TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2018

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 36 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuun alun viilenemisen jälkeen ilma lämpeni kuun puolivälissä Turun seudulla, ja sää oli aurinkoinen ja kesäisen lämmin. Vähäsateinen jakso jatkui, ja sateet tulivat pääosin juhannuksen tietämillä, jolloin myös tuulet olivat voimakkaita. Ilmatieteen laitoksen alustavien säätietojen mukaan kuukauden keskilämpötila oli lähellä vertailukauden keskiarvoa (vuodet ), mutta sademäärä jäi vain noin puoleen vertailukaudesta ( haku ). Heinäkuun alussa sää jatkui poikkeuksellisen lämpimänä ja vähäsateisena. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vähäsateinen kevät ja alkukesä näkyvät kesäkuussa vesistöissä keskimääräistä pienempinä virtaamina ( vesitilannekatsaus, haku ). Lounais-Suomessa oli hyvin kuivaa, ja jokien keskivirtaamat olivat kesäkuussa alle kymmenesosan tavallisesta. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoessa Halisissa virtaama oli hyvin pieni (<1 m 3 /s) koko kesäkuun ja myös heinäkuun alussa. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa touko-kesäkuun vaihteessa merivesi lähti nousemaan korkeudesta noin -40 cm ( haku ; korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Nousu jatkui kesäkuun loppupuolelle saakka, jolloin vesi kävi hieman keskivedenkorkeuden yläpuolella. Kesä-heinäkuun vaihteessa vesi laski nopeasti noin 20 cm. Heinäkuun alussa vedenkorkeus vaihteli hieman keskivedenkorkeuden alapuolella. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, a-klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Näytteenottotietojen mukaan heinäkuun alussa Lessorin syvänteessä (137) pohjan lähellä vesi oli sameaa. Bläsnäsin syvänteen (140) pohjalla ei tuntunut rikkivedyn hajua Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) noin ºC (liite 1). Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli lämmennyt 3 6 ºC ja Airistolla ja sen tuntumassa 8 10 ºC. Kotkanaukolla, missä vesi oli kesäkuun alussa hyvin kylmää, vesi oli lämmennyt 13 ºC. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 20 ºC. Meriveden lämpötila oli pinnassa ºC (liite 2), ja vesi oli viilennyt kesäkuun alun näytteenoton jälkeen lukuun ottamatta Rajakaria ja Airismaata. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötila oli ajankohdan keskiarvoa hieman alempi. Matalilla alueilla lämpötila ero oli pieni pinnan ja pohjan välillä, mutta syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Kylmintä vesi oli Bläsnäsin ja Kirkko-

4 4 herransaaren syvänteiden pohjalla, missä lämpötila oli noin 2 ºC. Harppauskerros oli noin metrin syvyydessä Suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 5,2, ja alhaisin suolaisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla. Suolaisuus ei missään ollut alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Airistolla ja Kotkanaukolla suolaisuuden alenemista ei juuri ollut (suolaisuus 6 ), ja muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 5,6 6,1 (kuva 2). Turussa jäteveden purkupaikalla suolaisuus oli hieman alempi kuin lähiasemilla. Suolaisuuden aleneminen oli lievää Pitkäsalmessa ja Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa sekä Vapparilla Paraisten Kirkkoselällä. Pääosin muualla suolaisuuden alenemista ei juuri ollut (suolaisuus 6 ). Syvänteissä suolaisuus hieman kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,3. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus tuntui pinnassa heinäkuun alussa jopa hieman lievemmin kuin kesäkuun puolivälissä, sillä myös Viheriäistenaukolla ja Väskissä suolaisuus oli. Myös hyvin matalassa Raisionlahden pohjukassakin suolaisuus oli. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 13 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 3,3 25 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) vain Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat lisäksi voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pitkäsalmessa, osassa Pukin- ja Pohjoissalmea, Haarlansalmessa ja Raisionlahden keskiosassa. Sameusarvot olivat ajankohdan keskiarvoa pienempiä Turun lähisalmissa ja Viheriäistenaukolla, kun taas Rajakarilla sameusarvo oli tavallista korkeampi. Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan sameusarvo ei ollut missään erinomainen (<1,5 FNU), sillä uloimpana Airismaallakin sameus oli 3,3 FNU.

5 5 Merimasku 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 5,9 Naantali Raisio 6,1 Satava Kakskerta 5,7 5,7 Kaarina Kuusisto 5,6 5,7 5,7 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,9 5,9 5,7 Airismaa Parainen 5,7 5,7-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 5,3 5,0 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,6 4,8 6,3 Naantali 8,7 5,7 Raisio 25 6,3 13 8,8 Satava , Kakskerta Kaarina Kuusisto ,1 5, Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 3,3 5,4 8,2 Parainen 5,3 5,4 9,3 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

6 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa ja Kuparivuoren edustalla (kuva 3). Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli pääosin hyvä, mutta kaikin paikoin happea ei ollut riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa havaittiin paikoin kasviplanktonin aiheuttamaa lievää ylikyllästystä, mutta missään ylikyllästys ei ollut voimakasta voimakasta (happikyllästys>110 %). Merimasku 57 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

7 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l, missä myös nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli korkea. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden pitoisuudet eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä 560 µg/l, josta vain pieni osa oli nitriitti- ja nitraattityppeä (10 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus oli Halisissa alle määritysrajan ( µg/l). Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l (kuva 4). Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta jo satama-altaan ulkopuolella pitoisuus oli 380 µg/l kuten Pitkä- ja Pohjoissalmessa. Suurimmassa osassa merialuetta pitoisuus oli hieman alle 300 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä jäteveden purkupaikoillakin (kuva 4). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat monin paikoin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi alhaisempia. Tilanne oli samankaltainen kuin edellisenä kesänä, mutta etenkin Pitkäja Pohjoissalmessa pitoisuus oli sitäkin pienempi. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkeampi kuin muualla, sillä heikon happitilanteen vuoksi ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen pitoisuutta pohjan lähellä tutkittiin paikoin, ja eivätkä pitoisuudet olleet missään hyvin korkeita (>100 µg/l). Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella korkeana kokonaistyppipitoisuutena, mutta heinäkuun alussa pitoisuus tavallista pienempi eikä nousu tuntunut satama-altaan ulkopuolella. Paraisilla tai Naantalissa paikallinen jätevesikuormitus ei näkynyt typpiyhdisteiden pitoisuuksissa.

8 8 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku 3 Luonnonmaa Rymättylä 5 Naantali 4 Raisio 7 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa 4 3 Parainen -10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

9 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen kokoomanäytteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan ( µg/l). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 82 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 15 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5), ja pitoisuus oli korkein Raisionlahden matalassa pohjukassa. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla pitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli avoimilla alueilla tyydyttävä. Turun-Kaarinan salmialueilla, Paraisten Kirkkoselällä ja Raisionlahden keskiosassa tila oli välttävä. Vain matalassa Raisionlahden pohjukassa tila oli huono. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon nähden tavallista korkeampi Rajakarilla ja Airismaalla ja selvästi tavallista pienempi Uittamolla, Pansion edustalla ja Hahdenniemessä. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Lessorin luona sekä Bläsnäsinlahdella. Happitilanne oli näissä paikoissa pohjan tuntumassa huono, minkä seurauksena fosforia vapautui sedimentistä. Turussa purkupaikalla fosforipitoisuudessa ei erottunut jätevesien vaikutus, sillä pitoisuus oli alempi kuin Aurajokisuulla ja Pitkäsalmessa. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä a-klorofyllipitoisuus oli 5,1 18 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion edustalla pitoisuus oli µg/l. Airistolla pitoisuus oli 5 6 µg/l. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 4,9 17 µg/l (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet olivat Pitkäsalmen keski- ja eteläosassa sekä Raisionlahden pohjukassa, ja niissä tila oli välttävä vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella. Muualla tila oli välttävä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi Uittamolla, Kuuvannokalla ja Pansiossa sekä Viheriäistenaukolla, Raisionlahden Hahdenniemessä ja Naantalinsalmessa. Turussa jätevedenpurkupaikalla kesäkuun puolivälissä jätevedet saattoivat nostaa klorofyllimäärää, mutta heinäkuun alussa ei ollut havaittavissa klorofyllimäärän nousua. Paraisten purkupaikalla tai Naantalinsalmessa klorofyllipitoisuuksissa ei havaittu eroja lähialueeseen verrattuna.

10 10 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 5,4 4,9 5,4 Luonnonmaa Rymättylä 5,3 5,3 5,1 Naantali 6,5 Raisio 14 5,3 6,1 5,0 Satava 5,6 5,1 5,2 11 7,7 Kakskerta 5,4 5,1 6, Kaarina Kuusisto 17 8,1 6,6 5,3 7,7 5,6 5,4 Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu ,8 5,1 5,6 6,8 11 Airismaa 5,0 6,8 5,7 Parainen 5,3 6,7 5,6 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

11 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 160 kpl/100 ml. Suomen ympäristökeskuksen (2015) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli välttävä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml sekä Pohjoissalmen itäpäässä vailla tarkkaa arvoa ja yli 200 kpl/100 ml (kuva 6). Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli tyydyttävä Pitkäsalmessa ja Aurajokisuulla, välttävä Turussa jätevesien purkupaikalla ja sen läheisyydessä sekä Pohjoissalmen sisä- ja keskiosassa. Missään hygieeninen tila ei ollut huono. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa purkupaikalla, ja vaikutus lieveni satama-altaan ulkopuolella. Myös Pohjoissalmen itä- ja keskiosassa tila oli heikompi kuin muualla. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa bakteerimäärä asemalla 285 oli hieman korkeampi kuin Kuparivuoren tai Ajonpään edustalla. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 2 Raisio Satava >200 Kakskerta Kaarina Kuusisto >200 Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 12 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2018 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja keskikesän laajan tarkkailun Aurajoessa Halistenkoskessa virtaama oli hyvin pieni (<1 m 3 /s) koko kesäkuun ja myös heinäkuun alussa. Kesäkuun puolivälissä veden lämpötila oli pinnassa ºC, ja kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli lämmennyt selvästi. Heinäkuun alussa vesi oli viilennyt kesäkuun alun näytteenoton jälkeen lukuun ottamatta Rajakaria ja Airismaata. Intensiiviasemien perusteella lämpötila oli ajankohdan keskiarvoa hieman alempi. Syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Matalilla asemilla lämpötilakerrostuneisuutta ei havaittu. Sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa kesäkuun puolivälissä 5,2 ja heinäkuun alussa 5,6 6,1. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja heinäkuun alussa korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,3. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa vain lievästi. Heinäkuun alussa merialueen laajan näytteenoton yhteydessä Halisista otettujen näytteiden perusteella jokiveden sameus oli voimakasta. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 3,3 25 FNU. Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) vain Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat lisäksi voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pitkäsalmessa, osassa Pukin- ja Pohjoissalmea, Haarlansalmessa ja Raisionlahden keskiosassa. Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan sameusarvo ei ollut missään erinomainen (<1,5 FNU), sillä uloimpana Airismaallakin sameus oli 3,3 FNU. Heinäkuun alun laajassa tutkimuksessa happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta monin paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa ja Kuparivuoren edustalla. Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli pääosin hyvä, mutta kaikin paikoin happea ei ollut riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat kesäkuun puolivälissä µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 560 µg/l, josta vain pieni osa oli nitriitti- ja nitraattityppeä (10 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus oli Halisissa alle määritysrajan ( µg/l). Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta jo satama-altaan ulkopuolella pitoisuus oli 380 µg/l, kuten Pitkäja Pohjoissalmessa. Suurimmassa osassa merialuetta pitoisuus oli hieman alle 300 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä jäteveden purkupaikoillakin. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat monin paikoin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi alhaisempia. Tilanne oli

13 13 samankaltainen kuin edellisenä kesänä, mutta etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa pitoisuus oli sitäkin pienempi. Kokonaisfosforipitoisuus oli tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa µg/l. Heinäkuun alussa pitoisuus oli korkein Raisionlahden matalassa pohjukassa. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla pitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä syvänteissä Lessorin luona sekä Bläsnäsinlahdella. Happitilanne oli näissä paikoissa pohjan tuntumassa huono, minkä seurauksena fosforia vapautui sedimentistä. Tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 18 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion edustalla pitoisuus oli µg/l. Airistolla pitoisuus oli 5 6 µg/l. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 4,9 17 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Pitkäsalmen keski- ja eteläosassa sekä Raisionlahden pohjukassa, ja niissä tila oli välttävä vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella. Muualla tila oli välttävä. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 160 kpl/100 ml, ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli välttävä. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli kpl/100 ml sekä Pohjoissalmen itäpäässä vailla tarkkaa arvoa ja yli 200 kpl/100 ml. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli tyydyttävä Pitkäsalmessa ja Aurajokisuulla, välttävä Turussa jätevesien purkupaikalla ja sen läheisyydessä sekä Pohjoissalmen sisä- ja keskiosassa. Missään hygieeninen tila ei ollut huono. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa purkualueella kesäkuun puolivälissä hyvin korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Heinäkuun alussa kokonaistyppimäärä nousi purkupaikalla selvästi, mutta jo satama-altaan ulkopuolella pitoisuus oli 380 µg/l kuten Pitkä- ja Pohjoissalmessa. Kesäkuun puolivälissä jätevedet saattoivat nostaa purkupaikalla klorofyllimäärää, mutta heinäkuun alussa nousua ei ollut havaittavissa. Heinäkuun alussa Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa purkupaikalla, ja vaikutus lieveni satamaaltaan ulkopuolella. Myös Pohjoissalmen itä- ja keskiosassa tila oli heikompi kuin muualla. Paraisilla paikallinen jätevesikuormitus ei näkynyt veden laadussa. Naantalinsalmessa ei näkynyt kuormituksen vaikutuksia. Bakteerimäärä asemalla 285 oli hieman korkeampi kuin Kuparivuoren tai Ajonpään edustalla, mutta alueelle ei enää pitäisi tulla jätevesikuormitusta. Turussa 23. heinäkuuta 2018 Reetta Räisänen biologi

14 14 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

15 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, , < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14, < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, < TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 13:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, < ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

16 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:08; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , < ,9 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 1/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 1 7,3 77 9, ,0 260 < ,9 8, , ,9 7, ,2 6, < , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,4 8,5 90 8, , ,4 7, ,8 8,2 84 7, ,9 8, ,4 6, < , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,4 8,3 88 5, ,7 8, ,4 5, , ,8 7,9 80 9, , ,5 7,1 3, , < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,9 9,0 96 5, ,7 8, ,9 6, ,9 7,7 79 7, ,9 7, ,0 4, , ,0 1, ,3 28 2,2 1, , < ,7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 2/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,9 9,1 95 5, , ,5 4, , ,9 8,2 82 4, , ,8 7, , , , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 12:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,2 8,0 86 9, , ,0 8, , < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:08; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,3 7, ,7 7,9 310 < ,8 7, , ,8 6, ,9 7, ,9 4, ,9 20 2,7 4, , ,1 3, ,2 30 2,1 3, , ,5 2,1 3, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:14; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,7 9, ,6 8,1 330 < ,5 8, , ,5 16,1 7, ,7 7, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 3/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,4 9, ,7 8, ,5 16,4 9, ,7 8, TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 8, , ,6 8, ,9 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:56; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,9 8, , , ,4 7, ,9 7, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 9:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,7 8, , ,4 8, ,7 8, , < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,2 8, , , ,0 8, ,1 7, ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 4/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,3 8, ,1 260 < ,2 6, , ,7 9,0 90 9, , ,2 8, , < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,8 8,7 89 8, , ,6 6, ,3 8,4 80 7, , ,3 8, ,2 40 4,7 7, , ,6 7, , < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:09; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,3 8,2 84 6, ,1 230 < ,1 6, ,9 8, ,1 230 < ,9 8, , ,5 8, , ,3 8, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,0 8,6 88 3, ,2 240 < ,8 3, ,7 9,2 94 2, ,2 240 < ,9 8, , ,4 9, , ,9 9, , ,6 8, , < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 5/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 10:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,5 7, , >200 1,5 13,4 7, ,9 7, , , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,4 7, , ,9 9, ,1 10 8,9 6,7 61 9, ,1 7, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,9 7,5 75 7, , ,8 7, ,1 10 9,6 7,0 64 8, , ,5 8,0 7, ,1 7, < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 9:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; ,8 6, , < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 12,7 7, ,1 7, ,7 7, ,1 7,8 260 < < ,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 6/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 9:53; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,6 8,4 84 8, , ,1 9, , ,6 6, ,1 7, < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,5 9,0 92 6, ,0 270 < ,2 6, ,6 8,6 85 7, ,1 7,9 250 < < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,5 8,9 90 5, , ,4 6, ,1 8,1 80 6, , ,4 7, ,1 7, ,6 7, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 13:17; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 8,2 84 6, ,9 260 < ,9 6, ,4 8,1 79 8, , ,8 7, , ,9 7, , ,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 7/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:56; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,2 9, , ,9 8, ,7 5, , ,2 8,2 83 7, , ,7 5, ,1 23 6,8 4, , < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,3 9,4 97 5, ,1 250 < ,1 4, ,8 9,1 93 5, ,0 240 < ,9 8, , ,8 7, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,1 8,8 92 5, ,0 280 < , , ,7 7,6 75 8, , ,2 6, ,8 6, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,5 9,1 94 5, ,1 8, ,4 5, ,3 8,5 86 7, , ,6 30 4,8 8, , ,0 8, , < ,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 8/8 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,3 7, ,7 7, , , ,1 7, ,9 7, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,7 8,5 90 5, ,7 8,0 250 < ,7 5, , ,1 7,4 74 7, ,9 7, ,9 6, < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:07; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; Lämpöt 17,9 C; 0,5 17, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy