TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2015

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä ExxonMobil Oil Oy Ab. Lisäksi vielä vuonna 2015 tarkkailuun osallistuu Maskun kunta jo lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon n.s. jälkitarkkailun osalta. Vuonna 2015 tutkimuksissa noudatetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010). Lisäksi vuonna 2012 sovittiin, että Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta. Vuonna 2012 VARELY:lle jätetty tarkkailusuunnitelmaehdotus päivitetään syksyllä 2015 ennen hyväksymismenettelyä. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukevään ja alkukesän tilanteesta. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvi taittui vuonna 2015 Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan Turun seudulla varhain, sillä helmi- ja maaliskuu olivat lauhoja, ja merellä jäät sulivat jo maaliskuun alussa. Huhtikuussakin oli kesimääräistä lauhempaa, ja sademäärä oli tavallista suurempi. Toukokuussa keskilämpötila oli Turussa hieman keskimääräistä viileämpi mutta sademäärä kaksinkertainen, sillä ennen kuun puoliväliä oli hyvin sateinen päivä. Kesäkuun alkupäivinä oli viileää ja sateista. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2 Suomen ympäristökeskuksen hydrologisten tietojen mukaan etelässä lumi oli sulanut varhain, ja huhtikuussa Etelä-Suomessa joissa vettä virtasi paikoin vain noin puolet tavanomaisesta. Toukokuu oli sateinen, ja etelässä jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoen Halistenkoskessa sateet nostivat virtaamaa maalis-huhtikuun ja huhti-toukokuun vaihteessa sekä toukokuun puolivälissä (38, 20 ja 38 m 3 /s), ja näitä lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta virtaama oli alle 5 m 3 /s. Toukokuun puolivälin huipun jälkeen virtaama laski hyvin nopeasti, ja kuun loppupuolella virtaama oli alle 4 m 3 /s. -Turun merialueen näytteenottoa edeltävinä päivinä virtaama oli toukokuun alkupuolella noin 5 m 3 /s ja touko-kesäkuun vaihteessa noin 2 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa merivesi laski maaliskuussa alusta puoliväliin saakka. Maalis-huhtikuun vaihteessa vesi nousi 0-linjan tuntumaan (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Huhti- ja toukokuussa sekä kesäkuun alussa vedenkorkeus vaihteli pääosin välillä cm.

3 3

4 4 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Toukokuun alkupuolella suppean tutkimuksen aikaan ( ) päivälämpötila oli noin 7 10 ºC ja taivas oli pilvessä (liite 1). Lännen puoleinen tuuli oli heikkoa. Kesäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) päivälämpötila oli noin ºC ja taivas oli pilvessä tai puolipilvinen. Etelätuuli vaihteli heikosta navakkaan Veden lämpötila Keväällä toukokuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 7 10 ºC. Kesäkuun alussa vesi oli pinnassa ºC, ja alueellisesti lämpötilaerot olivat varsin pieniä. Myös syvyyssuunnassa selkäalueilla lämpötilaero oli pieni pinnasta ainakin 20 metrin syvyyteen asti, sillä viileä ja tuulinen sää oli hidastanut veden lämpenemistä. Syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi, ja viileintä vesi oli Kirkkoherransaaren syvänteessä, missä lämpötila oli pohjalla noin 4 ºC.

5 Suolaisuus ja sameus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 4,0 5,8. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Raisionlahdessa ja Uittamolla sekä Turussa jätevedenpurkupaikalla. Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Turun lähisalmissa. Suolaisuuden perusteella valumavesiä tuli merialueelle varsin vähän. Kesäkuun alussa veden sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa 3,2 5,7 (kuva 2). Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (<5,0 ) Turun lähisalmissa ja Raisionlahden pohjukasta keskiosaan saakka. Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Askaistenlahdella ja Vapparilla sekä Viheriäistenaukolla ja Kuuvannokan tietämille asti. Airistolla aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ). Sameusarvoja määritettiin kesäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 53 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 2,4 32 FNU. Vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) Aurajokisuulla, Pitkässäsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa. Arvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosassa, Raisionlahdessa ja Paraisten Kirkkoselällä. Airistolla sameus oli pinnassa 2 3 FNU. Intensiivipisteiden (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella sameusarvo pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi esimerkiksi Vapparin pohjoisosassa, Rajakarilla ja Viheriäistenaukolla mutta monin paikoin tavanomaisia.

6 6 5,3 Merimasku 5,5 5,6 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,6 5,4 5,4 Naantali 5,4 5,4 Raisio 3,2 5,3 4,5 5,2 Satava 4,6 4,9 5,2 5,1 5,0 4,5 Kakskerta 4,0 3,5 4,8 4,9 4,9 Kaarina Kuusisto 4,9 5,0 5,0 5,1 4,5 4,9 4,6 4,0 Suolaisuus ( ), pinta Kesäkuu ,4 4,3 3,5 4,7 4,8 4,9 Airismaa 5,7 5,4 5,1 Parainen 5,4 5,4 5,5 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 5,3 Merimasku 4,5 3,1 4,9 Luonnonmaa Rymättylä 2,4 2,9 3,6 Naantali 4,4 4,5 Raisio 32 7, Satava 14 9,8 6,8 6,8 9,1 12 Kakskerta Kaarina Kuusisto 11 6,9 6,9 6,0 12 9, Sameus (FNU), pinta Kesäkuu Airismaa 3,0 3,3 5,5 Parainen 4,5 4,7 13 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2015.

7 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Pohjan lähellä ei todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys<40 %), mutta Haarlansalmessa happitilanne oli selvästi heikentynyt (kuva 3). Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla happikyllästys oli yli 60 %. Haarlansalmen pohjan läheistä kerrosta lukuun ottamatta happitilanne oli hyvä ja hapen määrä riitti lohensukuisten kalojen viihtymiseen (yli 7 mg/l). Pinnassa oli paikoin kasviplanktonin yhteyttämisen aiheuttamaa hapen selvää ylikyllästystä (happikyllästys>110 %). 74 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohjan lähellä Kesäkuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2015.

8 Typpipitoisuus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli hyvin korkea (>1 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion edustalla. Airistolla ja Vapparilla pitoisuus oli noin µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkeampi kuin muualla Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pansion edustalla mutta myös Pitkässäsalmessa, Kuuvannokalla ja Viheriäistenaukolla. Ammoniumtypen määrät olivat pieniä ja monin paikoin alle määritysrajan (<5 µg/l), ja vain Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli korkeahko mutta ei voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l). Kesäkuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä µg/l ja ammoniumtyppeä 42 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l (kuva 4). Selvästi korkein pitoisuus oli Turussa jätevesien purkupaikalla, mutta pitoisuus oli hyvin korkea (>1 000 µg/l) myös Pukinsalmen sisäosassa ja Pohjoissalmen keskiosaan saakka. Pitoisuus oli Askaistenlahdella, Vapparilla ja Airistolla noin µg/l. Ammoniumtyppeä oli kokoomanäytteessä <3 61 µg/l (kuva 4), ja määrä oli varsin pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli <5 410 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Pääasiassa pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan (<5 µg/l), mutta Linnanukon tuntumassa ja Pukin- sekä Pohjoissalmessa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muualla. Turussa jätevesien purkupaikalla ammoniumtypen pitoisuus oli korkeampi kuin Aurajoen vedessä, mutta muualla meressä se oli selvästi pienempi kuin Aurajoessa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi korkeampia Pohjoissalmessa, Viheriäistenaukolla, Airistolla ja Kotkanaukolla sekä myös Vapparin pohjoisosassa. Pitkässäsalmessa pitoisuus oli lähellä pitkänajan keskiarvoa ja Uittamolla jopa tavallista pienempi. Vertikaalinäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli kohonnut pohjan lähellä Haarlansalmessa, mutta muualla erot pinnan ja pohjan välillä olivat kohtalaisen pieniä. Aurajoen virtaama oli pieni, ja Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaistyppipitoisuus oli suurempi kuin sekä jokivedessä että Aurajokisuulla. Tämän perusteella jätevedet nostivat kokonaistyppimäärää Pukin- ja Pohjoissalmessa. Todennäköisesti koko merialueella tuntui kuitenkin yhä myös toukokuun puolivälissä olleen jokien virtaamahuipun vaikutus. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla typpiyhdisteiden määrässä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta.

9 9 450 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km 7 Merimasku < Naantali 4 Luonnonmaa 5 6 Rymättylä 4 Raisio <3 <3 <3 5 Satava Kakskerta <3 5 Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Kesäkuu <3 Airismaa 4 <3 9 Parainen < <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella kesäkuun alussa 2015.

10 Fosforipitoisuus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Turussa jätevedenpurkupaikalla, Uittamolla ja Raisionlahdessa pitoisuus oli noin µg/l ja muualla noin µg/l. Fosfaattifosforia oli <2 36 µg/l, ja määrät olivat pieniä lukuun ottamatta paikkoja, joissa kokonaisfosforin määrä oli korkea. Kesäkuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforimäärä oli 130 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 76 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 130 µg/l (kuva 5). Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli noin 80 µg/l ja lähisalmissa noin µg/l. Muualla Airismaata myöten pitoisuus oli noin 30 µg/l. Vain Bläsnäsinlahdella vesi oli fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää (kok-p µg/l). Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ) selvästi suurempia kokonaistypen tapaan Pohjoissalmessa, Viheriäistenaukolla, Airistolla ja Kotkanaukolla. Muualla määrät olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforin määrä ei ollut missään erittäin korkea (>100 µg/l). Turussa purkupaikalla jätevedet nostivat fosforipitoisuutta, mutta satama-altaan ulkopuolella tuntui myös Aurajoen kuormitus ja matalien alueiden savisameus. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla ei ollut havaittavissa jätevesien vaikutuksia fosforimäärissä. Kevään suurten jokivirtaamien tuoma fosforikuorma näkyi ilmeisesti edelleen Airistoa myöten Klorofyllipitoisuus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 6,3 15 µg/l paitsi Raisionlahdessa, jossa pitoisuus oli 44 µg/l. Airistollakin pitoisuus oli 9 10 µg/l, ja kasviplanktonin kevätkukinta oli ilmeisesti meneillään. Kesäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 5,2 56 µg/l (kuva 5). Selvästi korkeimmat pitoisuudet oli Pohjoissalmessa paitsi Pansion edustalla myös Kallanpäässä. Pitoisuus oli <10 µg/l vain Askaistenlahdella ja Naantalinaukolla sekä Paraisilla purkupaikalla, Bläsnäsinlahdella ja Kirkkoselällä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli kesäkuun alussa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ) korkeampi Vapparin pohjoisosassa, Kuuvannokalla ja Airistolla, Pohjoissalmessa, Viheriäistenaukolla ja

11 11 Kotkanaukolla, ja viileän alkukesän johdosta levien kevätkukinta ilmeisesti jatkui yhä. Muissa paikoissa pitoisuus oli ajankohdalle tavanomainen. 29 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km 6,3 Merimasku ,7 Luonnonmaa Rymättylä 11 7,0 11 Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Klorofylli (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen 9,3 7,9 5,2 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 20 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Vain Turussa jäteveden purkupaikalla tila oli välttävä samoin kuin Kuuvannokan edustalla; koska Pukinsalmessa tila koheni, Kuuvannokan tulos ei ollut jätevesien aiheuttama. Linnanaukolta länteen sisimpänä n salmissa tila oli tyydyttävä. Intensiivipisteitä perusteella bakteerimäärät olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi suurempia Kuuvannokalla ja jonkin verran myös Pohjoissalmessa mutta tavallista pienempiä Uittamolla. Muilla intensiivipaikoilla bakteerimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa. Vaikutus näkyi enintään lievänä Turussa Linnanaukolla ja sisimpänä n salmissa. Merimasku Naantali 0 Luonnonmaa 2 0 Rymättylä 2 Raisio <10 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Kesäkuu Airismaa Parainen <2 <2 1 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin merialueelta Jokien oli kevättulva oli huhtikuussa tavallista pienempi, sillä lumi suli varhain, mutta sateiden aiheuttamat virtaamahuiput toivat merialueelle kuormitusta maalishuhtikuun ja huhti-toukokuun vaihteessa sekä toukokuun puolivälissä. Näiden lyhytkestoisten virtaamahuippujen jälkeen kuormitus oli pientä, sillä virtaama oli pieni. Ennen merialueen näytteenottoa virtaama oli toukokuun alkupuolella noin 5 m 3 /s ja touko-kesäkuun vaihteessa noin 2 m 3 /s. Huhtikuu oli lauha ja toukokuu viileä, mutta molempina kuukausina sademäärä oli ajankohdan keskiarvoa suurempi. Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella ennen toukokuun tutkimuskertaa valumavesiä tuli merialueelle varsin vähän, ja suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) vain Raisionlahdessa ja Uittamolla sekä Turussa jätevedenpurkupaikalla. Kesäkuun alussa suolaisuus oli alentunut hieman laajemmalla alueella Turun lähisalmissa. Kesäkuun alussa pinnassa sameusarvot olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampia esimerkiksi Vapparin pohjoisosassa, Rajakarilla ja Viheriäistenaukolla mutta monin paikoin tavanomaisia. Veden lämpötila oli kesäkuun alussa pinnassa ºC. Syvyyssuunnassa selkäalueilla lämpötilaero oli pieni pinnasta ainakin 20 metrin syvyyteen asti, sillä viileä ja tuulinen sää oli hidastanut veden lämpenemistä. Syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi, ja viileintä vesi oli Kirkkoherransaaren syvänteessä, missä lämpötila oli pohjalla noin 4 ºC. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa ennen toukokuun puoliväliä µg/l ja kesäkuun alussa µg/l. Toukokuun puolivälissä typpipitoisuus oli hyvin korkea (>1 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion edustalla. Kesäkuun alussa Turussa jätevesien purkupaikalla pitoisuus oli korkeampi kuin Aurajoesta tulevassa vedessä. Ammoniumtyppimäärät olivat varsin pieniä; kesäkuun alussa Turussa jätevesien purkupaikalla ammoniumtypen pitoisuus oli korkeampi kuin Aurajoen vedessä. Molemmilla kerroilla nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli hyvin korkea Turussa jäteveden purkupaikalla, ja Pukin- sekä Pohjoissalmessa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muualla. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa molemmilla kerroilla noin µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 130 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat varsin pieniä. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforin määrä ei ollut missään erittäin korkea (>100 µg/l). Klorofyllipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa ennen toukokuun puoliväliä 6,3 15 µg/l paitsi Raisionlahdessa 44 µg/l. Kesäkuun alussa klorofylliä

14 14 oli 5,2 56 µg/l. Viileän alkukesän johdosta levien kevätkukinta ilmeisesti nosti selkäalueilla klorofyllipitoisuuksia vielä kesäkuun alussa. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Merialueen hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Vain Turussa jäteveden purkupaikalla tila oli välttävä ja Linnanaukolta hieman länteen sisimpänä n salmissa tyydyttävä. Aurajoen virtaama oli pieni kesäkuun alussa, mutta koko merialueella näytti ravinnemäärissä tuntuvan yhä myös toukokuun puolivälissä olleen jokien virtaamahuipun vaikutus. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaistyppipitoisuus oli suurempi kuin sekä jokivedessä että Aurajokisuulla, ja tämän perusteella jätevedet nostivat kokonaistyppimäärää Pukin- ja Pohjoissalmessa; fosforipitoisuudessa jäteveden vaikutus erottui vain purkupaikalla. Jätevedet eivät juuri heikentäneet hygieenistä tilaa, sillä vaikutus näkyi enintään lievänä Turussa Linnanaukolla ja sisimpänä n salmissa. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla ravinne- tai bakteerimäärässä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta. Turussa 13. heinäkuuta 2015 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 8, , < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 7, , <2 9, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 6, , <2 9, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 8, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/2

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 9, , < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 8, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 8, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9, , < TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM, JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , ,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/2

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 12,7 10, , ,0 8, ,2 8, , ,3 7, ,2 8, ,9 9, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 12,1 10, , ,1 8, ,8 7, ,2 10 9,8 9,4 86 5, ,5 8, ,5 8, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 12,3 10,3 99 6, ,1 8, ,2 6, ,1 10 7,9 9,4 82 5, ,5 7, ,7 8, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 11,1 9,7 91 4, ,4 8, <2 5 11,0 4,1 10 8,9 10,0 90 3, ,6 8, ,2 7, , ,5 7, ,8 28 5,5 7, , <2 7,9 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,1 10, , ,4 8, ,0 3, , ,2 11, , ,7 8, ,5 11, , ,0 10, , <5 < TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 9, ,5 7, ,3 9, ,6 8, < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,6 10, , ,0 8, ,6 10, , , ,5 10, , ,0 8, ,9 8, ,5 20 6,4 8, , ,0 8, ,7 31,5 4,4 8, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,1 10, ,9 8, ,1 10, , ,0 13,1 10, ,0 8, TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 10, ,9 8, ,4 10, ,8 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,3 10, ,9 8, ,3 10, ,9 8, < TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 10, ,8 8, , ,9 6,5 13,5 10, ,9 8, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,2 10, , ,0 8, ,1 10, , ,0 10 9,7 5, ,5 7, TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; 1 12,5 11, , ,9 8, , , ,5 11, ,0 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 12,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja JS, HnrN; 1 12,0 10, , ,2 8, ,8 5, , ,0 10, , ,6 8,4 430 <5 < ,8 11, , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 11,8 11, , ,4 8, ,8 5, , ,8 10, , ,4 8, ,0 11, ,5 40 6,6 10, , ,3 9, , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 11,0 11, , ,6 8,4 440 <5 <3 22 < ,0 2, , ,8 11, , ,6 8,4 450 < < ,3 10, ,6 470 < ,0 9, , ,8 9, , < < TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 10,5 11, , ,7 8,3 540 < ,3 1, , ,0 11, , ,8 8,4 380 <5 <3 19 <2 20 9,5 10, ,8 340 < <2 40 6,6 11, , <2 60 5,9 10, , ,8 10, , < <2 15 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,8 10, ,0 7, ,5 12,9 10, ,1 7, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,7 11, ,5 7, ,0 8, ,2 9,5 11,8 9,6 92 9, ,3 7, TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,4 11, , ,1 8, ,1 8, , ,7 8, , ,0 6, ,4 7, TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; ,3 10, ,2 7, <5 < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,0 10, ,5 8,1 640 <5 < ,5 12,7 10, ,8 8,2 660 < <5 < TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,7 10, ,2 8, < ,3 9, , ,8 10, ,4 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,1 10, , ,3 8, ,8 7, ,4 9 11,8 10, ,4 8, < TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,6 11, , ,4 8, ,2 3, , ,0 10, , ,4 8, ,8 10, ,5 8, ,7 8, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,4 10, , ,4 8, ,4 3, , ,0 10, , ,4 8, ,7 10, , ,5 9, , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,2 10,1 97 2, ,4 8, ,2 3, , ,9 10,2 98 4, ,4 8, ,7 8, ,6 23 7,4 8, , ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,1 11, , ,6 8,3 540 < ,9 3, , ,6 10, , ,5 8,4 420 < ,8 10, , ,2 8, , < TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,3 9,6 95 4, ,3 8,0 440 < ,1 5, , ,2 9,7 94 5, ,4 8, ,3 8, ,5 17 9,2 8, , < , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,3 9,6 95 5, ,3 8, ,1 6, , ,9 9, , ,3 8, ,0 9, ,3 19 9,2 8, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JS, HnrN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,2 11, , ,5 8, ,6 3, , ,5 10, , ,6 8, ,9 30 7,5 10, , ,0 9, , <5 < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,8 10, ,5 7, , , ,1 10, ,6 8, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 12,0 9,7 93 4, ,4 8, <2 5 11,9 4, ,4 10 9,6 9,8 89 4, ,5 8, ,0 9, , < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 15, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8