AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen Nro

2 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214)

3 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT KUORMITUS Taajamien jätevesikuormitus Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU joki Vedenlaatu talvella Vedenlaatu keväällä Vedenlaatu kesällä Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Vedenlaatu vuonna 214 alajuoksulla Vähäjoki TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. joen ainevirtaamalaskelma

4 4 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Jakelu n kunta/tekninen lautakunta Liedon kunta/liedon vesi n kunta/kunnanhallitus n kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Liedon kunta/kaavoitus- ja rakennuslautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/rauni-eliisa Wasell n kunta/ympäristönsuojelulautakunta joki Oy/Kulmala Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Sähköpostitse jokisäätiö/sinikka.paulin@aurajoki.net Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta/laura.ahtiainen@kaarina.fi Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Liedon kunta/mairit.ahti@lieto.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/leena.rannikko@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

5 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 5 (24) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien n asemanseudun ja vuodesta 1981 n Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia joen veden laatuun. n taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta alueellisen ympäristöviranomaisen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) edellyttämällä tavalla. Vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin joen alajuoksulle ja Vähäjokeen Turun kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksella seurataan myös joki Oy:n jätevesien vaikutuksia ssa. n kunnan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolle myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Dnro LSY-27-Y-39) mukaan jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Analyysivalikoima on n osalta päivitetty luvassa ehdotetulla tavalla vuoden 21 aikana. n kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamolle myönnetyssä ympäristöluvassa (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro LOS-25-Y ) määrätään, että jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana joen yhteistarkkailua. n Riihikosken osalta joen tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä. n kunnan jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun on seurattu Turun vesi- ja ympäristöpiirin antamalla päätöksellä (nro 292A494/121). Kyseisessä päätöksessä on tehty aikaisemmin hyväksyttyyn (Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymiskirje ) tarkkailuohjelmaan muutoksia. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (Dnro ESA- VI/635/4.8/21) myöntänyt n jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan. Päätöksen mukaan vesistötarkkailussa voidaan toistaiseksi noudattaa aiemmin hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT joen yläjuoksulla ssä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (14 ja 15, kuva 1) kahdesti (3.2. ja ). llä ja ssa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (3.2., 6.5. ja ). Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (3.2., 6.5., 22.7., 1.1. ja ; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 3.2., 6.5. ja tehty Vähäjoen eli Paattistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa (V34). Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun.

6 6 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) selvitti yhdeksällä lisänäytteenottokerralla joen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti vuonna 214 vesinäytteitä 28 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). joen ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty joen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Vuoteen 27 saakka ainevirtaamat laskettiin käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut (taulukko 1). Lisäksi veden hygieenistä laatua on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden hygieeninen tila voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Hygieeninen tila Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4 -N µg/l Enterokokit tai fekaaliset kolimuotoiset bakteerit kpl/1 ml Puhdas < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut Hyvä 1-49 Likaantunut Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä Huono >1

7 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 7 (24)

8 8 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvi 213/214 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 213 ja tammikuun 214 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talviseksi hyvin nopeasti, mutta sademäärä oli pieni ja maa lumeton. Turussa tammikuun keskilämpötila oli pari astetta kylmempi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja vain ajoittain öisin lämpötila painui hieman pakkasen puolelle. Maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli hyvin keväinen, mutta kuun puolivälissä lämpötila painui pakkaselle ja ohut lumikerros peitti maan. Kuun keskilämpötila oli lähes neljä astetta lämpimämpi kuin normaalijaksolla. Myös huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi, ja etenkin kuun lopulla oli päivisin kesäisen lämmintä. Toukokuun alussa sää viileni, mutta kuun puolivälin jälkeen oli jopa helteinen ajanjakso, kunnes kuun lopulla sää muuttui koleaksi. Toukokuussa keskilämpötila oli ajankohdalle tyypillinen. Sademäärä oli keskimääräistä pienempi sekä alkuvuonna että kevätkuukausina. Kesäkuun alussa sää oli kesäisen lämmin mutta loppupuolella poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat matalia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi, ja kuun puolivälissä oli kesäisen lämmintä. Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso, ja päivälämpötila oli useaan otteeseen jopa yli 3 ºC. Sitten lämpötila laski loppukesälle tyypillisiin lukemiin, ja samalla sää muuttui hyvin sateiseksi. Turussa elokuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi. Sademäärä (116 mm) oli suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (8 mm), ja paikalliset erot olivat suuria, sillä Kaarinassa Yltöissä sademäärä oli 216 mm (pitkäaikaiskeskiarvo 8 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Lounais-Suomessa vain,5 2 ºC tavanomaista korkeampi, sillä kolea kesäkuu ja heinäkuun alku tasasi poikkeuksellisen pitkän hellejakson vaikutusta. Sademäärässä oli suuria eroja, ja Lounais- Suomessa itäosassa Salon seudulla satoi keskimääräistä enemmän kun taas lännessä Vakka-Suomessa sademäärä saattoi olla jopa tavanomaista pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja vähäsateinen. Syyskuussa loppupuolelle asti ilma oli päivällä jopa kesäisen lämmin. Lokakuussa sää oli syksyinen mutta lauha; ensimmäiset pakkaspäivät tulivat kuun puolivälin jälkeen, mutta kuun loppupuolella lämpötila nousi ajankohtaan nähden yleisesti poikkeuksellisen korkeaksi. Marraskuun alussa ilma kylmeni mutta lauhtui jälleen pian. Turussa oli vain yksittäisiä pakkaspäiviä, ja pakkanen oli heikkoa. Kuun lopulla satanut lumi suli pois parissa päivässä. Pilvisyys oli runsasta, ja auringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa harvinaisen pieni. Joulukuu oli lauha ja sateinen jouluun saakka. Juuri ennen joulua pakkanen kiristyi, ja vesistöt alkoivat jäätyä. Maahan satoi noin 1 cm lunta, mutta ennen vuodenvaihdetta sää lauhtui ja sulatti sekä lumen että jään.

9 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 9 (24) TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 214 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 214-6,3,6 2,4 5,6 1,5 13,8 2,6 18, 12,7 7,3 3,2,1 (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 Sademäärä * (mm) * * Sademäärien summa. Vuonna 214 joen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 1,9 m 3 /s ja Halistenkoskella 6, m 3 /s (taulukko 3, kuva 2). Hypöistenkosken virtaama jäi selvästi pitkänajan keskivirtaamia alhaisemmaksi. Virtaamat olivat etenkin huhti- ja toukokuussa sekä loka- ja marraskuussa tavanomaista pienempiä. Vuodenvaihde oli lauha ja virtaamat olivat tammikuun alussa hetkellisesti suuria. Joessa ei ollut keväällä selvää virtaamahuippua, vaan vähäiset lumet sulivat pääosin jo maaliskuun alussa. Kesällä virtaamat olivat vähäisiä elokuun lopun rankkasateiden aiheuttamaa virtaamapiikkiä lukuun ottamatta. Syys-lokakuussa virtaamat olivat edelleen alhaisia. Joulukuun sateet nostivat virtaamat vuoden huippulukemiin. Kaikilla tarkkailukerroilla virtaamat olivat vähäisiä. Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta jokeen lisävettä ja välisinä aikoina keskimäärin,3 m 3 /s. TAULUKKO 3. joen keskivirtaamat (m 3 /s) sekä näytteenottopäivien virtaamat Hypöistenkoskessa (Lähde: Hydrologiset vuosikirjat, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII koko vuosi ,1 2, 2,5 11,9 4,4,88 1,2 1,3 1,9 4,1 6, 3,1 3, ,6 2,5 4,2 9,4 2,5 1,1 1,2 1,2 1,4 2,9 4,6 3,9 3,2 25 1,4 1,7,18 2,8,81,38,23 2,5,65 1,2 5,4 1,7 2,3 26 1,5,16,12 12,5 2,4,76,15,16,28 5, 9,5 9,1 3,5 27 6,3,24 5,5 2,,69,73,26,47,37,75 4,3 9,4 2,6 28 8, 5,7 4,1 4,5,45,58,43 2, 2,2 6,9 9,2 6,8 4,2 29,6,25,28 6,,85,65,15,1,11,66 2,8,91 1,1 21,15,15,28 14,8 1,6,7,11,1,81,53 3,,19 1,9 211,17,2,2 15,7,91,83,66,62 2,1 2,7 2,6 12, 3, ,1,34 8,5 4,1 1,5,81,38,36 1,4 8,2 3,9,58 2, ,6,57,44 13,6 1,4,69,15,33,15 1,2 5, 6,2 2, ,8 1,6 3,2 1,5,65,75,25,68,38,62 2,3 8, 1,9 näytteen-,2,7,19,43 ottopäivä 1,3

10 1 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) VIRTAAMA m 3 /s 12 AURAJOKI I III V VIII X XII 214 KUVA 2. joen virtaamat vuonna 214. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja joen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (sininen viiva = Halisten virtaama, punainen viiva = Hypöistenkosken virtaama).

11 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 11 (24) 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus joen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta n kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa Vuonna 214 n puhdistamolta jokeen tuleva typpikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä kymmenenä vuonna keskimäärin (taulukko 4, kuva 3). BHK- ja fosforikuormitus jäivät sen sijaan hieman tavanomaista pienemmiksi. Puhdistamon velvoitetarkkailututkimusten mukaan puhdistamo toimi melko hyvin kahdella tarkkailukerralla sekä kerran hyvin ja kerran kohtalaisesti (, n puhdistamon kertaraportit 214). n Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK-kuormitus oli vuonna 214 selvästi aikaisempaa suurempi (kuva 3). Myös fosforikuormitus oli tavanomaista suurempi, kun taas typpikuormitus oli keskimääräisellä tasolla. Velvoitetarkkailun perusteella puhdistamo toimi kahdella tutkimuskerralla kohtalaisesti sekä kerran hyvin, kerran melko hyvin ja kerran huonosti (, n Riihikosken puhdistamon kertaraportit 214). n asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistetuista jätevesistä jokeen kohdistuva BHK- ja fosforikuormitus jäivät vuonna 214 huomattavasti aikaisempia vuosia pienemmäksi (kuva 3). Typpikuormitus oli sen sijaan tavanomaista suurempi. Tarkkailututkimusten mukaan puhdistamo toimi hyvin yhdellä tarkkailukerralla ja melko hyvin yhdellätoista tarkkailukerralla (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, n puhdistamon kertaraportit 214) Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma joen mereen kuljettaman fosforivirtaaman suuruus on vaihdellut vuosina välillä tonnia vuodessa (kuva 4). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut tonnia. Etenkin 2-luvulla ravinnevirtaamat ovat vuosittain vaihdelleen suuresti muun muassa kuivien vuosien johdosta. Pääosa vuotuisista ravinnevirtaamista on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta, ja jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus joen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Vastaavasti luonnonhuuhtouma muodostaa fosforikuormituksesta 11 % ja typpikuormituksesta 22 %. Vuonna 214 joen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 52 tonnia ja typpivirtaama 73 tonnia (liite 3). Fosfori- ja typpivirtaamat eivät oleellisesti poikenneet edellisvuosien lukemista, vaikka joen virtaamat olivatkin keskimääräistä pienempiä. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen

12 12 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 214 tavanomaista suurempi osa ravinneja kiintoainekuormituksesta päätyi mereen tammi maaliskuun aikana; vuoden alku oli lauha ja lumen sulamisvedet nostivat virtaamia jo maaliskuussa. Huhtikuussa kuormitus jäi keskimääräistä pienemmäksi, koska kevään virtaamahuippu ajoittui jo maaliskuulle. Kesällä kuormitus oli vähäistä. Pääosa kiintoaineesta ja ravinteista kulkeutui mereen syksyn aikana. TAULUKKO 4. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 214 jokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d 1,1,1 5,4,69, Riihikoski 16, ,6 1,9, ,1 Yhteensä 19 1,2 42 3,4 BHK 7 kg/d ORIPÄÄ FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ TYPPI kg/d BHK 7 kg/d PÖYTYÄ FOSFORI kg/d 3 2,5 2 1,5 1,5 PÖYTYÄ TYPPI kg/d BHK 7 kg/d AURA FOSFORI kg/d AURA TYPPI kg/d 1 3,8 25 2,6 15,4 1, KUVA 3. n, n ja n keskustaajamien jätevesissä jokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

13 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 13 (24) Fosfori keskivirtaama 14 16, 12 14, , 1, 8, 6, 4, 2,, Fosforvirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) Typpi keskivirtaama 12 16, Typpivirtaama (t/v) , 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. joen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Halistenkoskella vuosina

14 14 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. joki Vedenlaatu talvella Vuodenvaihde oli leuto ja sateinen, ja joen virtaamat Halisissa olivat suuria aina tammikuun puoliväliin asti. Sään kylmettyä virtaamat kääntyivät laskuun, ja olivat helmikuun alussa hyvin pieniä. Tutkimuspäivänä virtaama oli sekä Hypöistenkoskella että Halisissa vain,2 m 3 /s. Havaintopaikoissa 34 ja 58 näytteet otettiin sulasta, muissa paikoissa joessa oli 2 35 cm paksuinen jääpeite. Helmikuussa ( ) joen yläjuoksulla veden ravinnepitoisuudet, BOD 7 - arvo ja bakteerimäärä kasvoivat havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä mahdollisesti n puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Kummassakin paikassa yläjuoksun vesi oli ammoniumtypen osalta voimakkaasti likaantunutta BOD 7 -arvojen ilmentäessä likaantuneisuutta. Hygieeninen tila oli huono. Ammoniumtypen pitoisuudet ja BOD 7 -arvot olivat kummassakin paikassa selvästi muuta jokea ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Sameus- ja COD Mn -arvot olivat kuitenkin pienempiä kuin muissa havaintopaikoissa ja edellistalvina keskimäärin. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät luultavasti veden ravinnepitoisuuksien ja bakteerimäärän kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta vesi oli lievästi likaantunutta. Hygieeninen tila heikkeni paikkojen välillä välttävästä huonoksi. Kummassakin paikassa kokonaistypen pitoisuudet ja BOD 7 -arvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia, kun taas sameusarvot jäivät tavanomaista pienemmiksi. Kokonaistypen ja bakteerien määrät kasvoivat n tasalla havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä mahdollisesti n jätevesistä johtuen. Ammoniumtypen ja fosforin pitoisuudet olivat kuitenkin puhdistamon yläpuolisessa paikassa alapuolta suurempia. Kummassakin paikassa vesi oli lähinnä lievästi likaantunutta ja hygieeninen tila oli välttävä. Veden sinkkipitoisuuksissa ei ollut suuria paikkojen välisiä eroja, joten joki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä. Kokonaistypen pitoisuudet olivat suurempia kuin edellistalvina keskimäärin. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 kokonaistypen pitoisuudet olivat pienentyneet n havaintopaikkoihin verrattuna mutta olivat edelleen melko suuria. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat selvästi muita paikkoja ja ajankohdan keskimääräistä pienempiä ja puhtaille jokivesille tyypillisiä. BOD 7 -arvojen osalta vesi oli lievästi likaantunutta. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät jäivät tavanomaista pienemmiksi; hygieeninen tila oli hyvä tyydyttävä. Veden väriarvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia.

15 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 15 (24) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml KUVA 5. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 214 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

16 16 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Vedenlaatu keväällä Näytteenottopäivänä virtaama Hypöistenkoskella oli,7 m 3 /s ja Halisissa 1, m 3 /s, mikä oli selvästi ajankohdan keskimääräistä vähemmän. joessa ei ollut keväällä selvää yksittäistä virtaamahuippua vähälumisen talven ja aikaisen kevään seurauksena. Halisten virtaama oli suurimmillaan jo maaliskuun alkupuolella lumien sulamisen johdosta. Huhti- ja toukokuussa virtaamat olivat tavallista pienempiä. Toukokuun tutkimuskerralla ( ) vedessä havaittujen lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä kasvoi huomattavasti havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä; hygieeninen tila heikkeni hyvästä huonoksi (kuva 6). Paikan 26 bakteerimäärä oli ajankohdan keskimääräistä suurempi. Bakteerien lisäksi myös ravinnepitoisuudet kasvoivat paikkojen välillä. Muutokset havaintopaikkojen välisessä vedenlaadussa saattoivat johtua n Riihikosken puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä, mutta suuri bakteerimäärä saattoi olla peräisin myös muualta. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kummassakin paikassa puhtaille jokivesille tyypillisiä BOD 7 -arvojen ilmentäessä lievää likaantuneisuutta. Happitilanne oli hyvä. joen kokonaistyppipitoisuus oli suurempi paikassa 42 paikkaan 34 verrattuna mahdollisesti n jätevesistä johtuen. Bakteerimäärä kasvoi hieman; hygieeninen tila muuttui tyydyttävästä välttäväksi. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kuitenkin kummassakin paikassa alhaisia ja puhtaille jokivesille tyypillisellä tasolla. Vedessä oli runsaasti happea. Sinkkipitoisuus kasvoi hieman paikkojen välillä, mutta joki Oy:n mahdolliset vaikutukset olivat vähäisiä. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 vedenlaatu oli keskenään melko samanlaista. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillinen ja hygieeninen tila oli hyvä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella. Kevään tutkimuskerralla kaikissa joen havaintopaikoissa sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Lisäksi ammoniumtyppipitoisuudet olivat tavanomaista alhaisempia lukuun ottamatta havaintopaikkaa 26. Myös kokonaistypen pitoisuudet olivat puhdistamojen yläpuolisissa paikoissa 25 ja 34 pienempiä kuin edelliskeväinä keskimäärin. Alajuoksulla myös bakteereita havaittiin tavanomaista vähemmän.

17 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 17 (24) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml KUVA 6. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle toukokuussa 214 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

18 18 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Vedenlaatu kesällä joen virtaamat olivat kesä-heinäkuussa pääosin ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Tutkimuspäivänä joen virtaama Hypöistenkoskella oli,2 m 3 /s ja Halisissa,3 m 3 /s. Heinäkuun tutkimuskerralla ( ) joen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet kasvoivat havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä luultavasti n jätevedenpuhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 7). Ammoniumtypen osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Hygieeninen tila oli välttävä kummassakin paikassa. BOD 7 -arvojen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä ja happitilanne oli hyvä. Tutkimuskerralla BOD 7 -arvot olivat pienempiä kuin edelliskesinä keskimäärin. Lisäksi purkupaikan alapuolisessa paikassa 15 kokonaistyppipitoisuus jäi tavanomaista alhaisemmaksi. joen ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärä kasvoivat havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä mahdollisesti n Riihikosken jätevesistä johtuen. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kuitenkin puhtaille vesille tyypillisiä. Hygieeninen tila heikkeni hyvästä välttäväksi. Yläpuolisessa paikassa 25 BOD 7 -arvo oli poikkeuksellisen suuri ja happitilanne huono; vedessä oli runsaasti jotain happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Alapuolella BOD 7 -arvo oli puhtaille jokivesille ominainen, mutta vedessä oli selvää hapenvajausta. Levämäärää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat pieniä. Kokonaistyppipitoisuus kaksinkertaistui havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä luultavasti n jätevesien seurauksena. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä ja puhtaille jokivesille ominaisia. Myös bakteerimäärä kasvoi jonkin verran paikkojen välillä; hygieeninen tila muuttui hyvästä tyydyttäväksi. Sinkkipitoisuus kasvoi hieman paikkojen välillä, mutta pitoisuudet olivat kummassakin paikassa pieniä; joki Oy:n vaikutuksista ei ollut havaittavissa selviä viitteitä. BOD 7 - arvo ja fosforipitoisuudet olivat ylemmässä paikassa selvästi alapuolta suurempia. Yläpuolella vedessä oli myös hapen ylikyllästystä runsaasta kasviplanktontuotannosta johtuen, ja a-klorofyllipitoisuus oli tavanomaista suurempi. Mikroskooppitarkastelun perusteella paikassa 34 havaittiin runsaasti kultaleviin kuuluvia Synuraleviä, jotka ovat tyypillisiä makean veden leviä. joen alajuoksulla (54, 58) kokonaistyppipitoisuudet olivat n havaintopaikkaa 42 pienempiä. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta vesi oli puhdasta. Paikassa 54 hygieeninen tila oli hyvä, kun taas Halisissa (58) bakteereita havaittiin runsaammin ja vesi oli hygieenisesti välttävälaatuista. Alajuoksun happitilanne oli hyvä. Havaintopaikasta 54 tutkittu a-klorofyllipitoisuus vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia.

19 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 19 (24) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek.kolim.bakteerit) kpl/1 ml KUVA 7. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle heinäkuussa 214 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

20 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Alkusyksy oli vähäsateinen ja joen virtaamat Halistenkoskella olivat pääosin ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Halistenkosken virtaama oli lokakuun alun näytteenottopäivänä 1,3 m 3 /s ja kuun lopun näytteenottopäivänä 6, m 3 /s. joen havaintopaikkojen 54 ja 58 vesi oli lokakuun lopussa ( ) selvästi lokakuun alun ( ) tutkimuskertaan verrattuna sameampaa ja runsasfosforisempaa. Myös paikan 54 kiintoainepitoisuus oli lokakuun lopulla kuun alkua suurempi. Tutkimuskertojen väliset erot veden laadussa johtuivat luultavasti jokeen tulleiden valumien määristä virtaamalukemien perusteella. Veden happitilanne oli hyvä molemmilla tutkimuskerroilla. Havaintopaikkojen väliset erot vedenlaadussa olivat melko pieniä Vedenlaatu vuonna 214 alajuoksulla Vuonna 214 joen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 42 kertaa (kuva 8). Tammikuun alun lauha sää sekä joulukuun runsaat sateet näkyivät alajuoksun suurina kiintoaine- ja fosforipitoisuuksina. Loppuvuonna myös kokonais- ja nitriitti/nitraattityppipitoisuudet olivat suuria. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat pääosin puhtaille jokivesille ominaisella tasolla muutamia helmi huhtikuun tutkimuskertoja lukuun ottamatta. Ammoniumtyppeä havaittiin vuoden aikana runsaimmin huhtikuun alussa, jolloin pitoisuus oli likaantuneille jokivesille tyypillinen.

21 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 21 (24) AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l Kok.typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kok.fosfori µg/l NO X -typpi µg/l NH 4 -typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Liuk.kok.P µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 8. joen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 214 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

22 22 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa ( ) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) kokonaisravinteiden pitoisuudet ja BOD 7 -arvo olivat joen havaintopaikkoihin verrattuna pienempiä. Sen sijaan veden kiintoainepitoisuus ja sameusarvo olivat jokeen verrattuna suurempia. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD 7 -arvon ollessa puhtaille jokivesille tyypillinen. Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin jonkin verran; hygieeninen tila oli välttävä. Vedessä oli runsaasti happea. Toukokuun näytteenottokerralla ( ) Vähäjoen (V34) kokonaisravinnepitoisuudet sekä BOD 7 - ja sameusarvot olivat jonkin verran joen alajuoksua suurempia. Lisäksi veden bakteerimäärä oli joen alajuoksua ja ajankohdan keskimääräistä suurempi ja ilmensi välttävää hygieenistä tilaa. Ammoniumtypen pitoisuus oli pieni ja puhtaille vesille tyypillinen kun taas BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta. Heinäkuun tutkimuskerralla ( ) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) kokonaistyppipitoisuus oli selvästi pienempi kuin joen alajuoksulla. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi; lukemat olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hygieeninen tila oli välttävä. Happitilanne oli hyvä.

23 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 23 (24) 6. TIIVISTELMÄ Velvoitetarkkailututkimuksen tarkoituksena oli seurata joen varren taajamien jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun. Lisäksi seurattiin joen alajuoksun ja Vähäjoen vedenlaatua. Vuonna 214 Turun sademäärä jäi pitkän ajan keskiarvoa alhaisemmaksi. Myös joen virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Vuonna 214 n puhdistamolta jokeen kohdistunut BHK- ja fosforikuormitus jäivät keskimääräistä pienemmiksi typpikuormituksen ollessa tavanomaisella tasolla. n Riihikosken BHK- ja fosforikuormitus olivat aikaisempaa suurempia, mutta typpikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin yleensä. n asemanseudun BHK- ja fosforikuormitus jäivät selvästi aikaisempaa alhaisemmiksi, kun taas typpikuormitus oli tavanomaista suurempi. joen mereen kuljettama fosforivirtaama oli vuoden aikana yhteensä 52 tonnia ja typpivirtaama 73 tonnia; ravinnevirtaamat olivat tavanomaisella tasolla. n jätevesien vaikutus näkyi sekä talvella että kesällä joen kohonneina typpipitoisuuksina. Talvella myös BOD-arvot ja bakteerimäärät kasvoivat tutkittujen paikkojen välillä. Talvella vesi oli kummassakin paikassa tavanomaista heikkolaatuisempaa: ammoniumtypen osalta vesi oli voimakkaasti likaantunutta, BOD-arvot ilmensivät likaantuneisuutta ja hygieeninen tila oli huono. Kesällä vesi muuttui ammoniumtypen osalta puhtaasta lievästi likaantuneeksi, ja hygieeninen tila oli välttävä. Yläjuoksun happitilanne oli hyvä. n Riihikosken jätevedet nostivat luultavasti joen ravinnepitoisuuksia ja bakteerimääriä. Typpipitoisuudet olivat suurimmillaan talvella, ja vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvojen osalta lievästi likaantunutta. Purkupaikan alapuolella hygieeninen tila oli talvella ja keväällä huono, kesällä välttävä. Kesällä purkupaikan yläpuolella vedessä oli runsaasti jotain happea kuluttavaa orgaanista ainesta: BOD-arvo oli suuri ja vedessä happea vain vähän. Tällöin myös purkupaikan alapuolella happitilanne oli huono. Kokonaistyppipitoisuudet nousivat kaikilla tutkimuskerroilla n tasalla mahdollisesti n jätevesistä johtuen. Vedenlaatu oli heikoin talvella, jolloin vesi oli lievästi likaantunutta ja hygieenisesti välttävää. Muulloin ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä ja purkupaikan alapuolinen hygieeninen tila oli tyydyttävä välttävä. Kesällä jokivedessä oli runsaasti levää. Happitilanne oli hyvä kaikilla tutkimuskerroilla. joki Oy:n jätevesien mahdolliset vaikutukset olivat vähäisiä. joen alajuoksulla kokonaistyppipitoisuudet olivat pienempiä kuin n purkupaikan alapuolella. Vedenlaatu oli heikoimmillaan talvella, jolloin vedessä oli runsaasti typpeä ja BOD-arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat pääosin puhtaille jokivesille tyypillisiä. Alajuoksun hygieeninen tila vaihteli erinomaisesta välttävään. Vähäjoen vesi oli talvella sameaa ja ruskeaa ammoniumtypen ilmentäessä lievää likaantuneisuutta. BOD-arvo ilmensi kesällä lievää likaantuneisuutta, mutta muulloin arvo oli puhtaille jokivesille tyypillinen. Hygieeninen tila oli välttävä kaikilla tutkimuskerroilla. Vähäjoen happitilanne oli hyvä. Turussa 29. syyskuuta 215 Sari Koivunen biologi

24 24 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Lähteet: Salmi, P. & Kipinä-Salokannel, S. (toim.) 21. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 5/21..

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Entlert Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml MPN/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,25 m; Lumi 5 cm; Jää 2 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,5 11, ,4 4 4,2 5, E AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,3 m; Näk.syv. >,3 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,5 11, ,4 4 4,1 6, E AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 5 cm; Jää 28 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1,,3 1, ,9 29 7,2 9,3 2, AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,4 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1,,2 12, ,2 13 3, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,3 11, ,9 24 7,1 2 3, , AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. >2, m; Näk.syv.,3 m; Lumi 5 cm; Jää 3 cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1,,3 12, ,1 2 3, AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,2 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1,,3 13, , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:4; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,6 13, ,6 19 7, , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,7 11, ,4 22 6,4 1, AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,4 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 6,1 11, ,7 17 2,2 12 < LIITE 1, sivu 1/3

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Entlert Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml MPN/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Klo 9:5; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N;,5 5,7 11, ,7 16 2, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,4 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N;,6 7, 1, ,9 15 7,5 18 2, ,4 4, AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,3 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 7, 1, ,8 16 7,6 18 1, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,3 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 8,3 1, , , < AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,8 m; Klo 14:1; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S;,4 8,8 11, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N;,1 8,1 9, , , AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,2 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N;,1 16,7 8, ,6 7 7,1, AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,2 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 26 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N;,1 18,7 7, ,1 19 7,6 5 6,9, AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 27 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18,6 1, ,2 19 6, ,3 3, AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv.,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N;,3 19,6 3, , 21 7,3 18, ,3,73 LIITE 1, sivu 2/3

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Entlert Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml MPN/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,4 m; Klo 14:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N;,5 22,7 9, ,9 18 7,6 26 2, ,3 -,3 8 Kts. laus AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 2,5 7, ,1 21 7,5 22 1, ,6 -, AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,3 m; Klo 15:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 22,8 6, ,8 19 7, , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,5 m; Klo 15:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N;,3 25,2 7, ,7 22 7, ,7 16 < AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,3 m; Klo 15:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N;,1 19,9 7, ,3 27 7,5 8 9,6 <, AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,2 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8; 2,5 9,8 9, ,1 17 7, AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,3 m; Klo 9:; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8;,3 1, 11, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 6,7 11, , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW;.5 6,2 12, ,6 28 LIITE 1, sivu 3/3

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P.Liuk PO4-P Enterokok. Fe LiukFe Gran alk kolicl Fek.k.44jv TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l mmol/l MPN/1 ml pmy/1 ml mg/l AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 3, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Lumi cm; Jää cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 1, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,3 m; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 2 /8; 1 3, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1 4, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 15:1; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 9, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 5, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 3, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. C; Pilv. 8 /8; 1 1, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,6 12, , 16, 13, 7,3 44 2, , 33, 26, 11, 86,, , LIITE 2, sivu 1/5

29 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P.Liuk PO4-P Enterokok. Fe LiukFe Gran alk kolicl Fek.k.44jv TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l mmol/l MPN/1 ml pmy/1 ml mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Lumi cm; Jää 33 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 12, , 51, 22, 7, , , 59, 49, 12, 6 4,, , AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 19, 15, 1, 7, , 18, 25, 11, 13,,5 1, AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 11, 92, 13, 7, , 12, 2, 71, 4,,65 9, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Lumi cm; Jää 24 cm; Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,4 12, , 16, 9, 7, , , 63, 45, 14, 97,,38 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Lumi cm; Jää 11 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,4 13, , 86, 14, 7, , , 25, 15, 64, 58,,54 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 14:22; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, 12, 1, 31, 15, 7,3 15, , 28, 18, 66, 8 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 7:57; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,6 12, 92, 32, 15, 7,5 16, , 28, 19, 92, 9 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 14:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,9 11, 97, 3, 15, 7,3 15, , 26, 18, 76, 15 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,7 13, , 95, 14, 7, , , 3, 2, 93, 61,,59 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 8:6; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,7 11, 87, 29, 15, 7,4 14, , 28, 19, 91, 13 9,9 LIITE 2, sivu 2/5

30 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P.Liuk PO4-P Enterokok. Fe LiukFe Gran alk kolicl Fek.k.44jv TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l mmol/l MPN/1 ml pmy/1 ml mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, 11, 9, 29, 15, 7,5 14, , 29, 18, 67, 5 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 7:51; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,2 11, 96, 26, 15, 7,5 14, , 33, 2, 86, 8 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 15:24; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,7 11, 97, 3, 15, 7,4 14, , 27, 17, 65, 2 9, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,17 m; Klo 7:57; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,4 11, 95, 28, 15, 7,4 14, , 27, 17, 73, 1 9, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5, 12, 94 76, 65, 17, 7, , , 24, 15, 65, 47,,78 11, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,6 1,1 9 35, 3, 18, 7, , , 23, 14, 59, 24,,9 3 11, AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Kok.syv.,5 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,3 14,1 35, 3, 2, 7, , <2, 73, 24, 1,3 11, AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Kok.syv.,5 m; Klo 8:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,3 14,3 36, 31, 15, 7, , 22, 54, 24,,84 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 17,4 7, , 28, 2, 7, , , 21, 11, 36, 19, 1,1 11, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:48; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 21,3 7, , 22, 22, 7, , , 23, 13, 47, 18, 1,1 12, LIITE 2, sivu 3/5

31 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P.Liuk PO4-P Enterokok. Fe LiukFe Gran alk kolicl Fek.k.44jv TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l mmol/l MPN/1 ml pmy/1 ml mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 24,8 7, , 51, 18, 7, , , 16, 6,6 45, 33, 1,1 <1 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 22,8 6, , 48, 18, 7, , , 33, 22, 66, 33, 1, 12, AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Kok.syv.,4 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,3 15,5 22, 16, 21, 7, , 32, 1, 14, 1,3 4, AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 13:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,3 18,2 16, 13, 17, 7, , 46, 82, 18, 1,1 17, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 7:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,5 8, , 96, 13, 7, , , 51, 4, 2, 58,,56 17, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 15,5 47, 16, 7, , 42, AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 1:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,3 23, 25, 19, 7, , 81, 16, 15, 1,1 6, AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14, 32, 32, 13, 7, , 46, 11, 29,,61 2, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,2 9, , 48, 18, 7,4 26 2, , 54, 29, 97, 34,,82 17, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9,6 9,3 82 8, 62, 17, 7, , , 48, 34, 92, 5,,81 18, LIITE 2, sivu 4/5

32 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P.Liuk PO4-P Enterokok. Fe LiukFe Gran alk kolicl Fek.k.44jv TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l mmol/l MPN/1 ml pmy/1 ml mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7, 1, , 78, 21, 7, , , 49, 34, 12, 49,,98 16, AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 9:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8, 32, 27, 2, 7, , 1, 18, 22, 1,1 13, AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 8:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8, 72, 69, 19, 7, , 41, 11, 47, 1, 18, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 6,5 1, 2, 7, , 52, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,4 15, 18, 7, , 38, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:55; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,9 12,5 9 67, 67, 17, 7, , , 36, 28, 79, 46,,7 17, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,8 13, 13, 17, 7,5 2, , 31, 14, LIITE 2, sivu 5/5