TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2018 Reetta Räisänen Nro

2 2 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018)

3 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 3 (89) Sisällys 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSALUE Yleiskuvaus Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Velvoitetarkkailun havaintopaikat Muita tutkimuksia SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS MERIALUEEN KUORMITUS Jäte- ja jäähdytysvedet Yhdyskuntajätevedet Teollisuus- ja voimalaitokset Jätevesien aiheuttama kuormitus Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Ruoppausmassojen läjittäminen Kalankasvatus Ilmalaskeuma TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Yleistä Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset Menetelmät Laajat tutkimuskerrat Suppeat tutkimuskerrat Ylimääräinen tutkimuskerta Paraisilla Veden hygieeninen tila Kasviplanktonnäytteet VEDEN LAATU Lopputalvi ( ) Loppukevät ( ) Kesäkauden tutkimukset Alkusyksy (3.9. ja ) Loppusyksy ( ) ja Paraisten öljypäästön tarkkailu ( ) Avovesi- ja kesäkauden keskiarvoja Kasviplankton...76

4 4 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 7. TIIVISTELMÄ TURUN MERIALUEEN VUODEN 2018 YHTEISTARKKAILUSTA SEKÄ ARVIO VEDEN LAADUSTA JA JÄTEVESIEN VAIKUTUKSESTA KIRJALLISUUS Liitteet 1. Merialueen jäätyminen ja jääpäivien lukumäärä Meriveden korkeus Turun satamassa v Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalueella tapahtuneet ohitukset kunnittain 4. Näytteenottoaikataulu v Velvoitetarkkailun vesitutkimustulokset v Ympäristöhallinnon vesitutkimustuloksia v Vesien tilan luokitusten luokkarajoja 8. Kasviplanktontulokset v Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman-Lindblad Naantalin kaupunki/kirjaamo/ympäristö- ja rakennuslautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/juuli Jokinen Paraisten kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto Raision kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Turun kaupunki/kaupunkiympäristölautakunta Turun Seudun Energiantuotanto Oy/Satu Viranko Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Turun Vesihuolto Oy Sähköpostitse Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Kaarinan Kaarinan Naantalin Naantalin Satama Oy/Hannu Naantalin Satama Oy/Yrjö Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision kaupunki/tekninen Raision kaupunki/ympäristön- ja Turun Turun Turun Turun Satama Oy/Markku Turun Seudun Energiantuotanto Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy/Juha Nurmi Turun seudun puhdistamo Oy/Esa Malmikare Turun seudun puhdistamo Oy/Jani Hannula Turun seudun puhdistamo Oy/Mika Mäkilä Turun seudun puhdistamo Oy/Jyrki Haapasaari Turun seudun puhdistamo Oy/Jarkko Laanti Turun seudun puhdistamo Oy/Jarno Arfman Turun seudun puhdistamo Oy/Jouko Tuomi Turun seudun puhdistamo Oy/Kaj Piironen Turun seudun puhdistamo Oy/Jere Anttila Turun seudun puhdistamo Oy/Mari Laaksoharju Turun seudun puhdistamo Oy/ Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 5 (89) 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS Turun ympäristön merialuetta on tutkittu kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesikuormituksen velvoitteena 1960-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2018 velvoitetarkkailuun osallistuivat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas, jonka jätevedenpuhdistamo lakkautettiin syksyllä Lisäksi tarkkailuun osallistui ExxonMobil Oil Oy Ab. Tarkkailuvelvoitteet perustuivat vesi- ja ympäristölupalainsäädännön mukaisiin päätöksiin jäte- tai lauhdevesien johtamisesta mereen (taulukko 1). Tarkkailusuunnitelmaehdotusta käsitellessään Varsinais-Suomen ELY-keskus totesi vuonna 2018, että Turun Satama Oy:llä ja Naantalin Satama Oy:llä on ympäristöluvissaan merialueen tarkkailuvelvoite, mutta vuoden 2018 tarkkailussa ne eivät vielä olleet mukana. Tähän vuosiraporttiin on koottu Turun merialueen velvoitetarkkailun vesi- ja kasviplanktontutkimuksen tulokset sekä kuormitustiedot. Tietojen avulla on arvioitu merialueen veden laatua ja kuormituksen vaikutuksia merialueen tilaan. Vesistötarkkailussa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymää tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARE- LY/976/07.00/2010). Tarkkailusta jätettiin vuonna 2012 pois Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256). Vuonna 2016 Askaistenlahden sisäosa (asema 304) jäi pois tarkkailusta, kun Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite päättyi. Päivitetty tarkkailusuunnitelma hyväksyttiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010), mutta pohjaeläintutkimusta koskevasta osasta jätettiin oikaisuvaatimus. Päätöksenteon yhteydessä Varsinais-Suomen ELYkeskus totesi, että Turun Satama Oy:llä ja Naantalin Satama Oy:llä on ympäristöluvissaan merialueen tarkkailuvelvoite, mutta vuoden 2018 tarkkailussa ne eivät vielä olleet mukana. vastasi vuonna 2018 velvoitetarkkailun näytteenotosta, analysoinnista ja tulosten raportoinnista. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimijat» Testauslaboratoriot. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi, pätevyysalue Vesi- ja vesistönäytteet). Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä standardin SFS-EN ISO/IEC 17024:3003 mukaisesta sertifioinnista löytyy lisätietoa internet-sivuilta: ja laboratoriopalvelut>ympäristönäytteenottajien sertifiointipalvelu. Vesianalyysitulokset on toimitettu sähköisesti valtakunnalliseen vedenlaaturekisteriin ja ovat saatavilla ympäristöhallinnon avoimen tietopalvelun kautta ( Poikkeuksen tekevät Turussa olevan purkupaikan lähialueen havaintopaikat, joita ei vielä ole perustettu vedenlaaturekisteriin. Kasviplanktontulokset tallennettiin valtakunnalliseen kasviplanktonrekisteriin, ja myös nämä tulokset on haettavissa ympäristöhallinnon avoimesta tietopalvelusta.

6 6 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) TAULUKKO 1. Turun merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien kuormittajien lupatiedot (tilanne ). Lupavelvollinen Lupapäätös Huomautuksia Turun seudun puhdistamo Oy Nro 47/2003/4, LSY : 25/2008/1 ( ) Nro 167/2014/2, Dnro ESAVI/345/04/08/2012 ( ) Päätökseen haettiin muutosta. Nro 9/2015/2, Dnro ESAVI/10380/2014 ( ) Nro 16/0112/3, Dnro VHO/01783/14/5110 ( ) Paraisten kaupunki Nr 24/2008/1, Dnr LSY-2006-Y-374 ( ) Paraisten jvp (Norrby). Nro 95/2014/2, Dnro ESAVI/272/04.08/2012 ( ) Finnfeeds Finland Oy Nro 110 YLO, Dnro LOS-2006-Y ( ) Jätevedenpuhdistamo lakkautettu Neste Oyj Nro 45/2007/2, Dnro LSY-2004-Y-362 ( ) Naantalin voimalaitos. TSE Oy Nro 96/1998/4, LSVO 96/1998/4 ( ) Imatran Voima Oy. Nro 214/2013/1, Dnro ESAVI/168/04.08/2012 ( ) Nro 213/2013/1, Dnro ESAVI/11/04.08/2010 ( ) Monipolttoainevoimalaitos. ExxonMobil Finland Oy Ab Nro 179/2013/1, Dnro ESAVI/44/04.08/2013 ( ) Ei vesistön tarkkailuvelvoitetta. 2. TUTKIMUSALUE 2.1. Yleiskuvaus Tarkkailualue kattaa jätevesien arvioidun vaikutusalueen ja vertailualueen mannerrannan suunnassa Naantalinaukolta Pitkäsalmeen ja edelleen Paraisten pohjoisosaan Vapparille, lännessä Kotkanaukolle ja lounaassa Airismaalle Airiston eteläosaan (kuva 1). Tutkimusalue sijoittui Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Paraisten kaupungeissa oleville merialueille. Jätevesien pääasiallinen vaikutusalue on Turussa Linnaukolta salmien kautta lähinnä Airiston laidalle mutta myös Lemunaukolle. Vapparilla Paraisten purkupaikalle johdettavien jätevesien vaikutukset ovat vain ajoittain havaittavissa suppealla alueella. Samoin Naantalinsalmessa jätevesien vaikutusalue on ollut suppea, ja lisäksi mereen johdettavien jätevesien määrä väheni oleellisesti syksyllä Jäähdytysvesien lämpöpäästöjä on ollut vaikea havaita meressä. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman (vuodet , Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015) mukaan tutkimusalue kuuluu lounaiseen sisäsaaristoon, joka vaihtuu lounaiseksi välisaaristoksi Airistolla Rajakarin tietämillä. Vesienhoitolain mukaisiksi voimakkaasti muutetuiksi vesialueiksi on nimetty Raisionlahti, Turun satama ja n salmet sekä Naantalin sataman edusta johtuen muutetun alueen pinta-alasta sekä rakennetun rantaviivan pituudesta. Myös Raisionjoki on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, sillä siihen on padottu kolme säännöstelyallasta. Raisionjokea ei enää tarvita vedenhankintaan, ja Raision kaupunki on muuttamassa patorakenteita, jotta virtaus saadaan luonnonmukaisemmaksi. Nimeämisperusteita käsiteltiin tarkemmin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) laatimassa edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa. Merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jonka muodostavat erikokoiset saaret ja niiden väliin jäävät salmet ja selät sekä lahdet. Veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa on suuria eroja alueen eri osissa. Airistoa lukuun ottamatta alue on varsin matalaa, sillä keskisyvyys on noin 16 m. Vesialueen pinta-ala on 204 km 2 ja tilavuus milj. m 3. Tutkimusaluetta on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa (ks. Räisänen & Lehtonen 2008, Räisänen 2019). Valuma-alueen pinta-ala on km 2, josta pääosa (79 %) muodostuu tutkimusalueelle laskevien Aurajoen, Raisionjoen ja Hirvijoen valuma-alueista. Jokien valuma-alueista puolestaan noin 35 % on voimaperäisesti viljeltyä savikkoaluetta. Pelloilta ja haja-asutuksen jätevesissä valumavesien mukana tuleva kuormitus vaikuttaa tuntuvasti veden laatuun etenkin salmi- ja

7 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 7 (89) lahtialueilla, missä veden vaihtuminen on hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Pintakerroksessa valumavesien vaikutus tuntuu Airistolle saakka. Vesi on laadultaan hyvin erilaista tutkimusalueen eri osissa. Erot johtuvat sekä ympäristötekijöistä että jäte- ja jokivesien tuomasta kuormituksesta. Merialueen veden laadun pitkäaikaismuutoksia selvitettiin sekä 1990-luvun että 2000-luvun alussa. Rehevöityminen oli havaittavissa jo 1990-luvun alussa (Jumppanen & Mattila 1994) luvun alkuun mennessä rehevöitynyt vyöhyke oli laajentunut kymmenessä vuodessa sisäosista edelleen kohti Airistoa ja avoimempia vesialueita (Hannula 2005). Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat luvun lopun jälkeen kasvaneet, ja muutos oli selvin Airistolla. Merkittävää kokonaisfosforipitoisuuksien nousua oli myös Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla, Vapparin pohjoisosassa, Pohjoissalmessa, Kotkanaukolla ja Raisionlahdella. Typpipitoisuuksien kehitys ei ollut yhtä selkeä, mutta Vapparin pohjoisosassa, Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla ja Airistolla sekä myös Naantalinsalmessa typpipitoisuudet olivat selvästi nousseet. A-klorofyllipitoisuudet olivat loppukesällä kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi useimmilla tutkimuspaikoilla. Varsinais-Suomen ELY-keskus (2011) tarkasteli Saaristomeren tilannetta vuoteen 2008 ulottuvan aineiston perusteella. Turun seudun puhdistamo Oy:n toiminta alkoi vuosien taitteessa, joten tarkastelussa ei ollut aineistoa Kaarinan ja Raision jätevedenpuhdistamoiden lakkauttamisen jälkeen. Pitkäaikaistarkastelussa vuoteen 2008 Turun merialueella pinnassa fosforipitoisuudessa ei ollut havaittavissa selkeää yhtenäistä muutosta. Fosforipitoisuus oli laskenut muun muassa Pitkäsalmessa Uittamolla, Viheriäistenaukolla ja Raisionlahdella. Airistolla pohjanläheisessä vedessä 2010-lukua lähestyttäessä fosforipitoisuuden kasvu oli tasaantunut, ja Vapparilla etenkin pinnassa fosforipitoisuus oli laskemassa. Typpipitoisuudessa ei ollut selkeitä muutoksia, vaan se pysyi 1970-luvulta vuoteen 2008 pääasiassa samalla tasolla. Kuitenkin Vapparilla loppukesän typpipitoisuus oli noussut hieman sekä pinnassa että pohjan lähellä. Kasviplanktonin tuotantokerroksessa a-klorofyllipitoisuus oli noussut tasaisesti paitsi Turun ja Raision lähivesillä, missä loppukesän pitoisuudet olivat olleet jo pitkään korkeita. Näkösyvyys oli pienentynyt useimmilla paikoilla. Kaarinan jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen vuoden 2009 alussa kohensi vedenlaatua Pitkäsalmessa purkupaikan lähellä (Räisänen 2011). Raisionlahden tila koheni huomattavasti, kun jätevesikuormituksen päättyi syksyllä Ekologinen tila oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2013) mukaan tyydyttävä Airistolla, Askaistenlahdella ja Vapparilla. Tila oli välttävä Turun Kaarinan Paraisten salmi- ja lahtialueilla sekä Naantalinsalmessa ja huono Raisionlahdessa Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Velvoitetarkkailuun osallistuvien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden käsitellyt jätevedet johdettiin mereen Turussa kantasataman satama-altaaseen ja Paraisilla Vapparin eteläosaan (kuva 1). Teollisuuslaitoksista jäte-, lauhde- ja hulevesiä johdettiin Viheriäistenaukolle ja Naantalinsalmeen. Naantalinsalmen kuormitus väheni syksyllä 2016, jolloin Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehtaan jätevedenpuhdistamo lakkautettiin, jonka jälkeen kuormitusta tuli enää hulevesissä. TSE Oy:n uuden monipolttoainevoimalan jäähdytysvedet johdetaan mereen Naantalin vanhemman voimalan purkuputkea pitkin.

8 8 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 2.3. Velvoitetarkkailun havaintopaikat Merialueella oli yhteensä 37 veden laadun havaintopaikkaa (taulukko 2). Niistä 33 oli vuonna 2007 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisia, ja lisäksi näytteet otettiin Turun seudun puhdistamo Oy:n laitoksen purkupaikan tuntumaan vuonna 2010 lisätyiltä neljältä asemalta. Talvella laajassa tutkimuksessa oli 35 havaintopaikkaa, sillä tutkimuskertaan ei kuulu näytteenotto Rajakarilla ja Airismaalla. Syksyllä laajassa tutkimuksessa ohjelman mukaan näytteitä ei otettu Haarlansalmesta ja Paraisten Kirkkoselältä. Asemista 12 oli ns. intensiiviasemia, joilta otettiin näytteet kesäkaudella kahden viikon välein. Mukana olivat Viheriäistenaukko (275) ja Naantalinsalmi (285), joiden tuntumaan tuli teollisuuslaitoksista jätevesiä ja lämpöpäästöjä sekä vertailualueena Kotkanaukko (297). Lisäksi yhtä tiheästi otettiin näytteet myös yhdyskuntajäteveden purkupaikalta Turusta (TKUPUR) ja Paraisilta (PARPUR). Kasviplanktonmääritykset tehtiin intensiiviasemien keski- ja loppukesän näytteistä. Velvoitetarkkailuun kuului Aurajoen tuoman hajakuormituksen seurantaa. Aurajoen seurannalla oli kaksi tarkoitusta: Halisista näytteitä otettiin merialueen laajojen tutkimusten yhteydessä, jotta ajankohdan jokikuormitus olisi paremmin arvioitavissa, ja Auranlaakson tietämiltä näytteitä otettiin lähinnä tulva-aikoina vuoden ravinnevirtaaman laskentaa varten Muita tutkimuksia Ispoisten talviuintipaikalla Turussa Pitkäsalmessa todettiin loppusyksystä 2017 ja vuodenvaihteessa Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon ottamissa näytteissä useaan otteeseen hygieenisiä haittoja (Räisänen 2018a). Tämän vuoksi Turun Vesihuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy pyysivät :tä kartoittamaan uimaveden laadunvalvonnassa käytettyjen bakteerien esiintymistä Aurajoessa, Vähäjoessa ja Pitkäsalmessa. Vesinäytteet otettiin ensimmäisen kerran , ja tulosten yhteyteen koottiin selvitys mahdollisista kuormituslähteistä. Haittojen jatkuessa vesinäytteitä otettiin alkuvuonna 2018 kahdesti ( ja ), ja molemmilla tutkimuskerroilla vesi oli heikkolaatuisinta Pitkäsalmessa soutukeskuksen edustalla. Talviuintipaikan hygieeniset haitat jatkuivat tammikuun puolivälissä Aurajoen ja Pitkäsalmen kartoitusta jatkettiin, ja Turun seudun puhdistamo Oy halusi selvittää bakteeritilannetta jätevesien purkupaikalla ja sen ympäristössä. Lisäksi kartoitusta laajennettiin soutukeskuksen lähelle ojiin ja huleveteen. Vesinäytteitä otettiin vielä kolme kertaa (31.1., 7.2. ja ). Tulosten perusteella Turun Vesihuolto Oy ryhtyi selvittämään Ispoisten suunnan hulevesiviemärin liitoksia, ja tällöin löytyi virheellinen liitos kerrostaloyhtiössä. Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon seurataan Turun ja Naantalin edustalla Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n (2014) laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaan. Vuonna 2017 tehtiin verkkokoekalastus, kalojen aistinvarainen arviointi sekä alkuvuodesta 2018 tehtiin ammattikalastustiedustelu ja virkistyskalastustiedustelu, ja tulokset on koottu raporttiin (Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry 2018). Laajempaan yhteenvetoon kootaan tulokset noin viiden vuoden välein. Edellinen yhteenveto on tehty vuosilta (Holsti 2010). Ammatti- ja kirjanpitokalastustiedot on kerätty vuosilta (Kivinen 2011 ja 2012, Väisänen 2014). Turun satama Oy:n ruoppaus- ja läjitystoiminnan velvoitetarkkailututkimuksessa noudatettiin ohjelmaa, joka on laadittu vuosille (Turun satama Oy 2019).

9 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 9 (89) Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalueen löytämiseksi tehtiin vuodesta 2011 lähtien selvityksiä, joiden yhteenveto valmistui vuoden 2015 lopulla. Aineistoa käytetään laadittaessa uudelle läjityspaikalle ympäristölupahakemusta, jonka oli tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana (Turun satama Oy 2017). Harvaluodon eteläpuolella Suninsalmessa tehtiin Kårkullan hoitokodin lakkautetun jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten jälkitarkkailua (Koivunen 2018a); puhdistamon toiminta päättyi huhtikuussa Lisäksi Suninsalmen tutkimuksen yhteydessä Kaarinan kaupunki seurasi Piikkiönlahden tilaa vapaaehtoisella tarkkailulla, jota tehtiin lakkautetun Piikkiön jätevedenpuhdistamon entisessä purkuvesistössä. Kalankasvatuksen velvoitetarkkailujen lähimmät alueet sijaitsivat Naantalissa Airistolla Iso- Tervin edustalla, Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Hessundinsalmessa.

10 10 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018)

11 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 11 (89) TAULUKKO 2. Turun merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikkojen numerot, nimet, syvyydet, sijaintikunnat ja koordinaatit vuonna Suluissa aikaisempi kokonaissyvyys, jota ei ole löydetty enää 1990-luvulla tai hakasuluissa muutos 2000-luvulla. Ns. intensiiviasemat alleviivattu. Nro Nimi Vanha Tarkkailun Syvyys Sijainti- Tasokoordinaatit tunnus alkamisvuosi (m) kunta ETRS-TM35FIN N E 135 Vapparin pohj.osa L (22) Parainen * 136 Loskarnäs pohj. L (23) Parainen * 137 Lessor L (21) Parainen * 140 Bläsnäsinlahti L Parainen * 143 Kruunukari L * 148 (1 Kirkkoselkä Parainen * 165 Kirkkoherransaari L * 175 Papinsaari it. L ,5 (8) * 179 Katariinanlaakson ed. L * 180 Uittamo L * 190 Linnanaukko L * 200 Pikisaari L , * 201 (1 Haarlan salmi (12) * 205 Kalkkiniemi L * 210 Kuuvannokka L * (23, 24) 215 Saaronniemi L * 220 (2 Rajakari T * 225 (2 Airismaa it. X Naantali * 235 Marjaniemi NW L * 240 Pansion öljysatama L (10) * 245 Kallanpää L [16] * 250 Raisionlahden perukka L Raisio * 260 Hahdenniemi L Raisio * 265 Kukonpää L (8) Raisio * 275 Viheriäistenaukko L * 280 Ajonpää L Naantali * 285 Naantalinsalmi L (27) Naantali * 290 Kuparivuori L Naantali * 297 Kotkanaukko L Naantali * (30, 31) 300 Väskinsaari L Naantali * 304 Papinluoto L Masku * 308 Lapila L (45) Naantali * PARPUR Paraisten jv-purkupaik Parainen * TKUPUR Turun jv-purkupaikka * KANAV W Kanavaniemi lä ** LATOK N Latokari po ** RUISS E n silta et ** 54 Aurajoen ravinnevirt * 58, 58K Halinen kalaporras tai silta * (1 Ei syysnäytteenottoa (päätös LOS-2006-Y ). (2 Talvitutkimus kuului V-S ELY-keskuksen ohjelmaan * Tiedot poimittu ympäristöhallinnon OIVA- ympäristä- ja paikkatietojärjestelmästä ** Tiedot poimittu L-Svyt Oy:n koordinaattitiedoista

12 12 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 3. SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS Talvi 2017/2018 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana ja sateisena ( haku ). Joulukuu 2017 oli selvästi tavanomaista lauhempi, ja keskilämpötila jäi nollan yläpuolelle. Pääosa sateista tuli vetenä, ja sademäärä oli noin 60 mm korkeampi kuin vertailujaksolla. Vuodenvaihteessa maa oli sula ja lumeton. Tammikuussa 2018 sää jatkui lauhana. Lämpötila vaihteli nollan tietämillä, ja vielä kuun lopussa Turussa lämpötila oli nollan yläpuolella ajoittain yölläkin. Keskilämpötila oli noin 2 ºC korkeampi kuin vertailujakson keskiarvo (vuodet , taulukko 3). Sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi, ja lunta oli maassa vain ajoittain. Helmikuun alussa sää kylmeni ja tuli runsaasti lunta, joka suli kuun puolivälissä lauhan jakson aikana. Loppukuu oli jälleen kylmä, mutta lumisateet jäivät vähiin. Turussa helmikuu oli tavallista kylmempi ja vähäsateinen. Maaliskuu oli tavallista kylmempi, mutta sademäärä jäi noin neljäsosaan keskimääräisestä. Lauhoina, tuulisina päivinä lumipeite alkoi huveta, mutta vielä kuun lopussa maassa oli lunta. Huhtikuun alussa yöpakkaset hidastivat kevään tuloa. Kuun puolivälissä sää lämpeni, mutta kuun lopussa oli viileämpi jakso. Huhtikuun keskilämpötila ja sademäärä oli lähellä vertailukauden keskiarvoa. Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin, ja myös sateeton kausi oli poikkeuksellisen pitkä. Hellepäiviä oli ennätyksellisen paljon, ja sadepäiviä kaikkiaan vain 7. Turussa lämpötila oli noin 5 ºC vertailukauden keskiarvoa korkeampi ja sademäärä vain noin puolet pitkäajan keskiarvosta. Kesäkuun alun viilenemisen jälkeen ilma lämpeni kuun puolivälissä, ja sää oli aurinkoinen ja kesäisen lämmin. Vähäsateinen jakso jatkui. Kuukauden keskilämpötila oli lähellä vertailukauden keskiarvoa, mutta sademäärä jäi vain noin kolmasosaan vertailukaudesta. Heinäkuussa sää jatkui poikkeuksellisen lämpimänä ja vähäsateisena. Hellepäiviä oli paljon, ja kuun keskilämpötila oli Turussa noin 4 C lämpimämpi kuin vertailujaksolla, mutta sademäärä oli keskiarvoa pienempi. Elokuun alussa päivälämpötila oli vielä noin 31 ºC, ja sitten helle väistyi, mutta sää pysyi kesäisenä. Sademäärä oli Turussa noin puolet vertailuarvosta, mutta sateet olivat kuuroluonteisia ja paikallisia. Kaarinassa Yltöisissä yksi hyvin sateinen päivä (36 mm) nosti kuukausikeskiarvoa. Syyskuu oli tavallista lämpimämpi, ja sää viileni vasta kuun lopussa. Keskilämpötila oli Turussa noin 3 ºC vertailujaksoa korkeampi ja sademäärä tavallista suurempi. Lokakuu oli hieman keskimääräistä leudompi, ja etenkin kuun puolivälissä oli poikkeuksellisen lämmintä. Sademäärä jäi Turussa selvästi tavallista pienemmäksi. Marraskuussa sää jatkui leutona ja vähäsateisena. Kuun loppupuolella oli lyhyt pakkasjakso, mutta sää lauhtui. Turussa keskilämpötila oli noin 3 ºC keskimääräistä korkeampi ja sademäärä selvästi tavallista pienempi kuten lokakuussa. Joulukuun puoliväliin saakka sää oli lauha. Joulun edellä oli pakkasta ja lumisateita, mutta ennen vuodenvaihdetta sää lauhtui uudelleen. Vuosi 2018 oli Turun säätietojen perusteella keskilämpötilaltaan tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Etenkin kesäkausi oli pitkän hellejakson johdosta poikkeuksellisen lämmin, ja sekä syksy että loppuvuosi olivat leutoja. Sademäärä jäi usean keskimääräistä vähäsateisemman kuukauden johdosta tavallista pienemmäksi.

13 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 13 (89) TAULUKKO 3. Turun säätietoja vuodelta 2018 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,8-7,1-3,9 4,9 15,1 15,3 21,4 18,3 13,8 7,1 3,9-0,8 7,2* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17, ,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo, # sademäärien summa Talvella 2017/2018 merialueella jää alkoi vahvistua vasta helmikuun pakkasten tultua. Lunta kertyi jään päälle vain vähän, ja teräsjää vahvistui nopeasti. Saaristomerelle muodostui yhtenäinen jääpeite selkäalueita myöten. Maaliskuun puolivälissä jäät alkoivat heiketä, ja etenkin virtapaikat avautuivat, mutta vielä huhtikuussa etenkin sisäsaaristossa oli jäätä. Loppuvuonna 2018 meri ei jäätynyt. Ilmatieteen laitoksen jäätietojen mukaan talvella ensijäätyminen oli Turun satamassa , pysyvä jääpeite muodostui ja jää katosi lopullisesti (liite 1). Niin sanottuja todellisten jääpäivien lukumäärä oli 92, mikä oli hieman pienempi kuin vuosien keskiarvo (noin 97). Vastaavasti Airistolla Rajakarilla ensijäätyminen oli tammikuun puolivälissä ( ), mutta pysyvä jääpeite muodostui vasta helmikuussa ( ) ja jää katosi lopullisesti Todellisia jääpäiviä oli 81, mikä oli hieman enemmän kuin vuosien keskiarvo (noin 77). Loppuvuosi 2018 oli hyvin lauha, eivätkä Lounais-Suomen vesistöt olleet jäässä kuin ajoittain. Ilmatieteen laitoksen korkeustietojen mukaan Turussa joulukuussa 2017 meriveden korkeus vaihteli selvästi keskivedenkorkeuden yläpuolella (vuorokausikeskiarvo, korkeusjärjestelmä: N60). Vuonna 2018 tammikuun alussa vesi laski nopeasti, ja kuun puolivälissä vuorokausikeskiarvo oli noin -30 cm (liite 2). Sitten vesi taas nousi ja oli tammi-helmikuun vaihteessa 0- linjan tuntumassa. Helmikuussa vesi oli pääosin laskussa, ja helmikuun lopussa vedenkorkeus oli-57 cm. Maalis-kesäkuussa korkeus oli keskivedenkorkeuden alapuolella. Maaliskuussa vedenkorkeus vaihteli noin tasolla cm, ja vesi myös kävi vuoden alimmalla tasolla (vuorokausikeskiarvo -64 cm). Huhtikuun loppupuolella vesi nousi, ja korkeus oli huhtitoukokuun vaihteessa noin -30 cm. Toukokuun aikana vesi pääosin laski tasolle -55 cm. Kesäkuun alussa vesi kääntyi nousuun, joka jatkui kesäkuun loppupuolelle saakka, jolloin vesi kävi keskivedenkorkeuden tuntumassa. Kesä-heinäkuun vaihteessa vesi laski nopeasti noin 20 cm, ja heinäkuussa korkeus vaihteli cm tasolla. Heinä-elokuun vaihteessa vesi lähti lievään nousuun tasolta noin -30 cm ja oli keskivedenkorkeuden tuntumassa elokuun loppupuolella. Elo-syyskuun vaihteessa vesi kääntyi jälleen hetkeksi laskuun. Syyskuun alkupäivinä vesi oli tasossa noin -20 cm ja nousi sen jälkeen koko syyskuun ajan varsin tasaisesti. Syyskuun loppupuolella vuorokausikeskiarvo oli vuoden korkein (+34 cm). Syys-lokakuun vaihteessa veden vuorokausikeskiarvo oli noin +30 cm, mutta kääntyi sitten pääosin laskuun marraskuun loppuun saakka, jolloin korkeus oli noin -20 cm. Joulukuun alussa vesi lähti nousuun, mutta kääntyi keskivedenkorkeuden tuntumasta jälleen laskuun, ja nousi uudelleen ennen vuodenvaihdetta keskivedenkorkeuden tuntumaan.

14 14 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 4. MERIALUEEN KUORMITUS 4.1. Jäte- ja jäähdytysvedet Valtaosa Turun edustan merialueelle johdettavista yhdyskuntajätevesistä käsiteltiin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon toiminta jatkui ennallaan. Teollisuuslaitosten jätevesien käsittelyssä ei tapahtunut muutoksia. Jäähdytysvesien johtamiseen tuli muutoksia, sillä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ssä käynnissä oli pääasiassa uusi monipolttoainevoimala Yhdyskuntajätevedet Turun seudun puhdistamo Oy Vuosi 2018 oli yhdeksäs vuosi, jolloin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitos toimi seudullisessa laajuudessa. Puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jota on tehostettu hiekkasuodattimissa tapahtuvalla jäteveden jälkisuodatuksella. Ilmastuksen ylijäämäliete pumpataan esiselkeytykseen, josta raakasekaliete poistetaan ja liete kuivataan lingoilla. Virtaamahuippujen aikana esiselkeytettyä ohitusvettä johdetaan 2-linjaiseen Actiflo ohitusvesien käsittely-yksikköön (OVK). Tarkemmin laitoksen toimintaa on kuvattu päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa (ks. Leino 2019a). Puhdistamolla käsiteltiin Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin (myös Rymättylä, ei Velkuan alue) ja Paimion kaupunkien sekä Liedon (myös Tarvasjoki), Ruskon (myös Vahdon alue), Maskun (myös Lemun ja Askaisten alue), Nousiaisten, Mynämäen, Auran, Pöytyän (Riihikoski), Oripään ja Marttilan kuntien viemäriverkkoihin johdetut yhdyskuntajätevedet. Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä oli vuoden aikana yhteensä m 3 eli keskimäärin m 3 /d (Leino 2019a). Tulevaa jätevettä jouduttiin ohittamaan yhteensä m 3 Hansapuiston ylivuotokaivosta (huhti- ja toukokuu, pääosa ), josta ne kulkeutuvat purkupaikalle mereen. Esiselkeytettyä jätevettä ei ohitettu vuoden aikana. Kakolanmäen puhdistamo täytti voimassa olevan ympäristöluvan (ESAVI nro 167/2014/2) puhdistusvaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla (Leino 2019a). Kokonaistypen puhdistustehovaatimus saavutettiin vuosikeskiarvona laskettuna. Purkupaikalla Turussa satama-altaassa Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistettujen jätevesien (sis. OVK-yksikköön johdetut vedet) tuoma kuormitus oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU) :n osalta 77 tonnia/a ja kokonaisravinnemäärien osalta fosforia 3,1 tonnia/a ja typpeä 285 tonnia/a (Leino 2019a). Myös Hansapuiston ylivuotokaivon kautta puhdistamon ohi johdetut jätevedet kuormittivat purkupaikkaa, mutta ohitusvesien kuormituslaskelman perusteella ne eivät nostaneet vuosikuormitusta. Lupaehtojen mukaan lisäksi myös muualla pumppaamoilla ja verkostoissa tapahtuneet ohitukset lasketaan Turun seudun puhdistamo Oy:n vesistökuormitukseen. Toimialueen viemäriverkostoista ohitettiin vuoden 2018 aikana jätevettä yhteensä m 3 (Leino 2019a). Ohitukset eivät vaikuttaneet BOD 7(ATU) :n tai typen vuosikuormitukseen, ja fosforikuormitus oli ohitukset mukaan lukien 3,2 tonnia/a (taulukko 4). Osa ohitusten aiheuttamasta kuormituksesta tuli tutkimusalueen ulkopuolelle (liite 3, esim. Paimio, Leino 2019a). Osa ohituksista tuli suoraan tutkimusalueelle ja osa välillisesti esimerkiksi ojien tai jokien kautta:

15 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 15 (89) TSP Oy:n Raision pumppaamolla oli pumppaamoon liittyviä ohituksia 47 m 3. Pumppaamon ylivuotoputkesta ohitusvedet johdetaan entisen puhdistamonmäen viereen avo-ojaan, joka purkautuu rummun kautta Raisionlahden pohjukkaan vesijättömaalle. Raision kaupungin verkosto-ohituksia ei tullut Raisionlahteen laskevaan ojaan vuoden 2018 aikana. Turun kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohitus (1 112 m 3 ) tuli keskustaan Myllymäentieltä, joka on meren ja Aurajoen alajuoksun tuntumassa. Pöytyän Riihikosken ohitukset (yht m 3 ) päätyivät Aurajoen yläjuoksulle. Vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita (hava-aineet) ja E-PRTR asetuksen mukaisia yhdisteitä tutkittiin 12 kertaa vuoden aikana. Hava-aineiden ja E-PRTR yhdisteiden tuloskooste ja päästöt vesistöön ja ilmaan on koottu puhdistamon vuosiraporttiin ja erilliseen päästöraporttiin (ks. Leino 2019a ja Leino 2019b). Paraisten jätevedenpuhdistamo Puhdistamolle johdetaan asumajätevesiä Paraisten kaupunginosan alueelta (Leino ja Lehtniemi 2019). Puhdistamolla otetaan vastaan myös haja-asutusalueella syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä. Lisäksi puhdistamolle johdetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n Paraisten Rauhalan kaatopaikan suotovedet. Jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen purkuputkella mereen. Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen laitos. Kemiallinen puhdistamo valmistui 1974 ja sen laajennus vuonna Puhdistamo saneerattiin biologis-kemialliseksi puhdistamoksi vuonna Nykyinen puhdistusprosessi koostuu kemiallisesta esisaostuksesta ja biologisesta Biostyr suodatuslaitoksesta (Leino ja Lehtniemi 2019). Fosfori saostetaan polyalumiinikloridilla esisaostuksena kaksilinjaisessa esiselkeytyksessä. Tämän jälkeen jätevedet käsitellään biologisesti kaksivaiheisessa Biostyr -suodatuslaitoksessa, joista ensimmäinen nitrifikaatiovaihe poistaa BOD:n ja ammoniumtypen nitrifikaatiosoluilla ja jälkimmäinen denitrifikaatiovaihe pelkistää nitraattitypen typpikaasuksi denitrifikaatiosoluilla. Vuonna 2018 puhdistettu vesimäärä oli m 3 (Lehtniemi ja Leino 2018). Kemiallisesti esikäsitellyn jäteveden ohituksia oli m 3. Ohituksia tehtiin tammi- ja joulukuussa, jolloin sateista johtuen virtaamat olivat suuria. Biosuodatuslaitosta ohitettiin viemäriverkostoon päässeen polttoöljyn vuoksi Verkostossa ohituksia oli 250 m 3. Marraskuussa viemäriverkkoon joutunutta polttoöljyä havaittiin myös jätevesipumppaamolla, ja biologisen suodatuslaitoksen suojelemiseksi kaikki jätevedet johdettiin vajaan vuorokauden ajan mereen vain kemiallisesti käsiteltyinä. Biosuodatuksen ohittanut, kemiallisesti käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä m 3. Puhdistusvaatimukset täyttyivät vain COD Cr :n puhdistustehon osalta, mutta muilta osin puhdistusvaatimukset eivät täyttyneet. Jätevedestä tehtyjen öljymääritysten perusteella mereen päätyneen jäteveden öljyhiilivetypitoisuus oli pieni, eikä öljyn osalta aiheutunut poikkeavaa kuormitusta veteen. Päästön vuoksi myös merestä otettiin vesinäytteitä. Ohitukset huomioitiin puhdistustulosta laskettaessa. Ensimmäisellä puolivuosijaksolla puhdistustulos täytti ympäristöluvan puhdistusvaatimukset BOD 7ATU -arvoa ja BOD 7ATU :n puhdistustehoa lukuun ottamatta ja toisella puolivuosijaksolla BOD 7ATU -arvoa lukuun ottamatta. Kokonaistypen puhdistustehon osalta puhdistamon toimintaa tarkastellaan vuosikeskiarvona lasket-

16 16 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) tuna, ja puhdistamo saavutti kokonaistypen puhdistustehovaatimuksen. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset tulokset. Purkupaikalla Vapparin eteläosassa vuonna 2018 Paraisten jätevedenpuhdistamon tuoma kuormitus (Leino ja Lehtniemi 2019) oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7ATU :n osalta 13,9 tonnia/a sekä fosforia 0,14 tonnia/a ja typpeä 14,2 tonnia/a (taulukko 4) Teollisuus- ja voimalaitokset Teollisuuslaitoksista johdettiin puhdistettuja jätevesiä mereen Neste Oyj:n Naantalin jalostamosta, mutta Finnfeeds Finland Oy:stä vuonna 2018 kuormituksena tuli vain hulevesiä. ExxonMobil Finland Oy Ab ei johda mereen jätevesiä, vaan kuormitus tulee piha-alueelta hulevesissä, jotka johdetaan öljynerottimen kautta mereen (Ilmanen 2019). Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni (taulukko 4) TSE Oy:n Naantalin voimalaitosyksiköistä kuormitus oli lauhdevesissä tulevaa lämpöenergiaa ja prosessivesiä. Vuonna 2018 käynnissä olivat pääasiassa uusi yksikkö NA4 (monipolttoainevoimalaitos) sekä vanhoista yksiköistä NA3, ja NA2-yksikkö ajoi noin 2000 tuntia (lähinnä helmi-kesäkuussa, (sähköposti S. Viranko). Jäähdytysvesien määrä on vähentynyt oleellisesti, sillä NA4 on ns vastapainelaitos. Purkupaikkoja on kaksi, ja vuonna 2018 meni merivesikanaaliin kautta mereen puhtaita jäähdytys- ym. vesiä m 3 ( m 3 vuonna 2017) selkeytysaltaan kautta mereen mm ns. öljyvaaralliset vedet, tuhkankuljetusvedet sekä rikinpoistolaitoksen puhdistettu jätevesi. Vuonna 2018 määrä oli m 3 (eli noin puolet vuoden 2017 määrästä). Lämpökuormaa mereen tuli myös Neste Oyj:stä ja Finnfeeds Finland Oy:stä Jätevesien aiheuttama kuormitus Tarkkailututkimukseen kuuluvien kuormittajien vuonna 2018 merialueelle johtamien puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli mitattuna BOD 7ATU :na yhteensä noin 100 tonnia, ja ravinnekuormitus oli fosforia noin 3,4 tonnia ja typpeä 309 tonnia (taulukko 4). Turun seudun puhdistamo Oy:n lupaehtojen mukaisesti verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen vesistökuormitus ei muuttunut suuresti, sillä BOD- ja typpi-kuormitukseen ei tullut muutosta, ja fosforikuormitus olisi ollut 3,5 tonnia. Vuonna 2018 jätevesien merialueelle aiheuttama BOD 7ATU - ja ravinnekuormitus oli vuosien pienin ja siten myös pienin Turun seudun puhdistamo Oy:n toimintavuosina (taulukko 5). Teollisuuslaitoksilta tuleva mineraaliöljykuorma oli samalla tasolla kuin yleensä 2000-luvulla. Puhdistustekniikan kehityksen ansiosta 1970-luvun kuluessa mereen johdettujen jätevesien aiheuttama fosforikuormitus ja biologinen hapenkulutus (BOD) pienenivät oleellisesti (kuva 2). Vuoden 1985 jälkeen jätevesien aiheuttamassa merialueen kuormituksessa ei tapahtunut äkillisiä muutoksia, mutta BOD-kuormitus laski tasaisesti. Fosforikuormituksen pieneneminen oli vähäisempää, mutta vuodesta 2009 lähtien Turun seudun puhdistamo Oy:n myötä fosforikuormitus on pienentynyt. Typpikuormitus pysyi lähes ennallaan 1970-luvun puolivälistä 1990-luvulle, sillä puhdistamoilla ei ollut typenpoistovaatimuksia. Typenpoiston tehostaminen pienensi typpikuormitusta selvästi vasta 2000-luvulla. Turun merialueen velvoitetarkkailuun osallistuvien laitosten vuoden 2018 vesistökuormituksesta pääosa tuli Turun seudun puhdistamo Oy:stä (taulukko 5, kuva 3a ja 3b, huom. kuvien

17 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 17 (89) 3a ja 3b asteikkojen suuruusluokkien erot). Yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittämisen myötä kuormitus oli pienempi kuin aiemmilla laitoksilla yhteensä. Turun seudun puhdistamo Oy:n typpikuormitus oli vuosina suurempi kuin ensimmäisinä toimintavuosina johtuen poikkeuksellisista päästöistä sekä verkoston samanaikaisesta laajenemisesta. Paraisten puhdistamon kuormitus on ollut pieni verrattuna aiempien puhdistamoiden ja puhdistamoyhtiön kuormitukseen, ja myös Paraisten jätevedenpuhdistamon kuormitus on pienentynyt. Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni (kuva 3b). Neste Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n BOD- ja kuormitus on vaihdellut jonkin verran. Finnfeeds Finland Oy:n jätevedet alettiin johtaa yleiseen viemäriverkkoon syksyllä Vuosina kuormitusta tuli vain hulevesissä, ja vuonna 2017 BOD-kuormitus oli poikkeuksellisen suuri. ExxonMobil Finland Oy:n kuormitus on ollut muihin verrattuna hyvin pientä. TAULUKKO 4. Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus vuonna Laitos Huom. Määrä BOD 7ATU Fosfori Typpi Mineraaliöljyt 1000 m 3 /a t/a t/a t/a t/a Turun seudun puhdistamo Oy 1) ,1 285 Paraisten kaupunki, Parainen 2) ,14 14 TSE Oy, Naantali 3) Selkeytysallas Jäähdytysvesi Neste Oyj, Naantali 3) Jätevesi 993 1,5 0,08 7,7 0,31 Jäähdytysvesi Finnfeeds Finland Oy 3) 196 6,9 0,03 1,6 arvio ExxonMobil Finland Oy Ab 4) hulevesi <100 0,14 0,002 0,03 0,01 Laitokset purkupaikoille yhteensä , ,3 1) Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Tiedot: Leino (2019a). Kuormitus sis. purkupaikalle johdetut jätevedet: käsitelty vesi sekä tulevan veden ohitus Hansapuiston ylivuotokaivosta (v vain esiselkeytettyä vettä ei ollut). Verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen: kuormitus BOD 7(ATU) 77 t/a, P 3,2 t/a, N 285 t/a. 2) Jätevedenpuhdistamon vuosiraportti (Leino ja Lehtniemi 2019). 3) Tiedot teollisuuslaitoksilta. 4) Vuosiraportti (Ilmanen 2019).

18 . 18 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) TAULUKKO 5. Turun merialueen yhteistarkkailun laitosten vuosikuormitus purkupaikoille mereen (tonnia/vuosi) vuosina Suluissa vuosina Turun jätevesien osuus (%), joka v sisältää Tsp Oy:n arvioidun kuormituksen (9 vrk); vuodesta 2009 alkaen suluissa Tsp Oy:n osuus. *Vuonna 2009 toimi vielä Raision kaupungin jätevedenpuhdistamo syksyyn saakka. Vuosi BOD 7ATU, t/a Fosfori, t/a Typpi, t/a Mineraaliöljyt, t/a (73) 21 (70) 835 (64) 1, (75) 18 (72) 816 (63) 0, (75) 15 (69) 832 (66) 2, (75) 14 (67) 700 (68) 0, (46) 13 (61) 646 (62) 0, (43) 16 (47) 681 (59) 0, (42) 15 (45) 525 (53) 0, (50) 20 (51) 598 (53) 0, (51) 18 (41) 542 (55) 0, (46) 18 (44) 540 (56) 0, * 222 (40) 9 (56) 414 (71) 0, (80) 6 (79) 360 (91) 0, (79) 6 (67) 341 (91) 0, (79) 6 (82) 514 (93) 0, (85) 5 (87) 420 (95) 0, (78) 6 (87) 422 (95) 0, (80) 6 (88) 399 (93) 0, (82) 5 (82) 342 (91) 0, (81) 5 (91) 334 (95) 1, (77) 3,4 (91) 309 (73) 0,3 BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk BHK7 FOSFORI kg/vrk BOD7ATU TYPPI FOSFORI KUVA 2. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v

19 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 19 (89), v Tsp Oy Raisio Kaarina Parainen BOD 7ATU t/a Fosfori t/a Typpi t/a KUVA 3a. Yhdyskuntajätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Vuodesta 2009 alkaen tarkoittaa Tsp Oy:tä ja Parainen keskustan puhdistamoa.

20 20 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Neste Oil Oyj, Naantali Finnfeeds Finland Oy, Naantali ExxonMobil Finland Oy Ab BOD 7ATU t/a ,5 0,4 Fosfori t/a 0,3 0,2 0, Typpi t/a KUVA 3b. Teollisuuden jätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Huom! Asteikko vaihtuu teollisuuden ja yhdyskuntajätevesitaulukoiden välillä.

21 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 21 (89) 4.2. Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Turun merialueelle laskevista joista vain Aurajoen virtaamaa ja ainemääriä seurataan. Yläjuoksua tutkittiin vuonna 2018 Oripään, Pöytyän ja Auran kuntien toimeksiannosta. Alajuoksulla ravinnevirtaamia tutkitaan sekä osana Turun merialueen velvoitetarkkailua että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Halisten alapuolelle laskeva Aurajoen sivuhaara eli Vähäjoki on mukana Turun ympäristönsuojelutoimiston seurannoissa. Aurajoen merialueelle tuomaa kuormitusta on arvioitu ainevirtaamalaskelmilla. Vuodesta 2008 lähtien Aurajoen velvoitetarkkailussa on käytetty laskentatapaa, jonka tulokset olivat yhtenevät alueellisen ympäristöviranomaisen laskelmien kanssa (Lehtonen 2009). Aurajoen vesien mukana ei tullut yhdyskuntajätevesien kuormitusta Oripään, Pöytyän Riihikosken ja Auran jätevedenpuhdistamoilta, jotka lakkautettiin vuonna 2015 siirtoviemärin valmistuttua (Koivunen 2018b). Jätevedet käsitellään Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolla. Aurajoen virtaama oli Halisissa vuoden 2018 tammikuun alussa sateiden vuoksi vuoden korkein (50 m 3 /s, kuva 4a, Koivunen 2019), mutta helmi-maaliskuussa virtaama oli pieni (<5 m 3 /s). Lumen sulaminen sekä sade nosti virtaamia huhtikuussa ja toukokuun alussa, mutta toukokuusta lokakuun loppupuolelle virtaama oli pieni. Loka- ja marraskuussakin virtaama oli alle 10 m 3 /s, ja loppuvuoden ainoa varsinainen virtaamahuippu oli joulukuun alussa (39 m 3 /s). Vuoden 2018 keskivirtaama oli 3,8 m 3 /s (taulukko 6), mikä oli selvästi pienempi kuin keskiarvo vuosilta (7,2 m 3 /s) ja (6,4 m 3 /s). Vuonna 2018 myös suurin virtaama oli pienempi kuin vuosijaksolla Vuonna 2018 Aurajoen koko valuma-alueelta oli fosforivirtaama 21 t/a ja typpivirtaama noin 319 t/a (Koivunen 2019). Loka-joulukuun virtaamissa tuli fosforivirtaamasta 21 % ja typpivirtaamasta 44 %. Huhtikuun osuus oli fosforista jopa 42 % ja typestä 24 %, kun touko syyskuun osuus oli molempien osalta vain 6 %. Vuosina Aurajoen fosforivirtaama on ollut t/a ja typpivirtaama t/a (kuva 4b ja c). Keskimäärin typpivirtaama on ollut 681 t/a ja fosforivirtaama 55 t/a, joten vuonna 2018 ravinnevirtaama oli selvästi keskimääräistä pienempi. Hajakuormitusta on pitkään pidetty Aurajoen suurimpana kuormittajana. Esimerkiksi Turun vesi- ja ympäristöpiirin (1990) arvion mukaan fosforista noin 83 % tuli hajakuormituksena. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan vuosina Aurajoen fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 69 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 19 %. Jokivarren taajamien puhdistettujen jätevesien osuus oli pieni, sillä vuosittain ravinnevirtaaman fosforista alle 0,5 tonnia (<1 %) ja typestä noin 15 tonnia (2 %) oli peräisin jätevedenpuhdistamoilta; vuoden 2015 aikana puhdistamot lakkautettiin. Rekolaisen (1989) mukaan peltoviljelystä valuma-alueelle tuleva kuormitus on arvioitavissa valuma-alueen peltoprosentin perusteella, kun taas metsän ja peltomaan luonnonhuuhtouma on fosforia 10 kg/km 2. a ja typpeä 250 kg/km 2. a. Myös näin arvioiden Halisten yläpuoliselta valuma-alueelta pääosa kuormituksesta tulee huuhtoumana pelloilta (taulukko 7).

22 22 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Todellinen kuormitus vaihtelee muun muassa sateisuuden johdosta. Vuonna 2018 Aurajoen sekä fosfori- että typpivirtaamat olivat selvästi laskennallista arvoa pienempiä (laskennallisesta arvosta fosfori noin 27 % ja typpi noin 36 %) Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Muiden tutkimusalueelle laskevien jokien eli Askaistenlahden perukkaan laskevan Hirvijoen Maskunjoen ja Pohjoissalmeen laskevan Ruskonjoen (nimenä yläjuoksulla Vahdonjoki, alajuoksulla Raisionjoki) virtaamia ja kuormitusta ei seurata. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus on näidenkin jokien merkittävin kuormittaja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan Hirvijoessa vuosina fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 76 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 9 %; Ruskonjoen osalta ei vastaavaa laskelmaa tehty. Jokien kuormitusta on Turun merialueen tarkkailun yhteydessä pyritty arvioimaan suhteuttamalla laskennallinen kuormitus (taulukko 7) vuosittain Aurajoen ravinnevirtaamatutkimuksen perusteella saatuun kuormitukseen. Mikäli vuonna 2018 Hirvi- ja Ruskonjoen ravinnekuormitus poikkesi laskennallisesta arvosta kuten Aurajoessa, merialueelle Hirvi- ja Ruskonjoen tuoma kuormitus olisi ollut yhteensä noin 9 10 tonnia fosforia ja 137 tonnia typpeä (taulukko 8).

23 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 23 (89) TAULUKKO 6. Aurajoen virtaamat (m 3 /s) Halistenkoskessa Suomen ympäristökeskuksen virtaamatietojen mukaan vuosina sekä pitkäaikaiskeskiarvo * Keskivirtaama (MQ) 7,2 6,4 10,9 3,1 4,4 8,1 7,5 7,3 6,0 8,4 4,9 6,4 3,8 Suurin virtaama (HQ) Pienin virtaama (NQ) 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,1 0,00 0,00 0,00 Keskialivirtaama (MNQ) 0,10 * Lähde: Leppäjärvi (1995). TAULUKKO 7. Laskennallinen arvio Turun merialueen valuma-alueen jokiin pelto- ja metsämailta ja jätevesistä tulleesta kuormituksesta sekä hajakuormituksesta (t/a). Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valumaalue Yhteensä Halisten Halisten yläpuoli alapuoli Valuma-alue km 2 1) Järviala % yht. 0,1 0 0 Peltoala % yht Rav.valuma kg/km 2 a pelto%:n mukaan 2) fosfori(p):66 typpi(n):696 P:56 N:616 P:60 N:650 P:52 N:582 Kuormitus t/a P N P N P N P N P N P % N % Metsien ja peltojen luonnonhuuhtouma 2) Peltoalueet Muu hajakuormitus 3) Jätevedet 4) Yhteensä ) Valuma-alueen tiedot: Aurajoki ja Ruskonjoki (Tuvy 1990), Hirvijoki (Vesihallitus 1980) 2) Rekolainen (1989) 3) Arviossa käytetty Halisten yläpuolisen valuma-alueen tietoja. Muiden valuma-alueiden hajakuormituksen on oletettu olevan pinta-alaa kohden yhtä suuri. 4) Jätevedenpuhdistamot lakkautettu v TAULUKKO 8. Arvio ravinnekuormituksen jakautumisesta Turun merialueella vuonna Jokien tuoman ravinnekuormituksen oletetaan poikenneen taulukon 7 laskennallisesta kuormituksesta kuten Aurajoessa Halisten yläpuolella (fosfori ja typpi 94 % laskennallisesta) P, t/a % N, t/a % Aurajoki Hirvijoki 6, Ruskonjoki 2, Muu valuma-alue 8, Mereen johdetut jätevedet 3, Yhteensä

24 24 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) VIRTAAMA m 3 /s 60 AURAJOKI I III V VIII X XII 2018 KUVA 4a. Aurajoen virtaama Halisissa vuonna Turun merialueen laajojen tarkkailukertojen näytepäivät on merkitty kuvaan valkoisilla neliöillä. Fosfori keskivirtaama , ,0 Fosforvirtaama (t/v) ,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Keskivirtaama (m 3 /s) 2018 KUVA 4b. Aurajoen fosforivirtaamat Halisissa vuosina Typpi keskivirtaama ,0 Typpivirtaama (t/v) ,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0 0, Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4c. Aurajoen typpivirtaamat Halisissa vuosina

25 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 25 (89) Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jokien valuma-alueiden väliin jääviltä alueilta tulevan kuormituksen arvioiminen on vaikeaa. Eri osat ovat maastoltaan ja maankäytöltään hyvin eri tyyppisiä, ja niiltä tulevassa kuormituksessa on suuria eroja. Mereen laskevat ojat tuovat kuormitusta muun muassa peltomailta. Kaarinan ojaselvityksen (Koivunen & Räisänen 2008) mukaan ravinnepitoisuudet ojavesissä olivat huomattavasti korkeampia kuin merivedessä. Seitsemän mereen laskevan ojan fosforikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin Kaarinan silloisen jätevedenpuhdistamon kuormitus mereen; typpikuormitus puolestaan oli puhdistamon kuormitusta selvästi pienempi. Viljelysmaita on runsaasti myös n, Raisionlahden perukan ja Askaistenlahden valuma-alueilla, eikä tarkkaa peltoprosenttia ole tiedossa kuormituksen arvioimiseksi. Välialueella saariston rakentamattomilta, kallioisilta rannoilta tuleva kuormitus on vähäistä ja verrattavissa lähinnä luonnonhuuhtoumaan. Välialueeseen kuuluu myös taajama-alueita, joiden aiheuttama kuormitus poikkeaa haja- ja luonnonkuormituksesta. Taajamien hulevesissä kulkeutuu mereen kiintoaineen ja ravinteiden lisäksi esimerkiksi metalleja sekä öljyjä ja muita orgaanisia haitta-aineita (esim. PAH-yhdisteet) ja myös suolistoperäisiä bakteereja (Kuntaliitto 2012). Kuormitus voi vaihdella paljon erilaisten taajamatyyppien kesken (esim. teollisuusja asuinalueet), ja kerrostaloalueella typpikuormitus voi sateisina vuosina ylittää kg/km 2 /a (Sillanpää 2007). Vuonna 2018 jokien valuma-alueiden ulkopuolelta mereen tullut kuormitus olisi ollut karkeasti arvioituna noin 8 tonnia fosforia ja 121 tonnia typpeä Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Merialueelle joki- ja valumavesien tuoma ravinnekuormitus vaihtelee vuosien välillä sateisuudesta riippuen paljon. Myös vuodenaikaisvaihtelut ovat suuria, ja yleensä kesällä kuormitus on hyvin pientä. Runsaat sateet nostavat jätevedenpuhdistamoiden aiheuttamaa kuormitusta, sillä viemäriverkkoon valuvat hulevedet häiritsevät puhdistusprosessin toimintaa. Lisäksi sateiden seurauksena voi olla puhdistamo- ja verkosto-ohituksia. Jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama kuormitus jakautuu kuitenkin vuoden aikana varsin tasaisesti jokivesien kuormitukseen verrattuna. Vuosia 2018 oli vähäsateinen, ja merialueelle valumavesissä tullut kuormitus oli keskimääräistä pienempi. Myös jätevedenpuhdistamoille tuli vähemmän vettä ja puhdistustulos oli hyvä. Merialueelle tuli arviolta 42 tonnia fosforia ja 886 tonnia typpeä (taulukko 8). Fosforikuormituksesta Aurajoen osuus oli noin puolet ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 8 %. Typpikuormituksen osalta Aurajoen ja mereen johdettujen jätevesien osuudet olivat yhtä suuria: noin %. Vuonna 2018 merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli selvästi pienempi kuin vuosina (kuva 5). Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien osuus fosforikuormituksesta oli vuonna 2018 edelleen pieni verrattuna valumavesien osuuteen. Jätevesien osuus typpikuormituksesta oli samaa luokkaa kuin Aurajoen kuormitus, ja tilanne oli samankaltainen kuin kuivina vuosina 2009 ja Turun seudun puhdistamo Oy:n toimintavuosina eli vuosina merialueelle jätevesissä johdettu ravinnekuormitus oli pienempi kuin aiemmilla puhdistamoilla yhteensä.

26 26 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 250 Fosforikuormituksen jakautuminen Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet t/a Typpikuormituksen jakautuminen Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet t/a KUVA 5. Arvio Turun merialueelle valuma-alueelta ja jätevesissä tulleen fosfori- ja typpikuormituksen jakautumisesta vuosina Valuma-alueelta tullut laskennallinen kuormitus on suhteutettu Aurajoen tutkimusten perusteella laskettuun vuosikuormitukseen. Huom! Aurajoen ravinnevirtaaman laskentatapa muuttui vuonna 2008 ja kuvan tiedot vuosilta on päivitetty uuden laskentatavan mukaisiksi Ruoppausmassojen läjittäminen Turun satama teki kunnossapitoruoppauksia loppuvuonna 2018, ja Rajakarin läjitysalueelle läjitettiin massoja yhteensä irto-m 3 (Turun satama Oy 2019). Vuonna 2018 Turun Satama Oy päätti luopua meriläjityksestä, ja yhdessä Turun kaupungin kanssa käynnistyi projekti maaläjitysalueiden käyttöönoton edistämiseksi. Rajakarin läjitysalueen ympäristölupa raukeaa alkukesällä Rajakarin läjitysalue on ollut käytössä vuodesta 1998 asti. Vuosina ja Turun sataman massoja ei läjitetty mereen. Vuosi 2018 mukaan lukien Rajakarin läjitysalueelle oli läjitetty pääosin Turun sataman ruoppausten massoja yhteensä noin irto-m 3.

27 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 27 (89) Vuonna 2009 alueelle läjitettiin Merenkulkulaitoksen laivaväylän Utö Naantali syventämistöissä ruopattuja massoja, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Airistolla lähellä Kuuvannokkaa sijaitsevan Kuuvan läjitysalueen käyttö päättyi vuonna 1999 (Turun Satama 2010). Vuosina sinne läjitettiin yhteensä irto-m Kalankasvatus Kalankasvatuslaitoksia oli tutkimusalueella toiminnassa yksi (Tiedot: Varsinais-Suomen ELY-keskus ). Airistolla Iso-Tervin eteläpuolella olevan laitoksen aiheuttama kuormitus oli vuonna 2018 noin 80 kg fosforia ja 829 kg typpeä. Tutkimusalueen lähellä Paraisilla Hessundissa toimi ammattiopisto Livian kalatalous- ja ympäristöopiston laitos, jonka kuormitus oli vuonna 2018 noin 33 kg fosforia ja 315 kg typpeä (Tiedot: Varsinais-Suomen ELY-keskus ). Kaupalliseen kasvatukseen verrattuna oppilaitoksen tuotantomäärä ja kuormitus oli pieni. Kauempana tutkimusalueesta kasvatettiin kalaa verkkokassilaitoksissa Naantalissa Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Nauvon lähivesillä. Laitoksista kaksi sijaitsi Airiston tuntumassa Haverön ja Sillholmenin pohjoispuolella. Laitosten aiheuttama kuormitus ei suoraan kohdistunut tutkimusalueeseen. Kalankasvatuslaitosten toimintaan vaaditaan ympäristölupa, ja vesistövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailututkimuksilla Ilmalaskeuma Maalta tulevan kuormituksen lisäksi ravinteita kulkeutuu mereen ilmasta. Sadeveden ravinnelaskeuma oli vuosina Suomen ympäristökeskuksen (2006) Hangon Tvärminnen, Jokioisten ja Peipohjan tulosten keskiarvona kokonaisfosforia 10 kg/km 2.a sekä kokonaistyppeä 534 kg/km 2. a, josta ammonium- ja nitraattityppeä 433 kg/km 2. a. Tämän mukaan Turun merialueen valuma-alueelle (1 680 km 2 ) tuleva kuormitus olisi vuodessa noin 17 tonnia fosforia ja 897 tonnia typpeä. Ilmasta suoraan mereen (204 km 2 ) tulisi vuodessa noin 2 tonnia fosforia ja 109 tonnia typpeä. Mereen satavasta typestä huomattavan suuri osa on leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Laskennallisesti sateessa veteen tuleva ravinnekuormitus olisi kokonaisfosforin osalta selvästi pienempi mutta kokonaistypen osalta samaa suuruusluokkaa kuin Ruskonjoen tuoma kuormitus. Arvio on kuitenkin karkea, sillä paikallisten päästölähteiden vuoksi Turun seudulla kuormitus saattaa olla keskimääräistä suurempi. Ravinnelaskeumat ovat pienentyneet huomattavasti 1990-luvun loppupuolen ja varsinkin 1980-luvun arvoihin verrattuna. Esimerkiksi vuosien laskeuma-arvo Korppoon, Tvärminnen ja Peipohjan asemien keskiarvona oli fosforia 15 kg/km 2. a ja kokonaistyppeä 637 kg/km 2.a luvun loppupuolella pelkästään nitraatti- ja ammoniumtypen laskeuma oli 830 kg/km 2. a.

28 28 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 5. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO 5.1. Yleistä Merialueen seurattiin vuonna 2018 veden fysikaalis-kemiallista ja hygieenistä laatua laajoissa ja suppeissa tutkimuksissa merialueella yhteensä 37 havaintopaikalla (kuva 1, taulukko 2). Tutkimuskertoja oli 11 (liite 4 ja 5). Vuodenvaihteessa Pitkäsalmen tuntumassa tehtiin bakteerikartoituksia Ispoisten talviuintipaikan hygieenisten haittojen vuoksi (Räisänen 2018a), mutta tutkimus ei kuulunut velvoitetutkimukseen. Aurajoesta mereen virtaavan veden laatua selvitettiin laajojen tarkkailujen yhteydessä eli 5 kertaa ottamalla näytteet Halistenkoskesta kalaportailta tai padon alapuolelta. Lisäksi Aurajoen ravinnevirtaaman laskentaan varten otettiin Halisten yläpuolelta näytteitä vuonna 2018 yhteensä 6 kertaa. Kasviplanktonnäytteet otettiin merestä intensiiviasemilta (12 kpl) kahdesti heinä-elokuun aikana. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat. Näytteenottomenetelmät perustuivat ympäristöhallinnon esittämiin menetelmiin (Suomen ympäristökeskus 2008). Havaintopaikkojen sijainnin määrittämisessä käytettiin apuna GPS-paikantimelle tallennettuja koordinaatteja ja digitaalista karttaa sekä merialueella kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset Menetelmät Vesinäytteenoton yhteydessä kirjattiin kullakin havaintopaikalla säätiedot, paikan kokonaissyvyys, veden näkösyvyys ja lämpötila sekä lopputalvella myös lumi- ja jäätilanne. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Veden lämpötila mitattiin noutimessa kiinteästi olevalla lämpömittarilla. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella Suomen ympäristökeskuksen (2015a) ohjeiden mukaan (taulukko 9), ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnosvesinoutimella. Pinnasta näyte otettiin yhden metrin syvyydestä ja pohjanläheinen näyte yksi metri pohjan yläpuolelta. Vesinäytteet analysoitiin :n laboratoriossa standardeihin perustuvilla menetelmillä, joista pääosa oli FINAS-akkreditoituja. Klorofylli tarkoittaa klorofylli a:n määritystä. Veden suolaisuus laskettiin sähkönjohtavuudesta. Tulosten pitkäaikaiskeskiarvoja laskettiin :n tulostietokannasta poimitusta aineistosta. Merialueella kunkin ajankohdan keskiarvo laskettiin kymmenvuotiskauden tuloksista. Aurajoen Halisten tuloksia oli vuodesta 2010 lähtien, joten keskiarvon laskentajakso oli lyhyempi. Vertailuaineistona käytettiin ympäristöhallinnon havaintopaikkojen tuloksia (liite 6). Veden laatua luokiteltiin rehevyystasoluokituksen sekä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015b) ja pintavesien ekologisen luokituksen (2012b) raja-arvojen perusteella (liite 7).

29 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 29 (89) Vesituloksia on koottu karttapohjille tehtyihin kuviin. Ne on laadittu siten, että pinnan (1 metri) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjan lähellä (1 metri pohjan yläpuolella) happitilanne edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015b) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty vesitulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Avovesi- ja kesäkauden keskiarvokuvien laatimistapa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 6.6. TAULUKKO 9. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyyden määrittäminen näkösyvyyden perusteella. Näkösyvyys (m) Kokoomanäytteen syvyys (m) 0 1, ,1 2, ,1 3, ,1 4, , Laajat tutkimuskerrat Laajassa tutkimuksessa veden fysikaalis-kemiallista laatua seurattiin viidesti eli maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja lokakuun alussa. Havaintopaikkoja oli yhteensä 37, joista 4 oli Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueelle vuonna 2010 lisättyjä paikkoja. Talven laajaan tutkimuskertaan ei kuulunut näytteenotto Rajakarilla (220) ja Airismaalla (225), sillä ne kuuluvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen seurantaan. Syksyn laajaan tutkimukseen eivät kuuluneet Haarlansalmi (201) ja Paraisten Kirkkoselkä (148). Vesinäytteet otettiin vertikaalisarjoina ja kesäkaudella lisäksi kasviplanktonin tuotantokerroksesta kokoomanäytteinä. Vertikaalinäytteistä mitattiin lämpötila näytteenoton yhteydessä. Laboratoriossa määritettiin happipitoisuus ja siitä happikyllästys, sameus, sähkönjohtavuus ja siitä laskennallinen suolaisuus sekä kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja mineraaliravinnepitoisuuksia. Lisäksi lopputalvella määritettiin kiintoainepitoisuuksia. Tuotantokerroksesta kokoomanäytteistä määritettiin kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja mineraaliravinnepitoisuudet sekä klorofylli. Näytesyvyydet ja määritykset vaihtelivat sekä asemittain että vuodenajoittain (liite 4). Pääpiirteissään vertikaalisarjan näytteet otettiin pinnasta (1 metri), 5 metrin syvyydestä ja pohjan läheisestä kerroksesta (1 metri pohjan yläpuolelta) sekä syvillä asemilla 10, 20, 40 ja 60 metrin syvyydestä. Asemilla, joissa on esiintynyt alusvedessä happiongelmia, otettiin näytteitä useammasta syvyydestä harppauskerroksen alapuolelta. Talvella vertikaalisarjaa oli täydennetty pinnassa 0,5 ja 2 metrin näytteillä, mutta veneellä liikuttaessa jätettiin pois 0,5 m:n näytteet. Kesällä ylimpiä vesikerroksia tutkittiin pintanäytteen lisäksi etupäässä kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteestä Suppeat tutkimuskerrat Suppeassa tutkimuksessa veden fysikaalis-kemiallista laatua seurattiin 14 paikassa laajan tutkimuksen lisäksi tiheämmin. Paikoista 12 oli ns. intensiiviasemia ja 2 yhdyskuntajätevesien

30 30 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) purkupaikkoja. Näytteet otettiin touko-elokuussa kuun puolivälin tietämissä ja kahdesti syyskuussa. Näillä paikoilla näytteenottokertoja oli yhteensä 11. Suppeassa tutkimuksessa näytteet otettiin kasviplanktonin tuotantokerroksesta kokoomanäytteinä, joista määritettiin kuten laajoilla tutkimuskerroilla kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja mineraaliravinnepitoisuudet sekä klorofylli. Lisäksi pinnasta (1 m) mitattiin veden lämpötila sekä sähkönjohtavuus ja siitä laskennallisesti suolaisuus Ylimääräinen tutkimuskerta Paraisilla Paraisten jätevedenpuhdistamon purkualueella tehtiin ylimääräinen vesitutkimus viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle joutuneen lämmitysöljyn vuoksi (katso kappale 6.5.9). Öljymääritykset tehtiin alihankintana KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Veden hygieeninen tila Jätevesien vaikutusta merialueen hygieeniseen tilaan kartoitettiin kaikilla havaintopaikoilla veden pinnassa (1 m) ulosteperäistä saastumista osoittavien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukujen perusteella. Näytteet otettiin laajoilla tarkkailukerroilla eli maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja lokakuun alussa Kasviplanktonnäytteet Kasviplanktonin laji- ja biomassamäärityksiä varten otettiin intensiiviasemilta näytteitä heinäja elokuun suppeilla näytteenottokerroilla ( ja ). Kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteestä osa säilöttiin näytteenoton yhteydessä happamalla Lugolin liuoksella lasipulloihin. Koontanäytteen ottotapa on kuvattu kappaleessa Laboratoriossa kasviplanktonnäytteet säilytettiin ennen määritystä kylmiössä. Vuoden 2018 näytteet määritti biologi Sanna Autio ns. laajalla kvantitatiivisella menetelmällä (Järvinen et al 2011), ja tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Leväesiintymiin liittyviä ns. kukintanäytteitä ei näytteenottojen yhteydessä kerätty mikroskopoitavaksi. 6. VEDEN LAATU 6.1. Lopputalvi ( ) Jääolosuhteet ja Aurajoen virtaama Talvitutkimuksen näytteet haettiin Aurajoella Halisissa näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueen näytteet haettiin väyläalueilta laivalla sekä jäitse jalan, moottorikelkalla tai hydrokopterilla. Näytteet jäi saamatta vain Raisionlahden pohjukasta (taulukko 10), joka oli jäässä pohjaan saakka. Asemalla 135 osa happinäytteistä jäi ottamatta, koska pulloja ei ollut riittävästi. Ympäristöhallinnon avoimen tietopalvelun (haku ) mukaan Aurajoen virtaama oli näytteenoton aikaan noin 0,4 1,5 m 3 /s, ja virtaama oli ollut pieni (<5 m 3 /s) helmikuun alkupuolelta lähtien.

31 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 31 (89) TAULUKKO 10. Turun merialueen maaliskuun 2018 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 250 Raisionlahden pohjukka Ei näytteitä: jäässä pohjaan saakka Meriveden lämpötila Meriveden lämpötila oli -0,3 1,9 ºC (liite 5). Lähes kaikilla paikoilla veden lämpötila oli vesipatsaan ylemmissä osissa alle 1 ºC ja syvemmällä noin 1 ºC. Pinnan tuntumassa oli paikoin alijäähtynyttä vettä. Ympäristöhallinnon avoimen tietopalvelun kautta (haku ) ei löytynyt viranomaisseurannan talven tuloksia Rajakarilta tai Airismaalta. Nauvossa Seilin intensiiviasemalla veden lämpötila oli pinnassa ja pohjan lähellä 0,2 0,5 ºC (liite 6) Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli 1,7 6,4. Vähäsuolaisinta (<2 ) vesi oli jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetussa näytteessä Pohjoissalmen itäpäässä Raisionjoen suun lähellä. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 4,3 6,2 (kuva 6). Pinnassa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa. Pinnan suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Naantalinaukolla Väskissä sekä Pitkäsalmessa keskiosasta Lemunaukolle sekä Vapparin itäosassa. Ympäristöhallinnon tuloksissa Seilin intensiiviasemalla saliniteetti oli pinnassa 6,1 ja pohjan lähellä 6,7. Turun merialueen tarkkailussa Airiston tuntumassa Kotkanaukolla, Lapilassa ja Saaronniemen edustalla sähkönjohtavuudesta laskettu suolaisuus oli hieman alempi. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 29 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikalta vuosina otettujen näytteiden sameustulosten keskiarvoa pienempi mutta ei poikkeuksellisen pieni. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 metrin syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 0,7 30 FNU. Sameinta vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Marjaniemen edustalla, ja muualla sameus oli selvästi lievempää. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Aurajoensuulla sameusarvo oli kaikissa syvyyksissä yli 10 FNU. Pinnassa sameus oli 1,5 15 FNU (kuva 6), ja sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (10 20 FNU) Pohjois-, Pukin- ja Pitkäsalmen sisäosassa, mutta erittäin sameita (>20 FNU) alueita ei ollut. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pinnassa sameusarvo oli erinomaisen (<1,5 FNU) luokan rajalla Paraisten Kirkkoselällä, ja raja-arvo alittui Airiston tuntumassa paikoin noin 2 5 metrin syvyydessä. Intensiivihavaintopaikkojen (135, 180, 210, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225) perusteella sähkönjohtavuudesta laskettu suolaisuus oli pinnassa Vapparin pohjoisosassa hieman alempi kuin vuosien saman ajankohdan keskiarvo. Turun Kaarinan salmissa, Viheriäistenaikolla ja Raisionlahdessa vesi oli jonkin verran tavallista suolaisempaa, mutta Naantalissa Väskissä ja Kotkanaukolla suolaisuus oli keskimääräistä tasoa. Pinnassa sameusarvot olivat keskimääräistä pienempiä paitsi Kotkanaukolla, ja Väskissä ja Kotkanaukolla tulokset olivat lähimpänä keskimääräistä.

32 32 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Tulosten perusteella sulamis- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa pintakerroksessa lievästi. Ympäristöhallinnon tuloksissa Nauvossa Seilin intensiiviasemalla sameus oli pinnassa 1,4 FNU, joten sameus oli hieman lievempää kuin Turun merialueen tutkimuksessa Happiolosuhteet Pinnassa happitilanne oli hyvä (kuva 7). Pitkäsalmen eteläosassa ja Lemunaukolla happikyllästys oli alempi kuin muualla, mutta happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Pohjan tuntumassa happitilanne oli heikoin Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä (kuva 7), mutta hapen loppumisen vaaraa ei ollut. Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Lemunaukolla Kirkkoherransaaren syvänteessä happitilanne oli heikompi kuin muualla. Ympäristöhallinnon tuloksissa Seilin intensiiviasemalla happea oli noin 13 mg/l, joten happitilanne oli erinomainen myös pohjan lähellä Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Pitoisuus oli hieman vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempi. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 8). Pitoisuudet olivat muita paikkoja korkeammat (>1 000 µg/l) myös Linnanaukolla satama-altaan suulla, n ja Pohjoissalmen itäpäässä sekä Naantalissa Väskin edustalla. Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla pitoisuus oli mg/l, ja muualla salmialueella noin µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät ( µg/l) Viheriäistenaukon tuntumassa, Lapilan länsipuolella ja Paraisten Kirkkoselällä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä (syvyys 0,5 m) pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista. Suurin ero oli Kuparivuoren edustalla (0,5 m tulos mg/l), jossa samoin kuin Väskin edustalla tuntui Askaistenlahdelta tulevien vesien vaikutusta. Pintakerroksen alapuolella syvyyssuunnassa kokonaistyppeä oli noin µg/l paitsi matalissa Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa, jossa pitoisuus oli korkeampi. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 59 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteispitoisuutta ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta paikoissa, joista määritys tehtiin, pitoisuus oli pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l ja Linnanaukolla satama-altaan suulla µg/l. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei tehty määritystä. Pitoisuudet laskivat pohjaa kohden, ja salmialueiden ulkopuolella syvemmillä paikoilla pohjan lähellä pitoisuus oli noin µg/l. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 6 %. Pitoisuus oli hieman alle Halisten havaintopaikan vuosien talvinäytteenottojen tulosten keskiarvon. Merialueella pinnassa ammoniumtyppipitoisuudet olivat <3 57 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 200 µg/l (kuva 8), joten pinnassa purkupaikan ulkopuolella ammoniumtypen määrä ei ollut korkea (>100 µg/l). Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoni-

33 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 33 (89) umtyppeä. Syvillä paikoilla alempana vesipatsaassa pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Kuitenkin Bläsnäsin syvänteen pohjalla ammoniumtypen määrä oli korkea (>100 µg/l), ja korkean pitoisuuden perusteella sedimentti saattoi edelleen olla hapeton. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnan kokonaistypen, nitraatti-nitriittitypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa pienempiä paitsi Vapparin pohjoisosassa ja Väskin edustalla. Kotkanaukolla, jonne ei tule jätevesikuormitusta, pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin talvella 2009, jolloin sääolot olivat samantapaiset kuin alkuvuonna Ympäristöhallinnon tuloksissa Seilin intensiiviasemalla pinnassa kokonaistyppipitoisuus oli 420 µg/l, nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä 140 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuus <4 µg/l. Kokonaistypen pitoisuus ja nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli sama tasoa kuin Turun merialueen talvitutkimuksessa Saaronniemessa mutta Lapilassa ja Kotkanaukolla typpipitoisuus oli hieman korkeampi. Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 50 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 45 %. Sekä kokonaisettä fosfaattifosforin pitoisuudet olivat vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempiä. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 9). Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa sekä Vapparin pohjoisosassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laatu oli välttävä ja vain Paraisten Kirkkoselällä tyydyttävä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista paitsi Pohjoissalmen itäpäässä, Hahdenniemessä ja Väskissä, jossa tuntui valumavesien vaikutusta. Syvyyssuunnassa pitoisuudet laskivat pohjaa kohden paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla, missä pitoisuus oli hyvin korkea (>100 µg/l). Siellä tuntui ilmeisesti sedimentin hapettomuuden vaikutus kuten typpituloksissa. Merialueella fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pinnassa µg/l, ja korkein pitoisuus oli Vapparin pohjoisosassa. Syvyyssuunnassa erot olivat pieniä paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla. Siellä kokonaisfosforista noin 63 % oli fosfaattifosforina. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnan kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien saman ajankohdan keskiarvoa; vain Vapparin pohjoisosassa kokonaisfosforipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Ympäristöhallinnon tuloksissa Seilin intensiiviasemalla pinnassa kokonaisfosforipitoisuus oli 35 µg/l, ja fosfaattifosforia oli 17 µg/l (49 %). Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin Turun merialueen tutkimuksessa Saaronniemessa, Lapilassa ja Kotkanaukolla Hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 48 kpl/100 ml. Pesäkemäärä oli hieman vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempi, mutta keskiarvoa nosti kaksi poikkeuksellisen korkeaa tulosta, ja vuoden 2017 tulos oli varsin tavanomainen.

34 34 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 10). Hygieeninen tila oli vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa, Pohjoissalmen itäosassa ja Pitkäsalmen sisä- ja keskiosassa. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli pinnassa pieni. Tulokset olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa pienempiä mutta tavanomaisia. Raisionlahdessa Hahdenniemessä määrä oli selvästi keskiarvoa pienempi, mutta paikan keskiarvoa nosti selvästi jätevesikuormituksen viimeinen vuosi. Ympäristöhallinnon tutkimuksessa Seilin intensiiviasemalla ei määritetty bakteereja Kuormituksen vaikutus Lauhan alkutalven aikana joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle enemmän kuin pakkastalvina. Helmikuussa sää kylmeni, ja virtaama laski talven alivirtaamakaudelle tyypillisiin lukemiin. Turun merialueen talvinäytteenottoon mennessä virtaama oli ollut pitkään pieni. Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisissa jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa. Verrattuna vuosien ajankohdan keskiarvoon jokiveden sameus ja ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä mutta eivät poikkeuksellisia. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Merialueen suolaisuuden ja sameuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Raisionjoen suun lähellä. Pinnassa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa, ja valumavesien vaikutus tuntui myös Naantalinaukolla Väskissä sekä Pitkäsalmessa keskiosasta Lemunaukolle sekä Vapparin itäosassa. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaana, sillä sähkönjohtavuus oli alentunut ja typpiyhdisteiden pitoisuudet sekä bakteerien pesäkemäärät olivat korkeita. Jätevesien vaikutus tuntui kokonaistypen ja bakteerimäärien perusteella voimakkaimmin Linnanaukolla satama-altaan suulla sekä n ja Pohjoissalmen itäpäässä. Ammoniumtypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kohonneet vain lievästi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat kuten Vapparin muissa paikoissa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä happitilanne oli hyvä, mutta sedimentti saattoi olla hapetonta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Myöskään Naantalinsalmessa jäte- tai valumavesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa, mutta Kuparivuorella ja Väskin edustalla näkyi pinnassa ilmeisesti Askaistenlahden vesien vaikutus. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä. Lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ei ollut eroa Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin verrattuna.

35 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 35 (89) 6,1 Merimasku 5,8 5,7 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 6,1 Naantali 6,1 6,1 Raisio 6,2 6,1 6,1 Satava 5,8 6,0 6,0 5,6 6,1 Kakskerta 5,5 4,3 5,6 5,6 5,4 Kaarina Kuusisto 5,4 5,4 4,8 5,4 6,1 6,0 5,8 5,5 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu ,5 5,3 4,3 5,7 5,6 5,6 Airismaa 5,8 5,5 Parainen 5,7 5,6 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 2,7 Merimasku 2,0 2,1 3,8 Luonnonmaa Rymättylä 3,4 2,6 Naantali 1,8 1,9 Raisio 2,3 3,7 2,4 Satava 13 7,6 2,1 4,3 4,7 Kakskerta ,1 6,3 Kaarina Kuusisto 5,7 4,6 8,4 5,0 4,7 7, Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu ,1 Airismaa 2,0 4,0 Parainen 3,2 2,4 1,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 6. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2018.

36 36 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 86 Merimasku 81 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä 86 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu 2018 Airismaa Parainen km 81 Merimasku 82 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä 85 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 7. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2018.

37 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 37 (89) 460 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km 3 Merimasku Naantali Luonnonmaa <3 5 Rymättylä Raisio <3 30 <3 Satava 20 7 <3 4 8 Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa <3 Parainen 3 <3 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 8. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2018.

38 38 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 43 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 9. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus. 1 Merimasku Naantali 0 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu Airismaa 2 0 Parainen 0 3 <2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 10. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

39 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 39 (89) 6.2. Loppukevät ( ) Loppukevään näytteet otettiin toukokuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilta (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä jäteveden purkupaikoilta TKUPUR ja PARPUR). Veden pinnasta (1 metri) määritettiin lämpötila ja sähkönjohtavuus, ja muut määritykset tehtiin kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteestä. Keväällä toukokuun alussa suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 7 12 ºC. Viileintä vesi oli Airismaalla ja lämpimintä Raisionlahdessa. Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 2,1 5,7. Suolaisuus oli pienin Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla, mutta suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa. Kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Uittamolla ja Pansion sataman edustalla pitoisuus oli yli µg/l. Alimmat pitoisuudet olivat Airistolla. Ammoniumtyppeä oli <3 19 µg/l, ja pitoisuus oli pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli < µg/l, ja korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Uittamolla. Kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat samoin alhaisia ja monin paikoin alle määritysrajan <3 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat ajankohdan keskiarvoa korkeampia Turussa Uittamolla ja Pansion edustalla, ja paikoin muuallakin tulos oli hieman tavallista korkeampi. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat samoin alhaisia ja monin paikoin alle määritysrajan <3 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli 7,0 75 µg/l. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l, joten kasviplanktonin kevätkukinta oli todennäköisesti meneillään. Turussa jäteveden purkupaikalla kuormituksen vaikutus tuntui ilmeisesti selvästi, sillä ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin Uittamon edustalla. Paraisilla purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa vei oli samankaltaista kuin Viheriäistenaukolla mutta rehevämpää kuin Kotkanaukolla tai Väskin edustalla Kesäkauden tutkimukset Kesä-, heinä- ja elokuussa vesinäytteitä otettiin kuun alussa laajassa tutkimuksessa kaikilta havaintopaikoilta sekä vertikaalisarjoina että kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteinä. Kuun puolivälissä näytteet otettiin suppean tutkimuksen havaintopaikoilta vain pintakerroksesta kuten toukokuun puolivälissä. Intensiiviasemilla tarkoitetaan suppean tutkimuksen havaintopaikkoja (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300). Lisäksi näytteet otettiin Turussa ja Paraisilla jäteveden purkupaikalta (TKUPUR ja PARPUR). Vuonna 2018 kesäkauden laajat tutkimukset tehtiin , ja sekä suppeat tutkimukset 18.6., ja Näytteenottotiedoissa ei ollut kesä- ja elokuun kerroilla mainintoja poikkeuksellisista havainnoista. Heinäkuun alussa Lessorin syvänteessä (137) pohjan lähellä vesi oli sameaa; Bläsnäsin syvänteen (140) pohjalla ei tuntunut rikkivedyn hajua.

40 40 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Meriveden lämpötila Kesäkuun alussa veden lämpötila oli pinnassa noin 4 15 ºC, ja vesi oli viileintä Kotkanaukolla. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila oli noin 15 ºC ja pohjan lähellä noin 2 ºC. Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa noin ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli lämmennyt 3 6 ºC ja Airistolla ja sen tuntumassa 8 10 ºC. Kotkanaukolla, missä vesi oli kesäkuun alussa hyvin kylmää, vesi oli lämmennyt 13 ºC. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 20 ºC. Meriveden lämpötila oli pinnassa ºC, ja vesi oli viilennyt kesäkuun alun näytteenoton jälkeen lukuun ottamatta Rajakaria ja Airismaata. Intensiiviasemien perusteella lämpötila oli ajankohdan keskiarvoa hieman alempi. Matalilla alueilla lämpötilaero oli pieni pinnan ja pohjan välillä, mutta syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Kylmintä vesi oli Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla, missä lämpötila oli noin 2 ºC. Harppauskerros oli noin metrin syvyydessä. Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa ºC. Heinäkuun alkuun verrattuna vesi oli lämmennyt 4 8 ºC. Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat ºC, joten lämpötilaerot olivat varsin pieniä. Intensiiviasemien perusteella matalilla salmialueilla lämpötilat olivat 3 4 ºC korkeampia kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet ), ja syvemmillä alueilla lämpötila oli lähellä ajankohdan keskiarvoa. Noin 20 metrin syvyisillä havaintopaikoilla pohjan läheiset lämpötilat olivat 2 13 ºC, ja vesi oli edelleen kerrostunut. Matalammilla havaintopaikoilla lämpötilaero oli tasoittumassa. Elokuun loppupuolella (22.8.) suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa noin ºC, vesi oli hieman viilennyt elokuun alun jälkeen Suolaisuus ja sameus Suolaisuus oli merialueella sähkönjohtavuudesta laskettuna kesäkauden tutkimuksissa pinnassa 5,2 6,3. Alin tulos mitattiin kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa Turussa jäteveden purkupaikalla. Kesän laajoillakaan tutkimuskerroilla suolaisuus ei missään ollut alentunut voimakkaasti (kuvat 11a c, suolaisuus<5 ). Airistolla ja Kotkanaukolla suolaisuuden alenemista ei juuri ollut (suolaisuus 6 ), ja muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus tuntui pinnassa vain lievänä jo kesäkuussa. Heinä- sekä elokuussa vaikutus oli kesäkuutakin lievempi, sillä Naantalinaukolla ja Pohjoissalmessa suolaisuus oli noin 6. Syvyyssuunnassa suolaisuuserot olivat pieniä. Suolaisuuden perusteella kesäkaudella valumavesien vaikutus merialueella oli tavallista pienempi sekä pinnassa että pohjan tuntumassa. Sameusarvo oli kesän laajojen tutkimusten aikaan Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä FNU, ja vesi oli sameinta kesäkuun alussa. Merialueella kesä-, heinä ja elokuun alussa sameusarvoja määritettiin laajoissa tutkimuksissa 1 metrin sekä paikan syvyydestä riippuen noin 5 ja 10 metrin syvyydestä. Pinnassa tulokset olivat kesän tutkimuksissa 1,9 31 FNU (kuvat 11a c). Voimakkaasti samentunut (sameus>10 FNU) alue oli laajin kesäkuun alussa. Alue oli suppein heinäkuun alussa, jolloin samentuminen oli voimakasta vain matalilla alueilla Turun Kaarinan salmissa ja Raisionlahdessa. Suo-

41 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 41 (89) men ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan sameusarvo ei ollut missään erinomainen (<1,5 FNU), sillä uloimpana Airismaallakin sameus oli noin 2 3 FNU. Intensiiviasemien perusteella matalilla alueilla sameus oli pinnassa kesäkuun alussa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) alempi Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla, kun taas Väskin edustalla tulos oli selvästi keskimääräistä korkeampi, ja muilla paikoilla tulokset olivat tavanomaisia. Heinäkuun alussa sameusarvot olivat ajankohdan keskiarvoa alempia Turun lähisalmissa ja Viheriäistenaukolla, kun taas Rajakarilla sameusarvo oli tavallista korkeampi. Elokuun alussa vesi oli ajankohtaan nähden tavanomaista sameampaa etenkin Kuuvannokalla, Raisionlahdessa Hahdenniemessä, Viheriäistenaukolla ja Väskin edustalla, mikä saattoi johtua navakasta tuulesta. Koko kesän keskiarvo oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa paitsi Naantalinaukolla, Naantalinsalmessa ja Viheriäisten aukolla, joissa vesi oli hieman keskimääräistä sameampaa muttei poikkeuksellista. Pintakerroksen suolaisuuden perusteella kesä-elokuussa joki- ja valumavesien vaikutus tuntui tutkimusalueella hyvin lievänä. Turussa purkupaikalla pinnassa jätevedet eivät millään kerralla alentaneet suolapitoisuutta voimakkaasti, ja alkukesällä sameus oli lievempää kuin Aurajokisuulla. Paraisilla purkupaikalla suolaisuudessa ei ollut havaittavissa jätevesistä johtuvia eroja, ja sameus oli hieman lievempää kuin Lessorilla tai Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa ei tuntunut paikallisen kuormituksen vaikutusta, mutta kesäkuussa näkyi Naantalinaukolta tulleiden sameampien vesien vaikutus.

42 42 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku 6,1 6,3 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 5,5 5,9 Naantali 6,0 6,2 Raisio 5,8 6,1 5,9 5,8 Satava 5,8 6,0 6,0 5,8 5,6 5,7 Kakskerta 5,8 5,7 5,7 5,7 5,6 Kaarina Kuusisto 5,6 5,6 5,6 5,6 5,7 6,0 5,8 5,8 Suolaisuus ( ), pinta Kesäkuu ,8 5,7 5,7 5,8 5,7 5,7 Airismaa 6,0 6,0 5,8 Parainen 5,6 5,7 5,5 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 2,2 2,7 12 Luonnonmaa Rymättylä 2,7 12 7,6 Naantali 5,0 4,0 Raisio 27 4,6 8,4 11 Satava 12 9,3 3,6 9, Kakskerta 16 8, Kaarina Kuusisto 13 7,4 6,9 5,3 12 9, Sameus (FNU), pinta Kesäkuu , Airismaa 1,9 2,3 7,3 Parainen 4,2 5,5 11 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 11a. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2018.

43 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 43 (89) Merimasku 6,1 6,0 6,0 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 5,9 6,0 Naantali 6,0 6,0 Raisio 6,0 6,0 6,1 6,0 Satava 6,0 6,0 6,0 6,0 5,8 6,0 Kakskerta 5,8 5,7 5,8 5,8 5,7 Kaarina Kuusisto 5,6 5,7 5,8 5,7 6,0 6,0 6,0 5,8 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,9 5,9 5,7 5,8 5,8 5,8 Airismaa 6,0 5,8 5,8 Parainen 5,7 5,7 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 5,3 5,0 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,6 4,8 6,3 Naantali 8,7 5,7 Raisio 25 6,3 13 8,8 Satava ,8 7, Kakskerta Kaarina Kuusisto ,1 5, Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 3,3 5,4 8,2 Parainen 5,3 5,4 9,3 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 11b. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

44 44 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku 6,0 6,1 6,0 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 6,1 6,1 Naantali 6,0 6,1 Raisio 5,9 6,1 6,0 6,1 Satava 5,8 5,9 6,0 6,0 6,0 6,0 Kakskerta 6,1 5,7 5,7 5,7 5,8 Kaarina Kuusisto 5,9 5,9 5,9 5,9 6,0 5,9 5,8 6,1 Suolaisuus ( ), pinta Elokuu ,8 5,7 5,7 5,8 5,7 5,7 Airismaa 6,1 6,1 5,9 Parainen 5,9 5,9 6,0 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 3,5 3,4 9,2 Luonnonmaa Rymättylä 3,3 6,4 6,3 Naantali 7,5 3,9 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto 18 8,0 6,9 5, Sameus (FNU), pinta Elokuu Airismaa 1,9 3,4 6,5 Parainen 4,4 4,2 5,1 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 11c. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2018.

45 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 45 (89) Happiolosuhteet Happitilannetta kartoitettiin kesällä laajoilla tarkkailukerroilla (kuvat 12a-c). Kesäkuun alussa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä hapenvajaus oli pohjan lähellä voimakasta (happikyllästys<40 %, kuva 12a). Muissa paikoissa happitilanne oli hyvä. Kasviplanktonin yhteyttämisen aiheuttamaa hapen ylikyllästystä (happikyllästys>100 %) havaittiin lievänä Pitkäsalmessa ja Raisionlahden suulla Kukonpäässä. Heinäkuun alussa happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa Kuparivuoren edustalla (kuva 12b). Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli pääosin hyvä, mutta kaikin paikoin happea ei ollut riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa havaittiin paikoin kasviplanktonin aiheuttamaa lievää ylikyllästystä, mutta missään ylikyllästys ei ollut voimakasta (happikyllästys>110 %). Elokuun alussa happi oli lähes loppu Bläsnäsin, Kirkkoherransaaren ja Kuparivuoren syvänteiden pohjalta (kuva 12c). Näissä paikoissa happitilanne oli loppumassa myös alusvedestä noin 15 metrin syvyydestä pohjaan. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) Vapparilla syvänteissä (pohjoisosa, Loskarnäs, Lessor), Haarlansalmessa, Kallanpäässä ja Väskissä. Myös Paraisten jäteveden purkupaikalla hapenvajaus oli voimakasta. Monin paikoin happea ei ollut alusvedessä riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa ei todettu kasviplanktonin aiheuttamaa hapen ylikyllästystä. Kesällä 2018 syvänteissä vesi alkoi kerrostua touko-kesäkuussa, ja jo kesäkuun alussa Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta. Heinäkuun alussa happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä harppauskerroksen alla sekä lähellä pohjaa Kuparivuoren edustalla. Elokuun alussa näissä paikoissa happi oli loppumassa alusvedestä. Lisäksi pohjan lähellä monissa paikoissa todettiin voimakasta hapenvajausta, joten hapettomuutta saattoi olla useassa syvänteessä ennen syystäyskiertoa.

46 46 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 75 Merimasku 76 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohjan lähellä Kesäkuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 12a. Happikyllästys pohjassa (pohja -1m) Turun merialueella kesäkuun alussa Merimasku 57 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 12b. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

47 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 47 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Elokuu Airismaa Parainen km KUVA 12c. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella elokuun alussa Typpipitoisuudet Kesäkuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l ja nitriitti- ja nitraattityppeä 400 µg/l, ja pitoisuudet olivat hieman ajankohdalle tavanomaista pienempiä. Ammoniumtyppeä oli 49 µg/l, mikä oli hieman tavallista enemmän. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pitoisuus oli 870 µg/l (kuva 13a). Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Ammoniumtyppeä oli kokoomanäytteessä <3 10 µg/l (kuva 13a), ja pitoisuus oli pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli <5 11 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 460 µg/l ja sieltä Linnanaukolle ja Pikisaareen µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi pienempiä etenkin salmialueilla mutta myös Airistolla. Vertikaalinäytteissä kesäkuun alussa kokonaistyppipitoisuus oli hieman kohonnut pohjan lähellä Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, mutta muualla erot pinnan ja pohjan välillä olivat tavanomaisia. Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l, missä myös nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli korkea. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden pitoisuudet eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista.

48 48 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä 560 µg/l, josta vain pieni osa oli nitriitti- ja nitraattityppeä (10 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus oli Halisissa alle määritysrajan (<3 µg/l). Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l (kuva 13b). Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta jo satama-altaan ulkopuolella pitoisuus oli 380 µg/l kuten Pitkä- ja Pohjoissalmessa. Suurimmassa osassa merialuetta pitoisuus oli hieman alle 300 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä jäteveden purkupaikoillakin (kuva 13b). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat monin paikoin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi alhaisempia. Tilanne oli samankaltainen kuin edellisenä kesänä, mutta etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa pitoisuus oli sitäkin pienempi. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkeampi kuin muualla, sillä heikon happitilanteen vuoksi ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen pitoisuutta pohjan lähellä tutkittiin paikoin, ja eivätkä pitoisuudet olleet missään hyvin korkeita (>100 µg/l). Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, ja Pitkäsalmessa pitoisuudet olivat µg/l. Pienin pitoisuus oli Airismaalla. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistyppipitoisuus oli 550 µg/l. Sekä ammoniumtypen että myös nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus oli pieni. Merialueella laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuudet olivat µg/l (kuva 13c). Turussa Linnanaukolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli noin µg/l. Pitkäsalmessa ja Pukinsalmessa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin µg/l ja muualla alle 400 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus oli pinnassa voimakkaasti kohonnut Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Linnanaukolla (>100 µg/l, kuva 13c) ja lievästi Pukin- ja Pitkäsalmen sisäosissa. Muualla pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteispitoisuus oli selvästi korkeimmillaan samalla alueella kuin ammoniumtyppikin. Muualla yhteispitoisuus oli pieni tai alle määritysrajan (<5 µg/l). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat koko tutkimusalueella ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) pienempiä. Tilanne oli samankaltainen kuin kesällä 2017, jolloin valumavesiä tuli merialueelle vain vähän. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan kokonaistyppipitoisuuksissa oli pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkeampi kuin muualla, ja heikon happitilanteen vuoksi hapeton sedimentti saattoi vapauttaa ravinteita veteen. Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuus oli µg/l mukaan lukien Turussa jätevedenpurkupaikka. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jätevedenpurkupaikkaa sekä Pitkäsalmessa Uittamon ja Katariinanlaakson edustaa. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta.

49 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 49 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta) Kesäkuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku <3 <3 <3 Luonnonmaa Rymättylä 7 <3 <3 Naantali <3 <3 Raisio 8 <3 3 4 Satava 9 <3 <3 <3 <3 <3 <3 Kakskerta 10 5 <3 <3 Kaarina Kuusisto <3 <3 <3 <3 <3 <3 9 <3 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Kesäkuu <3 Airismaa Parainen <3 <3 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 13a. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella kesäkuun alussa 2018.

50 50 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku <3 <3 3 Luonnonmaa Rymättylä <3 <3 5 Naantali <3 4 Raisio <3 <3 7 <3 Satava <3 <3 <3 16 Kakskerta <3 <3 Kaarina Kuusisto <3 <3 <3 < Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu <3 Airismaa 4 3 <3 Parainen <3 <3 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 13b. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

51 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 51 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku <3 <3 <3 Luonnonmaa Rymättylä Naantali <3 <3 Raisio <3 <3 <3 4 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto <3 5 3 < Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Elokuu Airismaa 7 4 <3 Parainen <3 <3 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 13c. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2018.

52 52 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Fosforipitoisuudet Kesäkuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 140 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 36 µg/l. Fosfaattifosforin osuus oli noin neljännes (26 %). Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 110 µg/l (kuva 14a). Pukin- ja Pohjoissalmen pitoisuus oli noin µg/l. Airiston tuntumassa pitoisuus oli noin 20 µg/l. Veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Airiston tuntumassa tila oli paikoin hyvä ja muualla tyydyttävä lukuun ottamatta salmialueita ja Raisionlahden pohjukkaa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ), mutta Väskin edustalla tulos oli keskiarvoa korkeampia ja Raisionlahden Hahdenniemessä puolestaan pienempi. Vertikaalinäytteissä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa pinnassa ja pohjan lähellä olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli vesipatsaassa <3 14 µg/l, joten pitoisuudet olivat pieniä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen kokoomanäytteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 82 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 15 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 14b), ja pitoisuus oli korkein Raisionlahden matalassa pohjukassa. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla pitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforirajaarvojen mukaan tila oli avoimilla alueilla tyydyttävä. Turun-Kaarinan salmialueilla, Paraisten Kirkkoselällä ja Raisionlahden keskiosassa tila oli välttävä. Vain matalassa Raisionlahden pohjukassa tila oli huono. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon nähden tavallista korkeampi Rajakarilla ja Airismaalla ja selvästi tavallista pienempi Uittamolla, Pansion edustalla ja Hahdenniemessä. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Lessorin luona sekä Bläsnäsinlahdella. Happitilanne oli näissä paikoissa pohjan tuntumassa huono, minkä seurauksena fosforia vapautui sedimentistä. Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat korkeimmat Pitkäsalmen havaintopaikoissa, mutta myös Turussa jätevedenpurkupaikalla, Pansion edustalla ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä pitoisuus oli >40 µg/l. Airismaalla ja Rajakarilla pitoisuus oli 22 µg/l. Fosfaattifosforia oli kokoomanäytteissä <3 5 µg/l, joten pitoisuudet olivat hyvin pieniä.

53 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 53 (89) Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaisfosforipitoisuus oli 140 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 52 µg/l. Merialueen laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 14c). Pitoisuus oli selvästi korkein Raisionlahden pohjukassa (<100 µg/l), ja Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli huono (<80 µg/l) myös Pitkäsalmessa Uittamolta Katariinanlaaksoon saakka. Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla. Turun-Kaarinan salmissa ja Raisionlahdessa tila oli huono-välttävä. Pienimmät pitoisuudet oli Kotkanaukolla, Airismaalla, Rajakarilla ja Lapilassa, jossa tila oli tyydyttävä. Fosfaattifosforia oli pääosin alle määritysrajan (<3 µg/l) tai vähän paitsi Raisionlahden pohjukassa 32 µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) paitsi Pitkäsalmessa, jossa pitoisuus oli kesiarvoa korkeampi. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan tuntumassa vain Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja fosforia vapautui veteen. Turussa jätevedenpurkupaikalla tai Linnanaukolla ei pystynyt erottamaan jätevesien vaikutusta jokivesistä. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmeen tuleva kuormitus ei näkynyt fosforipitoisuudessa. Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Airistolla pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (12 23 µg/l), mutta muualla vesi oli rehevää. Korkein fosforipitoisuus oli Raisionlahdessa Hahdenniemessä. Myös fosfaattifosforin pitoisuus oli korkein Hahdenniemessä. Muualla fosfaattifosforitulos oli lähellä määritysrajaa, joten pitoisuudet olivat hyvin pieniä myös Turussa jätevedenpurkupaikalla ja savisameilla alueilla Klorofyllipitoisuus Kesäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 1,8 19 µg/l (kuva 14a). Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin Aurajokisuulla, ja myös Uittamolla ja Raisionlahden pohjukassa vesi oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli kesäkuun alussa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi matalampi Pansion edustalla ja Raisionlahdessa. Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuus oli 5,1 18 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion edustalla pitoisuus oli µg/l. Airistolla pitoisuus oli 5 6 µg/l. Heinäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 4,9 17 µg/l (kuva 14b). Suurimmat pitoisuudet olivat Pitkäsalmen keski- ja eteläosassa sekä Raisionlahden pohjukassa, ja niissä tila oli välttävä vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella. Muualla tila oli välttävä.

54 54 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi Uittamolla, Kuuvannokalla ja Pansiossa sekä Viheriäistenaukolla, Raisionlahden Hahdenniemessä ja Naantalinsalmessa. Turussa jätevedenpurkupaikalla kesäkuun puolivälissä jätevedet saattoivat nostaa klorofyllimäärää, mutta heinäkuun alussa ei ollut havaittavissa klorofyllimäärän nousua. Paraisten purkupaikalla tai Naantalinsalmessa klorofyllipitoisuuksissa ei havaittu eroja lähialueeseen verrattuna. Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuus oli 3,1 18 µg/l. Pitoisuus oli korkein Uittamolla ja muita korkeampi myös Turussa jäteveden purkupakalla sekä Pitkä- ja Pohjoissalmessa tutkituilla paikoilla. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli noin 5 µg/l. Elokuun alussa klorofyllipitoisuudet olivat 1,7 31 (kuva 14c). Korkein klorofyllipitoisuus oli Pitkäsalmessa Katariinanlaakson edustalla sekä matalassa Raisionlahden pohjukassa, joissa tila oli huono vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen raja-arvojen mukaan. Muualla Pitkäsalmessa ja Raisionlahdessa sekä lisäksi Pohjoissalmen itäpäässä, Pukinsalmessa ja Naantalinaukolla tila oli välttävä. Pääosassa aluetta tila oli tyydyttävä ja Rajakarin Lapilan tietämillä hyvä. Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuus oli 4,5 28 µg/l. Airismaalla pitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla, ja muualla vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää, mutta erittäin rehevää aluetta ei ollut.

55 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 55 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 1,8 2,9 6,9 Luonnonmaa Rymättylä 3,7 8,9 5,4 Naantali 2,8 3,8 Raisio 12 4,2 2,7 4,1 Satava 6,4 8,3 2,5 5,0 10 5,9 Kakskerta 4,2 6, Kaarina Kuusisto 9,4 6,4 3,8 4,0 5,9 8,3 6,4 4,2 Klorofylli (µg/l), koonta Kesäkuu ,8 5,3 6,3 6, Airismaa 3,6 2,8 4,5 Parainen 4,3 3,7 11 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 14a. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

56 56 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 5,4 4,9 5,4 Luonnonmaa Rymättylä 5,3 5,3 5,1 Naantali 6,0 6,5 Raisio 14 5,3 6,1 5,0 Satava 6,0 5,6 5,1 5,2 11 7,7 Kakskerta 5,4 5,1 6, Kaarina Kuusisto 17 8,1 6,6 5,3 7,7 5,6 6,0 5,4 Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu ,8 6,0 5,1 5,6 6,8 11 Airismaa 5,0 6,8 5,7 Parainen 5,3 6,7 5,6 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 14b. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

57 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 57 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 3,7 4,9 13 Luonnonmaa Rymättylä 3,3 15 8,9 Naantali 5,7 7,7 Raisio 31 7,6 16 9,7 Satava ,5 7,7 5,1 10 Kakskerta 15 9, Kaarina Kuusisto 20 9,3 7,5 6, Klorofylli (µg/l), koonta Elokuu ,7 17 9, Airismaa 4,1 6,7 6,7 Parainen 6,7 6,4 1,7 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 14c. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella elokuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

58 58 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin laajoissa tutkimuksissa kesä-, heinä- ja elokuun alussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Merialueella näytteet otettiin pinnasta (1 metri). Kesäkuun alussa Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 45 kpl/100 ml. Hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Merialueella pesäkemäärä oli 0 50 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml ja Kanavaniemen tuntumassa 590 kpl/100 ml (kuva 15a). Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla hygieeninen tila oli huono, Kanavaniemen tietämillä välttävä ja Latokarin pohjoispuolella tyydyttävä. Intensiivipisteiden perusteella bakteeritulokset olivat ajankohdalle tyypillisiä (vuodet ). Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa muualla kuin Turussa purkupaikalla ja Linnanaukolla. Heinäkuun alussa Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 160 kpl/100 ml, ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli välttävä. Merialueella pesäkemäärä oli kpl/100 ml mutta Pohjoissalmen itäpäässä vailla tarkkaa arvoa ja >200 kpl/100 ml (kuva 15b). Hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli tyydyttävä Pitkäsalmessa ja Aurajokisuulla, välttävä Turussa jätevesien purkupaikalla ja sen läheisyydessä sekä Pohjoissalmen sisä- ja keskiosassa. Missään hygieeninen tila ei ollut huono. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä pesäkemäärä oli 90 kpl/100 ml, ja jokiveden hygieeninen tila oli tyydyttävä. Merialueella pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 15c), mutta Aurajokisuulla ja Uittamolla tulos jäi epätarkaksi. Merialueen hygieeninen tila pinnassa vaihteli erinomaisesta välttävään. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Turussa jäteveden purkupaikalla, Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosassa ja lähes koko Pitkäsalmessa sekä Raisionlahdessa keskiosaan saakka. Huonoksi luokiteltuja alueita ollut.

59 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 59 (89) Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 3 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 15a. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 2 Raisio Satava >200 Kakskerta Kaarina Kuusisto >200 Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 15b. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

60 60 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku Naantali 6 Luonnonmaa 0 1 Rymättylä 1 Raisio Satava Kakskerta >320 > Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Elokuu >320 >274 Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 15c. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella elokuun alussa Kuormituksen vaikutus Aurajoen Halisista kesän laajojen tutkimusten aikaan jokiveden sameusarvot olivat ajankohdan keskiarvoa hieman pienempiä mutta eivät poikkeuksellisia. Kokonaistyppipitoisuus oli kesäkuun alussa ajankohtaan nähden hieman tavallista pienempi mutta keski- ja loppukesällä hyvin pieni. Samoin ammoniumtypen sekä nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä olivat selvästi tavallista pienempiä. Jokiveden fosforipitoisuus oli kuitenkin lähellä ajankohdan keskiarvoa. Hygieeninen tila oli hyvä tai tyydyttävä. Kesän laajojen tutkimusten aikaan ja muutoinkin kesällä joen virtaama oli pieni, joten kuormitus oli suhteellisen pieni. Kesän tutkimuskerroilla Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa jätevedet eivät millään kerralla alentaneet suolapitoisuutta voimakkaasti, ja alkukesällä sameus oli lievempää kuin Aurajokisuulla. Jätevesien vaikutus näkyi kesäkuun alussa kokonaistyppimäärässä selvästi mutta ei voimakkaasti, ja jätevedet nostivat lievästi nitraatti- ja nitraattitypen määrää Linnanaukolla ja Pikisaaren suuntaan. Heinäkuun alussa nousu ei tuntunut satama-altaan ulkopuolella. Elokuun alun tulosten perusteella vaikutus tuntui typpimäärässä myös Linnanaukolla ja lievästi Pukin- ja Pitkäsalmen sisäosissa. Purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla, eikä jätevesien vaikutusta voinut erottaa. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa kesäkuun alussa muualla kuin Turussa purkupaikalla ja Linnanaukolla. Heinäkuun alussa myös Pohjoissalmen itä- ja keskiosassa tila oli heikompi kuin muualla, ja elokuun alussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa selvästi purkupaikan läheisyydessä ja Pitkäsalmessa. Paraisilla purkupaikalla suolaisuudessa ei ollut havaittavissa jätevesistä johtuvia eroja, eikä jätevesikuormitus erottunut typpiyhdisteiden määrissä. Myöskään fosforipitoisuuksissa tai hygieenisessä tilassa ei näkynyt jätevesikuormituksen vaikutusta.

61 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 61 (89) Naantalinsalmessa ei tuntunut paikallisen kuormituksen vaikutusta suolaisuudessa tai sameudessa, mutta kesäkuussa näkyi Naantalinaukolta tulleiden sameampien vesien vaikutus. Naantalinsalmeen tuleva kuormitus ei näkynyt typpi- tai fosforipitoisuuksissa. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa, mutta heinä- ja elokuun alussa Naantalinsalmessa bakteerimäärä oli hieman korkeampi kuin lähialueilla, vaikka salmeen ei enää tule kuormitusta jätevedenpuhdistamolta Alkusyksy (3.9. ja ) Alkusyksyllä syyskuussa merialueen tilaa tutkittiin vain suppeissa tutkimuksissa eli intensiiviasemilla ja jäteveden purkupaikoilla. Pinnasta (1 metri) määritettiin lämpötila ja sähkönjohtavuus, ja muut määritykset tehtiin kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteestä. Syyskuun puolivälissä ( ) Airismaalta ei saatu näytteitä kovan tuulen vuoksi. Syyskuun alussa (3.9.) suppeassa tutkimuksessa pintaveden lämpötila oli noin ºC, joten vesi oli edelleen lämmintä. Syyskuun puolivälin (17.9.) suppealla kerralla lämpötila oli ºC, joten viileneminen oli hidasta. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli noin 5,7 6,1. Kaikissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun puolivälissä pinnassa suolaisuus oli 4,7 6,1. Turussa jätevedenpurkupaikalla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti ja Pitkäsalmessa Uittamolla selvästi. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli µg/l mukaan lukien Turussa jätevedenpurkupaikka. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jätevedenpurkupaikkaa sekä Pitkäsalmessa Uittamon edustaa. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin elokuun puolivälissä, mutta voimakkaasti kohonneita pitoisuuksia (<100 µg/l) ei tavattu. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä jäteveden vaikutus saattoi näkyä lievänä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l; Airismaalta ei saatu näytteitä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli muita paikkoja korkeampi Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla. Voimakkaasti kohonneita ammoniumtyppipitoisuuksia (<100 µg/l) ei tavattu, mutta Turussa jäteveden purkupaikalla tulos oli 76 µg/l ja korkeampi kuin muissa paikoissa. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Airismaata, jossa vesi oli lievästi rehevää. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 4 10 µg/l, joten pitoisuudet oli edelleen pieniä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli µg/l; Airismaalta ei saatu näytteitä. Suurimmat pitoisuudet (>50 µg/l) olivat Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkäsalmessa Uittamolla. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 7 19 µg/l, ja savisameillakin alueilla pitoisuudet olivat pieniä. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 26 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla paitsi Pitkäsalmen eteläosassa Papinsaaren edustalla, missä pitoisuus oli selvästi korkein ja vesi erittäin rehevää. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 4,1 15 µg/l. Kotkanaukolla vesi oli lievästi rehevää. Airismaalta ei saatu näytteitä, mutta Rajakarilla vesi oli lievästi rehevän ja rehevän rajalla. Muualla vesi oli rehevää.

62 62 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Jätevesien vaikutus tuntui syyskuun alussa Turussa jätevedenpurkupaikalla muita alueita korkeampina typpiyhdisteiden pitoisuuksina, ja syyskuun puolivälissä kokonaistypen määrä oli hyvin korkea. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä jäteveden vaikutus saattoi näkyä lievänä syyskuun alussa mutta ei syyskuun puolivälissä. Naantalinsalmessa ei erottunut kuormituksen vaikutusta Loppusyksy ( ) ja Paraisten öljypäästön tarkkailu ( ) Loppusyksyllä lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi eivät kuuluneet ohjelmaan. Syksyllä 2018 ennen Turun merialueen laajaa näytteenottoa Aurajoen virtaama oli ollut pitkään hyvin pieni (<1 m 3 /s). Paraisten jätevedenpuhdistamon purkualueella tehtiin ylimääräinen vesitutkimuksen viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle joutuneen lämmitysöljyn vuoksi (katso kappale 6.5.9) Meriveden lämpötila Lokakuun alussa ( ) laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli jäänyt mittaamatta. Merialueella veden pinnassa lämpötilat olivat noin ºC paitsi hyvin matalassa Raisionlahden pohjukassa noin 10 ºC. Intensiiviasemien perusteella pinnassa lämpötila oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon (vuodet ) mukainen. Matalammilla alueilla veden lämpötila oli lähes tasainen pinnasta pohjaan. Syvimmillä alueilla vesi oli paikoin kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, jossa harppauskerros oli noin metrin syvyydessä ja lämpötila oli pohjan lähellä noin 3 ºC. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Airismaalla ja Lapilan edustalla pohjan lähellä lämpötila oli noin 7 9 ºC, joten lämpötilaero oli tasoittumassa. Ympäristöhallinnon havaintopaikalla Nauvossa Seilissä vuoden viimeiset näytteet otettiin (tiedot poimittu ), jolloin lämpötilakerrostuneisuus oli purkautumassa ja veden lämpötila 9,5 12 ºC Suolaisuus ja sameus Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,5 6,1 paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 4,8 ja Turussa jäteveden purkupaikalla 3,6 (kuva 16). Muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus >5,5 ) tai vähäistä. Valumavesien vähyydestä johtuen suolaisuus oli intensiiviasemien perusteella ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Väskin edustalla mutta myös muissa paikoissa. Valumavesien vaikutus merialueella oli pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. Sameus oli Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä 18 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 2,7 15 FNU (kuva 16). Sameusarvot olivat suuria (>10 FNU) Pitkäsalmen keski- ja sisäosassa, Linnanaukolla sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosassa. Missään samentuminen ei ollut erittäin voimakasta (>20 FNU). Missään osassa tutkimusaluetta sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Sameus oli pinnassa lievin uloimmalla alueella Airismaalla. Ajankohdan pitkäaikais-

63 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 63 (89) keskiarvoon (vuodet ) verrattuna sameusarvo oli selvästi keskimääräistä pienempi etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa ja Raisionlahdessa, mutta kaikkialla sameusarvot olivat keskiarvoa pienempiä Happiolosuhteet Lämpötilakerrostuneisuus oli useimmilla paikoilla purkautunut, ja syyskierrosta johtuen happitilanne oli hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 17). Kuten tavallista kerrostunut kausi jatkui Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, ja harppauskerros oli noin metrin syvyydessä, minkä alla happi oli käytännössä loppu. Lisäksi hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Airistolla ja Saaronniemen edustalla, eikä happea ollut riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla Typpipitoisuus Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l. Typestä 58 % oli nitraatti- ja nitriittityppenä (640 µg/l) ja noin 3 % ammoniumtyppeä (35 µg/l). Merialueella kokonaistyppipitoisuudet pinnassa olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 18). Suurimmat pitoisuudet olivat Turussa purkupaikalla sekä sen lähellä Kanavaniemen ulkopuolella ja n sillan tietämillä. Muualla Turun lähisalmissa sekä Raisionlahden keskiosassa kokonaistyppimäärä oli noin µg/l ja merialueen muissa osissa noin µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä pinnassa oli <5 730 µg/l paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus oli pinnassa 8 97 µg/l (kuva 18). Aurajoen Halisissa pitoisuus oli selvästi pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla ja hieman pienempi kuin Aurajokisuulla. Intensiiviasemilla typpipitoisuus oli pinnassa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) pienempi. Airistolla ja Kotkanaukolla ero oli pieni, mutta muilla intensiivipisteillä ero oli selvä. Raisionlahdella vertailujaksoon sisältyi vielä jätevesikuormituksen viimeinen vuosi, mutta muualla selityksenä saattoi olla valumavesien vähyys. Pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat kohonneita vain Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita ( µg/l), sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi Fosforipitoisuus Lokakuun alussa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 80 µg/l ja fosfaattifosforin pitoisuus 34 µg/l (43 %). Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 19). Pitoisuus oli noin 80 µg/l Turussa jätevedenpurkupaikalla, mutta Linnanaukolla fosforipitoisuus oli samaa luokkaa kuin Pitkäsalmen eteläosassa, Naantalinaukolla ja Raisionlahdessa eli noin µg/l. Muualla fosforipitoisuus oli noin µg/l. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fosforipitoisuudet olivat välttävää luokkaa Turussa jätevedenpurkupaikalla, Pitkäsalmessa, Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosissa sekä Raisionlahdessa ja Naantalinaukolla. Muualla luokka oli tyydyttävä. Osalla paikoista määritettiin pinnasta fosfaattifosfori, ja pitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli suurin Turussa jäteveden purkupaikalla, ja muualla pitoisuus oli noin µg/l. Intensiiviasemien perusteella pinnassa fosforipitoisuus oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) pienempi Pitkä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa, mutta muutoin tulokset olivat ajankohdan tavallisella tasolla.

64 64 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Fosforipitoisuus ei suuresti muuttunut pohjaa kohti paitsi Bläsnäsinlahden syvänteessä (540 µg/l), jossa pohjan läheinen fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut hapen puutteen seurauksena. Lievästi fosforipitoisuus nousi myös Lapilassa (100 µg/l) Klorofyllipitoisuus Lokakuun alussa klorofylli määritettiin vain kolmelta paikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240). Klorofyllipitoisuudet olivat 3,9 5,1 µg/l. Pohjoissalmessa vesi oli edelleen rehevää ja muissa paikoissa lievästi rehevää. Ympäristöhallinnon havaintopaikalla Nauvossa Seilissä (tiedot poimittu ) klorofyllipitoisuus oli 3,4 µg/l. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli lievästi rehevää Hygieeninen tila Aurajoen Halisissa jokivedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml, ja hygieeninen tila oli vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli kpl/100 ml paitsi Turussa purkupaikalla, Kanavaniemen edustalla ja n itäpäässä kpl/100 ml (kuva 20). Hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä suurimmassa osassa aluetta. Tyydyttävä tila oli Pitkäsalmen Katariinanlaakson edustalla ja Paraisten jätevedenpurkupaikalla. Välttävä tila oli Pitkäsalmen sisäosassa Uittamolla, Aurajokisuulla, Latokarin pohjoispuolella, Pikisaaressa sekä Pohjoissalmen itäpäässä ja Raisionlahden pohjukassa. Tila oli huono Turussa jäteveden purkupaikalla ja Kanavaniemen edustalla Kuormituksen vaikutus Lokakuun alussa valumavesien vaikutus merialueella oli sekä suolaisuuden että sameuden perusteella pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden määrän perusteella selvästi, ja vaikutusalue tuntui kokonaistyppimäärän perusteella suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen n sillan suuntaan. Veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli purkupaikalla pinnassa samaa tasoa kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä mutta kuitenkin korkeampi kuin Linnanaukolla, Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa, ja fosforipitoisuuden perusteella jätevesien selvä vaikutusalue rajautui satama-altaaseen. Purkupaikalla ja satama-altaan ulkopuolella jätevedet heikensivät voimakkaasti hygieenistä tilaa, ja vaikutus tuntui myös Aurajokisuulla ja Pitkäsalmen sisäosassa. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus saattoi tuntua hyvin lievänä ammoniumtypen määrässä, ja jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi. Fosforimäärissä ei erottunut jätevesien vaikutusta. Purkupaikan lähellä Bläsnäsin syvänteessä sekä typpi- että fosforipitoisuus oli erittäin korkea (>1 000 µg/l ja >100 µg/l), sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Naantalinsalmessa ja Kuparivuoren edustalla ammoniumtypen määrä oli hieman korkeampi kuin lähialueilla, mutta fosforimäärä oli samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla. Hygieeninen tila ei ollut heikko, eikä kuormituksen vaikutuksia havaittu.

65 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 65 (89) Merimasku 6,1 6,1 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 6,1 6,1 6,1 Naantali 6,1 6,0 Raisio 4,8 6,0 5,8 6,0 Satava 5,8 6,0 6,0 6,0 6,0 Kakskerta 5,6 3,6 5,5 5,6 5,6 Kaarina Kuusisto 5,6 5,8 5,9 5,9 6,0 6,0 5,8 5,6 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu ,6 5,6 3,6 5,5 5,5 5,6 Airismaa 6,1 6,0 5,9 Parainen 5,9 5,9 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 3,3 3,4 8,3 Luonnonmaa Rymättylä 3,8 5,8 5,9 Naantali 5,7 4,4 Raisio 7,1 3,9 9,0 6,9 Satava 15 8,2 4,8 5,7 8,2 Kakskerta 11 5, Kaarina Kuusisto 9,6 5,9 6,5 5,9 8,2 8, Sameus (FNU), pinta Lokakuu , Airismaa 2,7 4,0 5,3 Parainen 5,7 4,6 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 16. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2018.

66 66 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku 85 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina 88 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 17. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa 2018.

67 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 67 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Naantali Raisio Kaarina Rymättylä Satava Kakskerta Kuusisto 23 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa 22 Parainen 36 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 18. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2018.

68 68 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 19. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. Merimasku 2 <2 6 6 Naantali <2 Luonnonmaa 0 2 Rymättylä 3 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Lokakuu Airismaa <2 2 6 Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 20. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

69 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 69 (89) Paraisten jätevedenpuhdistamon purkualueen ylimääräinen vesitutkimus Paraisten jätevedenpuhdistamon purkualueella tehtiin ylimääräinen vesitutkimus viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle joutuneen lämmitysöljyn vuoksi (Räisänen 2018b). Merialueen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, näkyikö Paraisten jätevedenpuhdistamon häiriön vaikutuksia purkupaikalla. Näytteet otettiin Paraisten jätevedenpurkupaikalta (kuva 1, asema PARPUR) ja Bläsnäsinlahden syvänteestä (asema 140) sekä Lessorin edustalta. Lessorilla näytteitä ei otettu syvänteen kohdalta (asema 137) vaan siitä noin 240 metriä koilliseen (137NE), sillä velvoitetarkkailussa asema on tarkoitus siirtää kauemmas saaren rannasta ja syvänteestä. Näytteenotossa ja määrityksissä käytettiin samoja menetelmiä kuin velvoitetarkkailun tutkimuksissa. Öljymääritykset eivät kuulu tavallisesti velvoitetarkkailuun, ja näytteet otettiin hyvin läheltä pintaa syvyydestä 0 0,2 metriä. Öljymääritykset tehtiin alihankintana KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Erot vedenlaadussa olivat pieniä lukuun ottamatta Bläsnäsin syvänteen pohjalla kerrostuneisuudesta johtuvaa hapen vähyyttä ja korkeita ravinnetuloksia (liite 5). Paraisten jätevesien purkupaikalla pinnassa veden ammoniumtyppipitoisuus ja bakteerimäärä olivat jonkin verran korkeampia kuin muissa paikoissa. Tulosten perusteella jätevedet eivät kuitenkaan vaikuttaneet veden laatuun tavanomaista enempää. Hyvin läheltä pintaa otetuissa näytteissä ei todettu öljy-yhdisteitä (liite 5, alihankintatulosten yksilöivät tunnukset: asema 137NE Lessor numero 20138, asema 140 Bläsnäsinlahti numero ja asema PARPUR Paraisten jätevedenpurkupaikka numero 20148) Avovesi- ja kesäkauden keskiarvoja Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen avovesikauden näytteenotot tehtiin toukolokakuussa ( ). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR; huom. asemalta 225 ei näytteitä ). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä-syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta.

70 70 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Näkösyvyys Avovesikaudella touko-lokakuussa ( ) näkösyvyyttä mitattiin intensiiviasemilla ja jäteveden purkupaikoilla kymmenen kertaa. Näissä paikoissa avovesikauden keskiarvo oli 0,5 2,2 metriä (kuva 21). Vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa näkösyvyys jaetaan vain kolmeen luokkaan (erinomainen >2,5 m, hyvä 1 2,5 m ja tyydyttävä <1 m, liite 7), mikä poikkeaa luokituksen useimmista muista suureista. Avovesikauden keskiarvon perusteella vuonna 2018 Turun Kaarinan salmialueet ja Raisionlahti sekä Naantalinaukolla Väskin edusta kuuluivat luokkaan tyydyttävä. Tutkimusalueen muut osat kuuluivat luokkaan hyvä Typpiyhdisteet Kasviplanktonin tuotantokerroksessa kokonaistyppipitoisuuden kesäkauden keskiarvo oli µg/l (kuva 22). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevedenpurkupaikalla. Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pitkä- ja Pukinsalmen sisäosiin keskiarvo oli noin 500 µg/l. Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosissa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin 400 µg/l, ja tutkimusalueen muissa osissa noin 300 µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona suurin (680 µg/l) Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 22). Keskiarvo oli muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla ja Pukin- ja Pitkäsalmen sisäosissa. Paraisilla kokonaistypen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla, mutta epäorgaanisen typen keskiarvo oli purkupaikalla hieman korkeampi. Samoin Naantalinsalmessa kokonaistypen keskiarvo oli samaa luokkaa mutta epäorgaanisen typen keskiarvo suurempi kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa. Turussa jäteveden purkupaikalla ammoniumtypen keskiarvo on pienentynyt merkittävästi vuoden 2013 jälkeen. Intensiivipaikoilla kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo tuotantokerroksessa oli vuosien pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Kuten vuonna 2017 keskiarvot olivat poikkeuksellisen pieniä, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300 µg/l. Intensiiviasemilla keskiarvo oli noin % tavanomaista pienempi. Raision Hahdenniemessä pitkäaikaiskeskiarvoa nosti yhä viimeinen jätevesikuormituksen aikainen vuosi. Koko merialueella havaittu ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja syyn selvittelyä jatkettiin laboratoriossa vuonna Myös ympäristöhallinnon tulokset olivat poikkeuksellisen pieniä, joten syynä oli ilmeisesti valmuvesien vähyys. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus näkyi myös Linnanaukolla ja todennäköisesti myös Pitkä- ja Pohjoissalmessa sekä Pukinsalmen sisäosissa, sillä Aurajoen tuoma kuormitus oli poikkeuksellisen pieni. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli korkeampi kuin Viheriäistenaukolla Fosfori Kesäkauden keskiarvona kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 130 µg/l (kuva 23). Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin Linnanaukolla mutta hieman pienempi kuin Uittamolla. Pitkäsalmessa keskiarvo oli noin µg/l ja Pukin- sekä Poh-

71 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 71 (89) joissalmessa noin µg/l. Vapparilla sekä Airistolla ja sen tuntumassa keskiarvo oli noin µg/l. Rehevyystasoluokituksen mukaan kesäkauden kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (12 23 µg/l) vain Airismaalla ja Lapilassa. Muualla keskiarvo oli rehevällä tasolla (P µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevä (P>80 µg/l). Intensiivipaikoilla kesäkauden fosforipitoisuuden keskiarvo oli Uittamolla ja Raisionlahdessa hieman pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet ). Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Myös Turussa jäteveden purkupaikalla hieman keskimääräistä pienempi. Muilla intensiivipaikoilla kesän keskiarvo oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Jätevesien vaikutus ei näkynyt keskimääräisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa Turussa jätevedenpurkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Myöskään Paraisilla fosforipitoisuuksissa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforitulokset olivat samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla. Fosfaattifosforin keskiarvo oli 4 11 µg/l eli varsin pieni. Muita intensiiviasemia korkeampi keskiarvo oli Raisionlahdessa Hahdenniemessä (taulukko 11), jossa fosfaattifosforia oli useimmin yli määritysrajan. Pitkäsalmessa Uittamon edusta on kuten Hahdenniemi matala ja savisamea, mutta keskiarvo oli pienempi kuin Hahdenniemessä. Turussa jäteveden purkupaikalla tulokset olivat muutamilla kerroilla hieman korkeampia kuin Uittamolla mutta pääosin yhtenevät Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 3,6 19 µg/l (kuva 23). Suurimmat keskiarvot (noin µg/l) olivat Pitkäsalmessa ja myös Raisionlahden pohjukassa. Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka keskiarvo oli noin 10 µg/l. Muualla keskiarvo oli noin 4 10 µg/l. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella keskiarvoltaan erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, ja hyvään luokkaan kuului vain Lapilan länsipuoli. Pääosa merialueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Pitkäsalmi ja Pohjoissalmen keskiosa ja myös Raisionlahden pohjukka olivat välttäviä, mutta huonoja alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella noin n tasalta Airistolle ja Kotkanaukolle merialue oli lievästi rehevä (2 5 µg/l). Muu osa tutkimusalueesta oli rehevää (5 25 µg/), mutta erittäin reheviä alueita ei tavattu. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ). Suurin ero oli Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti viimeinen jätevesikuormituksen aikainen vuosi. Kesäkauden keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla tai Naantalinsalmessa, sillä keskiarvo ei poikennut vertailuun käytettyjen intensiiviasemien tuloksista Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat kpl/100 ml (kuva 24). Tulos jäi vaille ylärajaa heinäkuun alussa

72 72 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Pohjoissalmen itäpäässä ja elokuun alussa Aurajokisuulla ja Uittamolla, ja näissä paikoissa keskiarvo saattoi jäädä liian pieneksi. Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli huono Turun jätevedenpurkupaikalla. Välttävä tila oli Linnanaukolla ja Pitkä-, Pukin-, ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Paraisilla jäteveden purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ajoittain lievästi kohonnut bakteerimäärä heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampina bakteerimäärinä, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle sekä Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Aurajoen Halisissa keskiarvo (98 kpl/100 ml, taulukko 12) oli selvästi pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Paraisilla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa avovesikauden keskiarvon perusteella enintään hyvin lievästi. Myös Naantalinsalmessa hygieeninen tila oli enintään hyvin lievästi heikentynyt. Jätevesien lisäksi Aurajoki tuo hygieenistä kuormitusta merialueelle etenkin kevät- ja syystulvien aikaan sekä rankkasateiden yhteydessä. Tällöin myös hulevesiä tulee paljon ja viemäriverkon ohijuoksutukset ovat yleisimpiä, ja kuormituslähteiden erottaminen toisistaan hankalaa. Vuonna 2018 Aurajoen Halisten alapuolella hygieenistä tilaa seurattiin muutamia kertoja Turun merialueen ja Aurajoen tutkimusten yhteydessä (taulukko 12). Tulosten perusteella Halisten padon alapuolella jokiveden hygieeninen tila vaihteli erinomaisesta välttävään, ja eniten bakteereja todettiin heinäkuun tarkkailukerralla. Vähäjoessa Maarian kirkkosillan kohdalla tehdyissä tutkimuksissa hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. 0,9 0,8 0,8 Merimasku Luonnonmaa 1,1 Naantali 0,7 Raisio 0,9 0,6 0,5 0,6 0,5 1,6 1,1 Kaarina 0,6 Rymättylä Satava Kuusisto Näkösyvyys (m) Kakskerta 1,0 avovesikauden 2018 keskiarvo 1,9 Airismaa 2,2 Parainen 1,3 Erinomainen (>2,5 m) Hyvä (1-2,5 m) Tyydyttävä (<1 m) km KUVA 21. Näkösyvyyden avovesikauden (touko-lokakuu, n = 10) keskiarvo Turun merialueen intensiivipisteillä ja jäteveden purkupaikoilla v

73 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 73 (89) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2018 ka Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku 8,5 12 7,7 Luonnonmaa Rymättylä 8,4 6,7 21 Naantali 6,8 7,0 Raisio 6, ,4 5,3 Satava ,5 7,5 6,5 26 Kakskerta Kaarina Kuusisto 57 5,2 8,4 4, Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2018 ka Airismaa 7,1 6,2 5,2 Parainen 12 4,0 4,0 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 22. Kokonaistypen ja epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2018 keskiarvona.

74 74 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2018 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 3,6 5,5 9,3 Luonnonmaa Rymättylä 4,8 9,7 7,3 Naantali 4,8 6,0 Raisio 19 7,6 10 6,3 Satava 9,1 10 6,9 6,0 8,7 12 Kakskerta 8, Kaarina Kuusisto 17 7,9 8,1 5, ,1 8,2 Klorofylli (µg/l) 7,4 9,4 12 kesä-syyskuun 2018 ka 8, Airismaa 4,7 5,4 5,6 Parainen 7,6 5,6 6,1 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 23. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

75 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 75 (89) TAULUKKO 11. Tuotantokerroksen kokoomanäytteen fosfaattifosforipitoisuus Turun merialueen intensiiviasemilla ja jätevedenpurkupaikoilla touko-syyskuussa 2018 (µg/l). (<3 = alle määritysrajan 3 µg/l). Asema Keskiarvo 135 < <3 < <3 <3 < <3 4 7 < <3 4 <3 7 < < <3 <3 < < < < < < < <3 4 < < <3 5 < < <3 4 < PARPUR < <3 < TKUPUR < Merimasku Naantali 2 Luonnonmaa 1 1 Rymättylä 2 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Avovesikauden 2018 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 24. Hygieeninen tila (fek.kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden (kesä-lokakuu) keskiarvona Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

76 76 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) TAULUKKO 12. Enterokokkien määrä Aura- ja Vähäjoen alajuoksulla vuonna 2018 Halisten uuden sillan (AURA/58) ja Maarian kirkkosillan (AURA/V34) kohdalla; Turun merialueen tarkkailussa näytteet otettiin Halisten kalaportaasta tai kävelysillalta. (Tiedot: L-S vyt Oy). Pvm Enterokokit, kpl/100 ml AURA/58 AURA/V Pvm Fek. lk kolit, kpl/100 ml TURM/58K, kalaporras tai kävelysilta Kasviplankton Kesällä Turun edustan merialueen kasviplanktonin lajistoa ja biomassaa tutkittiin kaksi kertaa kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteestä. Näytteet otettiin heinä- ja elokuussa kahdeltatoista ns. intensiivihavaintopaikalta. Menetelmät ovat tarkemmin kappaleessa 5.4. Tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin, ja niitä voi katsoa ympäristöhallinnon avoimen tietopalvelun kautta ( Vuoden 2018 kenttähavainnoissa ei ollut levien massaesiintymiä koskevia kirjauksia, eikä leväesiintymistä otettu näytteitä. Heinäkuun puolivälissä ( ) kasviplanktonin kokonaisbiomassat olivat noin mg/m 3 eli noin 1,0 4,9 mg/l (kuva 25, liite 8). Selvästi korkeimmat biomassat oli Pitkäsalmessa (asemat 175 ja myös 180) ja Pohjoissalmessa (asema 240). Alin biomassa oli Väskin edustalla Naantalinaukolla. Piilevät olivat valtaryhmänä Pitkäsalmessa, ja piilevistä pienet kiekkomaiset lajit muodostivat noin % biomassasta. Pohjoissalmessakin piileviä oli enemmän kuin muissa paikoissa. Viherlevien osuus oli % paitsi Väskin näytteessä vain 1 %. Kultalevien osuus oli 7 39 % mutta Väskissä kultaleviä oli hyvin vähän. Panssarileviä oli etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa, ja Heterocapsa-suvun panssarilevien osuus oli asemilla 175, 180 ja 240 noin 3 %. Sinilevien osuus oli 4 34 % paitsi Vapparin pohjoisosassa, missä niiden osuus oli 95 %. Sinilevien osuus ja määrä oli alin Kotkanaukolla, Väskin edustalla ja Naantalinsalmessa sekä Uittamolla. Eniten näytteissä oli tikkumaisia Aphanizomenon-sinileviä (kokonaisbiomassasta 2 30 % ja asema %), mutta Raisionlahdessa yleisimpiä olivat Romeria-suvun levät (5 % kokonaisbiomassasta); Aphanizomenon ei merialueilla tiettävästi tuota myrkkyjä. Dolichospermum-sinileviä (ent. planktiset Anabaena-suvun levät) oli vähän. Nodularia-suvun leviä ei tavattu. Elokuun puolivälin jälkeen ( ) kokonaisbiomassat olivat mg/m 3 eli noin 1,1 9,5 mg/l. Pitkäsalmen eteläosassa, Raisionlahdessa ja Väskin edustalla tulokset olivat selvästi suurempia kuin heinäkuun näytteissä. Suurin levämäärä oli Pitkäsalmen eteläpäässä ja Pohjoissalmessa (asemat 175 ja 240). Piilevät olivat edelleen valtaryhmänä Pitkäsalmessa. Viherleviä oli Väskissä enemmän kuin heinäkuun näytteessä, mutta useimmilla paikoilla viherlevien osuus oli pienentynyt. Kulta- ja panssarileviä oli hyvin vähän. Sinilevien osuus oli 4 45 %. Kuten heinäkuussa eniten oli Aphanizomenon-sinileviä (kokonaisbiomassasta 2 31 %). Dolichospermum-sinileviä oli vähän, eikä Nodularia-suvun sinileviä tavattu. Vaille

77 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 77 (89) tarkempaa määritystä jääneet levät muodostivat monin paikoin huomattavan osan kasviplanktonista. Suuri osa niistä oli siimallisia leviä eli flagellaatteja. Pintavesien ekologisen tilan luokituksessa (Suomen ympäristökeskus 2012b) ei ole annettu kasviplanktonin loppukesän biomassaan perustuvia luokituskriteerejä kaikille vesimuodostumille. Tutkimusalue kuuluu lähes kokonaan lounaiseen sisäsaaristoon (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2010), jossa näitä kriteereitä ei ole. Lounaiseen välisaaristoon kuuluu vain Airismaa (225), jossa kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli heinäkuun näytteessä noin 2,2 mg/l ja elokuun näytteessä noin 1,1 mg/l. Kasviplanktonin määrän perusteella Airismaa olisi kuulunut luokkaan huono (kokonaisbiomassa>2,2 mg/l) ja elokuussa luokkaan välttävä (kokonaisbiomassa 0,84 2,1 mg/l).

78 78 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 5000 Kasviplanktonin biomassa (mg/m³) ja koostumus muu kasviplankton viherlevät piilevät kultalevät panssarilevät nielulevät sinilevät Kasviplanktonin biomassa (mg/m³) ja koostumus muu kasviplankton viherlevät piilevät kultalevät panssarilevät nielulevät sinilevät KUVA 25. Kasviplanktonin biomassa ja sen koostumus Turun merialueen intensiivihavaintopaikoilla heinä- ja elokuun näytteissä v Kultalevissä (Chrysophyta) on mukana tarttuma- ja kultalevät (Prymnesiophyceae ja Chrysophyceae), mutta piilevät (Diatomopyceae) on erotettu omaksi osakseen. Ryhmä muu kasviplankton käsittää tarkempaa määritystä vaille jääneet levät kuten flagellaatit ja monadit. Yksikkö mg/m 3 = µg/l. HUOM! Kuvien asteikkoerot.

79 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 79 (89) 7. TIIVISTELMÄ TURUN MERIALUEEN VUODEN 2018 YHTEISTARKKAILUSTA SEKÄ ARVIO VEDEN LAADUSTA JA JÄTEVESIEN VAIKUTUKSESTA Turun edustan merialueen velvoitetarkkailuun vuonna 2018 osallistuivat ja sen kustannuksista vastasivat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Neste Oyj Naantalin jalostamo, ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy sekä Finnfeeds Finland Oy, jonka jätevedenpuhdistamon lakkautettiin syksyllä Lisäksi tarkkailuun osallistui ExxonMobil Finland Oy Ab. Tarkkailusuunnitelmaehdotusta käsitellessään Varsinais-Suomen ELY-keskus totesi vuonna 2018, että Turun Satama Oy:llä ja Naantalin Satama Oy:llä on ympäristöluvissaan merialueen tarkkailuvelvoite, mutta vuoden 2018 tarkkailussa ne eivät vielä olleet mukana. Tutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymää tarkkailuohjelmaa ( , Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y ) ja siihen vuonna 2010 Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueille tehtyä täydennystä. Tarkkailusta on jäänyt pois vuonna 2012 Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) ja vuonna 2016 myös Askaistenlahden sisäosa (asema 304) jäi pois tarkkailusta, sillä Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite päättyi. Päivitetty tarkkailusuunnitelma hyväksyttiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (päätös 13/2018, VARE- LY/976/07.00/2010), mutta pohjaeläintutkimusta koskevasta osasta jätettiin oikaisuvaatimus. Vuonna 2018 Turun kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen seurattiin meressä yhteensä 37 paikassa. Aurajoen tuomaa hajakuormitusta seurattiin kahdessa paikassa: näytteitä otettiin Halisista merialueen laajojen tutkimusten yhteydessä ja Auranlaakson tietämiltä lähinnä tulva-aikoina ravinnevirtaaman laskentaa varten. Vesinäytteitä otettiin yhtenätoista ajankohtana. Laaja vesinäytteenotto tehtiin maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja lokakuun alussa, ja suppeampana tutkimus tehtiin touko-syyskuussa. Tutkimuksilla selvitettiin veden fysikaalis-kemiallista ja mikrobiologista laatua. Kasviplanktonnäytteitä otettiin 12 intensiiviasemalta kahdesti kesän aikana. Lisäksi Paraisilla tehtiin viemäriverkon öljypäästöön liittyvä ylimääräinen tutkimus marraskuussa. Vuodenvaihteessa Pitkäsalmen tuntumassa tehtiin bakteerikartoituksia Ispoisten talviuintipaikan hygieenisten haittojen vuoksi, mutta tutkimus ei kuulunut velvoitetutkimukseen. Sää- ja jääolot Vuosi 2018 oli Ilmatieteen laitoksen Turun säätietojen perusteella keskilämpötilaltaan tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Etenkin kesäkausi oli pitkän hellejakson johdosta poikkeuksellisen lämmin, ja sekä syksy että loppuvuosi olivat leutoja. Sademäärä jäi usean keskimääräistä vähäsateisemman kuukauden johdosta tavallista pienemmäksi. Talvella 2017/2018 merialueella jää alkoi vahvistua vasta helmikuun pakkasten tultua. Lunta kertyi jään päälle vain vähän, ja teräsjää vahvistui nopeasti. Saaristomerelle muodostui yhtenäinen jääpeite selkäalueita myöten. Maaliskuun puolivälissä jäät alkoivat heiketä, ja etenkin virtapaikat avautuivat, mutta vielä huhtikuussa etenkin sisäsaaristossa oli jäätä. Loppuvuosi 2018 oli hyvin lauha, eivätkä Lounais-Suomen vesistöt olleet jäässä kuin ajoittain.

80 80 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Kuormitus 2018 Merialueen purkupaikoille vuonna 2018 johdettujen puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli BOD 7ATU :na mitattuna yhteensä noin 100 tonnia, fosforikuorma 3,4 tonnia ja typpikuorma 309 tonnia. Turun seudun puhdistamo Oy:n lupaehtojen mukaisesti verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen vesistökuormitus ei muuttunut suuresti, sillä BOD- ja typpi-kuormitukseen ei tullut muutosta, ja fosforikuormitus olisi ollut 3,5 tonnia. Vuonna 2018 jätevesien merialueelle aiheuttama BOD 7ATU - ja ravinnekuormitus oli vuosien pienin ja siten myös pienin Turun seudun puhdistamo Oy:n toimintavuosina Aurajoen vuoden 2018 keskivirtaama oli 3,8 m 3 /s, mikä oli vuosien (7,2 m 3 /s) ja vuosien (6,4 m 3 /s) keskivirtaamaa selvästi pienempi. Tammikuun alussa 2018 Halisissa oli sateiden vuoksi vuoden korkein virtaama (50 m 3 /s), mutta helmi-maaliskuussa virtaama oli pieni (<5 m 3 /s). Lumen sulaminen sekä sade nosti virtaamia huhtikuussa ja toukokuun alussa, mutta toukokuusta lokakuun loppupuolelle virtaama oli pieni. Loka- ja marraskuussakin virtaama oli alle 10 m 3 /s, ja loppuvuoden ainoa varsinainen virtaamahuippu oli joulukuun alussa (39 m 3 /s). Loka-joulukuun virtaamissa tuli fosforivirtaamasta 21 % ja typpivirtaamasta 44 %. Huhtikuun osuus oli fosforista jopa 42 % ja typestä 24 %, kun touko syyskuun osuus oli molempien osalta vain 6 %. Vuonna 2018 Aurajoen koko valuma-alueelta oli fosforivirtaama 21 t/a ja typpivirtaama noin 319 t/a. Aurajoen ravinnevalumiin suhteuttaen Hirvi- ja Ruskonjoen tuoma kuormitus olisi ollut yhteensä noin 9 10 tonnia fosforia ja 137 tonnia typpeä. Yhteensä koko merialueen valuma-alueelta jäte-, joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli arviolta 42 tonnia fosforia ja 886 tonnia typpeä. Fosforikuormituksesta Aurajoen osuus oli noin puolet ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 8 %. Typpikuormituksen osalta Aurajoen ja mereen johdettujen jätevesien osuudet olivat yhtä suuria: noin %. Veden laatu lopputalvella 2018 Talvitutkimuksen näytteet haettiin laivalla ja jäitse jalan, moottorikelkalla tai hydrokopterilla. Näytteet jäi saamatta vain Raisionlahden pohjukasta, joka oli jäässä pohjaan saakka. Ennen talvinäytteenottoa Aurajoen virtaama oli pieni (<5 m 3 /s) helmikuun alkupuolelta lähtien. Talvitutkimuksen perusteella Aurajoessa Halisista virtaava vesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa. Verrattuna vuosien ajankohdan keskiarvoon jokiveden sameus ja ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä mutta eivät poikkeuksellisia. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Merialueella pinnassa (1 metri) sähkönjohtavuudesta laskettuna veden suolaisuus oli 1,7 6,4. Vähäsuolaisinta (<2 ) vesi oli jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Raisionjoen suun lähellä, ja pinnassa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa. Valumavesien vaikutus tuntui myös Naantalinaukolla Väskissä sekä Pitkäsalmessa keskiosasta Lemunaukolle sekä Vapparin itäosassa. Pinnassa happitilanne oli hyvä, ja happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Pohjan tuntumassa happitilanne oli heikoin Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä, mutta hapen loppumisen vaaraa ei ollut. Kokonaistyppipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Pitoisuus oli hieman vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempi. Merialueella ko-

81 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 81 (89) konaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Pitoisuudet olivat muita paikkoja korkeammat (>1 000 µg/l) myös Linnanaukolla satama-altaan suulla, n ja Pohjoissalmen itäpäässä sekä Naantalissa Väskin edustalla Kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät ( µg/l) Viheriäistenaukon tuntumassa, Lapilan länsipuolella ja Paraisten Kirkkoselällä. Kokonaisfosforipitoisuus oli Halistenkoskella 110 µg/l ja merialueella pinnassa µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa sekä Vapparin pohjoisosassa. Syvyyssuunnassa ravinnepitoisuudet laskivat pohjaa kohden paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla (fosforin ja ammoniumtypen pitoisuus>100 µg/l), joten sedimentti saattoi olla hapeton. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Halisista virtaavassa vedessä 48 kpl/100 ml. Merialueella pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Hygieeninen tila oli vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa, Pohjoissalmen itäosassa ja Pitkäsalmen sisä- ja keskiosassa. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Veden laatu avovesikautena 2018 Veden lämpötila Vesi ei paljoa lämmennyt toukokuun alkupuolelta kesäkuun alkuun, sillä lämpötila oli pinnassa 4 15 ºC; syvyyssuunnassa oli kesäkuun alussa selviä lämpötilaeroja. Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa noin ºC, mutta heinäkuun alussa lämpötila oli lähes ennallaan ja intensiiviasemien perusteella ajankohdan keskiarvoa hieman alempi. Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa lämpötila oli ºC. Elokuun alussa hellejakson seurauksen veden lämpötila oli ºC, ja matalilla salmialueilla lämpötilat olivat muutamia asteita keskimääräistä korkeampia. Noin 20 metrin syvyisillä havaintopaikoilla pohjan läheiset lämpötilat olivat 2 13 ºC. Elokuun aikana ja syyskuussa vesi viileni hitaasti. Lokakuun alussa pinnassa lämpötilat olivat noin ºC ja intensiivipaikkojen perusteella ajankohdalle tyypillisiä. Matalammilla alueilla lämpötilaero oli lähes tasaantunut, mutta syvimmillä paikoilla vesi oli edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa pohjan lähellä lämpötila oli noin 3 ºC. Myös Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Airismaalla ja Lapilan edustalla oli pinnan ja pohjan välillä muutaman asteen lämpötilaero. Suolaisuus Toukokuun alkupuolella sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli 2,1 5,7, ja suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa. Kesäkauden tutkimuksissa pinnassa suolaisuus oli 5,2 6,3. Alin tulos mitattiin kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa Turussa jäteveden purkupaikalla. Kesän laajoillakaan tutkimuskerroilla suolaisuus ei missään ollut alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ). Airistolla ja Kotkanaukolla suolaisuuden alenemista ei juuri ollut (suolaisuus 6 ), ja muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus tuntui pinnassa vain lievänä jo kesäkuussa. Heinä- sekä elokuussa vaikutus oli kesäkuutakin lievempi, sillä myös Naantalinaukolla ja Pohjoissalmessa suolaisuus oli noin 6. Syvyyssuunnassa suolaisuuserot olivat pieniä. Suolaisuuden perusteella kesäkaudella valumavesien vaikutus merialueella oli tavallista pienempi sekä pinnassa että pohjan tuntumassa. suolaisuus oli intensiiviasemien perusteella ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2008

82 82 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 2017) korkeampi etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Naantalinaukolla mutta myös muissa paikoissa. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,5 6,1 paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 4,8 ja Turussa jäteveden purkupaikalla 3,6. Happitilanne Kesällä 2018 syvänteissä vesi alkoi kerrostua touko-kesäkuussa, ja jo kesäkuun alussa Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta. Heinäkuun alussa happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä harppauskerroksen alla sekä lähellä pohjaa Kuparivuoren edustalla. Elokuun alussa näissä paikoissa happi oli loppumassa alusvedestä. Lisäksi pohjan lähellä monissa paikoissa todettiin voimakasta hapenvajausta, joten hapettomuutta saattoi olla useassa syvänteessä ennen syystäyskiertoa. Lokakuun alussa useimmilla paikoilla happitilanne oli hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa, sillä lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut. Kuten tavallista kerrostunut kausi jatkui Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, ja happi oli käytännössä loppu alusvedestä. Lisäksi hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Airistolla ja Saaronniemen edustalla, eikä happea ollut riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hygieeninen tila Hygieeninen tila oli Aurajoen Halisissa kesä- ja lokakuun alussa hyvä, heinäkuun alussa välttävä ja elokuun alussa tyydyttävä. Merialueella avovesikauden laajoilla tarkkailukerroilla kesä-lokakuussa pääosassa tutkimusaluetta erinomainen tai hyvä. Kesäkuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla hygieeninen tila oli huono, Kanavaniemen tietämillä välttävä ja Latokarin pohjoispuolella tyydyttävä. Heinäkuun alussa tila oli tyydyttävä Pitkäsalmessa ja Aurajokisuulla, välttävä Turussa jätevesien purkupaikalla ja sen läheisyydessä sekä Pohjoissalmen sisä- ja keskiosassa. Elokuun alussa tila oli välttävä Turussa jäteveden purkupaikalla, Pohjoisja Pukinsalmen sisäosassa ja lähes koko Pitkäsalmessa sekä Raisionlahdessa keskiosaan saakka. Lokakuun alussa tila oli tyydyttävä Pitkäsalmen Katariinanlaakson edustalla ja Paraisten jätevedenpurkupaikalla sekä välttävä Pitkäsalmen sisäosassa Uittamolla, Aurajokisuulla, Latokarin pohjoispuolella, Pikisaaressa sekä Pohjoissalmen itäpäässä ja Raisionlahden pohjukassa. Tila oli huono Turussa jäteveden purkupaikalla ja Kanavaniemen edustalla. Kokonaistyppi Kasviplanktonin tuotantokerroksessa kokonaistyppipitoisuuden kesäkauden keskiarvo oli µg/l. Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevedenpurkupaikalla. Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pitkä- ja Pukinsalmen sisäosiin keskiarvo oli noin 500 µg/l. Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosissa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin 400 µg/l, ja tutkimusalueen muissa osissa noin 300 µg/l. Intensiivipaikoilla kokonaistyppimäärän kesä syyskuun keskiarvo tuotantokerroksessa oli noin % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Ero johtui ilmeisesti valumavesien vähäisyydestä, sillä myös ympäristöhallinnon tutkimuksissa tulokset olivat poikkeuksellisen pieniä. Kokonaisfosfori Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen kesäsyyskuun keskiarvona µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 130 µg/l. Turus-

83 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 83 (89) sa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin Linnanaukolla mutta hieman pienempi kuin Uittamolla. Pitkäsalmessa keskiarvo oli noin µg/l ja Pukin- sekä Pohjoissalmessa noin µg/l. Vapparilla sekä Airistolla ja sen tuntumassa keskiarvo oli noin µg/l. Kesäkauden fosforipitoisuuden keskiarvo oli Uittamolla ja Raisionlahdessa hieman pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet ), ja ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Myös Turussa jäteveden purkupaikalla keskiarvo oli hieman tavanomaista pienempi. Muilla intensiivipaikoilla kesän keskiarvo oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Lokakuun alussa pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l. Pitoisuus oli noin 80 µg/l Turussa jätevedenpurkupaikalla, mutta Linnanaukolla fosforipitoisuus oli samaa luokkaa kuin Pitkäsalmen eteläosassa, Naantalinaukolla ja Raisionlahdessa eli noin µg/l. Muualla fosforipitoisuus oli noin µg/l. Klorofylli Klorofyllimäärä oli kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen kesä syyskuun keskiarvona 3,6 19 µg/l. Suurimmat keskiarvot (noin µg/l) olivat Pitkäsalmessa ja myös Raisionlahden pohjukassa. Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka keskiarvo oli noin 10 µg/l. Muualla keskiarvo oli noin 4 10 µg/l. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Suurin ero oli Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti viimeinen jätevesikuormituksen vuosi. Lokakuun alussa klorofylli määritettiin vain kolmelta havaintopaikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta. Klorofyllipitoisuudet olivat 3,9 5,1 µg/l. Pohjoissalmessa vesi oli edelleen rehevää ja muissa paikoissa lievästi rehevää. Kasviplankton Kasviplanktonnäytteet otettiin 12 intensiiviasemalta kerran heinä- ja elokuussa. Heinäkuun näytteissä kasviplanktonin kokonaisbiomassat olivat noin 1,0 4,9 mg/l ja elokuussa noin 1,1 9,5 mg/l. Selvästi korkeimmat biomassat olivat Pitkäsalmessa ja heinäkuussa myös Pohjoissalmessa. Pitkäsalmessa piilevät olivat molemmilla kerroilla valtaryhmänä. Sinilevien osuus oli heinäkuussa 4 34 % paitsi Vapparin pohjoisosassa 95 %. Sinilevien osuus oli elokuussa 4 45 %. Molemmilla kerroilla eniten oli Aphanizomenon-sinileviä, Dolichospermum-sinileviä (ent. planktiset Anabaena-suvun levät) oli vähän, eikä Nodularia-suvun sinileviä tavattu. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkualueen ylimääräinen vesitutkimus Paraisten jätevedenpuhdistamon purkualueella tehtiin ylimääräinen vesitutkimuksen viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle joutuneen lämmitysöljyn vuoksi. Merialueen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, näkyikö Paraisten jätevedenpuhdistamon häiriön vaikutuksia meressä, ja näytteet otettiin kolmesta paikasta. Tulosten perusteella jätevedet eivät purkupaikalla vaikuttaneet veden laatuun tavanomaista enempää, eikä hyvin läheltä pintaa otetuissa näytteissä todettu öljy-yhdisteitä. Arvio jätevesien vaikutuksesta sekä merialueen tilasta vuonna 2018 Teollisuuslaitosten jätevedet ja lämpökuorma Talvitutkimuksen perusteella Naantalinsalmessa lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ei ollut eroa Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin verrattuna. Jätetai valumavesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa, mutta Kuparivuorella ja Väskin edustalla näkyi pinnassa ilmeisesti Askaistenlahden vesien vaikutus. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä.

84 84 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Avovesikaudella Naantalinsalmessa ei tuntunut paikallisen kuormituksen vaikutusta suolaisuudessa tai sameudessa, mutta kesäkuussa näkyi Naantalinaukolta tulleiden sameampien vesien vaikutus. Naantalinsalmeen tuleva kuormitus ei näkynyt typpi- tai fosforipitoisuuksissa. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa, mutta heinä- ja elokuun alussa Naantalinsalmessa bakteerimäärä oli hieman korkeampi kuin lähialueilla, vaikka salmeen ei enää tule kuormitusta jätevedenpuhdistamolta. Turun seudun puhdistamo Oy:n kuormituksen vaikutukset Alkutalvella 2017/2018 Turun seudun puhdistamo Oy:n purkualueelle tuli joki- ja sulamisvesiä virtaamatietojen perusteella enemmän kuin pakkastalvina. Helmikuussa sää kylmeni, ja virtaama laski talven alivirtaamakaudelle tyypillisiin lukemiin. Turun merialueen talvinäytteenottoon mennessä virtaama oli ollut pitkään pieni. Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisissa jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa, mutta hygieeninen tila oli hyvä. Satama-altaassa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaana, sillä sähkönjohtavuus oli alentunut ja typpiyhdisteiden pitoisuudet sekä bakteerien pesäkemäärät olivat korkeita. Vaikutus tuntui kokonaistypen ja bakteerimäärien perusteella voimakkaimmin Linnanaukolla satama-altaan suulla sekä n ja Pohjoissalmen itäpäässä. Ammoniumtypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kohonneet vain lievästi. Kesän laajojen tutkimusten aikaan ja muutoinkin kesällä Aurajoenjoen virtaama oli pieni, joten kuormitus oli suhteellisen pieni. Kesän tutkimuskerroilla satama-altaassa purkupaikalla pinnassa jätevedet eivät millään kerralla alentaneet suolapitoisuutta voimakkaasti, ja alkukesällä sameus oli lievempää kuin Aurajokisuulla. Jätevesien vaikutus näkyi kesäkuun alussa kokonaistyppimäärässä selvästi mutta ei voimakkaasti, ja jätevedet nostivat lievästi nitraattija nitraattitypen määrää Linnanaukolla ja Pikisaaren suuntaan. Heinäkuun alussa nousu ei tuntunut satama-altaan ulkopuolella. Elokuun alun tulosten perusteella vaikutus tuntui typpimäärässä myös Linnanaukolla ja lievästi Pukin- ja Pitkäsalmen sisäosissa. Purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla, eikä jätevesien vaikutusta voinut erottaa. Hygieenistä tilaa jätevedet eivät heikentäneet kesäkuun alussa muualla kuin purkupaikalla ja Linnanaukolla. Heinäkuun alussa myös Pohjoissalmen itä- ja keskiosassa tila oli heikompi kuin muualla, ja elokuun alussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa selvästi purkupaikan läheisyydessä ja Pitkäsalmessa. Syyskuun alussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla muita alueita korkeampina typpiyhdisteiden pitoisuuksina, ja syyskuun puolivälissä kokonaistypen määrä oli hyvin korkea. Purkupaikalla pinnassa ammoniumtypen keskiarvo on pienentynyt merkittävästi vuoden 2013 jälkeen. Lokakuun alussa valumavesien vaikutus merialueella oli sekä suolaisuuden että sameuden perusteella pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. Purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden määrän perusteella selvästi, ja vaikutusalue tuntui kokonaistyppimäärän perusteella suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen n sillan suuntaan. Veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli purkupaikalla pinnassa samaa tasoa kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä mutta kuitenkin korkeampi kuin Linnanaukolla, Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa, ja fosforipitoisuuden perusteella jätevesien selvä vaikutusalue rajautui satama-altaaseen. Purkupaikalla ja satama-altaan ulkopuolella jätevedet heikensivät voimakkaasti hygieenistä tilaa, ja vaikutus tuntui myös Aurajokisuulla ja Pitkäsalmen sisäosassa. Yhdyskuntajätevedet Paraisilla Talvitutkimuksen perusteella Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat

85 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 85 (89) kuten Vapparin muissa paikoissa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä happitilanne oli hyvä, mutta sedimentti saattoi olla hapetonta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat korkeita Kesän laajoilla tutkimuskerroilla Paraisilla purkupaikalla suolaisuudessa ei ollut havaittavissa jätevesistä johtuvia eroja. Typpituloksissa jätevesikuormitus ei erottunut selvästi, mutta kesäsyyskuun keskiarvon perusteella jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Myöskään fosforipitoisuuksissa tai hygieenisessä tilassa ei näkynyt jätevesikuormituksen vaikutusta, mutta avovesikauden keskiarvon perusteella hygieeninen tila saattoi heiketä enintään hyvin lievästi. Syyskuussa suppeissa tutkimuksissa jäteveden vaikutus saattoi näkyä lievänä kuun alussa mutta ei puolivälissä. Lokakuun alussa Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus saattoi tuntua hyvin lievänä ammoniumtypen määrässä, ja jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi. Purkupaikan lähellä Bläsnäsin syvänteessä sekä typpi- että fosforipitoisuus oli erittäin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Merialueen tila Merialueen tilaa arvioitiin vuoden 2018 avovesikauden tuloksilla sekä vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen että pintavesien ekologisen tilan kemiallisten raja-arvojen mukaan. Veden laadun yleisen käyttökelpoisuuden luokittamisessa käytettiin Turun merialueen vuoden 2018 avovesikauden tutkimusten eli touko-lokakuun klorofylli-, kokonaisfosfori-, näkösyvyys-, sameus- ja bakteerituloksia sekä alusveden happitilannetta, joihin sovellettiin vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen raja-arvoja. Huonoksi luokiteltuja alueita ei ollut (kuva 26). Välttävään luokkaan kuului Pitkäsalmi, Pukinsalmen sisäosa ja Raisionlahden pohjukka sekä Turussa jätevedenpurkupaikka. Tyydyttävään luokkaan kuului salmialueet, Vappari sekä Viheriäisten-, Naantalin- ja Kotkanaukon seutu. Airisto kuului lähinnä hyvään luokkaan, mutta jos luokitus olisi tehty vain rehevyyttä kuvaavien fosfori- ja klorofyllimäärien perusteella, myös Airismaan ja Rajakarin alue olisi kuulunut tyydyttävään luokkaan. Myös tyydyttävän ja välttävän rajalla oleva alue olisi laajentunut, ja Raisionlahden pohjukka olisi ollut välttävän ja huonon rajalla. Merialueen tilaa arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen (2012b) pintavesien ekologisen tilan luokituksen kemiallisten raja-arvojen (kokonaisfosfori ja -typpi sekä klorofylli) ja näkösyvyyden sekä Airismaalla myös kasviplanktonin biomassan avulla. Arviossa käytettiin intensiiviasemien kasviplanktonin tuotantokerroksen heinä-elokuun tuloksia (taulukko 13). Yksittäisien ominaisuuksien perusteella tila vaihteli paljon, sillä typpipitoisuuden mukaan tila oli monin paikoin erinomainen kun taas esimerkiksi näkösyvyyden perusteella huono. Kokonaisuutena arvioiden luokka oli Pitkäsalmessa lähinnä huono ja Pohjoissalmessa, Vapparin pohjoisosassa, Viheriäistenaukolla ja Raisionlahdella tila oli lähinnä välttävä. Avoimemmilla alueilla Airiston tuntumassa tila oli lähinnä tyydyttävä. Turussa 28. elokuuta 2019 Reetta Räisänen biologi

86 86 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) Luonnonmaa Naantali Raisio Merimasku Kaarina Rymättylä Satava Kuusisto Yleinen käyttökelpoisuus Kakskerta Avovesikausi 2018 Airismaa km Parainen Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono KUVA 26. Turun ympäristön merialueen yleinen käyttökelpoisuus avovesikautena 2018 Ympäristöhallinnon soveltaman vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Luokittelussa käytetty näkösyvyys-, sameus-, happi-, bakteeri-, a-klorofylli- ja kokonaisfosforituloksia.

87 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 87 (89) TAULUKKO 13. Turun merialueen intensiiviasemien tila 2018 pintavesien ekologisen tilan kemiallisen luokituksen ym. mukaan. Tuotantokerroksen koontanäytteet heinä-elokuussa. Värisymbolit Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Puuttuu HUOM. Lounaisessa sisäsaaristossa kasviplanktonin kokonaisbiomassalle ei ole annettu vertailuarvoa tai luokkarajoja. Asema Tyyppi * Aika Syv. Kok.N Kok.P Klorof. K-plankton * Näk.syv. µg/l µg/l µg/l mg/l m 135 Ls ,6 0, ,1 1,9 1, ,5 0, ,9 0,5 keskiarvo ,6 2,4 1,0 175 Ls , ,9 0, , ,5 0,4 keskiarvo ,2 0,5 180 Ls , ,8 0, , ,8 0,4 keskiarvo ,3 0,5 210 Ls ,1 1, ,6 2,0 1, ,5 1, ,9 0,9 keskiarvo ,6 2 1,1 220 Ls ,3 0, ,9 1,8 1, ,3 2, ,7 1,2 1,5 keskiarvo ,8 1,5 1,6 225 Lv , ,9 2,2 1, ,1 2, ,5 1,1 2,2 keskiarvo ,6 1,7 2,1 240 Ls/Vmva ,7 0, ,6 0, , ,8 0,5 keskiarvo ,2 0,7 260 Ls/Vmva ,1 0, ,2 2,4 0, , ,5 keskiarvo ,6 275 Ls ,3 0, ,1 2,0 1, ,6 1, ,5 0,7 keskiarvo ,3 2,3 0,9 285 Ls/Vmva ,1 0, ,0 1,3 1, ,9 1, ,6 2,3 0,8 keskiarvo ,2 1,8 1,1 297 Ls ,9 0, ,4 1,5 1, ,9 1, ,1 1,3 1,5 keskiarvo ,3 1,4 1,5 300 Ls ,4 0, ,1 1,0 1, , ,6 0,7 keskiarvo ,9 2,3 1,1 * Tyyppi: Ls = lounainen sisäsaaristo Ls/Vmva = lounainen sisäsaaristo/voimakkaasti muutettu vesialue Lv= Lounainen välisaaristo keskiarvo luokkarajalla; väri huonomman luokan mukaan.

88 88 (89) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 8. KIRJALLISUUS Hannula, J. (toim.) Turun edustan merialueen tila. Veden laadun ja kuormituksen kehitys 1960-luvulta 2000-luvulle sekä tarkkailujen kehittämisehdotukset. Julkaisu 95. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Holsti, H Turun Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailututkimus vuosina Yhteenveto. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 639. Ilmanen, H ExxonMobil Finland Oy Ab:n hulevesien tarkkailututkimus. Vuosiraportti (Nro ).. Ilmatieteen laitos Kuukausikatsaukset sivustolta ja tilatut kuukausitiedot. Jumppanen, K. & J. Mattila Saaristomeren tilan kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu 82. Järvinen & al Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Suomen ympäristökeskuksen verkkojulkaisu Kivinen, S Turun ja Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastus vuonna Kirje nro 625/SK. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kivinen, S Turun ja Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastus vuonna Kirjenumero 1108/12. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Koivunen, S. 2018a. Paimionlahden ja Piikkiönlahden tarkkailututkimus maaliskuussa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Pdf-tiedosto. Koivunen, S. 2018b. Aurajoen tarkkailututkimus. Väliraportit vuonna Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Koivunen, S Aurajoen tarkkailututkimus. Vuosiraporttia 2018 varten tehdyt laskelmat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Koivunen, S. & Räisänen, R Kaarinan ojatutkimukset vuosina 2006 ja Loppuraportti. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Kuntaliitto Hulevesiopas. ISBN Lehtonen, K Aurajoen tarkkailututkimus. Vuosiyhteenveto Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Leino, N. 2019a. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 2018 (Nro ).. Pdf-tiedosto. Leino, N. 2019b. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. E-PRTR asetuksen mukaiset päästöt ja vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet. Vuosiraportti 2018 (Nro ). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Pdf-tiedosto. Leino, N. ja Lehtniemi, L Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti Nro ).. Pdf-tiedosto. Leppäjärvi, R Hydrologinen vuosikirja Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. 168 s. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry (Valjus, Jorma ja Närhi, Mari-Anna). Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy, Neste Oil Oyj. Raportti a104/2014. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry (tekijä: Valjus, J.). Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Raportti 724/2018. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. Pdf-tiedosto. Rekolainen, S Phosphorus and nitrogen load from forest and agricultural areas in Finland. Aqua Fennica 19:2, Räisänen, R Turun merialueen velvoitetarkkailututkimus. Vuosiraportti Nro Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Pdf-tiedosto. Räisänen, R. 2018a. Bakteeritilanteen kartoituksen jatko tammi-helmikuun vaihteessa 2018 Ispoisten talviuintpaikan hygieenisten haittojen vuoksi. Raportti nro 545/ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Pdf-tiedosto.

89 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2018) 89 (89) Räisänen, R. 2018b. Turun merialueen Paraisten jätevesien purkualueen ylimääräinen tarkkailututkimus marraskuussa Väliraportti nro Pdf-tiedosto. Räisänen, R Turun seudun merialueen tutkimusohjelma. Luonnos. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen 13/2018 ( , VARELY/976/07.00/2010) mukaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Nro Pdf-tiedosto. Räisänen, R. & Lehtonen, K Tutkimusohjelma Turun kaupunkiseudun merialueen tarkkailua varten. Hyväksymispäätöksen (LOS-2006-Y ) mukaan tarkistettu versio. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Sillanpää, N Pollution loading from a developing urban catchment in southern Finland. Proc. 11th Int. Conf. Diffuse Pollution, Belo Horizonte, Brazil, August 26-31, HUOM. viite Kuntaliiton (2012) Hulevesioppaasta. Suomen ympäristökeskus Sadeveden ravinnelaskeuman tietoja Jokioisissa, Peipohjassa ja Tvärminnessä vuosina Sähköpostitse (Jussi Vuorenmaa) Excel-taulukkona. Suomen ympäristökeskus (tekijät Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P.) Vesistötietoa näytteenottajille. Ympäristöopas. Julkaisu. Suomen ympäristökeskus Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. Suomen ympäristökeskus 2015a. Rannikon vedenlaadun seurantaohje vuosille Pdf-tiedosto kotisivulla Suomen ympäristökeskus 2015b. Pintavesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. Pdf-tiedosto ( Turun Satama Turun Sataman ympäristöraportti Julkaisu verkossa ( Turun Satama Oy Turun Sataman ympäristöraportti Julkaisu verkossa ( Turun Satama Oy Turun Sataman ympäristöraportti Julkaisu verkossa ( Turun vesi- ja ympäristöpiiri Vesien käyttö ja hoito 1990-luvulla Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 65. Vesihallitus Lounais-Suomen vesien käytön kokonaissuunnitelma. Vesihallituksen julkaisuja s. Varsinais-Suomen ELY-keskus Toim. Salmi, P. ja Kipinä-Salokannel, S. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010. Sähköinen julkaisu, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kirkkaasta sameaan. Meren kuormitus ja tila Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2011. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pintavesien ekologinen tila, Varsinais-Suomi. >Varsinais-Suomi>Tiedotteet 2013 ( ). Varsinais-Suomen ELY-keskus Kipinä-Salokannel S. (toim.). Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelmavuosille Väisänen, S Turun ja Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastus vuonna Kirjenumero 5/14. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

90

91 Turun merialueen jäätyminen ja jääpäivien lukumäärä talvella 1970/ /2018. Lähde: Ilmatieteen laitos, jääpalvelu (aiemmin Merentutkimuslaitos) LIITE 1 Talvi TURKU (SATAMA) TURKU (RAJAKARI) A B C D E A B C D E 1970/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /15 Tietoja ei enää kerätä /16 Tietoja ei enää kerätä / / Selitykset: A = ensijäätyminen B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen C = pysyvän jääpeitteen poistuminen D = jään lopullinen katoaminen E = todellisten jääpäivien lukumäärä

92 LIITE I III V VII IX XI päiväkeskiarvo min max näytepäivä 20 meriveden korkeus, cm Meriveden korkeudet Turun satamassa vuonna 2018 (Ilmatieteen laitos).

93 LIITE 3 Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoalueella tapahtuneet ohitukset kunnittain ja puhdistamo-ohitukset (m 3 /a) vuosina Lähde: Leino 2019a ohitus m 3 ohitus m 3 ohitus m 3 ohitus m 3 ohitus m 3 ohitus m 3 Verkosto-ohitukset: TSP Oy* Lieto Kaarina Paimio Raisio Rusko Masku Mynämäki Nousiainen Naantali Aura Pöytyä Oripää Marttila 0 0 Yhteensä, verkosto Puhdistamo-ohitukset: Tuleva (Hansapuisto) Esiselkeytetty jv Yhteensä, puhdistamo * TSP Oy sisältää TSP Oy:n siirtoviemärien ja siirtoviemäripumppaamoiden ylivuodot. Kaarinan ja Raision siirtoviemäripumppaamoiden ylivuodot, jotka ovat johtuneet teknisestä viasta (esim. sähkökatko) lasketaan TSP Oy:n ohituksiksi. Kaarinan ja Raision siirtoviemäripumppaamoilla kapasiteetin ylityksestä (tulva) johtuneet ylivuodot lasketaan kyseisen kunnan ohituksiksi.

94 LIITE 4 Turun merialueen velvoitetarkkailun näytteenotot 2018 Merialueen tutkimus Hav.paik. Analyysit Pvm kpl Fys.-kem.: vertikaalisarja t, O 2, ph, kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P Hygieeninen tila 34 Fek.kolit 44 C 7.5. Fys.-kem.: 1 m 14 Tuotantokerros: kokoomanäyte 14 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Fys.-kem.: vertikaalisarja 36 t, O 2, ph, kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P Tuotantokerros: kokoomanäyte 36 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Hygieeninen tila 36 Fek.kolit 44 C Fys.-kem.: 1 m 14 Tuotantokerros: kokoomanäyte 14 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Fys.-kem.: vertikaalisarja 36 t, O 2, ph, kok-p, kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, PO 4 -P Tuotantokerros: kokoomanäyte 36 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Hygieeninen tila 36 Fek.kolit 44 C Fys.-kem.: 1 m 14 Tuotantokerros: kokoomanäyte 14 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Tuotantokerros: kokoomanäyte 12 kasviplanktonlajisto, yksilömäärä, biomassa Fys.-kem.: vertikaalisarja 36 t, O 2, ph, kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P Tuotantokerros: kokoomanäyte 36 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Hygieeninen tila 36 Fek.kolit 44 C Fys.-kem.: 1 m 14 Tuotantokerros: kokoomanäyte 14 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Tuotantokerros: kokoomanäyte 12 kasviplanktonlajisto, yksilömäärä, biomassa 3.9. Fys.-kem.: 1 m 14 Tuotantokerros: kokoomanäyte 14 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Fys.-kem.: 1 m 13 Tuotantokerros: kokoomanäyte 13 kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, a-klor Fys.-kem.: vertikaalisarja 34 t, O 2, ph, kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P Tuotantokerros: kokoomanäyte 3 kok-n, kok-p, a-klor Hygieeninen tila 34 Fek.kolit 44 C Aurajoen tutkimukset Halinen, mereen virtaava vesi (TURM/58K) 14.3., 5.6., 2.7., 6.8. ja t, sameus, kok-n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, kok-p, PO 4 -P, Fek.kolit 44 C Ravinnevirtaamatutkimus (AU54/54) 10.4., 17.4., 1.11., , , t, sameus,kiintoaine, kok-n, NO2+NO3-N, NH4-N, kok-p, PO4-P, kok-p liu. Selitykset: t=lämpötila, O 2 sähkönjohtokyky, k-aine=kiintoaine, kok-n=kokonaistyppi, NO 2 +NO 3 -N=nitriitti- ja nitraattitypen summa, NH 4 -N=ammoniumtyppi, kok-p=kokonaisfosfori, PO 4 -P=fosfaattifosfori, a-klor=a-klorofylli

95 LIITE 5 (58 sivua) Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 13:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0, , ,7 10,4 75 8, ,8 7, ,2 4, ,6 5 1,4 1, ,1 10 1,1 10,1 74 1, , < , , ,1 10, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 cm; Jää 32 cm; Klo 10:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,0 12,0 85 4, , ,3 10,6 76 4, ,5 7, < ,7 3, ,6 5 1,1 1, ,1 10 0,7 9,8 71 0, , < ,9 9, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 42 cm; Klo 11:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 12,2 86 4, ,3 7, ,2 11,0 78 5, , ,7 2, ,8 5 1,2 1, ,2 10 1,0 10,5 77 1, , ,5 1,3 9, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 5 cm; Jää 40 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 11,0 78 2, , ,2 10,5 74 2, ,6 7, < ,3 2, ,7 5 1,6 1, ,1 10 1,0 10,6 78 0, , < ,9 10, ,3 25 1,0 8, , ,3 7, ,

96 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 10:49; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,6 10,8 78 2, ,7 7, ,1 9,9 73 2, , ,2 1, ,9 5 0,6 1, ,2 10 0,5 11,1 80 0, , ,6 10, , ,8 9, , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 10:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 0,0 13,0 92 1, , ,1 12,2 87 1, ,8 7, < <2 5,0 0,7 11,5 84 1, , < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 45 cm; Klo 14:25; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 8,9 63 4, , ,2 9,6 67 4, ,4 7, ,2 3, ,5 5 1,5 1, ,1 10 1,1 10,0 73 1, , < ,0 10, ,2 30 1,1 8, , ,5 1,1 8, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 45 cm; Klo 15:01; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,3 10,2 72 6, , ,2 9,3 66 5, ,4 7, ,1 5, ,6 4,5 1,5 8,5 63 3, ,

97 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 2 cm; Jää 45 cm; Klo 15:21; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 9,2 65 5, , ,1 8,9 63 6, ,4 7, ,0 10,1 72 7, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 15:42; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 10,7 75 9, , ,2 10,4 73 9, ,6 7, ,5-0,1 9, , TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,5 11, ,6 7, , ,6 5 0, ,8 6 0,0 11, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1-0, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 11:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 0,1 9,6 69 4, ,6 7, ,2 10,9 78 4, , ,1 4, ,6 5 0,9 2, ,1 10 1,9 10,8 81 2, , < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,0 12,1 86 7, ,0 7, ,1 9, ,0 5 0,0 9, ,0 10 0,0 12,0 85 9, ,

98 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,1 12,2 87 2, ,0 7, < ,2 2, ,1 5 0,3 2, ,1 10 0,3 12,1 87 2, , < ,5 11, , < TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,5 11,8 85 1, ,1 7, < ,5 1, ,1 5 0,4 2, ,1 10 0,6 11,9 86 2, , < ,6 12, , ,6 12, , ,6 11, , ,7 11, , TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,40 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 13:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,2 11, , ,1 11, ,5 7, ,5 0,0 11, , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,8 11,3 82 4, ,1 7, ,8 4, ,1 5 0,9 4, ,1 9 1,0 11,5 84 3, ,

99 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,9 11,7 86 2, ,1 7, ,0 2, ,1 5 1,1 2, ,2 10 1,0 10,2 75 2, , ,0 11, ,2 410 < TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Jää 45 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ei näytteitä! TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 11:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,5 10,0 72 4, , ,4 10,5 76 3, ,1 7, ,0 0,5 11,3 82 4, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 11:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5-0,1 12,1 86 2, , ,5 11,7 85 2, ,1 7,8 630 < ,7 2, ,1 5 0,8 3, ,2 9 1,0 10, ,2 420 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 1,0 10,4 76 2, ,2 7, < ,9 2, ,2 5 0,9 2, ,1 9 0,9 11, , <

100 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,1 12,1 86 1, ,1 7, ,7 2, ,1 5 0,7 2, ,2 10 0,7 11,9 87 1, , ,7 12, , ,7 12, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,8 11,3 83 2, ,1 7, ,8 2, ,1 5 0,8 2, ,1 10 0,8 12,1 88 2, , ,8 12, , ,7 11, , < TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 9:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,3 11,6 83 6, , ,0 10,4 76 3, ,5 7, ,2 2, ,9 5 1,0 2, ,1 10 1,3 11,1 82 2, , < ,3 11,0 81 2, , ,4 10,7 79 2, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 11:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy Sinervo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 0,7 11,3 82 2, , ,9 11,1 81 2, ,7 7, ,2 1, ,9 5 1,3 1, ,1 10 1,4 11,3 84 0, , < ,8 12, , ,8 11, , <

101 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 14:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy Sinervo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5-0,2 12,5 88 6, , ,6 11,2 81 3, ,3 7, ,5 2, ,6 5 1,5 1, ,0 10 1,4 11,6 86 1, , < ,3 11, ,1 16,5 1,3 11, , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 10:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy Sinervo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 0,2 13,1 94 2, , ,2 12,6 91 2, ,8 7, ,1 1, ,9 5 0,6 1, ,2 10 0,5 12,4 89 1, , ,7 12,3 89 1, ,4 30 0,8 12,0 88 1, , ,9 11,0 81 3, , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 14:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0, ,

102 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,8 11, ,3 7, , ,7 5 0, ,7 9 0,6 12, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 11,2 79 3, , ,1 11,7 83 3, ,7 7, ,2 2, ,7 5 1,4 1, ,1 10 1,0 10,5 77 0, , < ,0 10, , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,30 m; Klo 13:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; Lämpöt 0,7 C; 0,3 0,

103 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo 10:49; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo 10:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 12:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 7, , <5 <3 30 < TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:37; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 6, , <5 <3 27 < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, ,

104 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 14:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11, , < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , < TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , <5 <3 46 < TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, , < < TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,10 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , <5 <3 32 <3 11

105 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,7 9,4 95 6, ,6 8,4 380 <5 < ,6 6, , ,7 9, ,7 8,2 340 <5 < ,3 8, , <5 < , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,6 10,0 99 7, ,8 8, ,5 7, , ,3 9, ,8 8, ,9 8, , < <3 4, TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,9 9,7 99 5, ,6 8, ,2 6, , ,7 8, ,7 7, ,5 4,0 8, , <5 < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:37; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,8 9,5 97 5, ,7 8, ,4 5,9 10 5,0 9,1 74 3, ,9 7, ,1 6, , ,8 3, ,3 28 1,8 2, , <5 < ,7

106 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 8:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,5 9,4 86 2, ,0 8, ,3 2, ,0 10 9,0 9,5 85 2, ,0 8, ,5 10, , ,5 3,3 9, , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,9 8, ,5 7, ,1 7, ,5 7, <5 < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,8 9,6 98 7, ,6 8,3 340 < ,6 9,5 96 8, , ,6 7, ,7 7, ,2 7, ,9 20 2,2 6, , ,8 5, ,2 30 1,8 5, , ,5 1,8 5, , <5 < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 14:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,4 9, ,6 8,1 360 <5 < ,0 13,6 9, ,6 8,0 380 <5 < <5 < , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,3 10, ,6 8, ,3 10, ,7 8, <5 <

107 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,0 11, ,7 8,2 420 <5 < ,0 11, ,7 8, <5 <3 57 < TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,3 10, ,7 8, , ,8 7 10,0 10, ,9 7, < TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:07; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 11, , , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,9 9, ,6 8,1 420 < ,8 9, ,6 10 8,8 6, ,8 7, <5 < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10,1 10, , ,0 8, ,6 9, ,0 10 8,2 10, ,1 8, <5 <3 31 <3 8,3

108 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,0 9,9 85 3, ,0 8,1 310 <5 < ,0 2, ,1 10 4,4 10,0 80 3, ,2 7, < ,7 9, , ,6 9, , < <5 < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,0 9,6 82 5, ,0 8, ,6 3, ,1 10 4,2 9,9 79 2, ,2 7, ,8 9, ,3 40 2,3 9, , ,2 9, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,2 9,5 82 2, ,0 8,1 300 < ,1 2, ,0 10 6,8 9,6 82 2, ,0 8, ,7 9, , ,9 9, , ,5 9, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 8:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 11,4 10,4 99 1, ,0 8,4 310 <5 < ,4 2, , ,1 10,0 92 2, ,0 8,3 300 <5 < ,4 11, ,0 300 < ,5 11, , < ,1 11, , < ,7 11, , < ,6

109 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,2 9, ,8 8,1 330 <5 < <5 < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,9 8, ,7 8,1 360 <5 < ,7 9, ,0 9 3,5 9,8 77 3, ,3 7, <5 < , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,8 9,7 95 9, ,8 8, ,9 4, ,1 10 3,4 10,5 82 2, , ,2 9, ,2 7, <5 < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 10:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 0.5 9,8 10, ,8 7, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 11,9 10,2 98 8, ,9 8,1 310 <5 < ,0 10,2 96 8, ,9 8,0 310 <5 < < , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,7 11, ,8 8, ,3 7, , ,7 10,6 83 3, ,2 7, < ,1

110 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,2 10,3 89 4, ,1 7,9 320 <5 <3 24 < ,4 4, ,1 9 3,8 10,4 83 2, ,3 7, < <5 < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 6,4 9,6 81 4, ,2 7, ,1 3, ,1 10 4,6 10,1 81 2, ,2 7, ,2 10, ,3 7, ,7 10, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 10,0 9,4 86 7, ,9 8, < ,1 2, ,3 10 3,5 9,5 75 2, ,2 7, < ,2 9, , ,4 10, , < < , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,2 8, ,5 8, , ,5 10 8,6 9,0 80 8, ,9 7, ,4 7, ,2 23,5 3,1 8, , <5 < ,9

111 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 3,7 9,7 76 2, ,3 7, < ,3 2, ,3 10 3,2 10,0 78 2, ,3 7, < ,6 9, , ,2 10, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,4 9, ,6 8,1 390 <5 < , ,7 10 8,8 9,5 85 8, ,9 7,9 360 <5 < ,4 9, ,1 17,5 4,9 9, , < <5 < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 6,1 10,8 91 2, ,1 8, ,7 3, ,2 10 4,1 10,7 85 2, ,3 7, ,2 30 2,4 10, , ,7 10, , < , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9, , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 12:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 10, , ,5

112 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,3 10,1 91 8, ,7 7, < , , ,4 10, ,0 7, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,2 9, , ,6 8,4 400 <5 < ,7 5, ,7 10 9,9 8,9 81 7, ,8 7, < ,0 8, , <5 < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,15 m; Klo 14:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; Lämpöt 15,8 C; 0,10 15,

113 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, , <5 < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, , <5 < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , < TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , <5 <3 38 < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14, , < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <5 <

114 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , <5 < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , <5 < TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 13:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , <5 < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , <5 < , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:08; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , <5 < ,9

115 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,0 7,3 77 9, ,8 8,0 260 <5 < ,9 8, , , ,9 7, ,2 6, , <5 < , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,4 8,5 90 8, ,8 8, ,4 7, , ,8 8,2 84 7, ,9 8, ,4 6, , <5 < , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,4 8,3 88 5, ,7 8, ,4 5, , ,8 7,9 80 9, ,0 7, ,5 7,1 3, , <5 < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,9 9,0 96 5, ,7 8, ,9 6, ,9 7,7 79 7, ,9 7, ,0 4, , ,0 1, ,3 28 2,2 1, , <5 < ,7

116 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,9 9,1 95 5, ,8 8, ,5 4, , ,9 8,2 82 4, ,0 8, ,8 7, , ,8 7, , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 12:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,2 8,0 86 9, ,8 7, ,0 8, ,8 7, <5 < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:08; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,3 7, ,7 7,9 310 < ,8 7, , ,8 6, ,9 7, ,9 4, ,9 20 2,7 4, , ,1 3, ,2 30 2,1 3, , ,5 2,1 3, , <5 < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:14; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,7 9, ,6 8,1 330 <5 < ,5 8, , ,5 16,1 7, ,7 7, <5 <

117 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,4 9, ,7 8, ,5 16,4 9, ,7 8, < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 8, ,8 7, < ,6 8, ,9 7, < TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:56; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,9 8, ,8 7, , ,8 7 13,4 7, ,9 7, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 9:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,7 8, ,8 8,0 290 < ,4 8, , ,7 8, ,0 7, <5 <3 46 < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,2 8, ,0 7, , , ,0 8, ,1 7, ,6

118 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,3 8,9 90 5, ,0 8,1 260 <5 < ,2 6, , ,7 9,0 90 9, ,0 8, < ,2 8, , <5 < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,8 8,7 89 8, ,0 8, ,6 6, , ,3 8,4 80 7, ,0 8, ,3 8, ,2 40 4,7 7, , ,6 7, , <5 < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:09; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,3 8,2 84 6, ,0 8,1 230 <5 < ,1 6, , ,9 8,8 91 6, ,0 8,1 230 <5 < ,9 8, , ,5 8, , ,3 8, , <5 < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,0 8,6 88 3, ,0 8,2 240 <5 < ,8 3, , ,7 9,2 94 2, ,0 8,2 240 < ,9 8, , ,4 9, , < ,9 9, , ,6 8, , < ,0

119 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 10:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,5 7, ,8 7, >200 1,5 13,4 7, ,9 7, , , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,4 7, ,0 7, ,9 9, ,1 10 8,9 6,7 61 9, ,1 7, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,9 7,5 75 7, ,0 8, ,8 7, ,1 10 9,6 7,0 64 8, , ,5 8,0 7, ,1 7, <5 < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 9:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; ,8 6, ,0 7, <5 < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 12,7 7, ,1 7, < ,7 7, ,1 7,8 260 <5 < < ,1

120 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 9:53; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,6 8,4 84 8, ,0 8, ,1 9, , ,6 6, ,1 7, <5 < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,5 9,0 92 6, ,0 8,0 270 <5 < ,2 6, ,0 9 13,6 8,6 85 7, ,1 7,9 250 < <5 < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,5 8,9 90 5, ,0 8, ,4 6, , ,1 8,1 80 6, ,0 7, ,4 7, ,1 7, ,6 7, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 13:17; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,9 8,2 84 6, ,0 7,9 260 <5 < ,9 6, , ,4 8,1 79 8, ,0 7, ,8 7, , ,9 7, , ,1

121 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:56; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,2 9, , ,9 8, ,7 5, , ,2 8,2 83 7, ,0 7, ,7 5, ,1 23 6,8 4, , <5 < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,3 9,4 97 5, ,0 8,1 250 <5 < ,1 4, , ,8 9,1 93 5, ,0 8,0 240 < ,9 8, , ,8 7, , <5 < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,1 8,8 92 5, ,0 8,0 280 <5 < ,0 6, , ,7 7,6 75 8, ,0 7, ,2 6, ,0 17 9,8 6, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,5 9,1 94 5, ,1 8, ,4 5, , ,3 8,5 86 7, ,0 8, ,6 30 4,8 8, , ,0 8, , <5 < ,4

122 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13, , , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,3 7, ,7 7, , , ,1 7, ,9 7, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,7 8,5 90 5, ,7 8,0 250 <5 < ,7 5, , ,1 7,4 74 7, ,9 7, ,9 6, , <5 < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:07; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; Lämpöt 17,9 C; 0,5 17, <

123 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 22, , <5 <3 25 <3 7,1 Ks Kp-rek TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 22, , <5 <3 49 <3 11 Ks Kp-rek TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18, , <3 51 <3 18 Ks Kp-rek TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:46; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 21, , <5 <3 27 <3 6,6 Ks Kp-rek TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20, , <5 <3 22 <3 4,9 Ks Kp-rek TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20, , <5 < ,9 Ks Kp-rek TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:14; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 21, , < <3 10 Ks Kp-rek.

124 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 14:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20, , <5 < ,2 Ks Kp-rek TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20, , < <3 7,1 Ks Kp-rek TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 19, , < <3 5,0 Ks Kp-rek TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18, , <5 <3 23 <3 4,4 Ks Kp-rek TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 26 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 21, , < <3 3,1 Ks Kp-rek TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , < TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Hannula; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 22, , <5 <3 26 <3 8,2

125 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 24,1 7,4 91 6, ,9 8,3 310 <5 <3 28 < ,9 7, , ,2 8, ,8 8, ,8 2, , < <3 7, TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,8 7,1 87 6, ,9 8, ,6 7, , ,4 7,3 89 7, ,9 8, ,4 3, , <5 <3 28 <3 6, TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,8 7,1 88 5, ,9 8, ,8 6, , ,8 7,2 88 6, ,9 8, ,2 2, , <5 <3 28 <3 6, TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 24,5 7,4 92 4, ,9 8, ,2 3, ,8 7,1 87 4, ,9 8, ,4 0, , ,4 0, ,3 28 2,3 0, , <5 <3 28 <3 6,4

126 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,2 7,7 92 3, ,1 8, ,2 3, , ,2 7,7 92 3, ,0 8, ,3 4, , ,3 5, , < <3 6, TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,6 7,0 85 5, ,0 8, ,2 4,2 50 8, ,9 7, <5 < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 24,1 7,2 89 8, ,9 8,2 310 < ,0 7,4 91 8, , ,5 3,3 38 6, ,9 7, ,8 1, ,0 20 2,9 0, , ,5 0, ,1 30 2,4 0, , ,7 0, , < <3 9, TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 12:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,9 7, ,9 8,0 370 <5 < ,0 6, , ,5 23,0 7, ,8 7,9 490 <5 < <5 <3 67 <3 20

127 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,9 7, ,8 7, ,9 7, ,7 7, < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,2 7, ,7 7, > ,9 6, ,7 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,3 6, ,7 7, > , ,7 7 23,0 5, ,8 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:39; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 22, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,1 6, ,0 8,0 330 < ,1 6, , ,1 2, ,0 7, < <3 5, TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,1 6, ,9 8, , , ,9 6, ,9 8,

128 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,2 6, ,0 8,2 310 <5 <3 36 < , , ,8 7, ,0 8,1 280 < ,5 5, , ,7 5, , < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 8:46; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,2 7,3 86 7, ,0 8, ,2 8, , ,1 7,3 87 7, ,0 8, ,6 6, ,1 40 6,1 5, , ,7 5, , <5 <3 26 <3 5, TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,2 7,7 58 3, ,0 8,3 270 <5 <3 20 < ,2 7,6 90 3, , ,2 7,4 89 3, ,0 8,3 270 <5 <3 20 < ,3 5, , ,5 7, , < ,4 6, , < <3 3, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 7,8 62 1, ,1 8,4 280 < ,2 7,5 90 1, , ,0 7,7 91 1, ,1 8,3 270 < ,4 6, , ,3 7, , ,0 7, , < ,8 6, , < ,1

129 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 22,9 7, ,1 8,0 310 <5 < ,5 22,9 7, ,0 8, < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 24,0 7, ,0 8,2 310 < , , ,5 4, ,1 7, < TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 23,6 7, ,0 8, , , ,3 5, , ,5 14,3 1, ,1 7, < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:48; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; ,2 7, ,9 7, <5 < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:27; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 23,3 6, ,0 8,0 360 <5 < ,0 23,3 7, ,0 8,0 340 <5 < <5 <

130 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:12; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 23,4 7, ,1 8, , , ,6 4, ,0 7, < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 26 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,4 7, ,1 8,2 280 <5 < ,4 3, ,1 9 21,5 6, ,1 8, <5 < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,0 7,6 90 3, ,1 8, ,0 1, , ,4 6,9 81 2, ,0 8, ,7 5, ,2 7, ,8 4, , <5 < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,7 7,4 87 6, ,1 8, < ,5 5, , ,0 7, * ,1 8, ,8 5, , ,2 5, , ,9

131 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,9 7,6 92 6, ,1 8, ,9 9, , ,3 6,9 81 5, ,0 7, ,1 1, , ,1 1, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,5 7,2 84 3, ,1 8,1 260 <5 < ,3 4, , ,3 6,6 75 4, ,1 7,8 260 < ,5 4, , ,7 4, , <5 < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,6 7,4 88 9, ,0 8,1 290 <5 < ,6 2, , ,3 4,6 49 3, ,0 7, ,1 2, , ,0 2, , <5 < TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kivimäki; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 22,0 7,6 90 3, ,0 8, ,0 3, , ,5 6,7 79 4, ,0 8, ,6 30 7,6 5, , ,1 5, , <5 <3 22 <3 3,7

132 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 11:24; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 23, , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:52; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 23, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 22, , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 11:12; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 23,3 6, ,7 7, , , ,3 6, ,8 7, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Sinervo; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. W; 1 24,2 7,6 94 4, ,9 8,2 290 <5 <3 26 < ,1 4, , ,9 6,2 74 2, ,9 7,9 270 < ,2 2, , <5 <3 26 <3 6, TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. >0,90 m; Klo 14:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; Lämpöt 22,0 C; 0,

133 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 10:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , < Ks Kp-rek TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <3 58 <3 28 Ks Kp-rek TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 15:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , Ks Kp-rek TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <5 < ,0 Ks Kp-rek TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <5 <3 22 <3 5,7 Ks Kp-rek TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , < ,5 Ks Kp-rek TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 8:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < Ks Kp-rek.

134 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 < Ks Kp-rek TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 8:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , <5 < Ks Kp-rek TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 8:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, , <3 31 <3 9,6 Ks Kp-rek TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , <3 24 <3 7,1 Ks Kp-rek TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 9:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , <3 39 <3 14 Ks Kp-rek TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo 15:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20, , <5 <

135 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 9:56; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 9:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 9:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 19, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 8:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 <

136 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 19, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , ,3

137 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:21; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Klo 11:09; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. SW; Ei näytteitä! TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , ,3

138 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 11:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , ,8

139 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:09; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,5 9,2 90 6, ,9 7, ,5 6, , ,5 6, ,9 7, ,5 8, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,8 9,5 93 5, ,9 7, ,8 5, , ,8 5, ,9 7, ,5 12,6 9, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:21; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,6 9,0 88 5, ,9 8, ,6 6, , ,6 5, ,9 8, ,1 8, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:47; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,6 9,2 90 4, ,9 7, ,6 5, ,6 9,1 88 5, ,9 7, ,3 6, , ,8 0, ,1 28 3,0 0, , TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:49; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,6 9,3 92 4, ,0 8, ,6 4, , ,6 3, ,0 8, ,6 8, , ,4 9, ,

140 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 9:46; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,2 8,9 86 5, ,8 7, ,2 9,2 88 7, , ,2 9,2 89 6, ,8 7, ,1 9, < ,1 8, , ,6 0, ,2 30 3,3 0, , ,3 0, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,8 9,6 92 9, ,6 7, ,8 9,4 90 E , ,8 8, ,8 7, TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,6 9, ,6 7, ,5 9, ,6 7, TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,0 9, ,6 7, ,8 8, ,7 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,3 9, ,5 7, , ,8 7 12,5 9, ,8 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 10:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, ,

141 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,1 9,6 95 8, ,0 8, ,9 9, , ,7 9,7 94 9, ,1 8, TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,3 9,5 94 4, ,0 8, ,3 4, , ,3 6, ,1 8, ,2 9, , ,1 8, , , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Laurikainen; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 8,7 87 5, ,1 7, ,5 5, , ,5 6, ,0 7, , ,0 40 8,6 3, , ,4 2, , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,8 8,4 84 3, ,1 8, ,8 3, , ,8 3, ,1 8, , , ,6 5, , ,6 4, , ,9

142 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 79,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,8 9,2 92 2, ,1 8, <2 5 13,8 2, , ,8 3, ,1 8, , , , , < ,6 4, , ,4 4, , TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,9 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,8 9, ,6 7, ,9 12,0 9, ,7 7, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,0 9,4 91 8, ,0 7, ,0 7, ,9 10,5 12,1 9,4 90 7, ,9 7, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,0 9,1 89 5, ,0 7, ,0 5, , ,9 9,0 89 6, , ,5 12,6 9, ,0 7, TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 9,6 9,8 89 7, ,8 7, TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:07; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,6 9,1 87 9, ,8 7, ,5 11,5 9, , ,8 7,

143 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,9 8,5 83 6, ,0 8, ,9 6, ,1 36 9,5 12,9 8,6 84 6, ,0 7, TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,3 9,4 93 3, ,0 7, ,2 3, ,0 9 12,8 9,2 90 4, ,0 7, TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,3 9,3 92 4, ,0 7, <2 5 13,3 4, , ,3 9,0 90 4, ,0 7, ,2 9, , ,2 9, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,4 9,2 91 5, ,1 8, ,4 7, , ,4 9,0 90 6, ,0 7, ,2 9, , ,0 8, , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 13:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,9 8,9 87 5, ,1 8, ,2 8, , ,1 9,1 88 9, ,1 8, ,0 9, , ,0 9, ,

144 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,8 9,0 90 3, ,1 8, ,8 3, , ,8 8,8 88 4, ,1 8, ,6 8, , ,4 8, , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,2 9,5 92 8, ,1 8, <2 5 12,0 7, , ,9 9,4 91 9, ,1 8, ,9 9, ,1 17,5 11,5 8, , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell-Jok; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,9 8,7 87 3, ,1 8, ,8 3, , ,8 3, ,1 8, , , ,1 8, , ,7 4, , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 10:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, ,

145 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,0 9,0 86 5, ,6 7, , ,7 48 9,5 12,5 9, ,7 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Laurone; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,7 9,5 92 5, ,9 7, ,7 5, , ,7 9,1 89 5, ,0 7, ,4 8, , TURM / 58K Halisten kalaporras Klo 12:53; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; Lämpöt 10,5 C; 0,

146 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Öljyind Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml mg/l TURM / 137NE Lessor NE (Paraisten ylim tarkkailu 2018) Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; 0-0,2 <0, ,9 11,0 91 3, ,8 7, ,1 3, ,8 10 6,2 3, ,9 7, ,5 6,1 10, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; 0-0,2 <0, ,9 10,8 90 3, ,8 7, ,9 3,0 10 5,9 10,9 91 3, ,8 7, ,9 11, , ,9 10, ,9 28 3,7 0, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; 0-0,2 <0, ,7 10,8 90 3, ,9 7, ,8 3, ,8 10 5,9 10,8 90 3, ,9 7, ,7 11, ,

147 TESTAUSSELOSTE #1 1 (2) Telekatu TURKU Tilausnro (4LOU-SUO/TRE), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus /20142, meri MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio µg/l <50 Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio µg/l <50 *Öljyn hiilivetyindeksi µg/l <50 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Heli Orakangas Ymp.asiantuntija(FM) TIEDOKSI Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö/laboratorio@lsvsy.fi Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 (03) TAMPERE TAMPERE *(03) heli.orakangas@kvvy.fi

148 TESTAUSSELOSTE #1 2 (2) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio SFS-EN ISO :2001 (TL25) Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio SFS-EN ISO :2001 (TL25) *Öljyn hiilivetyindeksi SFS-EN ISO :2001 (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus Tutkimuslaitoksen nimi TL25 KVVY/Tampere (FINAS T064) MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio 2018/88294 Määritysrajan alitus Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio 2018/88294 Määritysrajan alitus *Öljyn hiilivetyindeksi 2018/88294 Määritysrajan alitus Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

149 TESTAUSSELOSTE #1 1 (2) Telekatu TURKU Tilausnro (4LOU-SUO/TRE), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus /20148, meri MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio µg/l <50 Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio µg/l <50 *Öljyn hiilivetyindeksi µg/l <50 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Heli Orakangas Ymp.asiantuntija(FM) TIEDOKSI Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö/laboratorio@lsvsy.fi Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 (03) TAMPERE TAMPERE *(03) heli.orakangas@kvvy.fi

150 TESTAUSSELOSTE #1 2 (2) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio SFS-EN ISO :2001 (TL25) Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio SFS-EN ISO :2001 (TL25) *Öljyn hiilivetyindeksi SFS-EN ISO :2001 (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus Tutkimuslaitoksen nimi TL25 KVVY/Tampere (FINAS T064) MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio 2018/88295 Määritysrajan alitus Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio 2018/88295 Määritysrajan alitus *Öljyn hiilivetyindeksi 2018/88295 Määritysrajan alitus Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

151 TESTAUSSELOSTE #1 1 (2) Telekatu TURKU Tilausnro (4LOU-SUO/TRE), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus /20138, meri MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö Öljyn hiilivetyindeksi C10-C21 fraktio µg/l <50 Öljyn hiilivetyindeksi C21-C40 fraktio µg/l <50 *Öljyn hiilivetyindeksi µg/l <50 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Heli Orakangas Ymp.asiantuntija(FM) TIEDOKSI Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö/laboratorio@lsvsy.fi Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 (03) TAMPERE TAMPERE *(03) heli.orakangas@kvvy.fi