TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Vuonna 2018 ohjelmassa on vuosittainen veden laadun tutkimus, johon sisältyy myös kasviplanktontutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (päätös Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010). Tarkkailuohjelma päivitettiin keväällä 2016, mutta suunnitelman hyväksymiseen saakka tarkkailu jatkuu vanhan ohjelman mukaan. Vuodesta 2012 lähtien Raision entinen jätevedenpurkupaikka voitiin jättää pois tarkkailusta. Keväällä 2016 päättyi Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite, joten myös Askaistenlahden sisäosan havaintopaikan tarkkailu on päättynyt. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 33 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) tutkimus kuuluu kesän tutkimuksista poiketen ympäristöhallinnon vastuulle, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Velvoitetarkkailuun kuuluvina otetaan näytteet laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Lisäksi ylempää Ravattulasta (AU54) otetaan näytteitä velvoitetarkkailussa eri virtaamatilanteissa ravinnevirtaaman laskentaa varten. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2017/2018 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana ja sateisena ( haku ). Joulukuu 2017 oli selvästi tavanomaista lauhempi eikä kokonaisia pakkaspäiviä ollut, ja kuun keskilämpötila jäin nollan yläpuolelle. Pääosa sateista tuli vetenä, ja sademäärä oli noin 60 mm korkeampi kuin vertailujaksolla. Muutamaan otteeseen kertynyt lumipeite suli pois nopeasti, ja vuoden päättyessä maaperä oli sula ja lumeton. Tammikuussa 2018 sää jatkui lauhana. Lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja vielä kuun lopussa Turussa lämpötila oli nollan yläpuolella ajoittain yölläkin. Kaarinassa Yltöisissä keskilämpötila oli noin 2 ºC korkeampi kuin vertailujakson ( ) keskiarvo. Sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi, ja lunta oli maassa vain ajoittain. Helmikuun alussa sää kylmeni ja lunta tuli runsaasti, mutta kuun puolivälissä lauha jakso sulatti lunta. Loppukuu oli jälleen kylmä, mutta lumisateet jäivät vähiin. Helmikuu oli keskimääräistä kylmempi ja vähäsateinen: Yltöisissä keskilämpö oli noin -2,5 ºC keskimääräistä alempi ja sademäärä noin puolet keskimääräisestä. Maaliskuu oli tavallista kylmempi. Lauhoina, tuulisina päivinä lumipeite alkoi huveta, mutta vielä maaliskuun lopussa maassa lunta. Merialue alkoi jäätyä vasta helmikuun pakkasten tultua. Lunta kertyi jään päälle vain vähän, ja teräsjää vahvistui nopeasti. Saaristomerelle muodostui yhtenäinen jääpeite selkäalueita myöten. Maaliskuun puolivälissä jäät alkoivat heiketä, ja etenkin virtapaikat avautuivat, mutta vielä kuun lopussa Turun merialueella oli jäätä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olleiden meriveden korkeustietojen mukaan Turussa joulukuussa 2017 keskivedenkorkeus vaihteli noin tasolla cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Tammikuun alussa vesi laski nopeasti, ja kuun puolivälissä vedenkorkeus oli noin -10 cm. Sitten vesi taas nousi ja oli tammi-helmikuun vaihteessa korkeudessa noin +20 cm. Helmikuussa vesi oli pääosin laskussa, ja helmikuun lopussa vedenkorkeus oli noin -40 cm. Vesi laski maaliskuun alussa vielä hieman mutta palasi Turun merialueen näytteenoton aikaan tasolle noin -40 cm. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan joulukuussa 2017 osassa Lounais-Suomen jokia vedenpinnat olivat vuoden korkeimmalla tasolla runsaiden sateiden vuoksi. Tammikuussa 2018 Etelä- ja Länsi-Suomessa lauhoina jaksoina lumen sulaminen ja vesisateet nosti vedenkorkeuksia monin paikoin. Pakkasjaksoina suuret virtaamat aiheuttivat Etelä-Suomessa useissa vesistöissä hyydetulvia. Helmikuussa jokien vedenpinnat yleisesti laskivat, ja Varsinais- Suomessa keskivirtaamat olivat ajankohdan keskimääräisissä lukemissa. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot haettu ) Aurajoen Halisissa joulukuun 2017 alkupuolella sade ja lumen sulaminen saivat aikaan vuoden korkeimman virtaaman (noin 75 m 3 /s ). Vielä ennen vuoden loppua oli pari pienempää virtaamahuippua, ja vuoden päättyessä virtaama oli noin m 3 /s. Vuoden 2018 tammikuun alkupuolella virtaama nousi jälleen ( noin 50 m 3 /s), ja vielä tammikuun loppupuolella oli pienempi

4 4 virtaamahuippu ( noin 25 m 3 /s). Tammikuun loppua kohti virtaama laski, ja helmikuun aikana virtaama pieneni tyypillisiin talven alivirtaamakauden lukemiin. Maaliskuussa Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan virtaama oli noin 0,4 1 m 3 /s ja pysyi hyvin pienenä kuun loppuun saakka. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Talvitutkimuksen näytteet haettiin Aurajoella Halisissa näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueen näytteet haettiin väyläalueilta laivalla sekä jäitse jalan, moottorikelkalla tai hydrokopterilla. Näytteet jäi saamatta vain Raisionlahden pohjukasta (taulukko 1), joka oli jäässä pohjaan saakka. Asemalla 135 osa happinäytteistä jäi ottamatta, koska pulloja ei ollut riittävästi. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Avovedestä ei otettu näytteitä 0,5 metrin syvyydestä, jonne jääkannen alla voi kerrostua joki- ja jätevesiä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen, jonka pohjana on vesi- ja ympäristöhallinnon vuonna 1988 tekemä luokitus (Suomen ympäristökeskus 2015). Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Tekstissä tuloksia verrattiin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon. Aurajoen Halisista on velvoitetarkkailuiden yhteydessä otettu näytteitä vuodesta 2010 alkaen, joten keskiarvo laskettiin vuosien tuloksista. Merialueella intensiiviasemilla keskiarvo laskettiin kymmenvuotisjaksolta eli vuosien tuloksista. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2018 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 250 Raisionlahden pohjukka Ei näytteitä: jäässä pohjaan saakka.

5 Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli -0,3 1,9 ºC (liite 1). Lähes kaikilla paikoilla veden lämpötila oli vesipatsaan ylemmissä osissa alle 1 ºC ja syvemmällä noin 1 ºC. Pinnan tuntumassa oli paikoin alijäähtynyttä vettä Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli 1,7 6,4. Vähäsuolaisinta (<2 ) vesi oli jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Raisionjoen suun lähellä Marjaniemen edustalla. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 4,3 6,2 (kuva 2). Pinnassa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa. Pinnan suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Naantalinaukolla Väskissä sekä Pitkäsalmessa keskiosasta Lemunaukolle sekä Vapparin itäosassa. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 29 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikalta vuosina otettujen näytteiden sameustulosten keskiarvoa pienempi mutta ei poikkeuksellisen pieni. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 0,7 30 FNU. Sameinta vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Marjaniemen edustalla, ja muualla sameus oli selvästi lievempää. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Aurajoensuulla sameusarvo oli kaikissa syvyyksissä yli 10 FNU. Pinnassa sameus oli 1,5 15 FNU (kuva 2), ja sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (10 20 FNU) Pohjois-, Pukin ja Pitkäsalmen sisäosassa, mutta erittäin sameita (>20 FNU) alueita ei ollut. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2015) mukaan pinnassa sameusarvo oli erinomaisen (<1,5 FNU) luokan rajalla Paraisten Kirkkoselällä, ja raja-arvo alittui Airiston tuntumassa paikoin noin 2 5 metrin syvyydessä. Intensiivihavaintopaikkojen (135, 180, 210, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225) perusteella sähkönjohtavuudesta laskettu suolaisuus oli pinnassa Vapparin pohjoisosassa hieman alempi kuin vuosien saman ajankohdan keskiarvo. Turun Kaarinan salmissa, Viheriäistenaikolla ja Raisionlahdessa vesi oli jonkin verran tavallista suolaisempaa, mutta Naantalissa Väskissä ja Kotkanaukolla suolaisuus oli keskimääräistä tasoa. Pinnassa sameusarvot olivat keskimääräistä pienempiä paitsi Kotkanaukolla, ja Väskissä ja Kotkanaukolla tulokset olivat lähimpänä keskimääräistä. Tulosten perusteella sulamis- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa pintakerroksessa lievästi.

6 6 6,1 Merimasku 5,8 5,7 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 6,1 Naantali 6,1 6,1 Raisio 6,2 6,1 6,1 Satava 5,8 6,0 6,0 5,6 6,1 Kakskerta 5,5 4,3 5,6 5,6 5,4 Kaarina Kuusisto 5,4 5,4 4,8 5,4 6,1 6,0 5,8 5,5 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu ,5 5,3 4,3 5,7 5,6 5,6 Airismaa 5,8 5,5 Parainen 5,7 5,6 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 2,7 Merimasku 2,0 2,1 3,8 Luonnonmaa Rymättylä 3,4 2,6 Naantali 1,8 1,9 Raisio 2,3 3,7 2,4 Satava 13 7,6 2,1 4,3 4,7 Kakskerta ,1 6,3 Kaarina Kuusisto 5,7 4,6 8,4 5,0 4,7 7, Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu ,1 Airismaa 2,0 4,0 Parainen 3,2 2,4 1,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2018.

7 Happitilanne Pinnassa happitilanne oli hyvä (kuva 3). Pitkäsalmen eteläosassa ja Lemunaukolla happikyllästys oli alempi kuin muualla, mutta happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Pohjan tuntumassa happitilanne oli heikoin Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), mutta hapen loppumisen vaaraa ei ollut. Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Lemunaukolla Kirkkoherransaaren syvänteessä happitilanne oli heikompi kuin muualla. 86 Merimasku 81 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä 86 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu 2018 Airismaa Parainen km 81 Merimasku 82 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä 85 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2018.

8 Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Pitoisuus oli hieman vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempi. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat muita paikkoja korkeammat (>1 000 µg/l) myös Linnanaukolla satama-altaan suulla, n ja Pohjoissalmen itäpäässä sekä Naantalissa Väskin edustalla. Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla pitoisuus oli mg/l, ja muualla salmialueella noin µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät ( µg/l) Viheriäistenaukon tuntumassa, Lapilan länsipuolella ja Paraisten Kirkkoselällä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä (syvyys 0,5 m) pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista. Suurin ero oli Kuparivuoren edustalla (0,5 m tulos mg/l), jossa samoin kuin Väskin edustalla tuntui Askaistenlahdelta tulevien vesien vaikutusta. Pintakerroksen alapuolella syvyyssuunnassa kokonaistyppeä oli noin µg/l paitsi matalissa Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa, jossa pitoisuus oli korkeampi. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 59 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteispitoisuutta ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta paikoissa, joista määritys tehtiin, pitoisuus oli pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l ja Linnanaukolla satama-altaan suulla µg/l. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei tehty määritystä. Pitoisuudet laskivat pohjaa kohden, ja salmialueiden ulkopuolella syvemmillä paikoilla pohjan lähellä pitoisuus oli noin µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnan kokonaistypen, nitraatti-nitriittitypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa pienempiä paitsi Vapparin pohjoisosassa ja Väskin edustalla. Kotkanaukolla, jonne ei tule jätevesikuormitusta, pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin talvella 2009, jolloin sääolot olivat samantapaiset kuin alkuvuonna Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 6 %. Pitoisuus oli hieman alle Halisten havaintopaikan vuosien talvinäytteenottojen tulosten keskiarvon. Merialueella pinnassa ammoniumtyppipitoisuudet olivat <3 57 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 200 µg/l (kuva 4), joten pinnassa purkupaikan ulkopuolella ammoniumtypen määrä ei ollut korkea (>100 µg/l). Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoniumtyppeä. Syvillä paikoilla alempana vesipatsaassa pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Kuitenkin Bläsnäsin syvänteen pohjalla ammoniumtypen määrä oli korkea (>100 µg/l), ja korkean pitoisuuden perusteella sedimentti saattoi edelleen olla hapeton.

9 9 460 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km 3 Merimasku Naantali Luonnonmaa <3 5 Rymättylä Raisio <3 30 <3 Satava 20 7 <3 4 8 Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa <3 Parainen 3 <3 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2018.

10 10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 50 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 45 %. Sekä kokonais- että fosfaattifosforin pitoisuudet olivat vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempiä. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 5). Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa sekä Vapparin pohjoisosassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laatu oli välttävä ja vain Paraisten Kirkkoselällä tyydyttävä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista paitsi Pohjoissalmen itäpäässä, Hahdenniemessä ja Väskissä, jossa tuntui valumavesien vaikutusta. Syvyyssuunnassa pitoisuudet laskivat pohjaa kohden paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla, missä pitoisuus oli hyvin korkea (>100 µg/l). Siellä tuntui ilmeisesti sedimentin hapettomuuden vaikutus kuten typpituloksissa. Merialueella fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pinnassa µg/l, ja korkein pitoisuus oli Vapparin pohjoisosassa. Syvyyssuunnassa erot olivat pieniä paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla. Siellä kokonaisfosforista noin 63 % oli fosfaattifosforina. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnan kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien saman ajankohdan keskiarvoa; vain Vapparin pohjoisosassa kokonaisfosforipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. 43 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 48 kpl/100 ml. Pesäkemäärä oli hieman vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempi, mutta keskiarvoa nosti kaksi poikkeuksellisen korkeaa tulosta, ja vuoden 2017 tulos oli varsin tavanomainen. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa, Pohjoissalmen itäosassa ja Pitkäsalmen sisä- ja keskiosassa. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli pinnassa pieni. Tulokset olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa pienempiä mutta tavanomaisia. Raisionlahdessa Hahdenniemessä määrä oli selvästi keskiarvoa pienempi, mutta paikan keskiarvoa nosti selvästi jätevesikuormituksen viimeiset vuodet. 1 Merimasku Naantali 0 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu Airismaa 2 0 Parainen 0 3 <2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä ExxonMobil Oy Ab. Talvi 2017/2018 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana ja sateisena. Joulukuu 2017 oli selvästi tavanomaista lauhempi, ja sademäärä oli noin 60 mm korkeampi kuin vertailujaksolla. Tammikuussa 2018 lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja lunta oli maassa vain ajoittain. Helmikuun alussa sää kylmeni ja lunta tuli runsaasti, mutta kuun puolivälissä lauha jakso sulatti lunta. Loppukuu oli jälleen kylmä, mutta lumisateet jäivät vähiin. Helmikuu oli keskimääräistä kylmempi ja vähäsateinen, ja myös maaliskuussa sää pysyi tavallista kylmempänä. Merialue alkoi jäätyä vasta helmikuun pakkasten tultua. Lunta kertyi jään päälle vain vähän, ja teräsjää vahvistui nopeasti. Maaliskuun puolivälissä jäät alkoivat heiketä, ja etenkin virtapaikat avautuivat, mutta vielä kuun lopussa Turun merialueella oli jäätä. Aurajoen Halisissa oli Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2018 virtaamahuippu sekä kuun alussa (noin 50 m 3 /s) että lopussa (noin 25 m 3 /s). Helmikuun aikana virtaama laski tyypillisiin talven alivirtaamakauden lukemiin. Maaliskuun alkupuolella Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan virtaama oli noin 0,4 1 m 3 /s. Talvitutkimuksessa näytteet jäi saamatta vain Raisionlahden pohjukasta, sillä paikka oli jäässä pohjaa myöten. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista. Jokiveden sameus oli 29 FNU. Kokonaistyppipitoisuus oli µg/l, josta noin oli 59 % nitraatti- tai nitriittityppenä ja noin 6 % oli ammoniumtyppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 45 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli noin 48 kpl/100 ml. Tulokset olivat ajankohdan keskiarvoa pienempiä mutta eivät poikkeuksellisen pieniä. Meriveden lämpötila oli lähes kaikilla paikoilla vesipatsaan ylemmissä osissa alle 1 ºC ja syvemmällä noin 1 ºC. Pinnan tuntumassa oli paikoin alijäähtynyttä vettä. Vähäsuolaisinta (<2 ) ja sameinta (30 FNU) vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Raisionjoen suun lähellä. Suolaisuus oli pinnassa (1 metri) noin 4,3 6,1 ja sameus 1,5 15 FNU. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonnei-

13 13 ta (10 20 FNU) Pohjois-, Pukin ja Pitkäsalmen sisäosassa, mutta erittäin sameita (>20 FNU) alueita ei ollut. Pinnassa happitilanne oli hyvä, mutta Pitkäsalmen eteläosassa ja Lemunaukolla happikyllästys oli alempi kuin muualla. Pohjan tuntumassa happitilanne oli heikoin Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä, mutta hapen loppumisen vaaraa ei ollut. Kaikissa paikoissa happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Myös Linnanaukolla satama-altaan suulla, n ja Pohjoissalmen itäpäässä sekä Naantalissa Väskin edustalla pitoisuus oli korkeampi kuin alueen muissa osissa. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä (syvyys 0,5 m) pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista paitsi Väskin ja Kuparivuoren edustalla, missä tuntui Askaistenlahdelta tulevien vesien vaikutusta. Pinnassa ammoniumtyppipitoisuudet olivat <3 57 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 200 µg/l, joten purkupaikan ulkopuolella ammoniumtypen määrä ei ollut korkea (>100 µg/l). Syvillä paikoilla alempana vesipatsaassa pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Kuitenkin pohjan lähellä Bläsnäsin syvänteen pohjalla ammoniumtypen määrä oli korkea (>100 µg/l), ja ravinteiden karkaamisen perusteella sedimentti saattoi edelleen olla hapeton. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa sekä Vapparin pohjoisosassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laatu oli välttävä ja vain Paraisten Kirkkoselällä tyydyttävä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista paitsi Pohjoissalmen itäpäässä, Hahdenniemessä ja Väskissä, jossa tuntui valumavesien vaikutusta. Syvyyssuunnassa pitoisuudet laskivat pohjaa kohden paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla, jossa tuntui ilmeisesti sedimentin hapettomuuden vaikutus kuten typpituloksissa. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pesäkemäärä oli kpl/100 ml ja hygieeninen tila huono. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa, Pohjoissalmen itäosassa ja Pitkäsalmen sisä- ja keskiosassa. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä.

14 14 Arvio kuormituksen vaikutuksista Lauhan alkutalven aikana joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle enemmän kuin pakkastalvina. Helmikuussa sää kylmeni, ja virtaama laski talven alivirtaamakaudelle tyypillisiin lukemiin. Turun merialueen talvinäytteenottoon mennessä virtaama oli ollut pitkään pieni. Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisissa jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa. Verrattuna vuosien ajankohdan keskiarvoon jokiveden sameus ja ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä mutta eivät poikkeuksellisia. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Merialueen suolaisuuden ja sameuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pohjoissalmessa Raisionjoen suun lähellä. Pinnassa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa, ja valumavesien vaikutus tuntui myös Naantalinaukolla Väskissä sekä Pitkäsalmessa keskiosasta Lemunaukolle sekä Vapparin itäosassa. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaana, sillä sähkönjohtavuus oli alentunut ja typpiyhdisteiden pitoisuudet sekä bakteerien pesäkemäärät olivat korkeita. Jätevesien vaikutus tuntui kokonaistypen ja bakteerimäärien perusteella voimakkaimmin Linnanaukolla satama-altaan suulla sekä n ja Pohjoissalmen itäpäässä. Ammoniumtypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kohonneet vain lievästi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat kuten Vapparin muissa paikoissa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä happitilanne oli hyvä, mutta sedimentti saattoi olla hapetonta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Myöskään Naantalinsalmessa jäte- tai valumavesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa, mutta Kuparivuorella ja Väskin edustalla näkyi pinnassa ilmeisesti Askaistenlahden vesien vaikutus. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä. Lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ei ollut eroa Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin verrattuna. Turussa 3. huhtikuuta 2018 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 13:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0, , ,7 10,4 75 8, ,8 7, ,2 4, ,6 5 1,4 1, ,1 10 1,1 10,1 74 1, , < , , ,1 10, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 cm; Jää 32 cm; Klo 10:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,0 12,0 85 4, , ,3 10,6 76 4, ,5 7, < ,7 3, ,6 5 1,1 1, ,1 10 0,7 9,8 71 0, , < ,9 9, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 42 cm; Klo 11:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 12,2 86 4, ,3 7, ,2 11,0 78 5, , ,7 2, ,8 5 1,2 1, ,2 10 1,0 10,5 77 1, , ,5 1,3 9, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 5 cm; Jää 40 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 11,0 78 2, , ,2 10,5 74 2, ,6 7, < ,3 2, ,7 5 1,6 1, ,1 10 1,0 10,6 78 0, , < ,9 10, ,3 25 1,0 8, , ,3 7, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/8

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 10:49; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,6 10,8 78 2, ,7 7, ,1 9,9 73 2, , ,2 1, ,9 5 0,6 1, ,2 10 0,5 11,1 80 0, , ,6 10, , ,8 9, , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 10:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 0,0 13,0 92 1, , ,1 12,2 87 1, ,8 7, < <2 5,0 0,7 11,5 84 1, , < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 45 cm; Klo 14:25; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 8,9 63 4, , ,2 9,6 67 4, ,4 7, ,2 3, ,5 5 1,5 1, ,1 10 1,1 10,0 73 1, , < ,0 10, ,2 30 1,1 8, , ,5 1,1 8, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 45 cm; Klo 15:01; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,3 10,2 72 6, , ,2 9,3 66 5, ,4 7, ,1 5, ,6 4,5 1,5 8,5 63 3, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/8

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 2 cm; Jää 45 cm; Klo 15:21; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 9,2 65 5, , ,1 8,9 63 6, ,4 7, ,0 10,1 72 7, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 15:42; Näytt.ottaja LSVYT OY, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 10,7 75 9, , ,2 10,4 73 9, ,6 7, ,5-0,1 9, , TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,5 11, ,6 7, , ,6 5 0, ,8 6 0,0 11, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1-0, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 11:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 0,1 9,6 69 4, ,6 7, ,2 10,9 78 4, , ,1 4, ,6 5 0,9 2, ,1 10 1,9 10,8 81 2, , < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,0 12,1 86 7, ,0 7, ,1 9, ,0 5 0,0 9, ,0 10 0,0 12,0 85 9, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,1 12,2 87 2, ,0 7, < ,2 2, ,1 5 0,3 2, ,1 10 0,3 12,1 87 2, , < ,5 11, , < TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,5 11,8 85 1, ,1 7, < ,5 1, ,1 5 0,4 2, ,1 10 0,6 11,9 86 2, , < ,6 12, , ,6 12, , ,6 11, , ,7 11, , TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,40 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 13:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,2 11, , ,1 11, ,5 7, ,5 0,0 11, , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,8 11,3 82 4, ,1 7, ,8 4, ,1 5 0,9 4, ,1 9 1,0 11,5 84 3, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,9 11,7 86 2, ,1 7, ,0 2, ,1 5 1,1 2, ,2 10 1,0 10,2 75 2, , ,0 11, ,2 410 < TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Jää 45 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ei näytteitä! TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 11:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,5 10,0 72 4, , ,4 10,5 76 3, ,1 7, ,0 0,5 11,3 82 4, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 11:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5-0,1 12,1 86 2, , ,5 11,7 85 2, ,1 7,8 630 < ,7 2, ,1 5 0,8 3, ,2 9 1,0 10, ,2 420 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 1,0 10,4 76 2, ,2 7, < ,9 2, ,2 5 0,9 2, ,1 9 0,9 11, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,1 12,1 86 1, ,1 7, ,7 2, ,1 5 0,7 2, ,2 10 0,7 11,9 87 1, , ,7 12, , ,7 12, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,8 11,3 83 2, ,1 7, ,8 2, ,1 5 0,8 2, ,1 10 0,8 12,1 88 2, , ,8 12, , ,7 11, , < TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 9:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,3 11,6 83 6, , ,0 10,4 76 3, ,5 7, ,2 2, ,9 5 1,0 2, ,1 10 1,3 11,1 82 2, , < ,3 11,0 81 2, , ,4 10,7 79 2, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 11:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy Sinervo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 0,7 11,3 82 2, , ,9 11,1 81 2, ,7 7, ,2 1, ,9 5 1,3 1, ,1 10 1,4 11,3 84 0, , < ,8 12, , ,8 11, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 14:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy Sinervo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5-0,2 12,5 88 6, , ,6 11,2 81 3, ,3 7, ,5 2, ,6 5 1,5 1, ,0 10 1,4 11,6 86 1, , < ,3 11, ,1 16,5 1,3 11, , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 10:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy Sinervo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 0,2 13,1 94 2, , ,2 12,6 91 2, ,8 7, ,1 1, ,9 5 0,6 1, ,2 10 0,5 12,4 89 1, , ,7 12,3 89 1, ,4 30 0,8 12,0 88 1, , ,9 11,0 81 3, , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 14:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,8 11, ,3 7, , ,7 5 0, ,7 9 0,6 12, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5-0,2 11,2 79 3, , ,1 11,7 83 3, ,7 7, ,2 2, ,7 5 1,4 1, ,1 10 1,0 10,5 77 0, , < ,0 10, , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,30 m; Klo 13:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; Lämpöt 0,7 C; 0,3 0, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 8/8