TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKU- JA KESKIKESÄLLÄ 2019

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKU- JA KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki merialueen suppea vedenlaatututkimuksen (liite 1). Alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin (liite 2), ja merialueen lisäksi otettiin näyte Aurajoesta Halisista kalaportailta (58K). Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan haitallisten aineiden seurantaan kuuluvat kesäkuun näytteet otettiin suppean tutkimuksen yhteydessä (liite 3). Aurajoesta Ravattulasta (AU54) ei tällä jaksolla otettu näytteitä vuoden ravinnevirtaaman laskentaa varten. Merialueella oli suppeassa tutkimuksessa yhteensä 13 havaintopaikkaa ja laajassa tutkimuksessa 40 paikkaa (kuva 1a c). Veden laadun tutkimus tehtiin Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaan ( , päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010), eikä kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteistä enää tehty ravinnemäärityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jäte- ja jäähdytysvesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun, ja Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n edustalla seurataan hulevesien vaikutuksia. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevesien purkupaikalla tehdään vuonna 2019 haitallisten aineiden esiselvitys. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä Turun Satama Oy ja Naantalin Satama Oy. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto tilanteesta. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3

4 4 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuu oli Turun seudulla lämmin ja vähäsateinen. Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan (tallennuspäivä ) keskilämpötila oli Turussa 17,6 ºC ja sademäärä 18 mm (vertailujakso ,5 ºC ja 59 mm). Suurin osa sateesta tuli kuun ensimmäisenä päivänä (10 mm), mutta paikallisia eroja saattoi olla sadekuurojen vuoksi. Heinäkuun alkupuolella säätyyppi muuttui viileämmäksi ja sateisemmaksi. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan ( haku ) Turussa merivesi oli kesäkuun alussa keskivedenkorkeuden tuntumassa ja laski puoliväliä kohti noin tasolle -15 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Kesäkuun lopussa vesi lähti nousemaan nopeasti, ja heinäkuun alkupäivinä vuorokausikeskiarvo oli noin +10 cm. Suomen ympäristökeskuksen mukaan heinäkuun alussa Lounais-Suomen pienten jokien virtaamat olivat todella pieniä ja maaperä kuivaa ( Vesitilanne ja ennusteet, haku ). Suurin osa heinäkuun alun sateista imeytyi kuivaan maaperään, joten vaikutus vedenpintoihin jäi vähäiseksi. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot haettu ) Aurajoen Halisissa touko-kesäkuun vaihteen pienen nousun jälkeen virtaama painui hyvin pieneksi (<1 m3/s). Kesäkuun viimeisellä viikolla ja heinäkuun alussa virtaama oli 0 m3/s. Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan pieniä määriä vettä tuli kuitenkin kalaportaiden kautta. Sateet eivät tuntuneet Aurajoen virtaamassa, mutta taajamien hulevesiä saattoi tulla mereen sadekuurojen aikana. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa lukuun ottamatta osaa haitallisten aineiden määrityksistä, joita tehtiin alihankintana KVVY Tutkimus Oy:n ja Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratorioissa. Veden sähkönjohtavuudesta laskettiin suolaisuus kaavalla, joka oli tehty aikanaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä. Klorofylli määritettiin klorofylli a:na. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantoker-

5 5 roksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Tuloksia verrattiin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon. Aurajoen Halisista on velvoitetarkkailuiden yhteydessä otettu näytteitä vuodesta 2011 alkaen (ajoittain jo 2010), ja keskiarvo laskettiin vuosien tuloksista. Merialueen intensiiviasemilla keskiarvo laskettiin kymmenvuotisjaksolta eli vuosien tuloksista, ja intensiiviasemia olivat asemat 137E, 175, 180W, 210, 220, 225, 240SE, 275, 285, 297 ja 300 (huom: asemat 137, 180 ja 240 korvattu uusilla, ja asemat 135 ja 260 eivät ole enää intensiiviasemia). Siirretyillä asemilla vertailu tehtiin aiemman aseman tuloksista Sää ja veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen aikaan ( ) päivälämpötila oli noin 22 ºC ja taivas pilvinen (liite 1). Länsituuli oli heikkoa tai kohtalaista. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) ilman lämpötila oli ºC. Ensimmäisenä näytteenottopäivänä taivas oli kirkas ja toisena pilvinen. Lännenpuoleinen tulli oli navakkaa. Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa ºC. Heinäkuun alussa veden lämpötila oli pinnassa noin ºC, ja lämpimintä vesi oli Raisionlahden pohjukassa. Syvyyssuunnassa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila oli noin ºC ja pohjan lähellä noin 2 3 ºC. Myös muissa syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi Suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 5,5 paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 4,4, ja vain siellä oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ). Airistolla ja Kotkanaukolla suolaisuus oli noin 6. Heinäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna veden suolaisuus oli pinnassa 5,7 6,2 paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 4,0 (kuva 2), joten suolaisuus oli voimakkaasti alentunut vain Turussa jäteveden purkupaikalla. Salmialueilla ale-

6 6 neminen oli lievää (5,5 5,9 ), ja suuressa osassa aluetta alenemista ei juuri havaittu (suolaisuus 6 ). Sameusarvoja määritettiin kesäkuun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameustulos oli 13 FNU, mikä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 2,4 54 FNU (kuva 2). Sameinta vesi oli Pohjoissalmen itäpäässä. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli selvästi lievempää kuin Aurajokisuulla. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Turun-Kaarinan lähisalmista ja Raisionlahdesta Viheriäistenaukolle ja Airiston laidalle saakka. Airistolla sameus oli pinnassa noin 2 4 FNU. Intensiivipisteiden perusteella sameusarvo pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi pienempi Uittamolla. Vapparilla Lessorin itäpuolella, Kuuvannokalla Viheriäistenaukolla ja Naantalinsalmessa vesi oli hieman keskimääräistä sameampaa mutta ei poikkeuksellista. Muilla intensiivipaikoilla tulokset olivat tavanomaisia. Tulosten perusteella joki- ja valumavesien vaikutus oli kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa pieni. Koska Aurajoen virtaama oli hyvin pieni, voimakas sameus johtui ilmeisesti muista tekijöistä kuin savisameasta jokivedestä. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli selvästi lievempää kuin Aurajokisuulla.

7 7 5,5 5,9 5,9 4,0 4,0 Raisio 5,8 5,9 5,7 Turku 6,1 Luonnonmaa Ruissalo 5,8 Merimasku Turku 5,8 5,9 Naantali 5,9 5,9 5,7 5,8 5,7 Ruissalo 5,8 Hirvensalo 5,9 Hirvensalo 5,9 Kaarina 5,8 5,9 5,8 6,1 Kuusisto Satava Rymättylä Suolaisuus ( ), 1 m 5,9 Kakskerta Heinäkuu ,9 6,1 Airismaa -3,9 5,8 6,2 4-4,9 Parainen 5,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 19 6,4 7, , Turku 11 Luonnonmaa 8,7 8,7 Raisio Ruissalo 12 Merimasku 12 Turku ,2 Naantali Ruissalo Hirvensalo 28 Hirvensalo 5, Kaarina ,0 4,9 Rymättylä Kuusisto Satava Kakskerta Sam eus (FNU), 1 m 8,1 Heinäkuu ,7 4,1 Airismaa 2,4 5,3 5,1 8,5 Parainen <1,5 FNU 1,5-3 FNU 4,3 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2019.

8 Happitilanne Pinnassa happitilanne oli hyvä, ja happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) ei todettu. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä hapenvajaus oli voimakasta koko alusvedessä eli noin 15 metrin syvyydestä lähtien pohjaan. Happitilanne oli heikoin pohjan tuntumassa Paraisilla Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), jossa happi oli loppumassa. Kirkkoherransaaren syvänteessä ja Vapparilla Loskarnäsin syvänteen pohjalla hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %). Monin paikoin happitilanne oli pohjan lähellä selvästi heikentynyt kesäkuun alun jälkeen Raisio 87 Turku Ruissalo 90 Merimasku 68 Turku Luonnonmaa Naantali Ruissalo 90 Hirvensalo Hirvensalo Kaarina Rymättylä Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m 47 Heinäkuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2019.

9 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa pinnassa kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Uittamolla ja Pansion sataman edustalla pitoisuus oli noin µg/l, ja alimmat pitoisuudet olivat Airistolla. Ammoniumtyppeä oli 8 µg/l, ja pitoisuus oli hyvin alhainen myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli <5 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla noin µg/l. Heinäkuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l ja nitriitti- ja nitraattityppeä µg/l eli noin 82 % typestä oli nitriitti- tai nitraattityppenä. Ammoniumtyppeä oli 310 µg/l. Typpitulokset olivat ajankohdan keskiarvoa korkeampia, ja etenkin ammoniumtyppeä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi enemmän. Merialueella pinnassa typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Linnanaukolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Ammoniumtyppeä oli pinnassa 63 µg/l, ja pitoisuus oli varsin alhainen myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli pinnassa Aurajokisuulla noin 100 µg/l, ja korkein pitoisuus oli µg/l Turussa jätevedenpurkupaikalla, mutta muualla pitoisuus alle määritysrajan (<5 µg/l) tai pieni. Intensiivipisteiden perusteella pinnassa kokonaistyppipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi Vapparilla Lessorilla ja Pitkäsalmen eteläosassa, mutta muualla tulokset olivat ajankohdalle tyypillisiä. Vertikaalinäytteissä heinäkuun alussa kokonaistyppipitoisuus oli voimakkaasti kohonnut pohjan lähellä Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, mutta muualla erot pinnan ja pohjan välillä olivat tavanomaisia. Aurajoen virtaama oli pieni, mutta jokiveden kokonaistyppipitoisuus oli ajankohdan keskiarvoa suurempi. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaistyppipitoisuus oli selvästi suurempi kuin Aurajokisuulla. Linnanaukolla ja Ruissalon itäpäässä jätevedet nostivat lievästi typpimäärää, mutta ammoniumtypen määrät olivat pieniä. Paraisten purkupaikalla typpiyhdisteiden määrässä ei jätevesikuormituksen vaikutusta. Naantalinsalmessa ei näkynyt paikallisen kuormituksen vaikutusta, vaan Naantalinaukolla typpipitoisuus oli korkeampi kuin Viheriäistenaukolla.

10 Raisio Turku 370 Luonnonmaa Ruissalo 640 Merimasku 370 Turku Naantali Ruissalo 640 Hirvensalo 500 Hirvensalo Kaarina Kuusisto Satava Rymättylä Kokonaistyppi(µg/l), 1 m 490 Kakskerta Heinäkuu Airismaa µg/l > µg/l Parainen 500 > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Turku Luonnonmaa Raisio Ruissalo 26 Merimasku Turku 70 Naantali Ruissalo Hirvensalo Hirvensalo 5 Kaarina 18 Rymättylä Kuusisto Satava Kakskerta Am moniumtyppi (µg/l), 1 m Heinäkuu 2019 Airismaa Parainen -10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuussa 2019.

11 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa pinnassa kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan ( µg/l) tai alhaisia. Heinäkuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 65 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 4 µg/l, joten fosfaattifosforin osuus oli noin 6 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli alempi kuin vuosien ajankohdan tulokset ja siten myös keskiarvoa pienempi. Merialueella pinnassa kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5). Korkein pitoisuus oli matalassa Raisionlahden pohjukassa, mutta myös Pohjoissalmen itäpäässä fosforia oli 100 µg/l. Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmessa sekä Raisionlahdessa pitoisuus oli noin µg/l. Vapparilla pitoisuus oli noin 30 µg/l ja Airistolla ja sen tuntumassa noin µg/l. Veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokka oli Airismaalla hyvä mutta muutoin tyydyttävä tai välttävä ja paikoin huono. Rehevyystasoluokituksen mukaan Airismaa oli lievästi rehevä, ja muutoin merialue oli rehevä tai paikoin erittäin rehevä. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaisia ja monin paikoin alle määritysrajan µg/l. Intensiivipisteillä kokonaisfosforipitoisuus oli pinnassa Pitkäsalmessa ja Pohjoissalmessa hieman keskiarvoa pienempi mutta ei poikkeuksellinen. Airistolla Rajakarilla fosforia oli hieman keskimääräistä vähemmän, mutta Airismaalla pitoisuus oli keskimääräinen. Naantalinsalmessa, Väskin edustalla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli ajankohdan keskiarvon mukainen, mutta Viheriäistenaukolla tavallista pienempi. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuuksissa erot pinnasta ja pohjan läheltä otetuissa näytteissä olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Aurajoen virtaama oli heinäkuun alussa hyvin pieni, ja jokiveden fosforipitoisuus oli keskimääräistä pienempi ja saman suuruinen kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Purkupaikalla ja Linnanaukon lähipisteillä kokonaisfosforipitoisuus oli suurempi kuin Aurajokisuulla, ja jätevedet saattoivat nostaa veden fosforipitoisuutta jonkin verran. Paraisten purkupaikalla fosforimäärässä ei jätevesikuormituksen vaikutusta. Naantalinsalmessa ei näkynyt paikallisen kuormituksen vaikutusta Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 5,3 46 µg/l. Pitoisuus oli selvästi muita koreampi Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitkäsalmen eteläpäässä ja Pohjoissalmessa pitoisuus oli µg/l ja Airistolla noin 6 µg/l. Heinäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 3,3 22 µg/l (kuva 5). Selvästi korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla. Pienin pitoisuus oli Lessorilla, mutta se poikkesi selvästi Vapparin muista tuloksista. Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen si-

12 12 säosissa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli µg/l. Airistolla ja sen reunoilla klorofylliä oli noin 4 6 µg/l ja muualla 6 10 µg/l. Veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan klorofyllipitoisuuden perusteella luokka oli tyydyttävä lukuun ottamatta salmialueita ja Raisionlahden pohjukkaa, joissa tila oli välttävä; Vapparilla Lessorin tuloksen perusteella olisi ollut myös hyvään luokkaan kuuluva alue, mutta tulos vaikuttaa epävarmalta. Rehevyystasoluokituksen mukaan Airistolla ja sen reunoilla vesi oli lievästi rehevää ja muualla rehevää, mutta erittäin rehevää aluetta ei ollut. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli heinäkuun alussa Väskinsaaren edustalla poikkeuksellisen korkea mutta muualla ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa alempi.

13 Raisio Turku 28 Luonnonmaa Ruissalo 60 Merimasku 28 Turku Naantali Ruissalo 60 Hirvensalo 54 Hirvensalo Kaarina Kuusisto Satava Rymättylä Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m 31 Kakskerta Heinäkuu Airismaa Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Parainen 29 Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km 12 7,0 8,5 7,8 9,0 7,8 7, Turku 5,1 Luonnonmaa Raisio Ruissalo 8,1 Merimasku 4,5 Turku ,3 Naantali 15 7,8 8,3 15 7,1 Ruissalo Hirvensalo ,1 Hirvensalo 4,9 8,3 6,5 Kaarina 7,1 8,3 9,7 5,8 Rymättylä Kuusisto Satava Kakskerta Klorofylli (µg/l), 1 m 6,8 Heinäkuu ,3 4,4 Airismaa 4,4 7,1 4,5 6,7 Parainen Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) 7,5 Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuus pinnassa (1 m) ja a-klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

14 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alussa laajassa tarkkailussa kahdella tavalla. Uimavesien laadunvalvonnan mukaiset indikaattorimikrobit eli varmistetut enterokokit ja E. coli-bakteeri määritettiin merialueella Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikan tuntumasta sekä Aurajoen Halisista (näytesyvyys 0,3 m), mutta epähuomiossa E. coli-määritys oli jäänyt paikoin vielä lisäämättä. Kaikilta paikoilta määritettiin laajassa tutkimuksessa pinnasta (1 m) lämpökestoisten fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä. Uimavesiluokituksen mukaisia bakteereita tavattiin Aurajoen Halisissa, ja etenkin enterokokkien määrä oli korkea. Merialueella Turussa jäteveden purkupaikalla yksikkömäärät ylittivät rannikkovesien uimavesiluokituksen uimaveden laadun valvonnan toimenpiderajat (STM asetus 177/2008, toimenpideraja: suolistoperäiset enterokokit 200 pesäkettä/100 ml, E. coli 500 pesäkettä/100 ml), mutta muissa paikoissa määrät olivat pieniä. Fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä oli 110 kpl/100 ml. Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 28 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 340 kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen tai hyvä paitsi Turussa purkupaikalla välttävä. Intensiivipisteiden perusteella fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat alhaisia ja ajankohdalle tyypillisiä. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrän perusteella muualla kuin Turussa purkupaikalla ja enintään lievästi satama-altaan ulkopuolella ja Ruissalon sillan tietämillä. Uimaveden laadun valvonnan bakteerien perusteella toimenpideraja ylittyi Turussa purkupaikalla mutta ei muualla yhdyskuntajätevesien purkualueiden tuntumassa Raisio Turku 2 Luonnonmaa Ruissalo 6 Merimasku 1 Turku 28 <10 18 Naantali < Ruissalo 6 Hirvensalo 2 Hirvensalo Kaarina Rymättylä Kuusisto Satava Kakskerta Hygieeninen tila pinnassa (1 m ) 1 Heinäkuu Airismaa Erinomainen (<10 kpl) Parainen Hyvä (10-<50 kpl) 0 Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

15 Haitallisten aineiden esiselvitys Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikalla Haitallisten aineiden esiselvityksen näytteet otettiin Turusta jätevesien purkupaikalta suppean tutkimuksen yhteydessä. Näytteet pyritään ottamaan vuoden 2019 aikana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaisesti yhteensä 7 kertaa. Esiselvityksen tulosten perusteella päätetään tarkkailun jatkosta. Haitallisten aineiden määrityksiä varten vesinäytteet otettiin mahdollisimman läheltä pintaa (0,3 metriä), jossa jätevesien vaikutus tuntuu yleensä voimakkaimpana. Vesi oli selvästi murtovettä (taulukko 1, liite 3 ja 4), vaikka suolaisuus olikin voimakkaasti alentunut (<5 ). Sähkönjohtavuus oli pienempi ja kokonaisravinnemäärät korkeampia kuin vesitutkimuksessa 1 metrin näytteessä, joten ylimmässä vesikerroksessa jäteveden osuus oli ilmeisesti suurempi. Hyväksymispäätöksessä edellytetyistä määrityksistä fenolit, di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP), nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit jäivät alle määritysrajan. Muista määritysryhmässä mukana olleista aineista näytteessä oli dimetyyliftalaattia (DMP) ja dibutyyliftalaattia. TAULUKKO 1. Haitallisten aineiden pitoisuuksia Turun seudun puhdistamo Oy:n jäteveden purkupaikalla vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen ( ) mukaiset aineet. 0,3 0,3 Veden lämpötila ºC 0,5 6,5 16,1 Sähkönjohtavuus ms/m ,7 Suolaisuus lask. (sähkönjohtavuudesta) 5,6 5,2 Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) µg/l µg/l * Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) mg/l <0,3 <0,3 <0,3 Fenoliset yhdisteet (yhteensä) µg/l 0,79 # Ei tod. Ei tod. Fenolit (kokonaishiilenä) µg/l 0,61 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (COD/3) mg/l 12 Fluoridit (kokonaisfluorina) µg/l , , Arseeni (As) kok.pitoisuus µg/l 2,3 1,3 1,1 Kupari (Cu) 95 2,7 3 1,5 1,3 2,9 kok.pitoisuus µg/l Nikkeli (Ni) liuk. pitoisuus µg/l Lyijy (Pb) liuk. pitoisuus µg/l Sinkki (Zn) kok. pitoisuus µg/l Nonyylifenoli isomeeriseos µg/l <0,05 <0,05 <0,05 Nonyylifenolietoksylaatit isomeeriseos µg/l <0,05 <0,05 <0,05 * Näytematriisi häiritsee AOX-määritystä. # hydrokinoni <0,05 <0,05 <0, loka 0,3 syys m elo Näytesyvyys heinä Yksikkö Aika Huom Määritys

16 Satamien hulevesien purkupaikkojen tarkkailu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti tutkittiin Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n edustalla hulevesien vaikutuksia meressä. Molemmissa satamissa on yksi havaintoasema hulevesiviemärin kohdalla 20 metrin päässä rannasta (TSH1 ja NSH1) ja vertailuasema 100 metrin päässä (TSH2 ja NSH2). Molemmissa satamissa hulevesiviemäriin tulee vesiä myös satama-alueen ulkopuolelta, joten kuormituksen voi olettaa olevan suuri. Näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä, ja niistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine ja kokonaisravinteet. Näytteenottotiheys on vastaava kuin lähellä olevilla havaintoasemilla, joka on Turussa asema 200 Pikisaaren edustalla ja Naantalissa asema 280 Ajonpään edustalla. Näytteet pyritään ottamaan vuoden 2019 aikana päätöksen mukaisesti yhteensä 5 kertaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Turussa Artukaisissa kesäkuussa 2019 sademäärä oli 18 mm, josta noin 11 mm tuli jo kuun ensimmäisenä päivänä. Kesäkuun loppupuolella tuli 2,4 mm ja oli sateetonta (tietojen haku ). Heinäkuun ensimmäisen päivänä eli näytteenottopäivänä satoi 4,8 mm, joten sateesta johtuvia hulevesiä saattoi tulla juuri näytteenoton aikaan. Turun satamassa sekä vertailupaikassa että hulevesiviemärin edessä ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vertailupaikalla 200 (taulukko 2, liite 2). Erot olivat pieniä, ja Aurajokisuulla typpipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin hulevesitutkimuksen paikoilla. Naantalin satamassa paikkojen tuloksissa ei ollut eroja. TAULUKKO 2. Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hulevesien vaikutusten seurannan tuloksia vuonna Näytesyvyys 1 metri. Aika Turun Satam a Oy Naantalin Satam a Oy Paikka Läm pöt. Ka GF/C C m g/l TSH1 TSH2 200 TSH1 TSH2 200 TSH1 TSH ,2 0,2 0,2 14,0 13,8 13,7 18,1 17,7 17,5 7,7 10 NSH1 NSH2 280 NSH1 NSH2 280 NSH1 NSH ,0 0,0 0,0 12,8 12,8 12,7 17,2 17,2 17,6 3,4 4, ,9 6,4 6,5 7,1 Sähk.joht m S/m Suol. (lask) ph Kok.N Kok.P Huom. µg/l µg/l ,6 <1 4,6 3,8 4,3 5,2 5,8 5,9 7,6 7, ,7 5,7 5,8 5,9 7,7 7,7 7,8 8,3 8,3 8,2 8,1 8,1 8,1 7,7 7,7 8,0 7, Jää kiinteää, 5 cm 100 Ajojäätä, 10 cm 60 Avovesi Jää 1 cm 41 Jää 1 cm 43 Avovesi

17 17 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu jatkui alku- ja keskikesän tutkimuksilla kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin merialueelta ja Aurajoesta Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä Turun Satama Oy ja Naantalin Satama Oy. Lisäksi mukana oli ExxonMobil Finland Oy Ab. Veden laadun tutkimus tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaan ( , päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010). Aurajoen Halisissa Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan touko-kesäkuun vaihteen pienen nousun jälkeen virtaama painui hyvin pieneksi (<1 m3/s). Kesäkuun viimeisellä viikolla ja heinäkuun alussa virtaama oli 0 m3/s. Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan pieniä määriä vettä tuli kuitenkin kalaportaiden kautta. Veden laatu Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus oli kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa pieni. Heinäkuun alussa suolaisuuden aleneminen oli salmialueilla lievää, ja suuressa osassa aluetta alenemista ei juuri havaittu (suolaisuus 6 ). Veden lämpötila oli pinnassa kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa ºC, ja kesäkuun alkuun verrattuna vesi oli hieman lämmennyt. Syvyyssuunnassa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila oli noin ºC ja pohjan lähellä noin 2 3 ºC. Myös muissa syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Heinäkuun alussa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä hapenvajaus oli voimakasta koko alusvedessä eli noin 15 metrin alapuolella, ja Bläsnäsinlahden syvänteessä pohjan läheltä happi oli loppumassa. Monin paikoin happitilanne oli selvästi heikentynyt kesäkuun alun jälkeen. Kokonaistyppipitoisuus oli kesäkuun suppeassa tutkimuksessa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Uittamolla ja Pansion sataman edustalla pitoisuus oli noin µg/l. Heinäkuun alun laajassa tutkimuksessa kokonaistyppeä oli merialueella µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Linnanaukolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla Syvänteen pohjalla pohjan Bläsnäsinlahdella typpipitoisuus oli erittäin korkea ilmeisesti huonon happitilanteen vuoksi. Ammoniumtyppipitoisuus oli pinnassa kesäkuun puolivälissä 8 µg/l ja heinäkuun alussa 63 µg/l, ja pitoisuus oli alhainen myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Molemmilla tutkimuskerroilla nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli pinnassa alle määritysrajan (<5 µg/l) tai pieni paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla (4 500 µg/l ja µg/l), ja heinäkuun alussa Aurajokisuulla yhteismäärä oli noin 100 µg/l.

18 18 Kokonaisfosforipitoisuus oli pinnassa kesäkuun suppeassa tutkimuksessa µg/l ja heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa µg/l. Heinäkuun alussa korkein pitoisuus oli matalassa Raisionlahden pohjukassa, mutta myös Pohjoissalmen itäpäässä fosforia oli 100 µg/l. Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmessa sekä Raisionlahdessa pitoisuus oli noin µg/l. Vapparilla pitoisuus oli noin 30 µg/l ja Airistolla ja sen tuntumassa noin µg/l. Syvyyssuunnassa erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia, mutta pohjan lähellä Bläsnäsinlahden syvänteessä kokonaisfosforipitoisuus oli heikon happitilanteen vuoksi erittäin korkea (>>100 µg/l). Kasviplanktonin tuotantokerroksessa klorofyllipitoisuus oli kesäkuun suppeassa tutkimuksessa 5,3 46 µg/l. Pitoisuus oli selvästi muita koreampi Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Heinäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 3,3 22 µg/l, ja selvästi korkein pitoisuus oli jälleen Turussa jäteveden purkupaikalla. Rehevyystasoluokituksen mukaan Airistolla ja sen reunoilla vesi oli lievästi rehevää ja muualla rehevää, mutta erittäin rehevää aluetta ei ollut. Heinäkuun alun laajalla tarkkailukerralla tutkittiin veden hygieenistä tilaa. Fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli Aurajoessa 110 kpl/100 ml ja merialueella 0 28 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 340 kpl/100 ml. Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen tai hyvä paitsi Turussa purkupaikalla välttävä. Uimaveden laadun valvonnan bakteerien perusteella (STM asetus 177/2008, toimenpideraja: suolistoperäiset enterokokit 200 pesäkettä/100 ml, E. coli 500 pesäkettä/100 ml) toimenpideraja ylittyi Turussa purkupaikalla mutta ei muualla yhdyskuntajätevesien purkualueiden tuntumassa. Arvio kuormituksen vaikutuksista Aurajoen virtaama oli kesäkuussa pieni. Heinäkuun alussa Aurajoesta tuli mereen hyvin pieni virtaama, sillä vesi tuli vain kalaportaiden kautta. Jokivesi toi mereen etenkin typpikuormitusta, sillä joessa typpipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi mutta fosforipitoisuus ja sameus keskimääräistä alempia. Jonkin verran saattoi tulla myös bakteerikuormitusta. Turussa jätevedenpurkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaasti typen kokonaismäärässä; pääosa typestä oli nitraatti- tai nitriittityppenä, ja ammoniumtypen osuus oli pieni. Hygieeninen tila heikkeni selvästi jäteveden johdosta. Klorofyllipitoisuuden perusteella jätevedet lisäsivät levämäärää purkupaikalla. Fosforipitoisuuteen jätevesi vaikutti ilmeisesti vain lievästi, ja purkupaikalla vesi oli kirkkaampaa kuin Linnanaukolla. Haitallisten aineiden tutkimus tehtiin purkupaikalla kolmannen kerran, ja tutkittujen aineiden määrät olivat pieniä tai alle määritysrajan. Paraisten purkupaikalla ravinnepitoisuuksissa tai bakteerimäärissä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta. Naantalinsalmessa ei ollut erotettavissa paikallisen kuormituksen vaikutusta veden laadussa. Myöskään lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ei ollut eroa Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin verrattuna. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä satoi, ja hulevesiä saattoi tulla mereen Turun merialueen laajan tutkimuksen aikaan. Turun satamassa sekä vertailupaikassa että hulevesiviemärin edessä ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Pukinsalmessa

19 19 vertailupaikalla, mutta ero oli pieni. Naantalin satamassa paikkojen tuloksissa ei ollut eroja. Turussa 19. heinäkuuta 2019 Reetta Räisänen biologi Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Naantalin kaupunki/kirjaamo/ympäristö- ja rakennuslautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/juuli Jokinen Turun Seudun Energiantuotanto Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/kaupunkiympäristölautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Naantalin Satama Naantalin Satama Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision kaupunki/ympäristön- ja Raision kaupunki/tekninen Turun Turun Turun Turun Seudun Energiantuotanto Turun Satama Turun seudun puhdistamo Oy/Kaj Piironen Turun seudun puhdistamo Oy/Juha Nurmi Turun seudun puhdistamo Oy/Esa Malmikare Turun seudun puhdistamo Oy/Mika Mäkilä Turun seudun puhdistamo Oy/Jyrki Haapasaari Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy/Jarno Arfman Turun seudun puhdistamo Oy/Jarkko Laanti Turun seudun puhdistamo Oy/Jouko Tuomi Turun seudun puhdistamo Oy/Jani Hannula Turun seudun puhdistamo Oy/Mari Laaksoharju Turun seudun puhdistamo Oy/Jere Anttila Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/1 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Syv. m C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 137E Lessor E Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, ,8 430 < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20, ,5 500 < TURM / 180W Uittamo W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, ,6 580 < TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17, ,9 400 < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17, ,8 390 < , TURM / 240SW Pansion satama SW Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, ,9 480 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, ,9 460 < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, ,9 440 < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17, < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 13:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, ,9 450 < , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:53; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , ~ TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:49; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, ,7 440 < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 1/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:02; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,5 8,1 90 8, ,9 8,1 490 < ,5 8, , , ,9 8,0 480 < ,2 4, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,7 8,2 91 8, ,1 480 < ,4 8, , ,1 6, , ,5 10,2 3, , , TURM / 137E Lessor E Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,3 0 < ,0 7,9 89 7, ,9 8,1 480 < ,0 7, , ,7 7, ,9 8,0 440 < ,5 5, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140 (L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:22; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0, ,5 9, , ,9 8,2 500 < ,0 5, ,8 6, ,9 8, ,0 3, , ,1 0, ,3 28 2,1 0, , , TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,1 9,0 99 5, ,3 370 < ,1 5, , ,3 7,2 77 5, ,1 8, ,7 7, , ,1 6, , ,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 2/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:56; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,3 8,7 98 7, ,8 8,1 540 < ,2 8,3 93 9, , ,9 5, ,9 7,7 490 < ,1 4, ,9 20 5,3 4, , ,6 4, ,1 30 3,3 4, , ,5 3,3 4, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:21; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,5 7, ,8 7,9 620 < ,5 18,3 5, ,8 7, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:37; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,6 7, ,7 7,9 610 < ,5 7, ,7 7, , TURM / 180W Uittamo W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0, ,4 8, ,8 7,9 640 < ,4 8, ,7 7, , TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:16; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 0, ,6 9, ,7 7, , ,7 8 18,0 8, ,8 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 3/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 0, , , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:33; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,2 7, ,9 8,0 500 < ,2 7, ,9 7, , , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,2 8, ,9 8,0 520 < , , ,9 8, ,9 8, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 8, ,2 380 < , ,1 8,7 93 7, ,2 370 < ,9 7, , , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,2 8, ,2 370 < , ,7 8, , ,8 8, ,9 8, , ,3 8, , ,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 4/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,4 9,1 98 4, ,1 8,3 350 < ,2 3, , ,1 9,1 98 3, ,1 8,3 350 < ,1 7, , , , ,8 8, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,4 9, , ,2 8,3 370 < ,2 2, , ,9 9,1 97 2, ,2 8,3 340 < ,2 8, ,2 320 < ,6 9, , ,4 9, , ,1 8, , , TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:03; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,2 7, ,9 7,9 570 < <10 1,5 20,2 7, ,9 7, TURM / 240SW Pansion satama SW Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:19; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,2 8, ,1 440 < , ,8 7, ,9 380 < , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:36; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,2 8,6 95 6, ,1 410 < ,1 9, ,5 7, ,8 5, ,2 7, ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 5/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 0,7 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 13:07; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; ,3 8, ,5 8,1 650 < TURM / 260S Hahdenniemi S Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,5 8, ,9 8,0 450 < ,4 7, ,0 430 < , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:19; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,4 7, ,1 440 < , ,2 7, , , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 14:09; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,4 8, ,1 8,1 370 < , ,1 9 16,6 8, ,1 360 < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:58; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 9, , ,1 370 < ,2 9, ,8 8,8 93 9, , ,2 7, ,1 7, ,2 7, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 13:32; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 8,8 95 9, , ,1 8, ,3 8, ,1 8,0 380 < ,6 8, ,2 8, , ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 6/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 13:12; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,4 8, ,0 450 < ,6 9, , ,4 8,2 77 9, , ,8 6, ,1 23,5 8,6 6, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:34; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,4 9,0 97 5, ,2 340 < ,3 5, ,2 9,1 96 4, ,1 8, ,8 6, , ,1 8, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:56; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,9 8,3 92 7, ,9 8,0 430 < ,9 7, , ,6 6, , ,1 5, , , , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:12; Näytt.ottaja JS, KaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,3 9,2 99 4, ,1 8,2 370 < ,1 5, ,2 8,8 93 4, ,1 8, ,2 30 6,9 8, , ,5 8, , , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:27; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,3 10 < , , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 7/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:03; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,3 17, , , TURM / RUISS E Ruissalon silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,3 30 < , , TURM / MAJA W Majakkaranta W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 13:08; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 0, , , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,3 18, ,9 10, , ,0 7, , , ,8 7, ,8 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:07; Näytt.ottaja RM, KL; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0,3 1 < ,5 8,7 98 5, ,8 8,2 480 < ,0 6, , ,8 7,3 80 6, ,0 400 < ,5 11,3 4, , TURM / TSH1 Turun satama, huleviemärin ed. Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:56; Näytt.ottaja RM, ALJ; Sataa E K/E; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18, ,7 8, TURM / TSH2 Turun satama, vertailu Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:58; Näytt.ottaja RM, ALJ; Sataa E K/E; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, ,8 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 2, sivu 8/8 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Syv. m C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / NSH1 Naantalin satama, huleviemärin ed. Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 13:46; Näytt.ottaja JS, KaLa; Sataa E K/E; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,2 6, , TURM / NSH2 Naantalin satama, vertailu Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, KaLa; Sataa E K/E; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,2 7, , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. >0,60 m; Klo 14:44; Näytt.ottaja RM, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; Lämpöt 20,6 C; 0,4 20, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

29 TESTAUSSELOSTE #1 1 (2) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Telekatu TURKU Tilausnro (4LOU-SUO/TREORG), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus /9408 Meri MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Adsorboituvat orgaaniset halogeenit,aox µg/l 79 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Heli Orakangas Ymp.asiantuntija(FM) TIEDOKSI Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö/laboratorio@lsvsy.fi Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 (03) TAMPERE TAMPERE *(03) heli.orakangas@kvvy.fi