TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2015

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä vielä vuonna 2015 Maskun kunta jo lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon n.s. jälkitarkkailun osalta. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuu oli Turun seudulla lämpötiloiltaan lähellä keskimääräistä, mutta kova tuuli sai ilman tuntumaan kolealta. Sademäärä oli tavanomaista suurempi, ja etenkin kuun puolivälin jälkeen oli useita sateisia päiviä. Kesäkuun viimeisinä päivinä ja heinäkuun alussa päivälämpötila oli yli 20 ºC ja ilma poutainen. Aurajoen Halistenkoskessa virtaama oli ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) kesäkuun puolivälissä reilun viikon ajan hyvin pieni (<1 m 3 /s). Kuun loppupuolella sateet nostivat virtaaman hyvin nopeasti, ja keskivirtaama oli 33 m 3 /s, mutta alkoi heti pienetä. Kesä-heinäkuun vaihteessa virtaama painui <5 m 3 /s, ja heinäkuun alussa Turun merialueen laajan näytteenoton aikoihin virtaama oli noin 1 2 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa kesäkuussa ja heinäkuun alussa meriveden korkeus vaihteli 0 ja noin +20 cm:n välillä (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan merivesi oli nousussa ja kesä-heinäkuun vaihteessa laskemassa. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan ( , liite 1) ilman lämpötila oli ºC, taivas lähes täysin pilvessä ja luoteenpuoleinen tuuli heikkoa tai kohtalaista. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) ilman lämpötila oli ºC, ja taivas oli ensimmäisen päivänä aluksi puolipilvinen mutta myöhemmin lähes täysin pilvessä. Etelänpuoleinen tulli oli heikkoa tai kohtalaista. Näytteenottotiedoissa ei ollut kesäkuun puolivälissä mainintoja poikkeuksellisista havainnoista. Heinäkuun alussa Raisionlahdessa vesi virtasi siltojen alla kohti pohjukkaa, ja Kallanpäässä (245) pohjan läheinen näyte oli samea.

4 Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli lämmennyt pari astetta. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 22 ºC. Meriveden lämpötila oli pinnassa ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötila oli varsin lähellä ajankohdan pitkänajan keskiarvoa (vuodet ). Ylimmät vesikerrokset olivat lämmenneet viitisen astetta, ja kymmenen metrin syvyydessä veden lämpötila oli noin ºC. Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 6 13 ºC. Matalammilla alueilla Pitkänsalmen Papinsaaren edustalla lämpötilaero oli alle 1 ºC, mutta Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä lämpötilaero oli viitisen astetta Meriveden suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 4,7 5,6. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Useimmilla paikoilla suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ), ja vain Rajakarilla, Airismaalla ja Kotkanaukolla suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 3,1 5,6 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Pitkässäsalmessa, Haarlansalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa suolaisuus oli alentunut voimakkaasti. Turussa muilla salmialueilla sekä Vapparilla, Raisionlahdessa, Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdessa suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Airistolla ja sen tuntumassa aleneminen oli lievää. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 5,8. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä joki- ja valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa jonkin verran, vaikka Aurajoen virtaama oli näytteenoton aikaan pieni. Samoin heinäkuun alussa valumavesien vaikutus tuntui Turun-Kaarinan salmialueella, Vapparilla, Raisionlahdessa ja Askaistenlahdessa. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 47 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 3,9 38 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkässäsalmessa Papinsaaren tietämille sekä Pohjois- ja Pukinsalmessa keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Vapparin pohjoisosaan ja Viheriäistenaukolle saakka sekä Paraisten Kirkkoselällä. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä raja-arvo alittunut Airistollakaan vielä 10 metrin syvyydessä.

5 5 5,3 Merimasku 5,5 5,5 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 5,5 5,5 Naantali 5,5 5,5 Raisio 5,2 5,4 5,4 5,4 Satava 5,1 5,3 5,5 5,3 4,9 5,3 Kakskerta 4,9 3,1 4,7 4,6 4,8 Kaarina Kuusisto 4,9 5,1 5,1 5,3 5,3 5,3 5,1 4,9 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,8 5,0 3,1 4,8 4,7 4,6 Airismaa 5,6 5,5 5,3 Parainen 5,3 5,3 5,5 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 8,2 Merimasku 4,2 3,9 9,2 Luonnonmaa Rymättylä 6,2 6,0 7,9 Naantali 6,4 6,0 Raisio Satava , Kakskerta Kaarina Kuusisto Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 3,9 5,2 9,7 Parainen 8,5 7,6 12 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2015.

6 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä (kuva 3), ja happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 25 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) syvänteissä lähellä pohjaa Pohjoissalmessa, Vapparilla Loskarnäsissä ja Lessorilla sekä Kuparivuorella ja Askaistenlahdella Papinluodossa. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi pohjan lähellä ei monissa muissakaan paikoissa ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Raisionlahdella ja Viheriäistenaukolla koko vesipatsaassa ja paikoin muualla alusvedessä happimäärä oli tätä alempi. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) ei ollut. 39 Merimasku 42 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu 2015 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2015.

7 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Tulos oli selvästi muita korkeampi Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla, ja näissä paikoissa myös nitriitti- ja nitraattitypen määrä oli hyvin korkea. Ammoniumtyppimäärät olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä µg/l ja ammoniumtyppeä 20 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Lähes koko Pitkässäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa kokonaistyppeä oli noin µg/l. Pitkänsalmen eteläosasta Vapparin pohjoispäähän, Pukinsalmen keski-osassa ja Haarlansalmessa ja Raisionlahden pohjukassa typpeä oli noin µg/l. Muualla typpimäärä oli µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea samalla alueella kuin kokonaistyppikin. Ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin (kuva 4). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi korkeampia Pitkässäsalmessa, Vapparin pohjoisosassa, Kuuvannokalla ja Airistolla ja jonkin verran tavallista korkeampia myös Naantalin- ja Kotkanaukolla. Tarkastelujaksoon sisältyi vuosia, jolloin Raision kaupungin jätevedenpuhdistamo oli toiminnassa, ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä typpimäärä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi. Pohjois- ja Naantalinsalmessa sekä Viheriäistenaukolla typpimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen määrät olivat hyvin korkeita (>100 µg/l) pohjan lähellä Vapparin pohjoisosassa, Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Pansion edustalla, Naantalinsalmessa, Väskin edustalla ja Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella ja sen tuntumassa korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Myös Aurajoen vedessä kokonaistyppipitoisuus oli korkea, eikä Linnanaukon ulkopuolella voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Paraisten jätevesien vaikutus ei tuntunut typpiyhdisteiden määrissä pinnassa, ja lähellä pohjaa ammoniumtyppimäärässä saattoi tuntua jäteveden ohella myös Bläsnäsin syvänteen vaikutusta. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei näkynyt typpipitoisuuksissa.

8 8 450 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku 7 5 <3 <3 Luonnonmaa Rymättylä 6 19 <3 Naantali 9 5 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2015.

9 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l ja korkeimmat Hahdenniemessä ja Pitkässäsalmessa. Pitoisuus oli noin µg/l Pohjoissalmessa, Vapparilla, Naantalin edustalla ja Kotkanaukolla. Airistolla pitoisuus oli 20 µg/l. Fosfaattifosforia oli alle 10 µg/l lukuun ottamatta Hahdenniemeä ja Uittamon edustaa, jossa fosfaattifosforia oli noin µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 150 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 69 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli korkea matalissa savisameissa paikoissa Raisionlahden pohjukassa ja Pitkässäsalmessa sekä jätevesien vuoksi Turussa purkupaikalla. Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli suurimmassa osassa aluetta tyydyttävä. Turun- Kaarinan salmissa tila oli välttävä mutta Pitkässäsalmessa huono kuten myös Turussa jätevesien purkupaikalla ja Raisionlahden pohjukassa. Fosfaattifosforia oli Raisionlahden pohjukassa noin 70 µg/l ja Turussa jäteveden purkupaikalla noin 30 µg/l. Muualla fosfaattifosforin määrä oli pieni. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon nähden tavallista korkeampi Vapparin pohjoisosassa, Uittamolla ja Rajakarilla. Raisionlahdessa Hahdenniemessä fosforimäärä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Bläsnäsinlahdella ja Kallanpäässä, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa jätevedet nostivat fosforipitoisuutta purkupaikalla, mutta Linnanukolla vaikutusta ei voinut erottaa. Purkualueella tuntui myös Aurajoen ja matalien savisameiden alueiden vaikutus. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,9 22 µg/l. Määrä oli noin 20 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla myös Pitkänsalmen eteläosassa, Pohjoissalmessa ja Raisionlahdessa. Kasviplanktonin kevätkukinta oli todennäköisesti vielä meneillään, sillä vesi oli viileää. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 6,0 26 µg/l (kuva 5). Korkeimmat pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi tai hyviksi luokiteltavia alueita, ja merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (v ) pienempi vain Hahdenniemessä ja ajankohdan keskiarvon mukainen Pohjoissalmessa. Pitoisuus oli ajankohdan keskiarvoa selvästi suurempi Pitkänsalmen eteläosassa, Vapparin pohjoisosassa sekä Airistolla ja hieman tavallista korkeampi Kotkanaukolla ja Naantalin edustalla. Turussa purkupaikalla ei ollut havaittavissa jätevesien aiheuttamaa klorofyllimäärän nousua. Paraisten purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden.

11 11 28 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km 7,7 Merimasku 7,2 6,5 6,5 Luonnonmaa Rymättylä 9,4 6,0 8,4 Naantali 10 9,2 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa 8,4 7,2 11 Parainen 11 8,0 10 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli <10 kpl/100 ml. Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml (kuva 6). Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli purkupaikalla huono ja lähialueilla välttävä tai tyydyttävä. Lähes koko tutkimusalueella hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa selvästi purkupaikalla ja lievemmin Linnanaukolla sekä Pohjois-, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku Naantali 2 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 3 Raisio <2 <2 4 4 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2015 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja keskikesän laajan tarkkailun Aurajoen virtaama vaihteli alku- ja keskikesän taitteessa paljon. Kesäkuun puolivälin lyhyt alivirtaamajakso päättyi kesäkuun lopulla, kun sateiden johdosta virtaama oli äkkiä 33 m 3 /s. Heinäkuun alussa keskikesän laajan tarkkailun aikaan virtaama oli jälleen 1 2 m 3 /s. Koska virtaama vaihteli paljon, myös joki- ja valumavesissä mereen tullut kuormitus vaihteli paljon. Heinäkuun alussa Halisista otettujen näytteiden perusteella jokivesi oli sameaa. Typpipitoisuus oli hyvin korkea, ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli hyvä. Kesäkuun puolivälissä veden lämpötila oli pinnassa ºC, ja vesi oli lämmennyt kuun alkuun verrattuna vain pari astetta. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa ºC. Intensiiviasemien perusteella lämpötila oli varsin lähellä ajankohdan pitkänajan keskiarvoa (vuodet ). Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 6 13 ºC, joten vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Myös Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä lämpötilaero oli viitisen astetta. Sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa kesäkuun puolivälissä 4,7 5,6 ja heinäkuun alussa 3,1 5,6. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä jokija valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa jonkin verran, vaikka Aurajoen virtaama oli näytteenoton aikaan pieni. Samoin heinäkuun alussa valumavesien vaikutus tuntui Turun-Kaarinan salmialueella, Vapparilla, Raisionlahdessa ja Askaistenlahdessa. Heinäkuun alun tulosten mukaan syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 5,8. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, ja happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 25 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) syvänteissä lähellä pohjaa Pohjoissalmessa, Vapparilla Loskarnäsissä ja Lessorilla sekä Kuparivuorella ja Askaistenlahdella Papinluodossa. Lisäksi pohjan lähellä ei monissa muissakaan paikoissa ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l), ja Raisionlahdella ja Viheriäistenaukolla koko vesipatsaassa ja paikoin muualla alusvedessä happimäärä oli tätä alempi. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat kesäkuun puolivälissä pienemmät kuin heinäkuun alussa, mutta fosforimäärissä ei ollut selvää eroa. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l ja kokonaisfosforin 150 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (5 200 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (20 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kas-

14 14 viplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Lähes koko Pitkässäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa kokonaistyppeä oli noin µg/l. Pitkänsalmen eteläosasta Vapparin pohjoispäähän, Pukinsalmen keski-osassa ja Haarlansalmessa ja Raisionlahden pohjukassa typpeä oli noin µg/l. Muualla typpimäärä oli µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea samalla alueella kuin kokonaistyppikin, mutta ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin. Tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli korkea matalissa savisameissa paikoissa Raisionlahden pohjukassa ja Pitkässäsalmessa sekä jätevesien vuoksi Turussa purkupaikalla. Ravinteita vapautui sedimentistä heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä Kallanpäässä, ja lisäksi ammoniumtypen määrät olivat pohjan lähellä monin paikoin hyvin korkeita (>100 µg/l). Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 3,9 22 µg/l, ja kasviplanktonin kevätkukinta oli todennäköisesti vielä meneillään. Heinäkuun alussa klorofylliä oli 6,0 26 µg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmat Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa. Pitoisuus oli ajankohdan keskiarvoa selvästi suurempi Pitkänsalmen eteläosassa, Vapparin pohjoisosassa sekä Airistolla ja hieman tavallista korkeampi Kotkanaukolla ja Naantalin edustalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi luokiteltavia alueita, ja merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli <10 kpl/100 ml, ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli purkupaikalla huono ja lähialueilla välttävä tai tyydyttävä. Lähes koko tutkimusalueella hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa purkualueella ja sen tuntumassa korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Myös Aurajoen vedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, eikä Linnanaukon ulkopuolella voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Aurajoki toi hyvin vähän bakteerikuormitusta, ja sen perusteella jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa voimakkaasti purkupaikalla ja lievästi lähisalmien sisäosissa. Paraisten purkupaikalla tai Naantalinsalmessa jätevedet eivät vaikuttaneet havaittavasti veden laatuun. Turussa 17. elokuuta 2015 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSE Oy/ c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < <2 5, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , <5 <3 20 <2 7, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,7 8, ,1 8, , , , ,4 7, ,7 4, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,6 8,9 98 9, ,3 8, , , ,1 7,1 72 7, ,6 7, ,3 3, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,6 8, ,3 8, , , ,1 7,0 72 8, ,5 7, ,0 3, , < TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,8 8,0 86 7, ,3 7, ,1 8, ,7 5,8 58 6, ,4 7, ,3 2, , ,1 1, ,7 28 6,1 0, , < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,0 9, , ,5 8, ,9 6, , ,3 7,4 75 5, ,6 7, ,1 6, , ,1 5, , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 8, ,5 8, ,5 6, ,6 7, < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,5 8, ,1 8, ,2 8, , ,8 5, ,4 7, ,5 4, ,5 20 8,6 2, , ,9 1, ,6 31 6,8 0, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,0 8, ,9 8, ,5 18,3 6, ,0 7, TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,1 8, ,8 8, ,0 8, ,8 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,9 8, ,6 7, ,9 8, ,7 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,3 8, ,7 7, , ,7 7 16,7 7, ,3 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,4 8, ,9 8, ,4 8, , ,6 1, ,4 7, TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,5 8, ,3 8, , , ,5 8, ,3 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,1 9, , ,5 8, , , ,0 7,8 78 5, ,6 7, ,8 6, , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,2 9, , ,5 8, ,5 7, , ,5 7,6 75 5, ,6 7, ,1 7, ,7 40 8,5 6, , ,3 7, , < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 17,5 9, , ,46 5,5 8,2 420 < ,1 0, ,9 5, , ,5 7,9 80 4, ,57 5,6 7,9 340 < ,8 0, ,0 7, , ,0 7, , ,9 6, ,78 5, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 79,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,0 9, , ,50 5,6 8,3 420 < ,2 0, ,7 3, , ,2 9,3 98 2, ,61 5,7 8,2 370 < ,8 0, ,0 7, ,8 350 < ,0 7, , ,0 7, , ,0 7, ,81 5, , < ,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,9 7, ,9 8, ,7 6, ,9 8, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,9 6, ,3 8,1 730 < , , ,7 3, ,6 7, TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,8 7, ,3 8, ,8 7, , ,6 5,3 53 9, , ,6 2, ,7 7, < TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; ,7 4, ,2 7,8 120 < < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,1 5, ,4 8,0 490 <5 < ,5 18,4 5, ,4 7,9 490 < < TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,4 6, ,4 8, , , ,3 5, ,6 7, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,1 6, ,4 8,2 530 < <2 5 18, ,4 9 14,1 6,4 65 6, ,6 7, < TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,4 9, , ,5 8, ,9 6, , ,6 8,0 83 9, ,6 7, ,5 6, ,7 7, ,0 6, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,6 9, , ,5 8,1 410 <5 < ,3 7, , ,7 8,7 94 7, ,5 8,0 400 < ,3 6, , ,8 6, , <5 < , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,3 7,6 80 6, ,5 7, ,9 5, , ,5 5,8 57 4, ,6 7, ,7 3, ,6 23 9,6 3, , < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,3 9, , ,5 8,1 410 < ,9 4, , ,4 8,1 83 3, ,5 7,9 350 < ,7 6, , ,3 6, , <5 < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,4 8, , ,3 8,0 440 < ,2 7, , ,3 5,1 50 7, ,6 7, ,4 4, , ,3 4, , <5 < , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,8 8,6 97 8, ,3 7, ,6 8, , ,8 8, ,4 7, ,5 4, , ,7 4, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,5 9, , ,5 8, ,0 4, , ,2 7,8 78 3, ,6 7, ,5 30 8,0 6, , ,7 7, , < ,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,8 9, ,1 7, , , ,8 7, ,2 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,2 8,3 91 8, ,3 8,0 430 < ,2 8, , ,2 6,1 62 6, ,5 7, ,0 4, , < TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 21, <10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8