksiä, ja jätevesiä jouduttiin johtamaan puhdistamoiden ohi. Lisäksi ohituksia saattoi olla verkostossa. Kesäkaudella oli vain yksittäisiä virtaamapiikkejä, joiden aikana jouduttiin tekemään ohituksia. Merialueelle vuonna 2008 johdettujen puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli mitattuna BOD 7ATU :na yh-

12 12 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) teensä noin 358 tonnia, fosforikuorma 18 tonnia ja typpikuorma 540 tonnia (taulukko 4). Turun Seudun Puhdistamo Oy:n loppuvuoden sisäänajovaiheen (9 vrk) kuormituksesta ei ollut saatavilla yhteenvetoa, joten kuormitus arvioitiin Turun puhdistamon viimeisen vuosineljänneksen keskimääräisen vuorokausikuormituksen avulla. Vuosina typpikuormitus on ollut aiempaa pienempi (taulukko 5). BODkuorma on pienentynyt 1990-luvun loppuun verrattuna. Fosforikuorma on viime vuosina ollut suurempi kuin 2000-luvun alkupuolen vähäsateisina vuosina. Turun jätevedenpuhdistamon osuus kuormituksesta on selvästi pienentynyt 2000-luvun kuluessa. Teollisuuslaitoksilta tuleva mineraaliöljykuorma on 2000-luvulla yleensä ollut alle kg/a. Puhdistustekniikan kehityksen ansiosta luvun kuluessa mereen johdettujen jätevesien aiheuttama fosforikuormitus ja biologinen hapenkulutus (BOD) pienenivät oleellisesti (kuva 2). Vuoden 1985 jälkeen jätevesien aiheuttamassa merialueen kuormituksessa ei ole tapahtunut äkillisiä muutoksia, mutta BOD-kuormitus on laskenut tasaisesti. Fosforikuormituksen pieneneminen on ollut vähäisempää. Typpikuormitus pysyi lähes ennallaan 1970-luvun puolivälistä 1990-luvulle, sillä puhdistamoilla ei ollut typenpoistovaatimuksia. Typenpoiston tehostaminen on pienentänyt typpikuormitusta selvästi vasta 2000-luvulla. Turun vesilaitoksen jätevesien osuus merialueen jätevesikuormituksesta on ollut suuri, ja jätevesien aiheuttama kuormitus on pienentynyt lähinnä Turun kuormituksen pienentyessä (taulukko 5, kuva 3a); vuosina kuormituksen pienuus johtui osin myös sadevesien vähäisyydestä. Raision jätevedenpuhdistamolta tullut BOD- ja fosforikuormitus on viime vuosina ollut aiempaa suurempi, ja Raision osuus fosforikuormasta on varsin suuri. Kaarinan ja etenkin Paraisten puhdistamon kuormitus on pysynyt melko tasaisena ja Turkuun verrattuna pienenä. Teollisuusjätevesien aiheuttama kuormitus on ollut Turun jätevesiin verrattuna pieni (kuva 3b, huom. kuvien 3a ja 3b asteikkojen suuruusluokkien erot). Neste Oil Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n BOD-kuormitus näytti kasvaneen 2000-luvun kuluessa, mutta vuonna 2008 molempien kuormitus oli pienentynyt. ExxonMobil Finland Oy:n kuormitus on ollut muihin verrattuna hyvin pientä. Turun jätevesien raskasmetallipitoisuuksia on seurattu 1990-luvun puolivälistä alkaen, ja vuonna 2008 analyysivalikoimaan lisättiin arseeni. Vuonna 2008 puhdistamolle sekä tulevan että lähtevän veden raskasmetallipitoisuudet olivat kuten aiemmin erittäin pieniä (Leino 2009). Lähtevän veden raskasmetallipitoisuudet täyttivät jopa yksittäisen kotitalouden talousveden laatuvaatimukset nikkelinkin osalta. Turun puhdistamolta lähtevän jäteveden keskimääräiset vuosittaiset raskasmetallipitoisuudet ovat kadmiumin, kromin ja sinkin osalta pysyneet samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähtevän veden nikkelipitoisuus näyttäisi laskeneen, kun taas elohopea-, kupari- ja lyijypitoisuudet näyttäisivät hieman kohonneen. Vesistöön johdettavat keskimääräiset kuukausittaiset raskasmetallikuormat vaihtelivat lähinnä sade- ja valumavesien määrän mukaan. Tutkimusalueelle tai sen välittömään läheisyyteen mereen johdettiin puhdistettuja jätevesiä Merimaskun, Rymättylän ja Piikkiön puhdistamoilta (taulukko 6), mutta Piikkiötä lukuun ottamatta kuormitus on ollut varsin pientä. Vuonna 2008 fosforikuormitus oli yhteensä suuruudeltaan noin puolet Paraisten jätevedenpuhdistamon aiheuttamasta kuormituksesta. BOD- ja typpikuormitus vastasivat Paraisten puhdistamon kuormitusta, sillä Piikiön puhdistamon aiheuttama kuormitus oli tavallista suurempi. Lisäksi mereen johdettiin jätevesiä pienpuhdistamoilta esimerkiksi vapaa-aikakeskuksista Kakskerrasta ja Satavasta. Jokivesien mukana tuli Lemun, Vahdon, Oripään, Pöytyän ja Auran puhdistamojen kuormitusta, mutta niiden osuus oli jokien tuomaan hajakuormitukseen verrattuna pientä.

13 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 13 (88) TAULUKKO 4. Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus vuonna Huom! Turun keskusjätevedenpuhdistamo toimi TSP Oy:n kuormitus (9 vrk) on arvioitu Turun puhdistamon viimeisen vuosineljänneksen vuorokausikuormituksesta. Määrä BOD 7ATU Fosfori Typpi Mineraaliöljyt 1000 m 3 /a t/a t/a t/a t/a Turku 1) ,7 292 Turun seudun Puhdistamo Oy 2) ARVIO ,3 8 Raisio 3, 4) ,8 84 Kaarina 3) ,9 120 Parainen 3) ,35 24 Fortum Power and Heat Oy, Naantali 5) Neste Oil Oyj, Naantali 5) ,8 0,2 5,1 0,5 Finnfeeds Finland Oy, Naantali 5) ,1 6,7 ExxonMobil Finland Oy Ab 5) 1 0,29 0 0,02 Yhteensä ,5 1) Keskusjätevedenpuhdistamo ; TSP Oy:n 9 vrk:n kuormitus arvioitu. Tiedot: Leino (2009). 2) TSP Oy:n 9 vrk:n kuormitus on arvioitu Turun viimeisen vuosineljänneksen vrk-kuormituksesta. 3) Jätevedenpuhdistamoiden vuosiyhteenvedot vuodelta 2008 (L-S vesi- ja ympäristötutkimus Oy). 4) Sisältää Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen jätevedet. 5) Tiedot teollisuuslaitoksilta. TAULUKKO 5. Turun merialueen yhteistarkkailun laitosten vuosikuormitus mereen (tonnia/vuosi) vuosina Suluissa Turun jätevesien osuus (%), joka v sisältää TSP Oy:n arvioidun kuormituksen (9 vrk). Vuosi BOD 7ATU Fosfori Typpi Mineraaliöljyt t/a t/a t/a t/a (73) 21 (70) 835 (64) 1, (75) 18 (72) 816 (63) 0, (75) 15 (69) 832 (66) 2, (75) 14 (67) 700 (68) 0, (46) 13 (61) 646 (62) 0, (43) 16 (47) 681 (59) 0, (42) 15 (45) 525 (53) 0, (50) 20 (51) 598 (53) 0, (51) 18 (41) 542 (55) 0, (46) 18 (44) 540 (56) 0,5

14 . 14 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) TAULUKKO 6. Valuma-alueella ja tutkimusalueen lähellä toimivien jätevedenpuhdistamojen aiheuttama kuormitus vuonna Kuormittajat Purkupaikka Virtaama BOD 7(ATU) Fosfori Typpi 1000 m 3 /a kg/d kg/d kg/d Jokiin: Oripää Aurajoki 113 1,4 0,1 4,3 Pöytyä Aurajoki 169 1,4 0,2 12 Aura Aurajoki ,6 17 Lemu (sis. Askainen) Hirvijoki 98 1,4 0,066 6 Vahto Ruskonjoki 117 0,9 0,096 5,8 Yhteensä jokiin ,1 45 Mereen: Merimasku Särkänsalmi 60 2,5 0,13 5,9 Rymättylä Kirkkosalmen suu 83 2,7 0,12 5,2 Piikkiö Piikkiönlahti ,6 56 Yhteensä mereen ,9 67 Vuosikuormitus jokiin ja mereen t/a 31 1,79 41 Tiedot:, jätevedenpuhdistamojen vuosiyhteenvedot. BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk BHK7 FOSFORI kg/vrk BOD7ATU TYPPI FOSFORI KUVA 2. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v

15 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 15 (88) Turku Raisio Kaarina Parainen BOD 7ATU t/a Fosfori t/a Typpi t/a KUVA 3a. Yhdyskuntajätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Huom! Paraisten vuoden 2003 kuormitus korjattu.

16 16 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) Neste Oil Oyj, Naantali Finnfeeds Finland Oy, Naantali ExxonMobil Finland Oy Ab BOD 7ATU t/a ,5 0,4 Fosfori t/a 0,3 0,2 0, Typpi t/a KUVA 3b. Teollisuuden jätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Huom. Asteikko vaihtuu teollisuuden ja yhdyskuntajätevesitaulukoiden välillä. HUOM! Finnfeeds Finland Oy:n kuormitus vuosilta tarkistettu.

17 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 17 (88) 4.2. Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Turun merialueelle laskevista joista vain Aurajoen virtaamaa ja ainemääriä seurataan. Joen yläjuoksua tutkitaan Oripään, Pöytyän ja Auran jätevedenpuhdistamojen velvoitetarkkailussa. Alajuoksulla ravinnevirtaamia tutkitaan osana Turun merialueen tarkkailua ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen seurantana, ja Turun vesilaitos seuraa Halisissa raakaveden laatua. Lisäksi Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaaran eli Vähäjoen veden laatua tutkittaan Turun ympäristönsuojelutoimiston toimeksiannosta. Aurajoen merialueelle tuomaa kuormitusta koskevat kuvat on päivitetty tähän vuosiyhteenvetoon, sillä Aurajoen velvoitetarkkailussa ainevirtaaman laskentatapa muuttui (Lehtonen 2009), eivätkä vuoden 2008 ainevirtaamalaskelman tulokset ole sellaisenaan verrattavissa aikaisempiin tuloksiin. Uudella laskentatavalla tulokset ovat yhtenevät Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laskelmien kanssa. Aiemmin ainevirtaamalaskelma on tehty käyttämällä Halistenkosken mitattuja virtaama-arvoja (Lehtonen 2009). Vuoden 2008 laskelmissa virtaama-arvoina puolestaan on käytetty Aurajoen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 730 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaamaarvoja. Ainevirtaama on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Vuonna 2008 leudon talven aikana Aurajoessa virtaamat vaihtelivat suuresti ja olivat ajoittain hyvinkin suuria (Lehtonen 2009). Kevätkuukausien virtaamahuippu oli huhtikuussa (kuva 4a), mutta toukokuussa Aurajoen virtaamat olivat pieniä. Kesällä virtaamat jäivät kesä-heinäkuun vaihteen ja elokuun puolivälin jaksoja lukuun ottamatta pieniksi. Syksylläkin virtaamat vaihtelivat suuresti sateiden mukaan ja olivat suurimmillaan lokakuun lopulla. Vuoden keskivirtaama oli suurempi kuin vuosien keskivirtaama ja vuoden 2000 ohella suurin 2000-luvulla mitatuista (taulukko 7). Suurin virtaama oli varsin tavanomainen. Kuten yleensä kesäaikaan virtaama oli ajoittain olematon, ja Turun vesilaitos pumppasi Paimionjoesta Aurajokeen lisävettä ja keskimäärin 0,5 m 3 /s. Vuonna 2008 Aurajoen koko valuma-alueelta fosforivirtaama oli yhteensä noin 119 tonnia ja typpivirtaama tonnia (Lehtonen 2009). Lauhan talven johdosta lähes kolmannes Aurajoen kautta tulevasta kuormituksesta päätyi mereen tammi-maaliskuun aikana. Kesäkuukausina mereen kulkeutuvien ravinteiden ja kiintoaineen määrä oli vähäinen. Valtaosa (50 60 %) koko vuoden typestä ja fosforista päätyi mereen loka-joulukuussa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Halistenkosken tasalla vuosina Aurajoen fosforivirtaama on ollut t/a typpivirtaama t/a (kuva 4b ja c), joten vuoden 2008 ravinnevirtaama oli TAULUKKO 7. Aurajoen virtaamat (m 3 /s) Halistenkoskessa Suomen ympäristökeskuksen virtaamatietojen mukaan vuosina sekä pitkäaikaiskeskiarvo * Keskivirtaama (MQ) 7,2 6,9 8,6 9,3 10,8 8,03 5,1 2,8 7,7 5,9 8,5 6,4 10,9 Suurin virtaama (HQ) Pienin virtaama (NQ) 0,0 0,51 0,80 0,43 0,00 0,49 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Keskialivirtaama (MNQ) 0,10 * Lähde: Leppäjärvi (1995).

18 18 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) pitkän ajanjakson suurimpia. Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaaran eli Vähäjoen veden laatua tutkittiin vuonna 2008 kolme kertaa (Lehtonen 2009). Veden happitilanne oli helmi- ja huhtikuun näytteenottokerroilla hyvä, mutta elokuussa vedessä oli hapenvajausta. Talvella ja keväällä vesi oli tyydyttävää-välttävää ja hygieenistä tilaa lukuun ottamatta luokiteltavissa lähinnä puhtaaksi. Veden sameus- ja fosforiarvot olivat kuitenkin tavanomaista suurempia. Kesällä BOD-arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta, eikä hapenvajauskaan ollut puhtaille vesille ominainen. Laadulliselta käyttökelpoisuudeltaan Vähäjoen vesi oli vuonna 2008 lähinnä välttävää. Hajakuormitusta pidetään Aurajoen suurimpana kuormittajana. Esimerkiksi Turun vesija ympäristöpiirin (1990) arvion mukaan fosforista n. 83 % tulee hajakuormituksena. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (2008) mukaan vuosina Aurajoen fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 69 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 19%. Jokivarren taajamien puhdistettujen jätevesien osuus on pieni, sillä vuosittain ravinnevirtaaman fosforista alle 0,5 tonnia (<1 %) ja typestä noin 15 tonnia (2 %) on peräisin jätevedenpuhdistamoilta. Rekolaisen (1989) mukaan peltoviljelystä valuma-alueelle tuleva kuormitus on arvioitavissa valuma-alueen peltoprosentin perusteella, kun taas metsän ja peltomaan luonnonhuuhtouma on fosforia 10 kg/km 2. a ja typpeä 250 kg/km 2. a. Myös näin arvioiden Halisten yläpuoliselta valuma-alueelta pääosa kuormituksesta tulee huuhtoumana pelloilta (taulukko 8). Todellinen kuormitus vaihtelee muun muassa sateisuuden johdosta, ja vuonna 2008 Aurajoen ravinnevirtaama oli huomattavasti suurempi kuin laskennallinen ravinnekuormitus (fosfori 145 % ja typpi 120 %) Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Muiden tutkimusalueelle laskevien jokien eli Askaistenlahden perukkaan laskevan Hirvijoen Maskunjoen ja Pohjoissalmeen laskevan Ruskonjoen (nimenä yläjuoksulla Vahdonjoki, alajuoksulla Raisionjoki) virtaamia ja kuormitusta ei seurata. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus on näidenkin jokien merkittävin kuormittaja. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (2008) mukaan Hirvijoessa vuosina fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 76 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 9 %; Ruskonjoen osalta ei vastaavaa laskelmaa tehty. Jokien kuormitusta on pyritty arvioimaan suhteuttamalla laskennallinen kuormitus (taulukko 8) Aurajoen vuoden 2008 kuormitukseen. Mikäli ravinnekuormitus poikkesi laskennallisesta arvosta kuten Aurajoessa, Hirvi- ja Ruskonjoen merialueelle tuoma kuormitus olisi ollut noin 50 tonnia fosforia ja 460 tonnia typpeä (taulukko 9) Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jokien valuma-alueiden väliin jääviltä alueilta tulevan kuormituksen arvioiminen on vaikeaa. Eri osat ovat maastoltaan ja maankäytöltään hyvin eri tyyppisiä, ja niiltä tulevassa kuormituksessa on suuria eroja. Karkeasti arvioituna jokien valuma-alueiden ulkopuolelta mereen tullut kuormitus olisi vuonna 2008 ollut noin 44 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä. Mereen laskevat ojat tuovat kuormitusta muun muassa peltomailta. Kaarinan ojaselvityksen (Koivunen & Räisänen 2008) mukaan ravinnepitoisuudet ojavesissä olivat huomattavasti korkeampia kuin merivedessä. Seitsemän mereen laskevan ojan fosforikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin Kaarinan jätevedenpuhdistamon kuormitus mereen; typpikuormitus puolestaan oli puhdistamon kuormitusta selvästi pienempi. Viljelysmaita on runsaasti myös Hirvensalon, Raisionlahden perukan ja Askaistenlahden valumaalueilla, eikä tarkkaa peltoprosenttia ole tiedossa kuormituksen arvioimiseksi. Välialueeseen kuuluu myös taajama-alueita, joiden aiheuttama kuormitus poikkeaa hajaja luonnonkuormituksesta. Saariston kallioisilta rannoilta tuleva kuormitus on vähäistä ja verrattavissa lähinnä luonnonhuuhtoumaan.

19 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 19 (88) VIRTAAMA m 3 /s AURAJOKI I III V VIII X XII 2008 KUVA 4a. Aurajoen virtaama Halisissa vuonna Turun merialueen laajojen tarkkailukertojen näytepäivät on merkitty kuvaan valkoisilla neliöillä. Fosfori keskivirtaama Fosforvirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4b. Aurajoen fosforivirtaamat Halisissa vuosina Typpi keskivirtaama Typpivirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) 0 KUVA 4c. Aurajoen typpivirtaamat Halisissa vuosina

20 20 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Merialueelle joki- ja valumavesien tuoma ravinnekuormitus vaihtelee vuosien välillä sateisuudesta riippuen paljon. Myös vuodenaikaisvahtelut ovat suuria, ja yleensä kesällä kuormitus on hyvin pientä. Runsaat sateet nostavat myös jätevedenpuhdistamoiden aiheuttamaa kuormitusta, sillä viemäriverkkoon valuvat hulevedet häiritsevät puhdistusprosessin toimintaa. Lisäksi sateiden seurauksena voi olla puhdistamo- ja verkosto-ohituksia. Jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama kuormitus jakautuu kuitenkin vuoden aikana varsin tasaisesti jokivesien kuormitukseen verrattuna. Vuonna 2008 merialueelle tuli jäte-, joki- ja valumavesissä arviolta yhteensä noin 232 tonnia fosforia ja tonnia typpeä (taulukko 9), mikä oli poikkeuksellisen paljon. Aurajoen osuus fosforikuormituksesta oli lähes puolet ja typpikuormituksesta hieman yli 40 %. Vuosina jätevesien osuus fosforikuormituksesta oli selvästi pienempi kuin valumavesien osuus (kuva 5); tosin vuonna 2003 jokivesien kuormitus oli poikkeuksellisen vähäistä ja jätevedet muodostivat noin kolmanneksen fosforikuormituksesta. Typpikuormituksesta jätevesien osuus on yleensä noin 1/3 ja hajakuormituksen osuus on noin 2/3, mutta esimerkiksi vähäsateisina vuosina 2002 ja 2003 noin puolet typpikuormituksesta tuli jätevesissä. TAULUKKO 8. Arvio Turun merialueen valuma-alueen jokiin pelto- ja metsämailta ja jätevesistä tulleesta kuormituksesta sekä hajakuormituksesta (t/a). Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma- Yhteensä alue Halisten Halisten yläpuoli alapuoli Valuma-alue km 2 1) Järviala % yht. 0,1 0 0 Peltoala % yht Rav.valuma kg/km 2 a pelto%:n mukaan 2) fosfori(p):66 typpi(n):696 P:56 N:616 P:60 N:650 P:52 N:582 Kuormitus t/a P N P N P N P N P N P % N % Metsien ja peltojen luonnonhuuhtouma 2) Peltoalueet Muu hajakuormitus 3) Jätevedet -04 4) <1 15 <1 2 <1 3 < Yhteensä ) Valuma-alueen tiedot: Aurajoki ja Ruskonjoki (Tuvy 1990), Hirvijoki (Vesihallitus 1980) 2) Rekolainen (1989) 3) Arviossa käytetty Halisten yläpuolisen valuma-alueen tietoja. Muiden valuma-alueiden hajakuormituksen on oletettu olevan pinta-alaa kohden yhtä suuri. 4) Jätevedenpuhdistamojen vuosiyhteenvedot 2004, TAULUKKO 9. Arvio ravinnekuormituksen jakautumisesta Turun merialueella vuonna Aurajoen ravinnevirtaamatutkimuksen perusteella oletetaan kuormituksen olleen huomattavasti suurempi (fosfori 145 %, typpi 120 %) kuin taulukossa 8 esitetty valuma-alueiden laskennallinen ravinnekuormitus. 2008* P, t/a % N, t/a % Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johd. jätevedet Yhteensä * Aurajoen Halisten ravinnevirtaaman laskentatapa muuttui vuosien 2007 ja 2008 välissä.

21 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 21 (88) Fosforikuormituksen jakautuminen 250 t/a Mereen johdetut jätevedet Muu valuma-alue Ruskonjoki Hirvijoki Aurajoki Typpikuormituksen jakautuminen t/a Mereen johdetut jätevedet Muu valuma-alue Ruskonjoki Hirvijoki Aurajoki KUVA 5. Arvio Turun merialueelle valuma-alueelta ja jätevesissä tulleen fosfori- ja typpikuormituksen jakautumisesta vuosina Valuma-alueelta tullut laskennallinen kuormitus on suhteutettu Aurajoen tutkimusten perusteella laskettuun vuosikuormitukseen. Huom! Aurajoen ravinnevirtaaman laskentatapa muuttui vuonna 2008 ja kuvan tiedot vuosilta on päivitetty uuden laskentatavan mukaisiksi.

22 22 (88) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 4.3. Ruoppausmassojen läjittäminen Vuonna 2008 Turun sataman ruoppaustöissä massoja syntyi yhteensä irto-m 3 (Turun satama 2009). Kunnossapitoruoppausten massat eli irto-m 3 läjitettiin Rajakarin läjitysalueelle (liite 3). Aurajoen ruoppausten likaantuneita massoja käsiteltiin uudella prosessistabilointimenetelmällä irto-m 3, jotka sijoitettiin Pansion sataman pengeraltaaseen ja jäivät osaksi satamakenttää. Vuosina Turun sataman ruoppausmassoja läjitettiin mereen vuosittain irto-m 3, ja yhteensä mereen on läjitetty Kuuvan ja Rajakarin läjitysalueille irto-m 3. Vuonna 1998 läjitysmäärä oli suurimmillaan. Vuonna 2008 läjitetty määrä oli ajanjakson kolmanneksi pienin. Rajakarin läjitysalue on ollut käytössä vuodesta 1998 asti, ja sinne on läjitetty yhteensä irto-m 3. Lisäksi massoja on sijoitettu vuonna 2002 Aurajokisuun syvänteeseen sekä vuosina 2005, 2007 ja 2008 Pansion sataman penkereeseen. Kuuvan läjitysalueen käyttö päättyi vuonna 1999, ja vuosina sinne läjitettiin yhteensä irto-m 3. Kuuvan läjitysalueelta on todettu valuneen Naantalin väylän syvänteeseen suuria määriä ruoppausjätettä (Kohonen 2006), ja tällöin ravinteita ja haitta-aineita voi uudelleen vapautua meriveteen. Jumppasen (1997) esittämien arvioiden mukaan m 3 :stä ruoppausmassaa vapautuu meriveteen 6 40 kiloa kokonaisfosforia ja 0,2 3 tonnia kokonaistyppeä. Tämän perusteella kuten vuonna 2008 Rajakarin läjitysalueelle viedyistä ruoppausmassoista olisi läjitettäessä vapautunut noin 3 20 kg fosforia ja 0,1 1,5 tonnia typpeä Kalankasvatus Kalankasvatuslaitoksia oli tutkimusalueella toiminnassa yksi (liite 3). Airistolla Iso- Tervin eteläpuolella oleva laitos tuotti vuonna 2008 verkkokassissa kalaa kg, ja toiminnan aiheuttama kuormitus oli 132 kg fosforia ja kg typpeä (Tiedot: Lounais- Suomen ympäristökeskus ). Tuotanto oli saman suuruinen kuin Kuristenlahden edustalla toimineissa laitoksissa luvun lopulla, mutta kuormitus oli aiempaa pienempi. Tutkimusalueen lähellä Paraisilla Hessundissa toimi Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin laitos, jonka tuotanto oli kg kalaa ja kuormitus 55 kg fosforia ja 464 kg typpeä (Tiedot: Lounais-Suomen ympäristökeskus ). Kaupalliseen kasvatukseen verrattuna oppilaitoksen tuotantomäärä ja kuormitus oli pieni. Kauempana tutkimusalueesta kasvatettiin kalaa verkkokassilaitoksissa Rymättylässä Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Nauvon lähivesillä. Laitoksista kaksi sijaitsi Airiston tuntumassa Haverön ja Sillholmenin pohjoispuolella. Laitosten aiheuttama kuormitus ei suoraan kohdistunut tutkimusalueeseen. Kalankasvatuslaitosten toimintaan vaaditaan ympäristölupaviraston (aiemmin vesioikeuden) myöntämä lupa, ja toiminnan vesistövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailututkimuksilla Ilmalaskeuma Maalta tulevan kuormituksen lisäksi ravinteita kulkeutuu mereen ilmasta. Sadeveden ravinnelaskeuma oli vuosina Suomen ympäristökeskuksen (2006) Hangon Tvärminnen, Jokioisten ja Peipohjan tulosten keskiarvona kokonaisfosforia 10 kg/km 2. a sekä kokonaistyppeä 534 kg/km 2. a, josta ammonium- ja nitraattityppeä 433 kg/km 2. a. Tämän mukaan Turun merialueen valumaalueelle (1 680 km 2 ) tuleva kuormitus olisi vuodessa noin 17 tonnia fosforia ja 897 tonnia typpeä. Ilmasta suoraan mereen (204 km 2 ) tulisi vuodessa noin 2 tonnia fosforia ja 109 tonnia typpeä. Mereen satavasta typestä huomattavan suuri osa on leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Laskennallisesti sateessa veteen tuleva ravinnekuormitus olisi kokonaisfosforin osalta selvästi pienempi mutta kokonaistypen osalta samaa suuruusluokkaa kuin Ruskonjoen tuoma kuormitus. Arvio on kuitenkin karkea, sillä paikallisten

23 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2008) 23 (88) päästölähteiden vuoksi Turun seudulla kuormitus saattaa olla keskimääräistä suurempi. Ravinnelaskeumat ovat pienentyneet huomattavasti 1990-luvun loppupuolen ja varsinkin 1980-luvun arvoihin verrattuna. Esimerkiksi vuosien laskeuma-arvo Korppoon, Tvärminnen ja Peipohjan asemien keskiarvona oli fosforia 15 kg/km 2. a ja kokonaistyppeä 637 kg/km 2. a luvun loppupuolella pelkästään nitraatti- ja ammoniumtypen laskeuma oli 830 km 2. a. 5. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AI- NEISTO 5.1. Yleistä Merialueen veden laatua seurattiin vuonna 2008 yhtenätoista ajankohtana (liite 4 ja 5). Tutkimuksilla selvitettiin veden fysikaaliskemiallista ja hygieenistä laatua suppeissa ja laajoissa tutkimuksissa yhteensä 35 paikassa. Intensiiviasemilta (12 kpl) otettiin loppukesällä kahdesti kasviplanktonnäytteet ja kerran pohjaeläinnäytteet. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat. Näytteenottomenetelmät perustuivat vesi- ja ympäristöhallinnon esittämiin menetelmiin (Mäkelä ym. 1992). Havaintopaikkojen sijainnin määrittämisessä käytettiin apuna GPS-paikantimelle tallennettuja koordinaatteja ja merikarttaa sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset Menetelmät Vesinäytteenoton yhteydessä kirjattiin kullakin havaintopaikalla säätiedot, paikan kokonaissyvyys, veden näkösyvyys ja lämpötila sekä lopputalvella myös lumi- ja jäätilanne. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Veden lämpötila mitattiin noutimessa kiinteästi olevalla lämpömittarilla. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella (taulukko 10), ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnosvesinoutimella. Pinnasta näyte otettiin yhden metrin syvyydestä (talvella yleensä myös jään alta 0,5 m syvyydestä) ja pohjanläheinen näyte yksi metri pohjan yläpuolelta. Vesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa standardeihin perustuvilla menetelmillä, joista pääosa on FINAS-akkreditoituja. Veden suolaisuus laskettiin sähkönjohtavuudesta. Meriveden kiintoainemäärityksissä käytettiin standardista poiketen kalvosuodattimia, joka vuodesta 2007 alkaen on ollut Whatman Nuclepore (huokoskoko 0,4 µm), kun aiemmin käytettiin Sartorius-suodattimia. Aurajoen ravinnevirtaamatutkimuksessa suodattimena oli lasikuitusuodatin. Eri suodattimilla tehtyjen kiintoainemääritysten tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Vertailuaineistona käytettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen havaintopaikkojen tuloksia (liite 6). Veden laatua luokiteltiin rehevyystasoluokituksen ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuus luokituksen raja-arvojen perusteella (liite 7). Vesituloksia on koottu karttapohjille tehtyihin kuviin. Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on TAULUKKO 10. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyyden määrittäminen näkösyvyyden perusteella. Näkösyvyys (m) Kokoomanäytteen syvyys (m) 0 1, ,1 2, ,1 3, ,1 4, ,1 0 10