TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Veden laadun tutkimus tehtiin Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaan ( , päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010). Velvoitetarkkailuun liittyen Aurajoesta Halisista (58K) otettiin näyte , ja lisäksi eri ylempää Ravattulasta (AU54) otettiin näytteet ja vuoden ravinnevirtaaman laskentaa varten. Vuonna 2019 ohjelmassa on vuosittainen veden laadun tutkimus, johon sisältyy myös kasviplanktontutkimus. Lisäksi ohjelman hyväksymispäätöksen mukaisesti tutkitaan Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hulevesien vaikutuksia ja Turussa jätevesien purkupaikalla haitallisia aineita. Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien sekä satamien hulevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä Turun Satama Oy ja Naantalin Satama Oy. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Finland Oy Ab. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 38 ja Aurajoessa yksi (kuva 1a c). Kesän tutkimuksista poiketen Rajakarin (220) ja Airismaan (225) talvitutkimus kuuluu ympäristöhallinnon vastuulle, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Osa paikoista oli ohjelman päivittämisen yhteydessä tulleita uusia paikkoja, ja muutaman vanhan paikan tilalle tuli lähelle toinen paikka. Aurajoesta otetaan velvoitetarkkailuun kuuluvana näytteet laajojen tutkimusten yhteydessä Halisista (58K) ja lisäksi eri virtaamatilanteissa ylempää Ravattulasta (AU54) ravinnevirtaaman laskentaa varten. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3

4 4 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2018/2019 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauhana mutta vähäsateisena ( haku ). Joulukuu 2018 oli Turun seudulla noin 1 2 ºC keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärä hieman keskimääräistä pienempi. Sää kylmeni talviseksi joulun tietämillä, ja maahan satoi lumi. Tammikuun 2019 alussa päivällä oli ajoittain lämpöasteita, mutta sää kylmeni kuun puolivälissä, ja kuukauden loppupuoli oli selvästi keskimääräistä kylmempi. Suurimmat lumensyvyydet mitattiin helmikuun alun lumisateiden jälkeen, mutta sitten sää lauhtui, ja helmikuu oli lauha. Helmi-maaliskuun vaihteessa sää kylmeni talviseksi, mutta maaliskuun sää oli vaihteleva. Lauhoina, tuulisina päivinä lumipeite alkoi huveta, ja maaliskuun lopulla peltoalueet alkoivat olla lumettomia. Merialue alkoi jäätyä vasta tammikuun 2019 pakkasten tultua, ja aluksi sisäsaaristoon muodostui teräsjäätä. Lunta kertyi kuitenkin jään päälle, eikä jää vahvistunut paljon pakkasista huolimatta. Airistolle ei ilmeisesti muodostunut lainkaan yhtenäistä jääpeitettä. Etenkin helmikuun lauhat jaksot rikkoivat jääpeitettä ja sulattivat lunta, mutta jään päälle kertynyt vesi jäätyi pakkasjaksoissa. Maaliskuussa Saaristomerellä jääpeite oli Ilmatieteen laitoksen jääkarttojen (haku ja ) mukaan normaalitilannetta suppeampi, ja maaliskuun lopulla vain sisäsaaristossa oli haurasta kiintojäätä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olleiden meriveden korkeustietojen mukaan Turussa joulukuussa 2018 keskivedenkorkeus vaihteli noin tasolla cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi, haku ). Tammikuun 2019 alussa vesi nousi, ja kuun puolivälissä vedenkorkeus oli noin +30 cm. Sitten vesi taas laski ja oli tammi-helmikuun vaihteesta maaliskuun alkuun keskivedenkorkeuden tuntumassa. Maaliskuun alussa vesi lähti nousuun, ja korkeus oli Turun merialueen näytteenoton aikaan noin +10 cm. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot haettu ) Aurajoen Halisissa virtaama oli joulukuun 2018 puolivälin jälkeen helmikuun 2019 alkupuolelle saakka noin 1 6 m 3 /s. Helmikuun puolivälissä sään lauhtuessa virtaama nousi nopeasti ja oli hetken noin 33 m 3 /s, ja helmikuussa ehti olla vielä kaksi pienempää virtaamahuippua. Turun merialueen näytteenoton aikaan virtaama laski ja oli noin 4 7 m 3 /s. Maaliskuun puolivälin jälkeen lauha sää ja sateet nostivat virtaamaa, ja korkeimmillaan se oli noin 61 m 3 /s.

5 5 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Talvitutkimuksen näytteet haettiin Aurajoella Halisissa näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueen näytteet haettiin väyläalueilta laivalla sekä jäitse jalan tai hydrokopterilla. Kelirikon vuoksi näytteitä ei saatu Kruunukarilta (taulukko 1), ja neljässä paikassa näytteitä ei saatu varsinaisesta paikasta kelirikon tai sulan vuoksi. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Avovedestä ei otettu näytteitä 0,5 metrin syvyydestä, jonne jääkannen alla voi kerrostua joki- ja jätevesiä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Majakkarannan uuden paikan tulos ei vielä näy kuvassa, sillä kuvapohjaa päivitetään. Hulevesien seurantapaikkojen tulokset eivät ole kuvissa, vaan ne on taulukoitu. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen, jonka pohjana on vesi- ja ympäristöhallinnon vuonna 1988 tekemä luokitus (Suomen ympäristökeskus 2015). Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Tekstissä tuloksia verrattiin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon. Aurajoen Halisista on velvoitetarkkailuiden yhteydessä otettu näytteitä vuodesta 2010 alkaen, joten keskiarvo laskettiin vuosien tuloksista. Merialueella intensiiviasemilla keskiarvo laskettiin kymmenvuotisjaksolta eli vuosien tuloksista. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2019 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 135 Vapparin pohj. osa Sula. Näytteet otettu noin 250 m länteen. 143 Kruunukari Ei näytteitä. Kelirikko. 250 Raisionlahden pohjukka Mataluuden vuoksi näytteet vain 0,5 metrin syvyydestä. 308 Lapila Sula. Näytteet otettu noin 100 m pohjoiseen. MAJA W Majakkaranta W RUISS E Kelirikko. Näytteet otettu noin 180 m alustavasta sijainnista pohjoiseen. Kelirikko. Näytteet otettu noin 150 m pisteeltä etelään.

6 Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli -0,2 1,7 ºC (liite 1). Lähes kaikilla paikoilla veden lämpötila oli alle 1 ºC, ja alijäähtynyttä vettä oli vain Airiston tuntumassa Saaronniemen ja Lapilan edustalla. Syvänteissä Bläsnäsinlahdella, Kuparivuorella ja Väskissä lämpötila oli 1,2 1,7 ºC Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli <1 6,4. Vähäsuolaisinta (<1 ) vesi oli jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetussa näytteessä Pitkäsalmessa. Pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 1,5 6,2. (kuva 2). Pinnassa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) Pitkäsalmessa ja Lemunaukolla sekä Pukinja Pohjoissalmen sisäosissa ja Naantalissa Väskinsaaren edustalla. Airiston laidalla suolaisuus oli noin 6. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 52 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikalta vuosina otettujen näytteiden sameustulosten keskiarvoa pienempi mutta ei poikkeuksellisen pieni. Merialueella kenttähavaintojen mukaan Turussa Linnanaukolla satama-altaasta tuleva vesi oli kirkasta verrattuna Aurajoen suualueen suunnassa olevaan veteen, ja poikkeuksellisen selvä raja jatkui jonkin matkaa Pukinsalmea kohti. Sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 0,8 58 FNU. Sameinta vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pitkäsalmessa. Turussa jäteveden purkupaikalla sameusarvo oli pienempi kuin Aurajoensuulla. Pinnassa sameus oli 1,9 48 FNU (kuva 2), ja sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (10 20 FNU) Pitkäsalmessa ja Haarlansalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka, ja paikoin vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU). Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2015) mukaan pinnassa sameusarvo oli erinomaisen (<1,5 FNU) luokan tuntumassa Luonnonmaan länsipuolella Lapilassa, ja raja-arvo alittui vain yksittäisissä näytteissä. Intensiivihavaintopaikkojen (135/137S, 180, 210, 240, 275, 285, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225) perusteella sähkönjohtavuudesta laskettu suolaisuus oli pinnassa Uittamolla selvästi ja Väskissä hieman pienempi kuin vuosien saman ajankohdan keskiarvo, mutta muissa paikoissa suolaisuus oli keskimääräinen tai hieman tavallista korkeampi. Sameusarvo oli pinnassa keskimääräistä korkeampi Uittamolla ja Väskissä mutta muualla lähellä keskimääräistä. Tulosten perusteella sulamis- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa pintakerroksessa Turun Kaarinan salmialueella, ja jääpeitteen alla kulki selvästi sameampi vesikerros.

7 7 Merimasku 6,1 5,7 4,9 Luonnonmaa Rymättylä 5,8 5,8 Naantali 6,0 5,8 Raisio Ruissalo 3,8 5,9 5,7 5,8 Satava Turku 4,6 Hirvensalo 5,2 6,2 5,8 3,8 4,8 Kakskerta 5,2 5,5 3,7 1,5 4,3 Kaarina Kuusisto 3,7 4,3 5,4 5,4 4,8 Ruissalo 5,2 4,6 5,2 Hirvensalo Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu ,7 5,4 5,5 Turku 1,9 3,7 1,5 Airismaa 5,4 Parainen 5,3 5,0 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 1,9 3,1 7,6 Luonnonmaa Rymättylä 5,1 5,0 Naantali 4,0 6,0 Raisio Ruissalo 17 5,4 6,2 5,7 Satava Turku 17 Hirvensalo 12 3,7 5, Kakskerta 11 6, Kaarina Kuusisto ,2 5,6 16 Ruissalo Hirvensalo Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu ,9 Turku 6, Airismaa 5,8 Parainen 5,4 4,9 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2019.

8 Happitilanne Pinnassa happitilanne oli hyvä (kuva 3), ja happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Pohjan tuntumassa happitilanne oli heikoin Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), mutta happea oli noin 8 mg/l eikä hapen loppumisen vaaraa ollut. Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla happitilanne oli heikompi kuin salmen muissa osissa. Merimasku 81 Luonnonmaa Naantali Raisio 76 Ruissalo Turku Ruissalo Hirvensalo Turku Rymättylä Hirvensalo 82 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu 2019 Airismaa 86 Parainen km 87 Merimasku 73 Luonnonmaa Naantali Raisio 89 Ruissalo 83 Turku Ruissalo Hirvensalo Turku Rymättylä Hirvensalo 77 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2019 Airismaa 86 Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2019.

9 Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Pitoisuus oli vuosien talvinäytteenoton tulosten korkein ja yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Ravinnevirtaamatutkimuksen perusteella typpipitoisuus oli hyvin korkea myös helmikuun kahdessa tutkimuksessa. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat muita paikkoja korkeammat (>1 000 µg/l) Pitkäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka, Väskinsaaren edustalla ja Raisionlahden pohjukassa. Turussa jäteveden purkupaikalla kokonaistyppimäärä oli pienempi kuin Aurajokisuulla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät Kuuvannokalla, ja pitoisuus oli noin µg/l paitsi Viheriäistenaukolla, Naantalinsalmessa ja Luonnonmaan länsipuolella. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä (syvyys 0,5 m) Luonnonmaan länsipuolella pitoisuus ei suuresti poikennut 1 metrin tuloksista, mutta Väskin edustalla, Vapparilla ja Turun lähisalmissa jään alla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin 1 metrin näytteissä. Pintakerroksen alapuolella syvyyssuunnassa kokonaistyppeä oli noin µg/l matalissa Turun lähisalmissa, jossa pitoisuus oli korkeampi. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 91 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteispitoisuutta ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta paikoissa, joista määritys tehtiin, pitoisuus oli pinnassa µg/l. Pienin pitoisuus oli Kuuvannokalla, ja hyvin korkeita pitoisuuksia oli Turun lähisalmissa. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei tehty määritystä. Pitoisuudet laskivat pohjaa kohden, ja salmialueiden ulkopuolella syvemmillä paikoilla pohjan lähellä pitoisuus oli noin µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonaistypen ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi korkeampia paitsi Kuuvannokalla ja Viheriäistenaukolla, missä määrä oli tavanomainen. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 39 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 1 %. Pitoisuus oli alle Halisten havaintopaikan vuosien talvinäytteenottojen tulosten keskiarvon. Merialueella pinnassa ammoniumtyppipitoisuudet olivat <3 62 µg/l (kuva 4), joten määrä ei ollut korkea (>100 µg/l) jätevesien purkupaikoillakaan. Tutkituilla intensiiviasemilla ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan tuloksiin nähden tavanomaisia. Jääpeitteen alta otetuista näytteistä ei määritetty ammoniumtyppeä. Syvillä paikoilla alempana vesipatsaassa pitoisuudet olivat pienempiä kuin pinnassa, ja monin paikoin tulos oli pieni tai alle määritysrajan (<3 µg/l). Bläsnäsin syvänteen pohjalla ammoniumtypen määrä ei ollut korkea (>100 µg/l), sillä happitilanne oli hyvä.

10 10 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Turku 4000 Ruissalo Hirvensalo 1400 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Turku Ruissalo Hirvensalo Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2019 Airismaa 960 Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku 3 <3 34 Luonnonmaa Rymättylä 5 6 Naantali 12 Raisio Ruissalo Satava Turku 18 Hirvensalo Kakskerta Kaarina Kuusisto Ruissalo Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Hirvensalo Turku Airismaa 6 Parainen 8 5 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2019.

11 11 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 100 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 37 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 37 %. Sekä kokonais- että fosfaattifosforin pitoisuudet olivat vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa pienempiä. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 5), ja korkein pitoisuus oli Uittamolla. Aurajokisuulla tulos oli korkeampi kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laatu oli huono Uittamolla ja Pitkäsalmen eteläosassa Papinsaaren edustalla. Salmialueilla, Vapparilla ja Raisionlahdessa tila oli välttävä ja avoimemmilla alueilla tyydyttävä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monin paikoin korkeampi kuin yhden metrin syvyydessä. Syvyyssuunnassa pitoisuudet laskivat pohjaa kohden paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla, mutta sielläkin pitoisuus oli 60 µg/l, sillä happitilanne oli hyvä eikä ravinteita näyttänyt irtoavan sedimentistä. Merialueella fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pinnassa µg/l ja korkein pitoisuus oli Linnanaukolla Latokarin pohjoispuolella. Syvyyssuunnassa erot olivat pääosin varsin pieniä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnan kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien saman ajankohdan keskiarvoa; vain Uittamolla kokonaisfosforipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Ruissalo Satava Turku 60 Hirvensalo Kakskerta Kaarina Kuusisto Ruissalo Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu Hirvensalo Turku Airismaa 45 Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 230 kpl/100 ml. Pesäkemäärä oli vuosien talvinäytteenoton tulosten keskiarvoa korkeampi, ja tulos oli tutkimusvuosien toiseksi korkein. Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella tila oli välttävä. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml (kuva 6), ja pesäkemäärä oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Hygieeninen tila ei ollut vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella missään huono, mutta Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähisalmien keskiosiin tila oli lähinnä välttävä. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa purkupaikalla ja salmialueen sisäosissa, mutta hygieenistä kuormitusta tuli myös Aurajoen veden mukana. Paraisilla Tutkituilla intensiivipaikoilla lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli pinnassa pieni. Tulokset olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa nähden tavanomaisia. Aiemmalla intensiiviasemalla Raisionlahdessa Hahdenniemessä määrä oli selvästi keskiarvoa pienempi, mutta paikan keskiarvoa nosti selvästi talvi 2009, jolloin lahteen vielä tuli jätevesikuormitusta. Merimasku Naantali 11 Luonnonmaa 5 0 Rymättylä Raisio Ruissalo Satava Turku 120 Hirvensalo Kakskerta Kaarina Kuusisto Ruissalo Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu Hirvensalo Turku Airismaa 0 Parainen 16 3 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

13 Haitallisten aineiden tarkkailu Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikalla Haitallisten aineiden näytteet otettiin Turusta jätevesien purkupaikalta ensimmäisen kerran. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen mukaan: Haitallisten aineiden näytteenotto tehdään jokaisen näytteenoton, mutta ei useammin kuin kerran kuukaudessa, yhteydessä vuoden ajan ensimmäisestä näytteenotosta. Tämän esiselvityksen jälkeen tarkkailun jatkosta päätetään tulosten perusteella. Näytteet pyritään ottamaan vuoden 2019 aikana päätöksen mukaisesti yhteensä 7 kertaa. Haitallisten aineiden määrityksiä varten vesinäytteet otettiin mahdollisimman läheltä pintaa, jossa jätevesien vaikutus tuntuu yleensä voimakkaimpana. Vesi oli selvästi murtovettä (taulukko 2, liite 2 ja 3), eikä sähkönjohtavuudessa tai kokonaisravinnemäärissä ollut suurta eroa yhden metrin näytteen tuloksiin. AOXmääritystä häiritsi merivesi. Fenoleista tavattiin hydrokinonia 0,76 µg/l, mutta di-2- etyyliheksyyliftalaatti (DEHP), nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit jäivät alle määritysrajan. TAULUKKO 2. Haitallisten aineiden pitoisuuksia Turun seudun puhdistamo Oy:n jäteveden purkupaikalla Määritys Huom. Yksikkö Aika touko kesä heinä elo syys loka Näytesyvyys m 0,3 Veden lämpötila ºC 0,5 Sähkönjohtavuus ms/m 970 Suolaisuus lask. (sähkönjohtavuudesta) 5,6 Kokonaistyppi µg/l 990 Kokonaisfosfori µg/l 44 Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) µg/l 240 * Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) mg/l <0,3 Fenoliset yhdisteet (yhteensä) µg/l 0,79 # Fenolit (kokonaishiilenä) µg/l 0,61 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (COD/3) mg/l 12 Fluoridit (kokonaisfluorina) µg/l 330 Arseeni (As) kok.pitoisuus µg/l 2,3 Kupari (Cu) kok.pitoisuus µg/l 95 Nikkeli (Ni) liuk. pitoisuus µg/l 1,5 Lyijy (Pb) liuk. pitoisuus µg/l <0,05 Sinkki (Zn) kok. pitoisuus µg/l 95 Nonyylifenoli isomeeriseos µg/l <0,05 Nonyylifenolietoksylaatit isomeeriseos µg/l <0,05 * Näytematriisi häiritsee AOX-määritystä. # hydrokinoni

14 Satamien hulevesien purkupaikkojen tarkkailu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti tutkittiin Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n edustalla hulevesien vaikutuksia meressä. Kumpaankin satamaan perustettiin yksi havaintoasema hulevesiviemärin kohdalle 20 metrin päähän rannasta (TSH1 ja NSH1) ja vertailuasema 100 metrin päähän (TSH2 ja NSH2). Molemmissa satamissa hulevesiviemäriin tulee vesiä myös satamaalueen ulkopuolelta, joten kuormituksen voi olettaa olevan suuri. Näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä, ja niistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine ja kokonaisravinteet. Näytteenottotiheys on vastaava kuin lähellä olevilla havaintoasemilla, joka on Turussa asema 200 Pikisaaren edustalla ja Naantalissa asema 280 Ajonpään edustalla. Näytteet pyritään ottamaan vuoden 2019 aikana päätöksen mukaisesti yhteensä 5 kertaa. HUOM. Tarkkailuohjelman päivitysluonnoksessa (Räisänen/Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy ) on liitteessä 3 epähuomiossa Naantalissa käytetty intensiiviaseman 285 näytteenottofrekvenssiä (11 kertaa), mutta aseman 280 perusteella näytteet otetaan 5 kertaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Turussa Artukaisissa sademäärä oli noin 5 mm, joten sateesta johtuvia hulevesiä muodostui vähän. Aurajoen virtaamatietojen ja säätietojen perusteella helmikuun puolivälin jälkeen hulevesiä muodostui lumen sulaessa. Turun satamassa jääolot saattoivat vaikuttaa tuloksiin, sillä laiturialueen tuntumassa vertailupaikassa vesi oli vähemmän suolaista ja ravinnepitoisuudet korkeampia kuin hulevesiviemärin edessä tai vertailupaikalla 200 (taulukko 3, liite 4). Naantalin satamassa paikkojen tuloksissa ei ollut eroja. TAULUKKO 3. Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hulevesien vaikutusten seurannan tuloksia Näytesyvyys 1 metri. Aika Paikka Lämpöt. Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N Kok.P Huom. C mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l Turun Satama Oy TSH1 0,2 7, ,6 7, Jää kiinteää, 5 cm TSH2 0, <1 7, Ajojäätä, 10 cm 200 0, , Avovesi. Naantalin Satama Oy NSH1 0,0 3, ,7 7, Jää 1 cm NSH2 0,0 4, ,7 7, Jää 1 cm 280 0, ,8 7, Avovesi.

15 15 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä Turun Satama Oy ja Naantalin Satama Oy. Lisäksi mukana oli ExxonMobil Finland Oy Ab. Veden laadun tutkimus tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaan ( , päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010). Talvi 2018/2019 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauhana mutta vähäsateisena. Joulukuu 2018 oli Turun seudulla noin 1 2 ºC keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärä hieman keskimääräistä pienempi. Sää kylmeni talviseksi joulun tietämillä, ja maahan satoi lumi. Tammikuun 2019 alussa päivällä oli ajoittain lämpöasteita, mutta sää kylmeni kuun puolivälissä, ja kuukauden loppupuoli oli selvästi keskimääräistä kylmempi. Suurimmat lumensyvyydet mitattiin helmikuun alun lumisateiden jälkeen, mutta sitten sää lauhtui, ja helmikuu oli lauha. Helmi-maaliskuun vaihteessa sää kylmeni talviseksi. Merialue alkoi jäätyä vasta tammikuun 2019 pakkasten tultua, ja aluksi sisäsaaristoon muodostui teräsjäätä. Lunta kertyi kuitenkin jään päälle, eikä jää vahvistunut paljon pakkasista huolimatta. Airistolle ei ilmeisesti muodostunut lainkaan yhtenäistä jääpeitettä. Etenkin helmikuun lauhat jaksot rikkoivat jääpeitettä ja sulattivat lunta, mutta jään päälle kertynyt vesi jäätyi pakkasjaksoissa. Aurajoen Halisissa virtaama oli Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan joulukuun 2018 puolivälin jälkeen helmikuun 2019 alkupuolelle saakka noin 1 6 m 3 /s. Helmikuun puolivälissä sään lauhtuessa virtaama nousi nopeasti ja oli hetken noin 33 m 3 /s, ja helmikuussa ehti olla vielä kaksi pienempää virtaamahuippua. Turun merialueen näytteenoton aikaan virtaama laski ja oli noin 4 7 m 3 /s. Talvitutkimuksessa näytteet jäi saamatta kelirikon vuoksi vain Kruunukarilta, ja neljässä paikassa näytteitä ei saatu varsinaisesta paikasta kelirikon tai sulan vuoksi. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista. Jokiveden sameus oli 52 FNU. Kokonaistyppipitoisuus oli µg/l, josta noin oli 91 % nitraatti- tai nitriittityppenä ja noin 1 % oli ammoniumtyppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 100 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 37 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkkeitä oli noin 230 kpl/100 ml. Kokonaistyppitulos oli vuosien talvinäytteenoton korkein ja yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden, ja bakteeritulos oli tutkimusvuosien toiseksi korkein. Jokiveden laatu oli siis selvästi keskimääräistä huonompi.

16 16 Meriveden lämpötila oli lähes kaikilla paikoilla alle 1 ºC, ja alijäähtynyttä vettä oli vain Airiston tuntumassa Saaronnimen ja Lapilan edustalla. Syvänteissä Bläsnäsinlahdella, Kuparivuorella ja Väskissä lämpötila oli 1,2 1,7 ºC. Vähäsuolaisinta (<1 ) vesi oli jääpeitteen alta (0,5 metriä) otetussa näytteessä Pitkäsalmessa, ja pinnassa (1 metri) suolaisuus oli 1,5 6,2. Pinnassa sameus oli 1,9 48 FNU, ja sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (10 20 FNU) Pitkäsalmessa ja Haarlansalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka, ja paikoin vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU). Sameinta vesi oli jääpeitteen alta otetussa näytteessä Pitkäsalmessa (58 FNU). Pinnassa happitilanne oli hyvä, ja happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Pohjan tuntumassa happitilanne oli heikoin Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä, mutta happea oli noin 8 mg/l eikä hapen loppumisen vaaraa ollut. Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla happitilanne oli heikompi kuin salmen muissa osissa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l. Pitoisuudet olivat muita paikkoja korkeammat (>1 000 µg/l) Pitkäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka, Väskinsaaren edustalla ja Raisionlahden pohjukassa. Turussa jäteveden purkupaikalla kokonaistyppimäärä oli pienempi kuin Aurajokisuulla. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monin paikoin korkeampi kuin yhden metrin syvyydessä. Pinnassa ammoniumtyppipitoisuudet olivat <3 62 µg/l, joten määrä ei ollut korkea (>100 µg/l) jätevesien purkupaikoillakaan. Myöskään Bläsnäsin syvänteen pohjalla ammoniumtypen määrä ei ollut korkea, sillä happitilanne oli hyvä. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat µg/l. Korkein pitoisuus oli Uittamolla Pitkäsalmessa, ja Aurajokisuulla tulos oli korkeampi kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laatu oli huono Uittamolla ja Pitkäsalmen eteläosassa Papinsaaren edustalla. Salmialueilla, Vapparilla ja Raisionlahdessa tila oli välttävä ja avoimemmilla alueilla tyydyttävä. Jääpeitteen alta otetuissa näytteissä pitoisuus oli monin paikoin korkeampi kuin yhden metrin syvyydessä. Syvyyssuunnassa pitoisuudet laskivat pohjaa kohden paitsi Bläsnäsin syvänteen pohjalla, mutta sielläkin pitoisuus oli 60 µg/l, sillä happitilanne oli hyvä eikä ravinteita näyttänyt irtoavan sedimentistä. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli pinnassa kpl/100 ml ja korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Hygieeninen tila ei ollut vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella missään huono, mutta Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähisalmien keskiosiin tila oli lähinnä välttävä. Muilla paikoilla hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Arvio kuormituksen vaikutuksista Alkutalvella joulukuussa 2018 ja helmikuun 2019 puoliväliin saakka joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle vähän, sillä virtaama oli pieni. Helmikuun puolivälin jälkeen sademäärä jäi pieneksi, mutta sään lauhtuminen

17 17 sulatti lunta ja nosti virtaamia. Maaliskuun alussa ennen Turun merialueen talvitutkimusta sää oli kylmennyt ja virtaamat pienentyneet. Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisissa jokiveden typpipitoisuus vuosien talvinäytteenoton tulosten korkein ja yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Jokiveden sameus ja fosforipitoisuus olivat keskiarvoa pienempiä mutta eivät poikkeuksellisia. Veden hygieeninen laatu oli välttävä. Merialueen suolaisuuden ja sameuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat jääpeitteen alta (0,5 m) ja pinnasta (1 m) otetussa näytteessä lähinnä Pitkäsalmessa, Raisionlahden pohjukassa ja Väskin edustalla. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui tavallista lievemmin, sillä sähkönjohtavuus oli noin 5,5 myös pinnassa. Kokonaistypen ja -fosforin määrä oli pienempi kuin Aurajokisuulla. Hygieeninen tila oli välttävä kuten jokivedessä, mutta Aurajokisuulla bakteerimäärä oli pienempi. Jätevesien vaikutus tuntui kokonaistypen määrän perusteella Linnanaukolta Ruissalon suuntaan, kun Aurajoen vaikutus tuntui Pitkäsalmen suuntaan. Ammoniumtypen tai kokonaisfosforin pitoisuuden tai bakteerimäärän perusteella jäte- ja jokiveden vaikutusalueita ei voinut rajata. Haitallisten aineiden tutkimus tehtiin purkupaikalla ensimmäisen kerran. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutus näkyi mahdollisesti hyvin lievästi jään alta otetussa näytteessä, jossa kokonaistyppimäärä oli korkeampi kuin Bläsnäsin lahdella, mutta toisaalta eroa ei ollut Lessorin vertailupaikan tulokseen nähden. Hygieeninen tila oli heikentynyt pinnassa enintään hyvin lievästi. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä happitilanne oli hyvä eikä sedimentti ilmeisesti ollut hapeton, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet eivät olleet korkeita. Naantalinsalmessa jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa, mutta Väskin edustalla näkyi pinnassa ja jään alla Askaistenlahden vesien vaikutus typpimäärässä ja suolaisuudessa. Lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ei ollut eroa Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin verrattuna. Satamien hulevesien purkupaikkoja tutkittiin ensimmäisen kerran. Turussa jääolot saattoivat vaikuttaa tuloksiin, sillä vertailupaikassa laiturialueen tuntumassa vesi oli vähemmän suolaista ja ravinnepitoisuudet korkeampia kuin hulevesiviemärin edessä tai vertailupaikalla Pukinsalmessa. Naantalissa paikkojen tuloksissa ei ollut eroja. Turussa 4. huhtikuuta 2019 Reetta Räisänen biologi

18 18 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Naantalin kaupunki/kirjaamo/ympäristö- ja rakennuslautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/juuli Jokinen Turun Seudun Energiantuotanto Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/kaupunkiympäristölautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision kaupunki/ympäristön- ja Raision kaupunki/tekninen Turun Turun Turun Turun Seudun Energiantuotanto Turun seudun puhdistamo Oy/Kaj Piironen Turun seudun puhdistamo Oy/Juha Nurmi Turun seudun puhdistamo Oy/Esa Malmikare Turun seudun puhdistamo Oy/Mika Mäkilä Turun seudun puhdistamo Oy/Jyrki Haapasaari Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy/Jarno Arfman Turun seudun puhdistamo Oy/Jarkko Laanti Turun seudun puhdistamo Oy/Jouko Tuomi Turun seudun puhdistamo Oy/Jani Hannula Turun seudun puhdistamo Oy/Mari Laaksoharju Turun seudun puhdistamo Oy/Jere Anttila Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 12:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,5 11, , ,5 11,5 83 9, ,4 7, ,5 5, ,7 5 0,5 4, ,8 10 0,5 11,6 83 3, , ,5 11, , < TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 12 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,5 12,3 88 9, , ,6 11,9 86 5, ,4 7, ,6 4, ,8 5 0,6 3, ,0 10 0,5 12,1 88 2, , < ,5 11, , TURM / 137E Lessor E Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,8 11,8 85 7, , ,8 11,3 82 5, ,4 7, ,6 3, ,7 5 0,5 3, ,9 10 0,5 11,8 85 2, , ,5 11, , < TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 9:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 1,0 11,6 84 5, , ,9 11,5 83 4, ,0 7, ,9 4, ,4 5 0,5 2, ,9 10 0,4 11,3 81 1, , ,1 10, ,5 25 1,2 9, , ,2 7, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/7

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ei näytteitä! TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 17 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,3 11, , ,4 11, ,3 7, ,6 8, ,4 5 0,6 3, ,9 10 0,6 11,3 82 3, , ,6 11, ,2 30 0,6 10, , ,7 10, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 23 cm; Klo 14:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,2 13, < ,3 12, ,7 7, ,5 8, ,5 5 1,0 5, ,0 5,5 1,0 10,2 75 7, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 14:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,2 13, < ,3 12, ,3 7, ,4 11, , TURM / 180W Uittamo W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 15 cm; Klo 15:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,2 13, < ,2 12, ,5 7, ,3 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/7

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0,2 12, ,7 7, , ,1 5 0,2 9, ,7 7 0,2 12,8 91 8, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 0, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 17 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,3 11, ,6 7, ,5 10, , , ,6 5 0,4 4, ,1 10 0,2 10,8 78 3, , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 0,2 11, ,2 7, , ,3 5 0,2 5, ,9 10 0,3 10,7 77 3, , < TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 0,2 12,8 92 3, ,2 7, ,2 2, ,2 5 0,2 3, ,2 10 0,2 8,0 57 2, , < ,2 8, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/7

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,2 12,5 88 4, ,0 7, ,2 3, ,9 5-0,2 4, ,0 10 0,2 12,8 92 2, , < ,1 12, , ,1 12, , ,1 12, , ,1 13, , TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 21 cm; Klo 12:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,1 12, , ,1 11, ,2 7, ,5 11,2 81 6, , TURM / 240SE Pansion satama SE Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,3 11, ,8 7, , ,6 5 0,5 5, ,2 10 0,6 11,4 83 2, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 11,4 82 5, ,8 7, ,1 3, ,0 5 0,3 3, ,1 10 0,4 12,1 87 2, , ,3 12, , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 12:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,6 11, ,8 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/7

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 260S Hahdenniemi S Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,7 9,8 71 5, , ,7 12,1 87 6, ,7 7, ,0 0,4 12,6 90 3, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 4 cm; Klo 12:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,4 11,1 80 5, ,8 7, ,4 4, ,0 5 0,4 2, ,2 9 0,3 11, ,4 480 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,3 10,6 76 5, ,9 7, ,3 4, ,9 5 0,3 2, ,1 9 0,3 12, , < TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,0 12,0 85 6, ,8 7, ,1 5, ,9 5 0,2 3, ,2 10 0,3 11,5 83 3, , ,2 12, , ,1 11, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 1 cm; Klo 11:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,1 11,4 81 5, ,8 7, ,1 4, ,8 5 0,2 4, ,9 10 0,3 11,4 82 3, , ,3 12, , ,2 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/7

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 1 cm; Klo 11:07; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kankaanpää; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,7 11,1 81 5, ,8 7, ,7 3, ,0 5 0,9 3, ,2 10 1,5 10,3 77 1, , < ,3 10,6 79 1, , ,3 10,7 79 1, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 13 cm; Klo 11:17; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 0,3 14, , , ,4 12,8 92 3, ,7 7, < ,8 2, ,9 5 0,9 1, ,1 10 0,5 10,6 77 1, , < ,6 10, , ,5 0,5 12, , < TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 10:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Räisänen; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 1,4 10, , ,4 11,0 81 7, ,9 7, ,6 2, ,8 5 2,1 3, ,1 10 0,9 9,1 66 1, , < ,6 10, ,3 17 1,7 9, , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 17 cm; Klo 10:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 0,0 13,3 95 2, , ,1 13,2 94 1, ,1 7, ,1 1, ,2 5-0,1 1, ,2 10 0,0 12,6 90 1, ,1 580 < ,5 12,1 88 0, ,4 30 0,4 12,3 89 1, , ,4 10,8 78 1, ,4 480 <3 36 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/7

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue, uusi (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0, , TURM / RUISS E Ruissalon silta et Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Lumi 0 cm; Jää 4 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 0,3 9, , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0,5 12,6 91 6, ,5 7, ,3 6, ,6 5 0,2 8, ,9 9 0,2 13,1 94 5, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 10:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,9 11,8 86 7, , ,8 11,4 82 5, ,3 7, ,7 4, ,5 5 0,6 3, ,9 10 0,4 10,7 77 2, , ,6 11, , < TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,40 m; Klo 12:14; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; Lämpöt 0,3 C; 0,5 0, TURM / MAJA W Majakkaranta W Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 0, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/7

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun merialueen haitallisten aineiden tutkimus (TURMHAVA) Pvm. Hav.paikka Afen Lämpöt Sähk.joht Suol. CODCr Kok.N Kok.P As Cu Pb suod Ni suod Zn Fenolit F AOX TOC Ftalaatit Näytepaikka C ms/m o/oo mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l TURMHAVA / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Räisänen; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 0,3 ei tod. 0, , ,3 95 <0,05 1,5 95 Ks. laus. 330 ~0,240 4,8 ei tod. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/1

27 LIITE 3 (9 sivua) Í%SC{ÂÂ"*2*Î Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Teemu Paloheimo Telekatu TURKU FINLAND s-posti: teemu.paloheimo@lsvsy.fi Tutkimustodistus AR-19-RZ Päivämäärä Näyte saapui Tutkimusnro EUAA Asiakasnro RZ Tutkimuksen yhteyshenkilö Anri Aallonen Sivu 1/7 LSVSY, laboratorioanalyysit v Näytenumero Näytteen nimi 2019/2833 Näytteen kuvaus Merivesi Alkyylifenolit ja etoksylaatit 4-n-Nonyylifenoli RZTHF µg/l <0,01 4-Nonylphenol (isom. seos) RZTHF µg/l <0,05 4-Nonyylifenolidietoksyl RZTHF aatti (isom. seos) µg/l <0,01 4-Nonyylifenoliheksaeto RZTHF ksylaatti (isom. seos) µg/l <0,05 4-Nonyylifenolimonoeto RZTHF ksylaatti (isom. seos) µg/l <0,05 4-NonyylifenolipentaetokRZTHF sylaatti (isom. seos) µg/l <0,05 4-Nonyylifenolitetraetok RZTHF sylaatti (isom. seos) µg/l <0,05 4-Nonyylifenolitrietoksyl RZTHF aatti (isom. seos) µg/l <0,01 4-tert-Oktyylifenoli RZTHF µg/l <0,01 4-tert-Oktyylifenolidietok RZTHF silaatti µg/l <0,01 4-tert-Oktyylifenolimono RZTHF etoksilaatti µg/l <0,05 4-tert-oktyylifenoltrietoksRZTHF ylaatti µg/l <0,05 Ftalaatit Dimetyyliftalaatti (DMP) RZPHT µg/l <0,02 Dietyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,05 Di-isobutyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,05 (DiBP) Dibutyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,05 Dipentyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,01 Diheksyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,01 (DHXP) Butyylibentsyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,02 Dietyyliheksyyliftalaatti RZPHT (DEHP) µg/l <0,30 Di-n-oktyyliftalaatti RZPHT µg/l <0,01 (DNOP) Di-isononyyliftalaatti RZPHT µg/l <1,0 (DINP) Di-isodekyyliftalaatti (DIDP) RZPHT µg/l <1,0 Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND ask@eurofins.fi Y-tunnus:

28 Í%SC{ÂÂ"*2*Î Tutkimustodistus Päivämäärä Näyte saapui AR-19-RZ Sivu 2/7 Näytenumero Näytteen nimi 2019/2833 Näytteen kuvaus Merivesi Di-isodekyyliftalaatti (DIDP) RZPHT µg/l <1,0 Kloorifenolit 2,3,4,5-Tetrakloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,3,4,6-Tetrakloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,3,4-Trikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,3,5,6-Tetrakloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,3,5-Trikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,3,6-Trikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,3-Dikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,4,5-Trikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,4,6-Trikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,4-Dikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2,5- ja 2,6-dikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 2-Kloorifenoli RZPCP µg/l <0,01 3,4,5-Trikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 3,4-Dikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 3,5 Dikloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 3-Kloorifenoli RZPCP µg/l <0,01 4-Kloorifenoli RZPCP µg/l <0,01 Pentakloorifenoli RZPCP µg/l <0,02 Muut Fenoliset yhdisteet 1,2-dihydroksibentseeni RZPHE (pyrokatekoli) µg/l <5,0 1-Naftoli RZPHE µg/l <0,02 2,3,5-Trimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 2,3,6-Trimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 2,3-Dimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 2,3-dinitrofenoli RZPHE µg/l <0,25 2,4,6-Trimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 2,4/3,5-dimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 2,5-Dimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 2,5-dinitrofenoli RZPHE µg/l <0,25 2,6-Dimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 2,6-di-tert-butyylifenoli RZPHE µg/l <0,10 2-Metyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 2-naftoli RZPHE µg/l <0,02 2-nitrofenoli RZPHE µg/l <0,10 3,4,5-Trimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 3,4-Dimetyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 3,4-dinitrofenoli RZPHE µg/l <0,25 3-Metyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 3-nitrofenoli RZPHE µg/l <0,1 4-Etyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 4-Kloori-2-Metyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 4-Kloori-3-metyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 4-Metyylifenoli RZPHE µg/l <0,25 4-Nitrofenoli RZPHE µg/l <0,25 Bisfenoli A RZPHE µg/l <0,10 Bisfenoli F RZPHE µg/l <0,02 Fenoli RZPHE µg/l <0,25 Hydrokinoni RZPHE µg/l 0,76 Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND ask@eurofins.fi Y-tunnus:

29 Í%SC{ÂÂ"*2*Î Tutkimustodistus Päivämäärä Näyte saapui AR-19-RZ Sivu 3/7 Näytenumero Näytteen nimi 2019/2833 Näytteen kuvaus Merivesi Hydrokinoni RZPHE µg/l 0,76 m-etyylifenoli RZPHE µg/l <0,05 Resorsinoli RZPHE µg/l <0,05 Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND Y-tunnus:

30 Í%SC{ÂÂ"*2*Î Tutkimustodistus Päivämäärä Näyte saapui AR-19-RZ Sivu 4/7 Menetelmätiedot Testikoodi Parametrin nimi, CAS Menetelmän mittausepävarmuus Menetelmän määritysraja Akkreditoitu Menetelmä Laboratorio Alkyylifenolit ja etoksylaatit RZTHF 4-n-Nonyylifenoli, 36% 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod., ASTM D RZTHF 4-Nonylphenol (isom. 26% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., seos) ASTM D RZTHF 4-Nonyylifenolidietoksyl 40% 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod., aatti (isom. seos), ASTM D RZTHF 4-Nonyylifenoliheksaeto 37% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., ksylaatti (isom. seos) ASTM D RZTHF 4-Nonyylifenolimonoeto 28% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., ksylaatti (isom. seos), ASTM D RZTHF 4-Nonyylifenolipentaeto 41% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., ksylaatti (isom. seos) ASTM D RZTHF 4-Nonyylifenolitetraetok 42% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., sylaatti (isom. seos) ASTM D RZTHF 4-Nonyylifenolitrietoksyl 31% 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod., aatti (isom. seos) ASTM D RZTHF 4-tert-Oktyylifenoli, 36% 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod., ASTM D RZTHF 4-tert-Oktyylifenolidieto 20% 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod., ksilaatti, ASTM D RZTHF 4-tert-Oktyylifenolimono 40% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., etoksilaatti, ASTM D RZTHF 4-tert-oktyylifenoltrietok 40% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod., sylaatti ASTM D Ftalaatit RZPHT Dimetyyliftalaatti (DMP), % 0.02 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Dietyyliftalaatti, % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Di-isobutyyliftalaatti (DiBP), % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Dibutyyliftalaatti, % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Dipentyyliftalaatti, % 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Diheksyyliftalaatti (DHXP), % 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Butyylibentsyyliftalaatti, % 0.02 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Dietyyliheksyyliftalaatti (DEHP), % 0.3 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Di-n-oktyyliftalaatti (DNOP), % 0.01 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Di-isononyyliftalaatti (DINP), % 1 Kyllä SFS-EN ISO mod. RZPHT Di-isodekyyliftalaatti (DIDP), % 1 Kyllä SFS-EN ISO mod. Kloorifenolit Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND ask@eurofins.fi Y-tunnus:

31 Í%SC{ÂÂ"*2*Î Tutkimustodistus Päivämäärä Näyte saapui AR-19-RZ Sivu 5/7 Kloorifenolit RZPCP 2,3,4,5-Tetrakloorifenoli, % 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,3,4,6-Tetrakloorifenoli 30% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO, RZPCP 2,3,4-Trikloorifenoli, 30% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,3,5,6-Tetrakloorifenoli 28% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO, RZPCP 2,3,5-Trikloorifenoli, 27% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,3,6-Trikloorifenoli, 25% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,3-Dikloorifenoli, 24% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,4,5-Trikloorifenoli, 29% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,4,6-Trikloorifenoli, 28% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,4-Dikloorifenoli, 21% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2,5- ja 2,6-dikloorifenoli 21% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 2-Kloorifenoli, % 0.01 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 3,4,5-Trikloorifenoli, 24% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 3,4-Dikloorifenoli, 40% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 3,5 Dikloorifenoli, % 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 3-Kloorifenoli, % 0.01 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP 4-Kloorifenoli, % 0.01 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO RZPCP Pentakloorifenoli, 21% 0.02 Kyllä ISO ; SFS-EN ISO Muut Fenoliset yhdisteet RZPHE 1,2-dihydroksibentseeni (pyrokatekoli), % 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 1-Naftoli, % 0.02 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,3,5-Trimetyylifenoli, 32% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,3,6-Trimetyylifenoli, 41% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,3-Dimetyylifenoli, 36% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,3-dinitrofenoli, 45% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,4,6-Trimetyylifenoli, 44% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,4/3,5-dimetyylifenoli 31% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,5-Dimetyylifenoli, 34% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND ask@eurofins.fi Y-tunnus:

32 Í%SC{ÂÂ"*2*Î Tutkimustodistus Päivämäärä Näyte saapui AR-19-RZ Sivu 6/7 Muut Fenoliset yhdisteet RZPHE 2,5-Dimetyylifenoli, % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,5-dinitrofenoli, 37% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,6-Dimetyylifenoli, 40% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2,6-di-tert-butyylifenoli, 46% 0.1 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2-Metyylifenoli, % 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2-naftoli, % 0.02 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 2-nitrofenoli, % 0.1 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 3,4,5-Trimetyylifenoli, 43% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 3,4-Dimetyylifenoli, 36% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 3,4-dinitrofenoli, 45% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 3-Metyylifenoli, 40% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 3-nitrofenoli, % 0.1 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 4-Etyylifenoli, % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 4-Kloori-2-Metyylifenoli, 29% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 4-Kloori-3-metyylifenoli, 25% 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 4-Metyylifenoli, 37% 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE 4-Nitrofenoli, % 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE Bisfenoli A, % 0.1 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE Bisfenoli F, % 0.02 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE Fenoli, % 0.25 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE Hydrokinoni, % 0.5 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE m-etyylifenoli, % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO RZPHE Resorsinoli, % 0.05 Kyllä SFS-EN ISO ; ISO Laboratorio Eurofins Environment Testing Finland (Lahti) FINAS akkr. num. SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 FINAS T039 Menetelmäkuvaukset Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND Y-tunnus:

33 Í%SC{ÂÂ"*2*Î Tutkimustodistus Päivämäärä Näyte saapui AR-19-RZ Sivu 7/7 Jakelu : laboratorio@lsvsy.fi ALLEKIRJOITUS Anri Aallonen Production Business Unit Line Manager Tutkimustodistus on sähköisesti hyväksytty. Lisätietoja AnriAallonen@eurofins.fi Analysoidut yhdisteet on esitetty todistuksessa seuraavasti: jos analysoitua yhdistettä ei havaita, analysoidun yhdisteen kohdalla esitetään määritysraja ko. näytteelle jos tulos on yli toteamisrajan mutta alle määritysrajan, merkitään tuloksen perään tähti (*) jos tulos on yli määritysrajan, tulos on esitetty yhdisteen kohdalla menetelmäosiossa on esitetty määritysrajat optimiolosuhteissa. Määritysrajat saattavat olla korkeammat näytematriisista johtuen. Huomautukset Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla. Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Mahdollinen lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu Lahti FINLAND ask@eurofins.fi Y-tunnus:

34 TESTAUSSELOSTE #1 1 (2) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Telekatu TURKU Tilausnro (4LOU-SUO/TRE), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus /2833 meri MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Adsorboituvat orgaaniset halogeenit,aox µg/l ~240 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. LAUSUNTO Näytematriisi häiritsee määritystä. Heli Orakangas Ymp.asiantuntija(FM) TIEDOKSI Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö/laboratorio@lsvsy.fi Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 (03) TAMPERE TAMPERE *(03) heli.orakangas@kvvy.fi