Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Eurajoki viemäristä lohijoeksi?"

Johanna Lehtonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala

2 2

3 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita) 70 % Litorinameren aikaisia sulfidimaita 3

4 4

5 Kosket Kauttuankoski (13 m pudotus 600 m matkalla), voimalaitos Eurakoski, voimalaitos Paneliankoski, voimalaitos Saharinkoski Faltun kosket Pappilankoski, voimalaitos Suutalankoski Nolponkoski Masinikoski Tiironkoski 5

voimalaitos Saharinkoski Faltun kosket Pappilankoski,

6 6

7 Tulvasuojelua Joki perattiin 1850-luvulla Keskiosan perkaus 1910-luvulla ja lukujen vaihteessa (osittain 1960-luvulla) Keskiosa Yläosan perkauksesta suunnitelma tehtynä Sedimentistä tutkittu haitta-aineita Lupahakemus vireillä Etelä-Suomen AVIssa 7

1960-luvulla) Keskiosa 1996-99 Yläosan perkauksesta suunnitelma

8 Jätevedet Vielä 1990-luvulla suoraan jokeen johdettiin jätevesiä seuraavista puhdistamoista: Säkylä, Eura, Kiukainen/Eurakoski, Kiukainen/Panelia Ahlström Kauttua Oy & Jujo Thermal Oy, Lännen Tehtaat Oy 2000-luvulla Säkylä (Kivikylä Oy Säkylän tehdas, Apetit sosiaalitilat, varuskunta, Köyliön Kepolan taajama, Yläne) JVP Eura Oy (Kauttuan paperiteollisuus, Amcor Flexibles Oy, HKScan Oy, Satakierto Oy, Länsi- Suomen prosessivesi) Apetit Oyj 8

Säkylä (Kivikylä Oy Säkylän tehdas, Apetit sosiaalitilat, varuskunta, Köyliön Kepolan taajama, Yläne) JVP Eura

9 Jätevesien määrä 1996: m3/vrk 2013: m3/vrk Kuormitusta Orgaanista ainesta, typpeä, fosforia, rikkihappoa, lipeää, bisfenolia, raskasmetalleja, bakteereja 9

10 RAPORTOITU jätevesikuormitus 2013 (2012) kg/vrk Kuormittaja BHK7 Fosfori Typpi Apetit Suomi Oy 16 (112) 1,2 (2,0) 37 (50) Säkylän kunta 4,3 (7,6) 0,3 (0,5) 36 (36) JVP Eura Oy 270 (440) 6,2 (17) 160 (170) YHTEENSÄ 2013 (2012) 290(560) 7,7 (19,5) 233 (256) Keskimäärin ,3 240 (Keskimäärin )? 190? 2,8? 154? Jätevesikuormituksen merkitys korostuu vähävirtaamaisina aikoina, yleensä kesällä, kun virkistyskäyttö olisi vilkkainta. 10

290(560) 7,7 (19,5) 233 (256) Keskimäärin 2001-2005 215 5,3 240 (Keskimäärin 2006-2010)? 190? 2,8? 154?

11 Veden laadun seuranta velvoitetarkkailuna 8-9 havaintopaikassa 4-6 kertaa vuodessa, jätevesien vaikutus jokiveden laatuun ELY:n toimesta 2 paikassa 4-38 kertaa vuodessa fysikaalis-kemiallisia määrityksiä, pohjaeläimiä, kalastoselvityksiä virtaamia mitataan jatkuvasti Kauttualla ja Pappilankoskessa 11

4-38 kertaa vuodessa fysikaalis-kemiallisia määrityksiä, pohjaeläimiä,

12 Ympäristöterveydenhuollon toimesta otetaan bakteerinäytteitä kesäaikana kahden viikon välein neljästä paikasta Yhteinen Eurajoki hanke (Pyhäjärviinstituutti) seuraa veden laatua 3-4 paikassa vesinäyttein ja jatkuvatoimisin mittarein v

Eurajoki hanke (Pyhäjärviinstituutti) seuraa veden laatua 3-4

13 Sameus 13

14 14

15 Hygieeninen tila 2014 Kauttualla hyvä Euran keskustassa (Rauma-Lkylä tie) ajoittain huono Kuurnamäki, JVP:n ap: ennen hygienisointia (kesäkuu 2014) huono Kiukainen Eurakoski: ennen hygienisointia ajoittain huono Eurajoen keskusta, Pori-Rauma tie: kesä- ja heinäkuussa huono, muulloin hyvä 15

2014) huono Kiukainen Eurakoski: ennen hygienisointia ajoittain huono

16 Kalat ja ravut Yhteistarkkailu 3 vuoden välein: Sähkökalastus 7 koskialueella Kalastustiedustelu Koeravustus neljällä paikalla Raportti 2011: Pääsaalislajit ahven, särki, hauki, vähän taimenta Havaintoja vaellussiiasta Rapukanta heikko, suuria yksilöitä Kalataloudellinen tila kuitenkin parantunut: avainlajien (taimen, kivisimppu, kivennuoliainen) määrä kasvanut Simpukat

hauki, vähän taimenta Havaintoja vaellussiiasta Rapukanta heikko, suuria yksilöitä

17 Eurajoen ekosysteemipalvelut eli mitä joki meille tarjoaa? Raakavettä juomaveden valmistukseen ja teollisuuden käyttöön Kasteluvettä vihannesviljelyyn Energiaa Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia Kalastus Uinti Veneily ja melonta Luontoarvoja, luonnon rauhaa, elämyksiä, kauniita maisemia 17

vihannesviljelyyn Energiaa Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia Kalastus

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 Jatkossa Eurajoen tila ja käyttökelpoisuus paranevat kuormituksen vähenemisen myötä, mutta sen eteen on tehtävä edelleen töitä! Kuormituksen vähentämisen lisäksi tarvitaan muuta kehittämistä. Laaja-alainen sidosryhmien yhteistyö on edellytys kehittämiselle. 57

58 Z. Topelius, Maamme-kirja (1876): Euranjoessa, niin kuin monissa muissa joissa ja järvissä, on ennen löydetty simpukka-helmiä. Tavoitteeksi: EURAJOESTA LOHIJOKI! Yhteistyöllä se onnistuu! 58

59 59

60 60

61 Rannalla, jolla olen syntynyt, Kauttuan lehtevän lepikon kaunistamilla rannoilla, kävelin usein lapsena ollessani etsimässä simpukoita, kun kesän helle oli vähentänyt veden. Vieläkin luulen tuntevani kirkasten viileäin aaltojen huuhtovan jalkojani. Vieläkin luulen näkeväni simpukat, jotka koski oli tuonut sinne ja tänne hiekkaan pienien viheriöiden saarien viereen. Kokonaisia läjiä simpukoita toin minä rannalle, ja kun löysin niistä hedelmiä, voi, mikä ilo! Usein olivat ne epätäydellisiä, puoliskoisia ja vikanaisia, mutta välistä varsin kauniita. Nyt menen taas etsimään helmiä mutta elämän virrasta. Fredrika Bremer (lainattu Topeliuksen Maamme-kirjasta) 61

62 Kiitos! 62

Samankaltaiset tiedostot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...