TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2013

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otetaan laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Kesäkauden 2013 tutkimuksissa noudatetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuonna 2012 sovittiin, että Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelma päivitettiin vuonna 2012, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukevään ja alkukesän tilanteesta. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvinen sää jatkui Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan pitkään Turun seudulla, sillä maalis- ja huhtikuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Huhtikuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän, mutta yöpakkasten väistyttyä lumi alkoi huveta erittäin nopeasti. Toukokuun alkupuoli oli viileä, mutta loppukuu oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen. Kesäkuun alussa sää viileni, mutta lämpötilat olivat ajankohdalle tavanomaisia. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Suomen ympäristökeskuksen hydrologisten tietojen mukaan huhtikuun alussa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat talvelle tyypillisen pieniä. Kuukauden keskivaiheilla etelä- ja lounaisrannikolla sään lämpenemisen ja vesisateiden myötä virtaamat kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti, ja toukokuussa virtaamat laskivat. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoen virtaama kasvoi huhtikuun puolivälissä lumen sulaessa keväthuippuun, joka oli suurimmillaan noin 135 m 3 /s. Toukokuun alkupäivinä virtaama painui alle 10 m 3 /s, ja kuun puolivälin jälkeen virtaama oli alle 3 m 3 /s, lukuun ottamatta kuun lopun sateiden tuomaa lyhyttä nousua. Kesäkuun alussa virtaama oli alle 1 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa meriveden korkeus oli maaliskuun lopulla noin -55 cm, ja huhtikuun kuluessa vesi oli noususuunnassa ja oli huhti-toukokuun vaihteessa 0-linjan tuntumassa. Toukokuun alussa merivesi laski noin 20 cm ja pysytteli samalla tasolla kesäkuun alkuun, jolloin vesi nousi noin 10 cm. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Toukokuun alkupuolella suppean tutkimuksen aikaan (13.5.) päivälämpötila oli noin ºC, taivas pilvinen ja lounaanpuoleinen tuuli heikkoa (liite 1). Kesäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) päivälämpötila oli noin 15

4 4 26 ºC. Ensimmäisenä päivänä taivas vaihteli pilvettömästä puolipilviseen, ja toisena päivänä taivas oli ajoittain täysin pilvinen. Tuuli oli molempina päivinä heikkoa tai ajoittain kohtalaista; suunta oli ensimmäisenä päivänä etelän tai idän puoleinen, mutta toisena päivänä tuuli oli kääntynyt luoteeseen. Toukokuun puolivälin näytteenottotietojen mukaan vesi oli monin paikoin ruskehtavaa. Etenkin Naantalinsalmessa ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä väri oli hyvin voimakas, ja Rajakarilla väri oli lievä. Aiheuttajaksi arveltiin panssarileväkukintaa, mikä sai varmistusta, kun yleisöhavainnon vuoksi Naantalin ympäristönsuojelutoimen Luonnonmaan länsirannalta ottamassa näytteessä todettiin panssarileväkukinta, jonka pääasiallinen aiheuttaja oli Peridiniella catenata. Turussa jäteveden purkupaikalla vesi saattoi olla ruskeaa myös jäteveden vuoksi, sillä paikalla tuntui lievä jäteveden haju. Kesäkuun alun näytteenottotietojen mukaan Pansion öljysataman edustalla (240) veden pinnassa oli öljyä. Airismaalla (225) pohjan läheinen näyte oli silmämääräisesti samea. Paraisten Kirkkoselän (148) näyte otettiin väylän reunasta, jossa veden syvyys oli noin 7 metriä Veden lämpötila Keväällä toukokuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 7 13 ºC. Näytteenoton jälkeen jatkui lämmin sääjakso, mutta ilma hieman viileni kuun vaihteen aikoihin. Kesäkuun alussa vesi oli pinnassa ºC. Viileintä vesi oli Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuun tuntumassa ja lämpimintä Askaistenlahden sisäosassa. Pintakerroksessa paikoin viiden metrin syvyyteen saakka vesi oli selvästi lämpimämpää kuin syvempänä. Esimerkiksi Bläsnäsin ja Kirkoherransaaren syvänteissä suurimmassa osassa vesipatsasta lämpötila oli 2 3 ºC Suolaisuus ja sameus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 3,2 5,0. Airismaata lukuun ottamatta suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (<5 ), joten valumavesien vaikutus tuntui merialueella. Kesäkuun alussa veden suolaisuus oli pinnassa 4,3 5,4 (kuva 2). Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Askaistenlahdella ja Luonnonmaan länsipuolella, Pohjois- ja Pitkänsalmen sisäosassa sekä Raisionlahden perukassa ja Paraisten Kirkkoselällä. Airismaata myöten oli selvää suolaisuuden alenemista (5 5,4 ). Aurajoen Halisista virtaavan veden sameus oli 23 FNU.

5 5 Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa tulokset olivat 1,1 20 FNU (kuva 2), ja sameusarvot olivat pääosin varsin pieniä. Vain Raisionlahden pohjukassa vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU), ja Pitkässäsalmessa arvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU). Intensiivipisteitä (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) tarkasteltaessa sameusarvo pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi vain Pitkänsalmen eteläosassa. Sameusarvot olivat selvästi tavanomaista pienempiä Raisionlahdessa ja Pohjoissalmessa, ja muissa paikoissa sameusarvot olivat hieman keskimääräistä pienempiä Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Pohjan lähellä selvästi heikoin happitilanne oli Bläsnäsinlahden syvänteessä (kuva 3), missä happi oli loppu. Kirkkoherransaaren syvänteen pohjalla hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %). Papinluodon ja Haarlansalmen syvänteiden pohjalla happikyllästys oli selvästi alentunut mutta happea oli vielä kohtalaisen paljon ja määrä riitti lohensukuisten kalojen viihtymiseen (yli 7 mg/l). Pinnassa oli kasviplanktonin yhteyttämisen aiheuttamaa hapen ylikyllästystä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen sisäosassa.

6 6 4,3 Merimasku 4,9 4,8 4,5 Luonnonmaa Rymättylä 4,8 Naantali 5,3 Raisio 4,3 5,3 Satava 5,1 Kakskerta 4,7 5,1 4,7 4,8 5,0 Kaarina Kuusisto 5,0 5,1 5,1 4,7 Suolaisuus ( ), pinta Kesäkuu ,0 5,1 4,8 4,7 4,8 Airismaa 5,4 Parainen 4,7 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 2,9 Merimasku 2,0 2,1 2,6 Luonnonmaa Rymättylä 1,6 2,8 1,8 Naantali 2,2 2,4 4,0 Raisio 2,6 20 4,5 Satava 6,7 6,2 2,0 2,6 3,9 3,0 Kakskerta 6,0 7,1 8, Kaarina Kuusisto 18 5,0 3,8 3,3 3,0 6,2 6,7 6,0 Sameus (FNU), pinta Kesäkuu ,8 9,2 7,1 8,6 8,8 11 Airismaa 1,1 1,8 3,0 Parainen 2,4 2,5 3,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2013.

7 7 54 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Kesäkuu Airismaa Parainen 83 < km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2013.

8 Typpipitoisuus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Rajakarilla, Airismaalla, Kotkanaukolla ja Väskinsaaren edustalla sekä Paraisten jätevedenpurkupaikalla pitoisuus oli noin µg/l ja muissa paikoissa yli µg/l. Naantalinsalmessa pitoisuus oli hyvin korkea ilmeisesti panssarileväkukinnan johdosta. Mineraalitypen määrät olivat erityisen korkeita Turussa jätevesien purkupaikalla. Muissa paikoissa ammoniumtypen määrät olivat pieniä tai alle määritysrajan (<3 µg/l), mutta monin paikoin nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkea; vain Hahdenniemessä pitoisuus oli alle määritysrajan (<5 µg/l). Kesäkuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä 670 µg/l ja ammoniumtyppeä 10 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jätevesien purkupaikalla, jossa pitoisuus oli µg/l (kuva 4). Pitkän-, Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin asti sekä Aurajokisuun tietämillä ja Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli µg/l. Raisionlahdessa, Viheriäistenaukolla ja Naantalinsalmessa sekä Askaistenlahdella pitoisuus oli noin µg/l. Vapparilla, Kotkanaukolla ja Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Ammoniumtyppeä oli kokoomanäytteessä <3 58 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 190 µg/l (kuva 4). Nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli <5 660 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Pääasiassa pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan (<5 µg/l), mutta Linnanukon tuntumassa, Pitkässäsalmessa keskiosaan saakka sekä Paraisten jätevedenpurkupaikalla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Intensiivipisteitä tarkastellessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi pienempiä Raisionlahden Hahdenniemessä ja Pitkänsalmen eteläosassa. Pitoisuudet olivat Naantalinsalmessa, Viheriäistenaukolla, Väskin edustalla ja Kotkanaukolla keskimääräistä korkeampia, ja myös Airistolla typpeä oli hieman tavanomaista enemmän. Vertikaalinäytteissä kokonaistyppipitoisuudet olivat kohonneita pohjan lähellä erityisesti Kirkkoherransaaren syvänteessä. Turussa jätevesien vaikutus tuntui selvästi purkualueella korkeina typpipitoisuuksina. Myös Linnanaukolla ja Pitkänsalmen keskiosaan asti typpipitoisuudet olivat kohonneita, eikä jäte- ja jokiveden vaikutusta voinut erottaa. Paraisten jätevesien vaikutus ei erottunut purkualueen typpipitoisuuksissa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrässä näkyi paikallisen jätevesikuormituksen vaikutus enintään hyvin lievänä.

9 9 510 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km 6 Merimasku <3 <3 Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio 11 4 <3 Satava 11 5 <3 10 <3 16 Kakskerta Kaarina Kuusisto 4 <3 <3 < Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa 4 <3 <3 Parainen <3 <3 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella kesäkuun alussa 2013.

10 Fosforipitoisuus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Selvästi korkeimmat pitoisuudet olivat Naantalinsalmessa ja Hahdenniemessä ilmeisesti panssarileväkukinnan johdosta. Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin µg/l ja Airistolla noin 35 µg/l. Fosfaattifosforia oli 2 19 µg/l, joten määrät olivat tutkimusalueen sisäosissakin varsin pieniä. Kesäkuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforimäärä oli 130 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 30 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 150 µg/l (kuva 5). Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähisalmissa sekä Askaistenlahdella ja Kotkanaukolla pitoisuus oli noin µg/l. Airistolla ja Vapparilla, fosforia oli noin 20 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli Raisionlahden pohjukassa 53 µg/l, mutta muualla pitoisuudet olivat pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ) selvästi pienempi vain Raisionlahden Hahdenniemessä. Pitkänsalmen eteläosassa fosforia oli hieman tavanomaista enemmän, ja muualla määrät olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä tai kohtalaisia. Vain Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteessä pohjan lähellä kokonaisfosforin määrä oli erittäin korkea (>100 µg/l). Turussa jätevedet todennäköisesti nostivat fosforipitoisuuksia jonkin verran, mutta lähialueella saattoi tuntua myös Aurajoen kuormitus ja matalien alueiden savisameus. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla ei ollut havaittavissa jätevesien vaikutuksia fosforimäärissä Klorofyllipitoisuus Toukokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat erittäin korkeita etenkin Naantalinsalmessa ja Hahdenniemessä, missä silmämääräisestikin vesi oli erittäin ruskeaa panssarileväkukinnan johdosta. Airistolla klorofylliä oli noin 20 µg/l, ja pitoisuus oli pienin Paraisten jätevedenpurkupaikalla. Kesäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 4,0 31 µg/l (kuva 5). Selvästi korkeimmat pitoisuudet eli noin 30 µg/l olivat Linnanaukon tuntumassa. Pitkässäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmissa keskiosaan asti ja Askaistenlahdella pitoisuus oli noin µg/l. Naantalinsalmessa ja Raisionlahdessa klorofyllimäärä oli selvästi pudonnut toukokuun puolivälin määristä. Pienin pitoisuus oli Airismaalla.

11 11 40 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km 12 Merimasku 8,1 7,4 14 Luonnonmaa Rymättylä 8, Naantali ,3 Raisio 7,8 21 6,7 Satava ,0 11 5,9 18 Kakskerta Kaarina Kuusisto 12 7,3 6,9 6, Klorofylli (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa 4,0 8,3 6,2 Parainen 6,0 6,3 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 30 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävä Turussa paikoin Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmessa. Tyydyttävään luokkaan kuului Pitkäsalmi. Muualla tila oli erinomainen tai hyvä, eikä hygieenisesti huonoja alueita ollut. Intensiivipisteitä tarkastellessa bakteerimäärät olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi pienempiä Uittamolla ja Raisionlahden Hahdenniemessä. Muilla intensiivipaikoilla bakteerimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi Turussa Linnanaukon tuntumassa. Merimasku Naantali 2 Luonnonmaa 3 0 Rymättylä 0 2 Raisio <2 20 <10 Satava <2 1 <10 Kakskerta Kaarina Kuusisto < Hygieeninen tila pinnassa Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin merialueelta Jokivesiä tuli loppukeväällä merialueelle varsin vähän: vaikka Aurajoen kevättulva oli huhtikuun puolivälissä lumien sulaessa, virtaama painui alle 10 m 3 /s jo toukokuun alkupäivinä, ja kuun puolivälin jälkeen virtaama oli pieni lukuun ottamatta kuun lopun sateiden tuomaa lyhyttä nousua. Kesäkuun alussa virtaama oli hyvin pieni. Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin, mutta kesäkuun alussa sää oli ajankohdalle tavanomainen. Toukokuun puolivälissä suppean näytteenoton aikaan merialueen vesi oli laajalla alueella ruskeaa ilmeisesti panssarileväkukinnan johdosta. Merivesi oli vielä viileätä. Kesäkuun alussa vesi oli pinnassa ºC, joten alueelliset lämpötilaerot olivat suuria. Vesi oli lämmennyt vain pinnasta, ja viiden metrin syvyyteen saakka vesi oli selvästi lämpimämpää kuin syvempänä. Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa selvänä Airismaata myöten. Sameusarvot olivat pääosin varsin pieniä. Happitilanne oli pohjan lähellä pääosin hyvä, mutta Bläsnäsin syvänteen pohjalta happi oli loppu ja Kirkkoherransaaren syvänteen pohjalla hapenvajaus oli voimakasta. Pinnassa oli kasviplanktonin yhteyttämisen aiheuttamaa hapen ylikyllästystä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen sisäosassa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun puolivälissä µg/l ja kesäkuun alussa µg/l. Molemmilla kerroilla Turussa jäteveden purkupaikalla typpipitoisuus oli hyvin korkea, mutta toukokuun alussa typpipitoisuus oli yli µg/l etenkin salmialueilla, ja Naantalinsalmessa pitoisuus oli hyvin korkea ilmeisesti panssarileväkukinnan johdosta. Ammoniumtypen määrät olivat pieniä tai alle määritysrajan (<3 µg/l) lukuun ottamatta Turussa jäteveden purkualuetta, mutta monin paikoin nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkea. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun puolivälissä µg/l. Selvästi korkeimmat pitoisuudet olivat Naantalinsalmessa ja Hahdenniemessä ilmeisesti panssarileväkukinnan johdosta. Kesäkuun alussa fosforia oli µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 150 µg/l. Fosfaattifosforin määrät olivat tutkimusalueen sisäosissakin varsin pieniä lukuun ottamatta Raisionlahden pohjukassa. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä tai kohtalaisia. Vain Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteessä pohjan lähellä kokonaisfosforin määrä oli erittäin korkea (>100 µg/l). Klorofyllipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun puolivälissä µg/l. Pitoisuudet olivat erittäin korkeita etenkin Naantalinsalmessa

14 14 ja Hahdenniemessä, missä silmämääräisestikin vesi oli erittäin ruskeaa panssarileväkukinnan johdosta. Kesäkuun alussa klorofylliä oli 4,0 31 µg/l, ja selvästi korkeimmat pitoisuudet eli noin 30 µg/l olivat Linnanaukon tuntumassa. Kasviplanktonin kevätkukinta oli ilmeisesti päättymässä mutta klorofyllimäärät eivät vielä olleet alkukesälle tavanomaisen pieniä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävä Turussa paikoin Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmessa. Tyydyttävään luokkaan kuului Pitkäsalmi. Muualla tila oli erinomainen tai hyvä, eikä hygieenisesti huonoja alueita ollut. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä kesäkuun alussa oli kokonais- ja nitraatti+nitriittitypen määrät huomattavasti korkeampia kuin kuormittamattomalla merialueella, mutta ammoniumtypen määrä oli pieni. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli korkea mutta hygieeninen tila hyvä. Virtaama oli pieni, joten jokivesiä tuli alueelle vähän. Turussa jätevesien vaikutus näkyi selvästi typpimäärän nousuna jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa, missä myös hygieeninen tila heikkeni lievästi. Jätevedet todennäköisesti nostivat myös fosforipitoisuuksia jonkin verran, mutta Turussa lähialueella saattoi fosforimäärissä tuntua myös Aurajoen kuormitus ja matalien alueiden savisameus. Naantalinsalmessa jätevesien vaikutus ei näkynyt, mutta toukokuun puolivälissä alueella oli erittäin voimakas panssarileväkukinta. Paraisten purkupaikalla jätevesien vaikutusta ei erottunut. Turussa 14. kesäkuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSME, c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/vt. Kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, , < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 12, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 13, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 7, , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulsuunt. SW; 1 12, , < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 9, , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,0 12, , ,4 400 <5 < ,5 2, ,3 10 3,8 6, ,7 7, ,1 10, , <3 21 <2 6, TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,6 12, , , ,9 3, ,3 10 3,4 10,9 85 3, ,7 7, ,5 3,2 10, , <5 <3 18 <2 6, TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,6 12, , , ,0 1, ,2 12,0 95 2, ,6 7, ,7 11, , <5 <3 19 <2 6, TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,4 12, , , ,8 10 2,7 11,1 85 1, ,7 7, ,1 3, , ,5 0, ,1 28 2,4 0,26 < , <5 <3 20 <2 6,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,6 13, , , ,6 1, ,3 10 5,3 13, , ,7 8, ,5 13, , ,8 11, , <3 20 <2 8, TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17,3 11, , ,7 8, ,5 8,0 69 5, ,4 7, <5 < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,3 12, , ,1 8, ,9 12, , ,3 10 3,6 10,1 79 3, ,6 7, ,5 9, ,7 20 2,4 9, , ,1 8, ,8 30 1,8 5, , ,6 3, , <5 <3 25 <2 7, TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,9 10, ,0 8,0 450 <5 < ,6 10,0 84 6, , ,0 5,9 8, ,5 7, < TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,5 12, ,0 7, ,1 11, ,0 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,9 12, ,8 7, ,8 12, ,9 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,3 12, , ,7 7, , ,8 11, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,3 6, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,8 13, , ,5 420 < ,4 12, , ,4 10 4,6 7,2 58 3, ,6 7, <5 < , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,8 13, , , ,3 5, ,4 10 4,9 12, , ,7 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 14,7 14, , ,6 410 < < ,1 2, ,3 10 6,9 13, , ,6 8, ,3 12, , ,3 12, , <5 <3 24 <2 10, TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16,6 14, , , ,6 2, ,4 10 6,6 12, , ,5 8, ,4 12, ,9 40 1,8 11, , ,7 10, , < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; , , ,6 380 <5 <3 20 < ,1 1, ,4 10 6,3 13, , ,6 8, <2 20 4,0 13, , <2 40 1,9 11, , ,2 10, , <2 8, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,9 12, , ,4 8,6 320 <5 <3 16 < ,6 0, ,4 10 8,0 13, , ,5 8, <2 20 3,9 13, ,9 290 <5 <3 14 <2 40 1,9 12, , ,9 10, , ,9 8, , < <2 4,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,8 13, , ,7 8, < ,5 14,2 13, , ,0 8, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,0 15, , , < ,6 6, ,3 9,5 8,3 11,1 98 3, ,4 7, TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,5 15, , , <2 5 11,4 3, ,4 10 7,4 10,9 94 4, , ,8 10, ,6 7, < TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; ,3 10, ,3 8, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,9 12, , ,3 8,5 440 <5 < < ,3 13, , ,3 8,4 500 < <5 < , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,2 13, , , , , ,0 9,0 77 6, ,4 7, < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16,0 14, , , < <2 5 11,0 3, ,4 9 7,3 11,1 96 4, ,5 7, < <2 7, TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15, , ,3 8, ,6 2, ,4 10 7,2 11,6 99 3, ,5 8, ,6 11, ,9 7, ,5 2,3 11, , < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 26 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,5 14, , ,7 510 < < ,7 1, ,4 10 8,7 11, , ,4 8, <2 20 2,6 10, , ,7 10, , < TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 26 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 17,4 12, , ,8 8, ,9 2, ,3 10 2,5 9,1 69 1, ,7 7, ,0 9, ,8 23,5 2,0 9, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,4 12, , ,8 9,0 410 <5 < ,5 1, ,7 11,4 92 1, ,5 7, <2 20 1,2 11, , ,9 10, , <5 <3 27 <2 7, TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,8 11, , ,5 8,8 440 <5 <3 25 < ,4 2, ,0 10 2,8 8,2 63 1, ,6 7, ,4 8, ,7 17,5 2,3 8, , < < TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 21,6 10, , ,3 8, ,6 2, ,0 10 3,2 6,4 50 1, ,5 7, ,4 6, ,6 19 2,4 7, , < TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,2 13, , ,9 8, ,7 1, ,5 11,9 95 1, ,5 7, ,2 30 1,1 11, , ,9 10, , <5 <3 28 <2 8,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,8 4, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,5 8, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16,7 9, TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,5 12, , ,1 7, , ,4 12, ,4 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,6 12, , ,4 400 <5 <3 18 < ,4 2, ,4 11,9 95 1, ,6 7, <2 15 2,2 11, , < <5 <3 19 <2 6, TURM / 58K Halisten kalaporras Klo 14:20; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 27 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; x P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8