TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016 Väliraportti nro YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos, mutta Maskun kunnan lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite on päättynyt. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (päätös Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuodesta 2012 lähtien Raision entinen jätevedenpurkupaikka voitiin jättää pois tarkkailusta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei vuoden 2014 kuluessa ehtinyt käsitellä vuonna 2012 laadittua merialueen tarkkailusuunnitelmaehdotusta. Kuormittajissa ja lupatiedoissa jo tapahtuneet ja myöhemmin varmistuvat muutokset päivitetään ehdotukseen ennen sen hyväksymistä. Päivityksen ajankohdaksi sovittiin syksy 2015 (sähköposti Sydänoja, VARELY). Naantalinsalmen jätevesikuormituksen muutoksista ei ole vielä varmuutta, mutta siitä huolimatta tarkkailuohjelmaehdotuksen päivitystä tehdään parhaillaan. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 35 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) tutkimus kuuluu kesän tutkimuksista poiketen ympäristöhallinnon vastuulle, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Lisäksi velvoitetarkkailuun kuuluvina otetaan näytteet laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja eri virtaamatilanteissa ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli tavanomaista kylmempi. Tammihelmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha, ja Salossa mitattiin kuukauden maksimilämpötila +5,3 ºC. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Selkäalueet ja virtapaikat pysyivät avoimina koko talven. Tammikuun alkupuolen pakkasissa sisäsaariston suojaisiin osiin muodostui nopeasti jääpeite, mutta lumisateiden myötä jään vahvistuminen hidastui. Tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhduttua jäät alkoivat nopeasti heiketä, mutta pakkasyöt hidastivat jään häviämistä. Jäätilanne vaihteli nopeasti, ja jäällä liikkuminen oli epävarmaa. Ajoittain jää pehmeni kulkukelvottomaksi ja ajoittain jään päällä oli paljon sade- ja sulamisvettä. Helmikuun lopun pakkasyöt vahvistivat hieman jäätä ennen maaliskuun alun talvinäytteenottoa. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olleiden meriveden korkeustietojen mukaan Turussa joulukuussa 2015 veden korkeus oli noin +50 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi), mutta vuoden vaihteen tietämillä vesi laski nopeasti. Tammikuun 2016 alussa vedenkorkeus oli noin -20 cm. Tammikuun lopulla vesi nousi hyvin nopeasti tasoon +40 cm. Helmikuun aikana vesi pääosin laski. Helmimaaliskuun vaihteessa vesi oli 0-linjan tuntumassa, ja maaliskuun alussa vesi laski edelleen. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan tammikuun lopussa sään lauhduttua vesisateet ja lumen sulaminen nostivat jokien pintoja ja virtaamia. Ennen helmikuun puoliväliä virtaamat olivat ajankohtaan nähden korkeat myös Lounais-Suomen joissa. Suuressa osassa Suomea päävesistöjen helmikuun keskivirtaamat olivat selvästi tavallista suurempia. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot haettu ) Aurajoen Halisissa joulukuun 2015 alkupuolen sateiden aikaan oli virtaamahuippu noin 91 m 3 /s, mutta vuoden vaihtuessa virtaama oli noin 5 m 3 /s. Tammikuussa virtaama oli pitkään hyvin pieni (<1 m 3 /s), kunnes kuun lopussa lauhtumisen nostama virtaamahuippu oli suurimmillaan noin 29 m 3 /s. Lyhyen vähävetisen jakson jälkeen virtaama nousi vielä ennen helmikuun puoliväliä uuteen huippuun noin 114 m 3 /s. Kuun puolivälissä virtaama oli alle 10 m 3 /s ja pieneni edelleen. Helmikuun lopulta maaliskuun puoliväliin virtaama oli alle 5 m 3 /s, ja Turun merialueen näytteenottopäivinä virtaama oli noin 2 3 m 3 /s.

4 4 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Talvitutkimuksen näytteet haettiin Aurajoella Halisissa näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueen näytteet haettiin laivalla avovedestä ja myös jääpeitteisiltä alueilta Kotkanaukolta ja Vapparilta. Muille näytteenottopaikoille kuljettiin jäitse jalan, moottorikelkalla tai mönkijällä. Kelirikon vuoksi näytteet jäi ottamatta vain Haarlansalmesta, mutta paikoin näyte jouduttiin ottamaan hieman varsinaisen paikan vierestä (taulukko 1). Merialueella jäätä oli sisäosissa lahtialueilla ja salmissa lukuun ottamatta virtapaikkoja. Airisto oli auki samoin kuin Vapparin länsiosa. Avoveden raja kulki Pohjoissalmessa öljysatamassa, Raisionlahdessa Kukonpäässä, Naantalissa Kuparivuoren ja Lapilan tietämillä sekä Vapparilla Loskarnäsin tietämillä. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Avovedestä ei otettu näytteitä 0,5 metrin syvyydestä, jonne jääkannen alla voi kerrostua joki- ja jätevesiä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen, jonka pohjana on vesi- ja ympäristöhallinnon vuonna 1988 tekemä luokitus (Suomen ympäristökeskus 2015). Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Tekstissä tuloksia verrattiin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon. Aurajoen Halisista on velvoitetarkkailuiden yhteydessä otettu näytteitä vuodesta 2010 alkaen, joten keskiarvo laskettiin vuosien tuloksista. Merialueella keskiarvo laskettiin kymmenvuotisjaksolta eli vuosien tuloksista. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2016 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 180 Uittamo Jäätä; näyte noin 40 m pisteeltä itäkaakkoon. 201 Haarlansalmi Ei näytteitä: heikko jäätilanne. 297 Kotkanaukko Jäätä; näyte otettu väylältä 150 m pisteeltä koilliseen. Kok. syv. 25 m, tav. 29 m. PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Jäätä; näyte otettu väylältä 40 m pisteeltä itään. Kok. syv. 18 m, tav. 16 m.

5 Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli 0,2 3,5 ºC (liite 1). Useimmilla paikoilla veden lämpötila oli alle 1 ºC ja lämpötilaerot syvyyssuunnassa pieniä. Väskin ja Papinsaaren syvänteissä lämpötilaero oli suurin, ja vesi oli selvästi lämpimintä vesipatsaan keskiosassa 10 metrin syvyydessä Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli 1,3 6,4, ja vähäsuolaisinta vesi oli Askaisten lahdelta jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetuissa näytteissä. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 3,5 5,6 (kuva 2) ja matalassa Raisionlahden pohjukassakin 0,5 metrin syvyydessä 4,2. Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) Askaistenlahdelta Kuparivuoren edustalle, Pitkänsalmen eteläosasta Vapparin pohjoispäähän ja Vapparilla jään reunan tuntumassa Loskärnäsissä sekä Paraisten Kirkkoselällä. Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Pitkän- ja Pohjoissalmen sisäosissa, Vapparilla, Raisionlahden keskiosiin asti sekä Kotkanaukolla ja Lapilassa. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 27 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikalta merialueen tarkkailun yhteydessä vuosina otettujen näytteiden sameustulosten keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 1,2 22 FNU. Sameinta vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pitkänsalmen eteläpäässä, ja siellä vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU). Pinnassa sameus oli 3,1 17 FNU (kuva 2). Pinnassa sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) vain Pitkässäsalmessa ja Linnanaukon tuntumassa. Pinnassa sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan missään erinomaisia (<1,5 FNU) vaan raja-arvo alittui paikoin noin 10 metrin syvyydessä. Intensiivihavaintopaikkojen (135, 180, 210, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225) perusteella sähkönjohtavuudesta laskettu suolaisuus oli pinnassa vuosien saman ajankohdan keskiarvoa hieman korkeampi Kotkanaukolla ja Väskin edustalla mutta muissa paikoissa lähellä keskiarvoa. Sameusarvo pinnassa oli vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi etenkin savisameilla alueilla Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Hahdenniemessä. Vesi oli keskimääräistä sameampaa Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Tulosten perusteella valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa talviselle alivirtaamakaudelle tyypillisesti varsin lievästi pintakerroksessa.

6 6 4,6 Merimasku 5,4 5,2 4,5 Luonnonmaa Rymättylä 4,9 5,6 Naantali 5,6 5,6 Raisio 5,6 5,3 5,5 Satava 5,6 5,5 5,6 5,6 5,4 Kakskerta 5,2 5,2 5,5 5,1 3,5 Kaarina Kuusisto 3,5 4,7 4,8 5,0 5,4 5,5 5,6 5,2 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu ,5 5,3 5,2 5,1 5,5 5,1 Airismaa 5,4 4,5 Parainen 5,0 5,1 4,5 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 7,0 Merimasku 3,5 5,3 6,7 Luonnonmaa Rymättylä 8,0 4,5 Naantali 3,1 3,7 Raisio 3,3 5,0 4,2 Satava 12 8,6 4,6 3,4 5,1 Kakskerta 5,1 12 7, Kaarina Kuusisto 14 8,2 10 5,2 5,1 8,6 12 5,1 Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu ,7 10 Airismaa 3,9 10 Parainen 5,4 5,2 8,6 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016.

7 Happitilanne Sekä pinnassa että pohjan lähellä happitilanne oli erittäin hyvä (kuva 3). Askaistenlahdella pinnassa happikyllästys oli hieman alentunut, mutta happea oli yli 8 mg/l. Kaikissa paikoissa pohjallakin happimäärä oli selvästi yli 7 mg/l ja riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. 64 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina 82 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen km 75 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina 81 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2016 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016.

8 Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Pitoisuus oli vuosien talvinäytteenoton tuloksista pienin ja keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa ja Askaistenlahdella noin µg/l ja muualla noin µg/l. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monin paikoin korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä. Pintakerroksen alapuolella syvyyssuunnassa kokonaistyppeä oli noin µg/l paitsi matalissa Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 86 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 8 %. Pitoisuus oli selvästi pienempi kuin Halisten havaintopaikan vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvo. Merialueella ammoniumtyppeä oli pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 320 µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli korkea (>100 µg/l) vain Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta Pitkänsalmen eteläpäässä pitoisuus oli noin 100 µg/l. Erittäin korkeaa pitoisuutta (>1 000 µg/l) ei ollut missään. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoniumtyppeä. Alempana vesipatsaassa syvillä paikoilla pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 570 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 52 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta saatujen tulosten perusteella määrä oli pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin 500 µg/l. Pohjoissalmessa ja Pukinsalmessa Kuuvannokalle sekä Vapparilla ja Väskin edustalla pitoisuus oli noin µg/l. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei tehty määritystä. Alempana vesipatsaassa pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonaistypen ja nitraatti-nitriittitypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Uittamolla, Pansion edustalla ja Viheriäistenaukolla sekä myös Raisionlahden Hahdenniemessä, jossa jaksoon sisältyi vielä jätevesikuormituksen aikaisia vuosia. Muissa intensiivipaikoissa (Vapparin pohjoisosa, Kuuvanokka, Naantalinsalmi, Kotkanaukko ja Väskinsaari) ammoniutypen tulos keskimääräistä korkeampi mutta, muuten typpimäärät olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa.

9 9 800 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km 68 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali 19 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa 54 Parainen <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2016.

10 10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 70 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 44 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 63 %. Sekä kokonais- että fosfaattifosforin pitoisuus oli vuosien talvinäytteenoton tuloksista pienin ja keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 5). Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja siellä sekä Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Aurajokisuulla. Alueelliset erot olivat varsin pieniä. Syvyyssuunnassa useimmilla paikoilla jääpeitteen alla ja pinnassa fosforipitoisuus oli korkeampi kuin alempana vesipatsaassa. Pohjan lähellä pitoisuus oli pääosin noin µg/l, eikä esimerkiksi Bläsnäsin syvänteessä pitoisuus ollut korkea, sillä happitilanne oli hyvä. Kalkkiniemessä pohjan lähellä pitoisuus oli 160 µg/l ja myös fosfaattifosforitulos korkea, mutta laboratorion laatutietojen perusteella tuloksissa ei ollut virhettä eikä ainakaan typpitulosten perusteella näyteastia ollut likaantunut. Merialueella fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pinnassa µg/l. Kuten kokonaisfosfori korkein fosfaattifosforipitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja sen ohella Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Aurajokisuulla. Syvyyssuunnassa erot olivat pieniä Kalkkiniemeä lukuun ottamatta. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Uittamolla ja myös Hahdenniemessä ja Väskin edustalla, mutta muualla pitoisuudet olivat keskimääräisiä. 41 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 18 kpl/100 ml. Pesäkemäärä oli vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa selvästi pienempi, mutta keskiarvoa nosti yksi poikkeuksellisen korkea tulos. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmen keskiosaan saakka sekä Uittamolla. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu ja Pitkänsalmen keskiosa. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa pesäkemäärä oli vuosien tulosten perusteella ajankohdalle tyypillinen. Pesäkemäärä oli selvästi keskimääräistä pienempi vain Raisionlahden Hahdenniemessä, jossa jaksoon sisältyi vielä jätevesikuormituksen aikaisia vuosia. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu Airismaa 0 1 Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos, mutta Maskun kunnan lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite on päättynyt. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Selkäalueet ja virtapaikat pysyivät avoimina koko talven. Tammikuun alkupuolen pakkasissa sisäsaariston suojaisiin osiin muodostui nopeasti jääpeite, mutta lumisateiden myötä jään vahvistuminen hidastui. Tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhduttua jäät alkoivat nopeasti heiketä, mutta helmikuun lopun pakkasyöt vahvistivat hieman jäätä ennen maaliskuun alun talvinäytteenottoa. Aurajoen Halisissa virtaama oli Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan tammikuussa pitkään hyvin pieni (<1 m 3 /s), kunnes kuun lopussa lauhtumisen nostama virtaamahuippu oli suurimmillaan noin 29 m 3 /s. Ennen helmikuun puoliväliä virtaama nousi uuteen huippuun noin 114 m 3 /s. Sen jälkeen virtaama pieneni nopeasti ja oli maaliskuun alussa Turun merialueen näytteenottopäivinä noin 2 3 m 3 /s. Turun merialueen talvinäytteenoton aikana jäätä oli sisäosissa lahtialueilla ja salmissa lukuun ottamatta virtapaikkoja. Airisto oli auki samoin kuin Vapparin länsiosa. Avoveden raja kulki Pohjoissalmessa öljysatamassa, Raisionlahdessa Kukonpäässä, Naantalissa Kuparivuoren ja Lapilan tietämillä sekä Vapparilla Loskarnäsin tietämillä. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista. Jokiveden sameus oli 27 FNU. Kokonaistyppimäärä oli µg/l josta oli noin 52 % nitraatti- tai nitriittityppenä ja noin 8 % oli ammoniumtyppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 70 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 63 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli noin 18 kpl/100 ml. Sekä sameus- että ravinnepitoisuus ja bakteerimäärä oli keskiarvoa selvästi pienempi. Meriveden lämpötila oli useimmilla paikoilla alle 1 ºC ja lämpötilaerot syvyyssuunnassa pieniä. Väskin ja Papinsaaren syvänteissä lämpötilaero oli suurin, ja vesi oli selvästi lämpimintä (noin 3 4 ºC) vesipatsaan keskiosassa 10 metrin syvyydessä.

13 13 Suolaisuus oli sähkönjohtavuudesta laskettuna noin 1,3 6,4, ja vähäsuolaisinta vesi oli Askaisten lahdelta jääpeitteen alta otetuissa näytteissä. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 3,5 5,6. Sameusarvo oli korkein jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pitkänsalmen eteläpäässä, ja siellä vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU). Pinnassa sameus oli 3,1 17 FNU, ja arvot olivat voimakkaasti kohonneita (10 20 FNU) vain Pitkässäsalmessa ja Linnanaukon tuntumassa. Sekä pinnassa että pohjan lähellä happitilanne oli erittäin hyvä. Kaikissa paikoissa pohjallakin happimäärä oli selvästi yli 7 mg/l ja riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kokonaistyppipitoisuus veden pinnassa oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla (1 100 µg/l), ja muualla pinnassa pitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa ja Askaistenlahdella noin µg/l ja muualla noin µg/l. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monilla paikoilla korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä. Ammoniumtyppeä oli pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 320 µg/l. Pitoisuus oli korkea (>100 µg/l) vain Turussa jäteveden purkupaikalla, ja Pitkänsalmen eteläpäässä pitoisuus oli noin 100 µg/l. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoniumtyppeä. Alempana vesipatsaassa syvillä paikoilla pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja siellä sekä Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Aurajokisuulla. Alueelliset erot olivat varsin pieniä. Syvyyssuunnassa useimmilla paikoilla jääpeitteen alla ja pinnassa fosforipitoisuus oli korkeampi kuin alempana vesipatsaassa. Pohjan lähellä pitoisuus oli pääosin noin µg/l, eikä esimerkiksi Bläsnäsin syvänteessä pitoisuus ollut korkea, sillä happitilanne oli hyvä. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml. vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmen keskiosaan saakka sekä Uittamolla. Tyydyttävään luokkaan kuului Aurajokisuu ja Pitkänsalmen keskiosa. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä.

14 14 Arvio kuormituksen vaikutuksista Alkuvuonna 2016 joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle tammikuun lopussa ja etenkin helmikuussa selvästi enemmän kuin pakkastalvina, mutta ennen Turun merialueen talvinäytteenottoa virtaama oli pieni. Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisissa jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa, mutta verrattuna vuosien ajankohdan keskiarvoon jokiveden sameus ja ravinnepitoisuus oli tavallista pienempi. Hygieeninen laatu oli hyvä. Merialueen tulosten perusteella valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa talviselle alivirtaamakaudelle tyypillisesti varsin lievästi pintakerroksessa, jossa myös ravinnemäärät olivat suurimmat. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaana, sillä typpiyhdisteiden ja bakteerien määrä oli erittäin korkea. Myös fosforimäärä oli korkeampi kuin Aurajokisuulla mutta kuitenkin savisameille vesille tyypillisellä tasolla. Jätevesien vaikutukset laimenivat Linnanaukolla, jossa ei ollut jääpeitettä. Ammoniumtyppi- ja bakteeritulosten perusteella jätevesien vaikutus tuntui Pukinsalmen keskiosiin asti. Pitkässäsalmessa veden laatuun saattoi vaikuttaa lisäksi veden heikko vaihtuvuus. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat kuten Vapparin muissa paikoissa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä ei ollut vaaraa hapen loppumisesta eikä merkkejä ravinteiden vapautumisesta sedimentistä. Naantalinsalmessa jäte- tai valumavesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa. Pohjan lähellä happitilanne oli hyvä. Lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ero Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin oli pieni. Turussa 4. huhtikuuta 2016 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo TSE/ Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 20,7 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,7 11, , ,6 10, ,8 7, ,8 7, ,2 5 0,6 2, ,0 10 0,6 12,3 89 1, , ,6 12, , ,5 0,6 12, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Klo 10:45; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; 0,5 0,7 11, , ,3 11, ,5 7, ,7 4, ,3 5 0,5 2, ,9 10 0,6 12,5 91 1, , < ,6 12, , < TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,8 11,7 85 9, ,5 7, ,0 11,8 86 5, , ,1 4, ,2 5 0,8 2, ,7 10 0,6 12,6 92 1, , ,5 0,6 12, ,2 390 < TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,8 11,6 84 5, , ,0 11,5 84 5, ,1 7, ,2 3, ,4 5 1,6 2, ,7 10 0,7 12,2 89 1, , < ,7 12, ,2 25 0,7 12, , ,7 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/8

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,5 90 3, , ,6 3, ,4 5 0,7 3, ,5 10 0,6 12,1 88 1, , ,6 12, , ,6 12, , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,5 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.5 0,4 13,3 95 6, , ,7 13,0 93 8, ,5 7, ,5 1,2 11,5 84 3, , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 cm; Jää 16 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,7 11, , ,9 11,5 83 8, ,7 7, ,8 6, ,2 5 1,0 3, ,7 10 0,8 12,2 89 2, , < ,7 12, ,1 30 0,7 12, , ,7 11, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 2 cm; Jää 20 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 0,2 11, , ,5 11, ,5 7, ,7 8, ,1 5 0,7 12,2 88 6, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 3 cm; Jää 26 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 0,2 12, , ,3 12, ,5 7, ,6 12,4 89 8, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/8

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 9 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,6 11, , ,6 12, ,1 7, ,7 12,2 88 9, , TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:10; Näytt.ottaja JS,RR; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 0,6 12,5 90 7, ,5 7, ,6 8, ,5 5 0, ,6 7 0,7 12, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0, , TURM / 201 Haarlansalmi Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ei näytteitä! TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,1 87 8, ,5 7, ,6 8, ,5 5 0,6 6, ,8 10 0,6 12,4 90 3, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,4 11,4 82 4, ,6 7, ,4 4, ,6 5 0,4 4, ,5 10 0,6 12,1 88 1, , ,6 12, , ,6 11, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,6 12,8 92 3, ,6 7, ,6 3, ,5 5 0,5 3, ,5 10 0,7 12,4 90 2, , ,7 12, , ,7 12, , ,7 12, , ,7 12, , < TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 2 cm; Jää 20 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,8 12,1 87 9, , ,8 12,1 88 5, ,2 7, ,8 12,0 87 4, , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 0,8 12,2 88 5, ,4 7, ,7 4, ,4 5 0,7 3, ,6 10 0,8 12,2 89 3, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 0,7 12,9 93 3, ,6 7, ,7 3, ,6 5 0,7 3, ,6 10 0,8 12,3 90 2, , ,8 12, , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 3 cm; Jää 25 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,9 9, ,2 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 2 cm; Jää 13 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,9 11,6 84 6, , ,9 12,1 88 5, ,3 7, ,5 0,8 11,6 84 5, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,8 12,4 90 4, ,5 7, ,8 4, ,5 5 0,7 4, ,5 9 0,7 12, , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 12,1 96 3, ,6 7, ,5 3, ,6 5 0,5 3, ,5 9 0,5 12, , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,7 12,6 91 3, ,6 7, ,7 3, ,6 5 0,7 3, ,6 10 0,8 12,6 92 3, , ,7 12, , ,5 0,7 12, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 2 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,8 12,3 90 4, ,6 7, ,8 4, ,6 5 0,8 4, ,6 10 0,9 12,5 91 4, , ,7 12, , ,7 12, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS,RR; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,9 11,7 85 8, ,9 7, ,1 6, ,3 5 1,2 4, ,6 10 1,9 11,0 82 2, , ,6 11,0 82 2, , ,5 10,8 80 4, , < TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 1,0 11, , ,1 11,5 84 5, ,2 7, ,8 2, ,5 5 0,7 2, ,7 10 1,1 11,8 87 2, , ,7 12, , ,7 12, , < TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 2 cm; Jää 18 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,7 10, , ,9 10,3 75 6, ,5 7, ,1 3, ,0 5 2,0 3, ,5 10 3,1 9,0 70 1, , < ,0 10, ,0 17 1,7 10, , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 2 cm; Jää 27 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 0,8 8, , ,1 8,8 64 7, ,6 7, ,4 3, ,1 5 1,9 2, ,5 10 3,5 9,2 72 1, ,8 510 < ,9 9, ,9 19 2,4 9, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja LSvyt Oy, Janne Sinervo, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,7 12,6 91 3, ,4 7, ,4 2, ,5 5 0,4 10 1,0 12,0 88 2, ,8 530 < ,7 12,4 90 1, ,3 30 0,7 12,2 89 2, , ,7 12,1 88 3, , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0, , TURM / RUISS E n silta et Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:30; Näytt.ottaja JS,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0,7 12, ,2 7, , ,4 5 0,6 8, ,6 9 0,6 12, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT, Raimo Mattila, ALJ; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,4 12,5 89 6, , ,9 11,8 86 5, ,0 7, ,0 4, ,3 5 0,9 2, ,7 10 0,8 11,6 84 1, , < ,6 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 58K Halisten kalaporras Klo 11:00; Näytt.ottaja LSVYT, Janne Sinervo, KL; Pilv. 8 /8; 0,3 0, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 8/8