TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2017

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 217 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 36 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Vuonna 217 tutkimuksissa noudatetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 27 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 2 YLO, Dnro LOS-26-Y , , LSY-27-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/7./21). Lisäksi vuonna 212 sovittiin, että Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta. Toukokuussa 216 jätettiin VARELY:n hyväksyttäväksi päivitetty tarkkailusuunnitelmaehdotus. Askaistenlahden sisäosasta (asema 34) ei ole enää kesäkuun 216 jälkeen otettu näytteitä, sillä Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite on päättynyt. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukevään ja alkukesän tilanteesta. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvi taittui Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hitaasti koko Suomessa. Maaliskuu oli Turun seudulla lähes asteen pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, mutta sademäärä jäi hieman tavanomaisesta. Huhtikuussa keskilämpötila oli vastaavasti asteen verran vertailuarvoa alhaisempi, ja sademäärä ylitti keskiarvon. Toukokuussa sademäärä oli vain noin puolet tavanomaisesta ja lämpötila edelleen asteen normaalia kylmempi. Vielä toukokuun puolivälin tienoilla oli yöpakkasia ja vappuna satoi monin paikoin lunta. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (2) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy 236 TURKU *(2) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Suomen ympäristökeskuksen hydrologisten tietojen mukaan lumien ja jokijäiden sulaminen ajoittui Lounais-Suomessa pääosin maaliskuulle. Helmikuussa varsinaisia virtaamahuippuja ei vielä havaittu, ja osassa jokia suurimmat virtaamat havaittiin vasta huhtikuussa. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna kevään virtaamat olivat enimmäkseen pienempiä. Toukokuun loppuun mennessä virtaamat laskivat tasaisesti ja pysyivät edelleen tavanomaista alhaisemmissa lukemissa. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoessa Halisissa oli virtaamahuiput (noin 35 ja 37 m 3 /s) maaliskuun alussa ja puolivälissä. Huhtikuun alussa virtaama käväisi tasolla 13 m 3 /s, mutta tämän jälkeen virtaama kääntyi laskuun. Huhtikuun lopussa virtaama nousi jälleen, ja toukokuun alussa se käväisi tasolla 11 m 3 /s. Tämän jälkeen Halisten virtaamaaineisto katkeaa, mutta Hypöistenkosken aineistosta nähdään, että Aurajoen virtaama oli laskussa toukokuun alusta kesäkuun näytteenottohetkeen saakka. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa merivesi oli maaliskuun alkupuolella matalalla ja alimmillaan -3 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun vedenkorkeus vaihteli - linjan molemmin puolin, noin välillä cm. Huhtikuun lopussa vedenkorkeus kääntyi jyrkkään laskuun, joka tasaantui toukokuun puolivälissä noin tasolle -3 cm. Toukokuun alkupuolella vedenkorkeus pysytteli matalalla, mutta kuun puolivälin aikaan se kääntyi nousuun, joka jatkui kesäkuun puolella. Turun merialueen toukokuun alkupuolen suppean tutkimuksen aikoihin vesi oli matalalla, kun taas kesäkuun alun laaja tarkkailukerta osui jaksoon, jolloin vesi nousi nopeasti. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Veden sähkönjohtavuudesta laskettii suolaisuus kaavalla, joka oli tehty aikanaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2-6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lä-

4 4 hialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (215) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Toukokuun alkupuolella suppean tutkimuksen aikaan ( ) päivälämpötila oli noin 3 ºC ja taivas oli pilvessä (liite 1). Pohjoistuuli oli heikkoa tai kohtalaista. Kesäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) päivälämpötila oli ensimmäisenä päivänä noin 1 12 ºC ja taivas oli pilvessä. Jälkimmäisenä päivänä lämpötila oli noin ºC, ja taivas oli melko selkeä. Molempina päivinä tuuli oli etelän puoleinen, ja tuulen voimakkuus vaihteli heikosta kohtalaiseen Veden lämpötila Keväällä toukokuun alussa suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 4 8 ºC. Viileintä vesi oli Kuuvannokassa. Kesäkuun alussa veden lämpötila oli pinnassa noin 9 14 ºC, ja vesi oli viileintä Kotkanaukolla. Syvillä alueilla lämpötilaero oli suuri, sillä pohjan lähellä lämpötila oli 4 7 ºC. Kylmintä vesi oli Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla Suolaisuus ja sameus Toukokuun alussa suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 5,2 6,1. Suolaisuus oli pienin Uittamolla, jonka lisäksi suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5, 5,4 ) myös Pitkäsalmen eteläpäässä. Monin paikoin suolaisuus oli vain lievästi alentunut (5,5 5,9 ), ja tulosten perusteella valumavesiä tuli merialueelle varsin vähän. Kesäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna veden suolaisuus oli pinnassa 5,2 6,2 (kuva 2). Suolaisuus oli alhaisin Aurajokisuulla ja lisäksi se oli selvästi alentunut Turussa jäteveden purkupaikalla. Aleneminen oli lievää Raisionlahden pohjukassa, Marjaniemen edustalla sekä Linnanaukolta Pikisaareen saakka. Sameusarvoja määritettiin kesäkuun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 14 FNU, mikä oli selvästi ajankohdan keskiarvoa alhaisempi.

5 5 Merimasku 6,2 6,2 6, Luonnonmaa Rymättylä 6,2 6, 6,1 Naantali 6,1 6,1 Raisio 5,5 6,1 6, 6, Satava 5,9 5,9 6,1 6, 5,9 6, Kakskerta 5,6 5,3 5,2 5,6 5,7 Kaarina Kuusisto 5,8 5,9 5,9 6, 6, 5,9 5,9 5,6 Suolaisuus ( ), pinta Kesäkuu 217 5,6 5,7 5,3 5,5 5,2 5,6 Airismaa 6,2 6,1 6, Parainen 5,9 6, 6, -3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 2,1 2, 4,1 Luonnonmaa Rymättylä 1,2 4,5 2,7 Naantali 2,5 2,8 Raisio 24 3,1 11 5,5 Satava ,9 5,1 8, 12 Kakskerta 24 8, Kaarina Kuusisto 9,3 4,5 5,5 3, Sameus (FNU), pinta Kesäkuu , Airismaa,9 1,5 3,6 Parainen 4,3 3,3 11 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-1 FNU >1 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella kesäkuun alussa 217.

6 6 Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 1 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat,9 24 FNU (kuva 2). Sameinta vesi Raisionlahden pohjukassa ja Marjaniemen edustalla. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>1 FNU) salmialueilla sekä Paraisten Kirkkoselällä. Airistolla sameus oli pinnassa noin 1 FNU. Intensiivipisteiden (135, 175, 18, 21, 22, 225, 24, 26, 275, 285, 297 ja 3) perusteella sameusarvo pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) alhaisempi Kuuvannokassa, Rajakarilla ja Airismaalla sekä Viheriäistenaukolla, Naantalinsalmessa ja Kotkanaukolla. Muilla paikoilla tulokset olivat tavanomaisia Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli pohjan lähellä voimakasta (happikyllästys<4 %). Kirkkoherransaaren syvänteessä sekä Lessorin itäpuolella havaittiin selvää hapenvajausta (kuva 3). Monin paikoin happitilanne oli kuitenkin ajankohdan keskimääräistä parempi välivedessä ja pohjan tuntumassa. Mahdollisesti kasviplanktonin yhteyttämisen aiheuttamaa hapen selvää ylikyllästystä (happikyllästys>11 %) havaittiin vain Turussa jäteveden purkupaikalla. Lievää hapen ylikyllästystä tavattiin kuitenkin myös Marjaniemen edustalla, Airistolla sekä Pitkäsalmessa. Merimasku 69 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä 83 1 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohjan lähellä Kesäkuu 217 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1m) Turun merialueella kesäkuun alussa 217.

7 Typpipitoisuus Toukokuun alussa suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta sielläkin pitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen ajankohdan keskiarvoon nähden, kuten monissa muissakin havaintopaikoissa. Alhaisimmat pitoisuudet havaittiin Rajakarilla, Kuuvannokassa sekä Kotkanaukolla. Kesäkuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä 9 µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä 36 µg/l ja ammoniumtyppeä 8 µg/l. Kaikki pitoisuudet olivat selvästi tavanomaista alhaisempia. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l, paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pitoisuus oli 2 3 µg/l (kuva 4). Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Suurimmat pitoisuudet havaittiin salmialueen sisäosissa ja Raisionlahden pohjukassa. Ammoniumtyppeä oli kokoomanäytteessä 32 µg/l (kuva 4), ja pitoisuus oli varsin pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli <5 39 µg/l paitsi Aurajokisuulla, Linnanaukolla ja Uittamolla µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli suurempi kuin Aurajokisuulla. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi pienempiä ja paikoin koko vertailujakson alhaisimpia. Vertikaalinäytteissä kesäkuun alussa kokonaistyppipitoisuus oli hieman kohonnut pohjan lähellä Bläsnäsinlahden, Kirkkoherransaaren ja Lessorin syvänteissä, mutta muualla erot pinnan ja pohjan välillä olivat tavanomaisia. Aurajoen virtaama oli pieni ja jokiveden kokonaistyppipitoisuus oli ajankohtaan nähden hyvin alhainen. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaistyppipitoisuus oli selvästi suurempi kuin Aurajokisuulla. Jätevedet nostivat kokonaistyppimäärää Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa, ja Aurajoen vaikutus tuntui Pitkänsalmen suunnassa. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla typpiyhdisteiden määrässä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta.

8 8 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi(µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen µg/l >4-5 µg/l >5-7 µg/l >7-1 µg/l >1 µg/l km Merimasku Naantali Luonnonmaa 3 3 Rymättylä Raisio Satava Kakskerta 32 8 Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen -1 µg/l >1-5 µg/l >5-1 µg/l >1-7 µg/l >7 µg/l km KUVA 4. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella kesäkuun alussa 217.

9 Fosforipitoisuus Toukokuun alkupuolella suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 11 3 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Papinsaaren itäpuolella vesi oli rehevyystasoluokituksen mukaan rehevää ja Kotkanaukolla karua. Muualla vesi oli lievästi rehevää, ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat kauttaaltaan selvästi keskimääräistä pienempiä. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat samoin alhaisia ja monin paikoin alle määritysrajan µg/l. Kesäkuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 47 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 1 µg/l. Fosfaattifosforin osuus oli noin viidennes (21 %). Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 8 42 µg/l, paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 72 µg/l (kuva 5). Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa, Aurajokisuulla sekä Kukonpäässä pitoisuus vaihteli välillä 2 4 µg/l. Ulommilla alueilla pitoisuus oli alle 2 µg/l. Kokoomanäytteiden fosforipitoisuuden perusteella vesi oli karua (kok-p <12 µg/l) Lapilassa, Kotkanaukolla, Kuuvannokassa sekä Vapparilla. Marjaniemen edustalla, Linnanaukolla, Pitkäsalmessa sekä Raision lahdessa vesi oli rehevää (kok-p 23 8 µg/l). Suurimmassa osassa tutkimusaluetta vesi oli lievästi rehevää (kok-p µg/l). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon nähden hyvin alhaisia (v ). Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>1 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli vain hieman suurempi kuin Aurajokisuulla. Todennäköisesti jätevedet nostivat kokonaisfosforipitoisuutta Linnanaukolla, ja Aurajoen kuormittava vaikutus näkyi Pitkäsalmessa. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla fosforiyhdisteiden pitoisuuksissa ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta Klorofyllipitoisuus Toukokuun alussa suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä a-klorofyllipitoisuus oli 3, 13 µg/l. Airistolla pitoisuus oli noin 3 4 µg/l, joten kasviplanktonin kevätkukinta oli vielä hyvin vähäistä mahdollisesti kylmistä säistä johtuen. Kesäkuun alussa a-klorofyllipitoisuus oli 1,6 32 µg/l (kuva 5). Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin Aurajokisuulla, Linnanaukolla, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa. Veden käyttökelpoisuus oli a- klorofyllimäärän perusteella huono (a-klorofylli>3 µg/l) ainoastaan Aurajokisuulla. Linnanaukolla, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa vesi oli käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Salmialueiden ulkoosista Airistoa kohti luokitus muuttui tyydyttävästä hyvään ja lopulta erinomaiseen. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli Airistoa lukuun ottamatta rehevää.

10 1 Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen a-klorofyllipitoisuus oli kesäkuun alussa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) monin paikoin selvästi matalampi. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali 1 12 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-2 µg/l) Tyydyttävä (2-4 µg/l) Välttävä (4-8 µg/l) Huono (>8 µg/l) km Merimasku 1,7 2,7 3,5 Luonnonmaa Rymättylä 1,9 4, 3, Naantali 2,2 2,1 Raisio 22 2,6 4,5 2,5 Satava ,5 2,5 6,2 6,1 Kakskerta ,5 Kaarina Kuusisto 8,2 5,4 4, 3,9 6, Klorofylli (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa 1,7 1,6 3,4 Parainen 4,5 3, 4,3 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-3 µg/l) Huono (>3 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella kesäkuun alussa 217. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

11 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 18 kpl/1 ml. Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 42 kpl/1 ml, paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pesäkemäärä oli 2 3 kpl/1 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia alueita olivat Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosa. n sillan sekä Latokarin kohdalla hygieeninen tila oli välttävä. Intensiivipisteiden perusteella bakteeritulokset olivat selvästi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) pienempiä. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa muualla kuin Turussa Linnanaukolla. Merimasku 1 12 Naantali Luonnonmaa 1 Rymättylä Raisio Satava Kakskerta <2 Kaarina Kuusisto Hygieeninentila pinnassa Kesäkuu Airismaa Parainen 3 Erinomainen (<1 kpl) Hyvä (1-<5 kpl) Tyydyttävä (5-<1 kpl) Välttävä (1-<1 kpl) Huono (>1 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit, pesäkemäärä kpl/1 ml) Turun merialueella kesäkuun alussa 217. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 12 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 217 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin merialueelta ja Aurajoesta Lumien ja jokijäiden sulaminen ajoittui Lounais-Suomessa pääosin maaliskuulle, ja osassa jokia suurimmat virtaamat havaittiin vasta huhtikuussa. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna kevään virtaamat olivat enimmäkseen pienempiä. Toukokuun loppuun mennessä virtaamat laskivat tasaisesti ja pysyivät edelleen tavanomaista alhaisemmissa lukemissa. Aurajoessa Halisissa oli virtaamahuiput maaliskuun alussa ja puolivälissä. Huhtikuun alussa virtaama käväisi tasolla 13 m 3 /s, mutta tämän jälkeen virtaama kääntyi laskuun. Huhtikuun lopussa virtaama nousi jälleen, ja toukokuun alussa se käväisi tasolla 11 m 3 /s. Tämän jälkeen Halisten virtaama-aineisto katkeaa, mutta Hypöistenkosken aineistosta nähdään, että Aurajoen virtaama oli laskussa toukokuun alusta kesäkuun näytteenottohetkeen saakka. Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella ennen toukokuun tutkimuskertaa valumavesiä tuli merialueelle varsin vähän, sillä suolaisuus oli pinnassa 5,2 6,1. Suolaisuus oli pienin Uittamolla, jonka lisäksi suolaisuus oli alentunut selvästi myös Pitkäsalmen eteläpäässä. Monin paikoin suolaisuus oli vain lievästi alentunut. Kesäkuun alussa veden suolaisuus oli pinnassa 5,2 6,2. Suolaisuus oli alhaisin Aurajokisuulla ja lisäksi se oli selvästi alentunut Turussa jäteveden purkupaikalla. Aleneminen oli lievää Raisionlahden pohjukassa, Marjaniemen edustalla sekä Linnanaukolta Pikisaareen saakka. Veden lämpötila oli pinnassa toukokuun alussa 4 8 ºC. Viileintä vesi oli Kuuvannokassa. Kesäkuun alussa pinnassa lämpötila oli noin 9 14 ºC, ja vesi oli viileintä Kotkanaukolla. Syvillä alueilla lämpötilaero oli suuri, sillä pohjan lähellä lämpötila oli 4 7 ºC. Kylmintä vesi oli Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla. Kesäkuun alussa pohjan lähellä oli voimakasta hapenvajausta (happikyllästys<4 %) Bläsnäsinlahden syvänteessä. Kirkkoherransaaren syvänteessä sekä Lessorin itäpuolella havaittiin selvää hapenvajausta. Monin paikoin happitilanne oli kuitenkin ajankohdan keskimääräistä parempi välivedessä ja pohjan tuntumassa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun suppeassa tutkimuksessa µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta sielläkin pitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen ajankohdan keskiarvoon nähden, kuten monissa muissakin havaintopaikoissa. Kesäkuun alun laajassa tutkimuksessa kokonaistyppeä oli merialueella µg/l, paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pitoisuus oli 2 3 µg/l. Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Suurimmat pitoisuudet havaittiin salmialueen sisäosissa ja Raisionlahden pohjukassa.

13 13 Ammoniumtyppipitoisuus oli kokoomanäytteessä toukokuun tutkimuskerralla kauttaaltaan alhainen. Kesäkuun alussa ammoniumtyppeä oli kokoomanäytteissä 32 µg/l, ja pitoisuus oli varsin pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriittija nitraattitypen yhteispitoisuus oli <5 39 µg/l paitsi Aurajokisuulla, Linnanaukolla ja Uittamolla µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli suurempi kuin Aurajokisuulla. Kokonaisfosforipitoisuus oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun suppeassa tutkimuksessa 11 3 µg/l. Kesäkuun alussa laajassa tutkimuksessa pitoisuus oli 8 42 µg/l, paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 72 µg/l. Turun jätevesien purkupaikalla pitoisuus oli hieman korkeampi kuin Aurajokisuulla. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>1 µg/l) Bläsnäsinlahden syvänteessä. Kasviplanktonin tuotantokerroksessa a-klorofyllipitoisuus oli toukokuun alussa 3, 13 µg/l. Kasviplanktonin kevätkukinta oli vielä hyvin vähäistä mahdollisesti kylmistä säistä johtuen. Kesäkuun alussa a-klorofyllipitoisuus oli 1,6 32 µg/l, ja pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Aurajokisuulla, Linnanaukolla, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa. Monin paikoin pitoisuus oli selvästi matalampi kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvo. Kesäkuun alun laajalla tarkkailukerralla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli Aurajoessa 18 kpl/1 ml ja merialueella pinnassa 42 kpl/1 ml, paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pesäkemäärä oli 2 3 kpl/1 ml. Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia alueita olivat Pohjoisja Pukinsalmen sisäosa. n sillan sekä Latokarin kohdalla hygieeninen tila oli välttävä. Aurajoen virtaama oli kesäkuun alussa pieni, ja veden ravinnepitoisuudet olivat pitkänajan keskiarvoihin nähden alhaisia. Hygieeninen tila oli merialueella pääosin erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaisravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin Aurajokisuulla, ja lisäksi jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa Linnanaukolla. Korkein a-klorofyllipitoisuus havaittiin Aurajokisuulla. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla ravinnepitoisuuksissa tai bakteerimäärissä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta. Turussa 5. heinäkuuta 217 Anne Lehmijoki biologi

14 14 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

15 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 6,6 1 5, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7, m; Näk.syv.,6 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 5,6 93 5, TURM / 18 Uittamo 18 (L 29) Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 4,8 91 5, , TURM / 21 Kuuvannokka 21 (L 26) Kok.syv. 22, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 3,8 16 6, , TURM / 22 Rajakari 22 (L 22) Kok.syv. 52, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 4,6 15 6, < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 5,4 15 6, < , TURM / 24 Pansion öljysatama 24 (L 17) Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 5,3 1 5, , TURM / 26 Hahdenniemi 26 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 4,5 13 6, < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 2, m; Klo 13:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 5,1 15 6, <5 14 3, TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 5,6 14 6, <5 17 4, TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 5, 15 6, <5 11 3, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

16 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 3 Väskinsaari 3 L 86 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 7,1 1 5, < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 4,7 11 5, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 7,5 99 5, < ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 1/5 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,5 11,2 14 1,5 16 6,1 8, ,3 1,3 16 6,1 1 9,9 11,2 13 1,6 16 6,1 8, ,2 1, , ,6 9, , <5 9 1, TURM / 2 Pikisaari 2 (L 22) Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,7 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1, , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 9,7 1,9 1 2,5 15 6,1 8, ,4 2,2 16 6,1 1 9, 1,4 93 2,3 16 6,1 8, ,5 1, ,2 4 5,7 1, , ,2 1, , < , TURM / 22 Rajakari 22 (L 22) Kok.syv. 52, m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,2 11, 12 1,2 17 6,2 8,2 27 < , 1,1 16 6,1 1 9,8 1,4 95 1,2 16 6,1 8,2 26 < ,7 1, ,2 26 < ,8 1, ,3 25 < ,3 1, ,2 26 < <5 8 1, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:4; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,2 11, 12,9 17 6,2 8,2 25 < ,2,9 17 6,2 1 1,1 11,1 12,9 16 6,1 8,2 24 < ,4 1, , 25 < ,2 9, ,2 25 < ,1 1, ,4 24 < ,9 9, ,4 28 < < , TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,4 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11,8 11, ,6 8, ,5 11,7 11, ,7 8, TURM / 24 Pansion öljysatama 24 (L 17) Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11,6 1, , 8, 31 < ,4 5,9 16 6,1 1 6,8 9, ,2 7,8 27 < < , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1,6 1,5 98 5,1 15 6, 8, , 4,3 16 6,1 1 6,8 1, 85 3,9 17 6, ,2 9, ,2 7, < , TURM / 25 Raisionlahden pohjukka 25 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE;.5 14,1 9, ,5 7, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 2/5 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l TURM / 26 Hahdenniemi 26 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11,7 1, , 7,9 28 < ,5 11,6 9, , 7,9 3 < < , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 11,5 1,2 97 5,5 14 6, 8, ,2 6,4 15 6, , 1,3 9 6,2 16 6,1 7, < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,2 1,1 93 3,1 16 6,1 8, 25 < ,4 2,7 15 6,1 9 9, 1,6 95 4,2 16 6,1 8, 24 < < , TURM / 28 Ajonpää 28 (L 6) Kok.syv. 32, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 9,6 9,3 85 2,8 16 6,1 8, ,1 3, 16 6,1 1 8,5 9,3 83 3, 16 6,2 8, ,7 9, ,1 7, ,7 1, , <5 12 2, TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,6 1,6 98 2,7 16 6,1 8, 25 < ,3 2,9 15 6,1 1 9,1 1,3 93 3,6 16 6,1 7,9 24 < , 9, , ,7 9, ,2 27 < <5 13 3, TURM / 29 Kuparivuori 29 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,2 9, 83 4,5 15 6, 7, ,8 5,4 15 6, 1 9,6 8,9 81 7,8 15 6,1 7, ,8 9, ,2 23,5 6,1 9, , < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 12:; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 9, 11, 99 2, 17 6,2 8, 23 < ,9 1,5 17 6,2 1 8,4 1,9 96 1,9 17 6,2 8, 22 < ,6 1, , ,4 1, , < , TURM / 3 Väskinsaari 3 L 86 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 11,9 1, 96 4,1 13 6, 7,9 25 < ,7 5,2 13 5,9 1 8,9 9,7 87 8,2 15 6, 7,8 26 < ,2 9, ,2 17,5 6,6 8, ,2 25 < <5 12 3,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 3/5 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l TURM / 38 Lapila 38 (L 38) Kok.syv. 43, m; Näk.syv. 4, m; Klo 11:4; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Hellström; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 9,7 1, 92 2,1 17 6,2 8, ,5 1,5 16 6,1 1 9,1 1,8 98 1,7 16 6,1 8, ,2 3 6,2 1, , ,3 1, , <5 8 1, TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12, m; Näk.syv.,6 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,6 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 12, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11,3 12, ,9 92 5,3 7, , , ,3 1, ,9 8, TURM / 58K Halisten kalaporras Klo 14:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; x 14, TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13, 8,9 88 5,5 12 5,9 8,1 28 < ,5 8,4 13 6, 1 1,5 9,6 14 6, 7,9 29 < , 8, ,1 28 < <5 16 4, TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,2 1, 99 3,6 14 6, 8, ,7 5,7 14 6, 1 1,7 9,7 91 2,7 15 6,1 8, ,5 6,5 7, , <5 11 3, TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,5 9, 88 3,2 13 6, 8, , 5,4 13 5,9 1 1, 9,6 88 4,5 16 6,1 8, ,5 6, , <5 11 3, TURM / 14 Bläsnäsinlahti 14(L 44) Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,5 8,7 85 3,3 13 6, 8, ,1 2,5 1 1,5 9,2 85 3,2 15 6, 8, ,2 7, , ,6 5, ,1 28 3,6 5, , <5 11 3, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 4/5 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,7 8, , 8, ,3 8, , 7, < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,6 9,5 93 4,5 13 5,9 8,1 28 < ,2 9,7 94 5,1 13 5,9 1 11,4 8, ,9 7,9 29 < ,1 7, , 2 4,5 7, ,1 29 < ,2 7, ,1 3 4,2 5, , ,1 5, ,1 43 < <5 18 5, TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7, m; Näk.syv.,8 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,7 8, 79 9,3 11 5,8 8,2 35 < ,3 8, , , 12, 8, ,8 7,8 34 < <5 21 8, TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13, 1, ,7 8, <2 2 13, 11, ,7 8, <5 25 9, TURM / 18 Uittamo 18 (L 29) Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,6 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,7 1, ,6 8,3 34 < ,5 1, ,7 8, < TURM / 19 Aurajokisuu 19 (L 28) Kok.syv. 17, m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,5 11, ,2 8, , ,8 6 1,6 1, ,9 8, TURM / 21 Haarlansalmi Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 8,8 87 8, 12 5,9 8, , 9, ,8 1 1,2 9, , 7, <5 17 6, TURM / 25 Kalkkiniemi 25 (L 23) Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 11, 1, ,9 8, , , 1 1,5 1, , 8, TURM / 21 Kuuvannokka 21 (L 26) Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,7 1,6 1 3,9 15 6,1 8,1 27 < ,5 4,4 15 6,1 1 1,1 9,6 89 6,1 15 6,1 8,1 25 < ,9 1, , 26 < <5 1 2,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 5/5 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,6 8,5 82 4,3 13 5,9 8,1 35 < ,6 3,5 13 6, 1 9,8 8,3 76 3,5 16 6,1 8, ,5 8, , 32 < <5 14 4,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy