AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 29 Sari Koivunen Nro

2 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29)

3 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 3 (2) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT KUORMITUS Taajamien jätevesikuormitus Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU joki Vedenlaatu talvella Vedenlaatu keväällä Vedenlaatu kesällä Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Vedenlaatu vuonna 29 alajuoksulla Vähäjoki TIIVISTELMÄ... 2 Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. joen ainevirtaamalaskelma

4 4 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) Jakelu n kunta/tekninen lautakunta n kunta/kunnanhallitus n kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Liedon kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/n ja n terveystarkastajat n kunta/ympäristönsuojelulautakunta joki Oy/Kulmala n kansanterveystyön kuntayhtymä/terveyslautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/janne Suomela V-S ELY-keskus/Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri/kalatalousyksikkö jokisäätiö/sinikka.kauko-vainio@aurajoki.net Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/janne.suomela@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

5 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 5 (2) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien n asemanseudun ja vuodesta 1981 n Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia joen veden laatuun. n taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta Turun vesipiirin (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) edellyttämällä tavalla (tarkkailuohjelmat on hyväksytty , ja ; n Riihikosken tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä). Lisäksi vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin joen alajuoksulle Turun kaupungin toimeksiannosta. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT joen yläjuoksulla ssä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (14 ja 15, kuva 1) kahdesti (3.2. ja ). llä ja ssa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (3.2., ja ). Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (3.2., 27.4., 27.7., ja ; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 3.2., ja tehty Vähäjoen eli Paattistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa. Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun. selvitti seitsemällä lisänäytteenottokerralla joen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Lounais-Suomen ympäristökeskus otti vuonna 29 vesinäytteitä 47 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). Halistenkosken ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty joen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Vuoteen 27 saakka ainevirtaamat laskettiin käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja. Turun Vesiliikelaitoksen laboratorio on seurannut joen veden laatua lähinnä Halistenaltaan alaosassa.

6 6 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29)

7 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 7 (2) Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut. Lisäksi veden hygieenistä laatua on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden hygieeninen tila voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Loppuvuosi 28 oli Ilmatieteen laitoksen säätietojen mukaan Turussa lauha ja sateinen ja muuttui talviseksi vasta joulukuun lopulla. Tammikuussa 29 sää oli vaihteleva: alku oli kylmä mutta puolivälissä sää lauhtui, ja keskilämpötila oli lähellä ajankohdan keskiarvoa (taulukko 1). Sademäärä jäi noin puoleen keskimääräisestä. Kuun lopussa Lounais-Suomessakin oli lumipeite. Helmikuu oli tavanomaisen talvinen, joskin keskilämpötila oli hieman keskimääräistä korkeampi. Sademäärä jäi noin puoleen keskimääräisestä. Maaliskuun keskilämpö oli hyvin lähellä keskiarvoa, sillä lauhojen jaksojen jälkeen kuun loppupuoli oli kylmä. Myös sademäärä oli hyvin keskimääräinen. Tammi-maaliskuussa lunta oli tavallista vähemmän. Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateita tuli niukasti; lounaisimmassa Suomessa sademäärä jäi alle viidennekseen ja Turun seudulla jopa sen alle. Toukokuun sää oli hyvin vaihteleva: alku oli kesäisen lämmin, puoliväli yöpakkasineen viileä ja viimeiset päivät jopa helteisiä. Sekä keskilämpötila että sademäärä olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuun alussa sää oli yhä helteinen mutta muuttui koleaksi. Öisin oli hallaa ja jopa yöpakkasia. Ilma alkoi lämmetä juhannuksen jälkeen, ja kuun viimeinen viikko oli helteinen. Keskilämpötila jäi alle pitkäaikaisen keskiarvon, ja sademäärä oli tavallista suurempi. Heinäkuun alkupäivinä sää jatkui helteisenä. Sitten sää viileni, mutta kuun puolivälissä ja loppupuolella oli lämmintä, ja keskilämpötila oli lähes tavanomainen. Alkukuussa tuli vettä lähes kaikkialla, mutta myöhemmin sateet olivat hyvin kuuroittaisia ja paikallisia. Paikoin sademäärä oli keskimääräistä selvästi pienempi mutta Turussa suurempi. Elokuu oli Lounais-Suomessa kesäisen lämmin. Sadetta saatiin kuuroittain, ja paikalliset vaihtelut olivat jälleen suuria. Turussa sademäärä oli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Turun seudun rannikkoalueella varsin lähellä vertailukauden keskiarvoa (poikkeama,,5 ºC). Sademäärä oli lounaisrannikolla varsin keskimääräinen (1 125 %) mutta Turussa hieman suurempi ( %).

8 8 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) Syyskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi, ja sää kylmeni voimakkaasti vasta viimeisinä päivinä. Sademäärä oli tavanomaista pienempi. Lokakuu oli tavanomaista kylmempi ja sademäärä keskimääräinen. Marraskuu oli alun jälkeen hyvin lauha, eikä kuun puolivälin jälkeen Turussa ollut pakkasta. Sademäärä jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi, vaikka kuun puolivälin jälkeen satoi päivittäin ja ajoittain runsaastikin. Joulukuun puolivälin jälkeen oli kylmää, ja kuun keskilämpötila oli pari astetta keskimääräistä alempi. Sademäärä jäi selvästi tavanomaista pienemmäksi, ja pysyvä lumipeite saatiin joulun alla. Vuonna 29 joen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 1,1 m 3 /s ja Halistenkoskella 3,1 m 3 /s; virtaamat olivat selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä (taulukko 2, kuva 2). Hypöistenkoskella jokaisen kuukauden keskivirtaama jäi tavanomaista alhaisemmaksi. Kevään virtaamahuippu ajoittui huhtikuun alkuun, jolloin virtaama oli hetkellisesti hyvin suuri. Loka- ja marraskuussa virtaamat olivat ajoittain suuria syyssateiden seurauksena. Kaikilla velvoitetarkkailukerroilla joen virtaama oli pieni. Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta jokeen lisävettä välisenä aikana keskimäärin,55 m 3 /s. TAULUKKO 1. Turun lentoaseman säätietoja vuodelta 29 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila 29-4,2-4,8-1,8 4,6 1,5 13,3 16,5 16, 12,7 3,4 3, -5,1 (ºC) ,5-5,3-1,8 3,4 1, 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 Sademäärä (mm) TAULUKKO 2. joen keskivirtaamat (m 3 /s) sekä näytteenottopäivien virtaamat Hypöistenkoskessa (Lähde: Hydrologiset vuosikirjat, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII koko vuosi ,1 2, 2,5 11,9 4,4,88 1,2 1,3 1,9 4,1 6, 3,1 3, ,6 2,5 4,2 9,4 2,5 1,1 1,2 1,2 1,4 2,9 4,6 3,9 3,2 25 1,4 1,7,18 2,8,81,38,23 2,5,65 1,2 5,4 1,7 2,3 26 1,5,16,12 12,5 2,4,76,15,16,28 5, 9,5 9,1 3,5 27 6,3,24 5,5 2,,69,73,26,47,37,75 4,3 9,4 2,6 28 8, 5,7 4,1 4,5,45,58,43 2, 2,2 6,9 9,2 6,8 4,2 29,6,25,28 6,,85,65,15,1,11,66 2,8,91 1,1 näytteen-,29 1,4,1,1 7,2 ottopäivä

9 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 9 (2) VIRTAAMA m 3 /s 8 AURAJOKI I III V VIII X XII 29 KUVA 2. joen virtaamat vuonna 29. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja joen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (sininen viiva = Halisten virtaama, punainen viiva = Hypöistenkosken virtaama). 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus joen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta n kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa Vuonna 29 n puhdistamolta tuleva BHK- ja fosforikuormitus jäivät 2-luvun keskiarvoa pienemmiksi (taulukko 3, kuva 3). Typpikuormitus oli sen sijaan hieman tavanomaista suurempi. n Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK- ja ravinnekuormitus olivat vuonna 29 samaa suuruusluokkaa kuin 2- luvulla keskimäärin (kuva 3). n asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien aiheuttama BHK- ja ravinnekuormitus olivat vuonna 29 selvästi pienempiä kuin vuonna 28 (kuva 3). Kuormitus oli samalla tasolla kuin 2-luvulla keskimäärin.

10 1 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) TAULUKKO 3. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 29 jokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d,6,7 5,6,8, 2,4,21 1,11 3,2,21 14,51 Yhteensä 6,2,49 3,7 BHK 7 kg/d ORIPÄÄ FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ TYPPI kg/d BHK 7 PÖYTYÄ kg/d FOSFORI kg/d PÖYTYÄ 3 2,5 2 1,5 1, TYPPI kg/d BHK 7 kg/d AURA FOSFORI AURA TYPPI kg/d kg/d 1 25,8 2,6 15,4 1, KUVA 3. n, n ja n keskustaajamien jätevesissä jokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

11 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 11 (2) 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma joen mereen kuljettaman fosforivirtaaman suuruus on vaihdellut vuosina välillä tonnia vuodessa (kuva 4). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut tonnia. Pääosan vuotuisesta ravinnevirtaamasta on arvioitu olevan hajakuormitusta (fosforista n. 83 %; Turun vesi- ja ympäristöpiiri 199). Lisäksi ravinnevirtaama-arvoihin sisältyy luonnonhuuhtouma. Vuonna 29 joen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 23 tonnia ja typpivirtaama 239 tonnia (liite 3). Ainevirtaamat olivat selvästi tavanomaista pienempiä johtuen suurelta osin alhaisista virtaamista. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 29 valtaosa joen kautta tulevista ravinteista ja kiintoaineesta päätyi mereen huhtikuun sekä loka-joulukuun aikana. Talvella ja myös kesällä kuormitus jäi vähäiseksi. Fosfori keskivirtaama Fosforivirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) Typpi keskivirtaama Typpivirtaama (t/v) keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. joen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Halistenkoskella vuosina

12 12 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. joki Vedenlaatu talvella Helmikuussa (3.2.29) joen veden typpipitoisuudet ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä kasvoivat selvästi yläjuoksulla havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä, mikä saattoi viitata n jätevesien vaikutuksiin (kuva 5). Hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. Ammoniumtyppipitoisuudet ja BOD 7 -arvot olivat molemmissa paikoissa lievästi likaantuneille jokivesille ominaisia. Yläjuoksun vedessä oli keskimääräistä vähemmän typpeä. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät jokiveden typpipitoisuuden kasvuna ja hygieenisen tilan huononemisena havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Puhdistamon alapuolisessa havaintopaikassa 26 veden ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo ilmensivät lähinnä lievää likaantuneisuutta, mutta veden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella huono. Havaintopaikassa 26 fosforipitoisuudet ja bakteerimäärä olivat tavanomaista suurempia. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä kasvoi jonkin verran havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, mikä saattoi johtua n jätevedenpuhdistamolta jokeen johdettavista jätevesistä. Myös typpipitoisuus oli alemmassa havaintopaikassa hieman yläpuolta suurempi. Veden hygieeninen tila oli n tasalla välttävä. Ammoniumtypen määrä ja BOD 7 -arvot olivat lievästi likaantuneille vesille ominaisia. Jokiveden happitilanne oli hyvä. Veden sinkkipitoisuus kasvoi hieman havaintopaikkojen välillä, mutta ero oli mittausepävarmuuden huomioon ottaen pieni, eikä joki Oy:n jätevesien vaikutuksia voinut varmuudella osoittaa. joen alajuoksulla havaintopaikoissa 54 ja 58 vesi oli luokiteltavissa ammoniumtyppipitoisuuksien ja BOD 7 -arvojen perusteella lievästi likaantuneeksi. Veden happitilanne oli kuitenkin hyvä, eikä vedessä ollut merkittäviä määriä enterokokkien kaltaisia bakteereita. Alajuoksun bakteerimäärät ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi joen ylä- ja keskiosaa alhaisempia. Helmikuun tutkimuskerralla joen veden fosforipitoisuus oli useimmissa paikoissa suurempi kuin kymmenenä edellistalvena keskimäärin. Myös BOD 7 -arvot olivat paikoitellen tavanomaista suurempia. joen virtaamat olivat alkuvuoden aikana pääosin ajankohdan keskimääräistä pienempiä.

13 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 13 (2) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT kpl/1 ml KUVA 5. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 29 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä).

14 14 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) Vedenlaatu keväällä Huhtikuussa ( ) veden ravinnepitoisuudet eivät oleellisesti muuttuneet havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä (kuva 6). Ammoniumtypen pitoisuuksien perusteella vesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi kummassakin havaintopaikassa. Paikassa 26 enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä oli hieman ylempää paikkaa 25 suurempi; hygieeninen tila oli tyydyttävä. BOD 7 -arvot olivat puhtaille vesille ominaisia ja vedessä oli runsaasti happea. Havaintopaikoista tutkittujen vedenlaatumuuttujien perusteella n Riihikosken jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä. joen vedenlaatu ei muuttunut selvästi havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, joten n kunnan ja joki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut nähtävissä merkkejä. Ravinnepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa, mutta kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot pienempiä yläjuoksuun verrattuna. Ammoniumtyppipitoisuudet ilmensivät lievää likaantuneisuutta BOD 7 -arvojen ollessa puhtaille vesille tyypillisellä tasolla. Veden hygieeninen tila oli tyydyttävä. joen alajuoksulla (havaintopaikat 54 ja 58) vedenlaatu oli melko samankaltaista keskijuoksuun verrattuna muun muassa ravinnepitoisuuksien suhteen. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä oli alajuoksulla pienempi muihin havaintopaikkoihin verrattuna, ja hygieeninen tila oli luokiteltavissa hyväksi. Ammoniumtypen määrä oli puhtaan ja lievästi likaantuneen luokan rajalla. BOD 7 -arvojen perusteella vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi, ja myös happitilanne oli hyvä kalojen viihtyvyyden kannalta. joen virtaama oli sekä huhtikuun alun virtaamahuipun jälkeen että myös näytteenottopäivänä (Hypöistenkoski 1,4 m 3 /s, Halinen 3, m 3 /s) ajankohtaan nähden selvästi keskimääräistä pienempi. Tutkimuskerralla kaikissa havaintopaikoissa oli edelliskeväisiin verrattuna keskimääräistä runsaammin ammoniumtyppeä. Lisäksi liuenneen kokonaisfosforin pitoisuudet olivat havaintopaikoissa 25, 34 ja 58 tavanomaista suurempia. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät jäivät sen sijaan selvästi aikaisempaa pienemmiksi, ja myös BOD 7 -arvot olivat tavanomaista alhaisempia. Muilta osin vedenlaatu oli ajankohdalle tyypillistä Vedenlaatu kesällä Heinäkuun tutkimuskerralla ( ) joen veden typpipitoisuus ja bakteerimäärä kasvoivat selvästi havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä, mikä saattoi viitata n jätevedenpuhdistamon jätevesien vaikutukseen (kuva 7). Runsasravinteinen jokivesi oli luokiteltavissa molemmissa n havaintopaikoissa (14 ja 15) suurehkon BOD 7 -arvon ja välttävän hygieenisen tilansa perusteella lievästi likaantuneeksi. Molemmissa havaintopaikoissa ammoniumtyppipitoisuus oli huomattavasti tavanomaista pienempi. Myös BOD 7 -arvot jäivät ajankohdan keskiarvoja pienemmiksi. joen veden typpipitoisuus pieneni selvästi n ja n välillä. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät ilmeisesti jokiveden ravinnepitoisuuk-

15 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 15 (2) sien kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Ammoniumtyppipitoisuus oli puhdistamon alapuolella pieni ja puhtaiden vesien tasoa. Havaintopaikan 26 veden typpipitoisuus jäi alle puoleen ajankohdan keskiarvosta. Veden hygieeninen tila oli molemmissa n havaintopaikoissa välttävä. Vedessä oli hapenvajausta, mutta tilanne ei ollut aiempaan verrattuna mitenkään poikkeava. Jokiveden a-klorofyllipitoisuus oli molemmissa paikoissa samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä. Jokivesi oli n tasalla sameusarvojen perusteella selvästi tavanomaista kirkkaampaa. n jätevedet kasvattivat jokiveden typpipitoisuutta ja huononsivat sen hygieenistä tilaa. Puhdistamon alapuolella havaintopaikassa 42 jokivesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja hygieeniseltä tilaltaan välttäväksi. Veden sinkkipitoisuus oli pieni molemmissa paikoissa, joskin havaintopaikassa 42 pitoisuus oli tavallista suurempi. Sameusarvot jäivät nkin tasalla huomattavasti ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienemmiksi. joen alajuoksulla havaintopaikoissa 54 ja 58 vesi oli sameampaa kuin joen keskijuoksulla ssa. Alajuoksunkin vesi oli runsasravinteista, mutta typpipitoisuudet olivat ajankohdan keskiarvoja pienempiä. Havaintopaikan 54 vedessä oli hapenvajausta, mutta happitilanne oli esimerkiksi kalojen viihtyvyyden kannalta vähintään tyydyttävä. Vesi oli luokiteltavissa muuten lähinnä puhtaaksi, mutta havaintopaikassa 58 veden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella välttävä. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin rehevissä järvissä Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Syyskuun lopun tutkimuskertaa ( ) edelsi pitkä jakso, jolloin joen virtaamat olivat hyvin pieniä ja jäivät ajankohdan keskimääräistä alhaisemmiksi. Veden sameusarvot olivatkin tavanomaiseen nähden pieniä, kun taas fosforipitoisuudet eivät oleellisesti poikenneet ajankohdalle tyypillisistä lukemista. Havaintopaikassa 54 vedessä oli lievää hapenvajausta, kun taas Halisten havaintopaikassa 58 happea oli runsaasti. Marraskuun näytteenottokerta ( ) ajoittui runsassateiseen kauteen ja joen virtaamat olivat tavanomaista suurempia ennen näytteenottopäivää ja näytteenottopäivänä. Alajuoksun vesi oli huomattavasti sameampaa ja sisälsi runsaammin fosforia syyskuun tutkimuskertaan verrattuna. Sameusarvot ja fosforipitoisuudet olivatkin ajankohdan keskimääräistä suurempia valuma-alueelta tulleiden huuhtoumien vuoksi. Jokiveden happitilanne oli molemmissa paikoissa hyvä.

16 16 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT kpl/1 ml KUVA 6. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle huhtikuussa 29 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä).

17 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 17 (2) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek.kolim.bakteerit) kpl/1 ml KUVA 7. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle heinäkuussa 29 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n lupapäätöksen mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

18 18 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) Vedenlaatu vuonna 29 alajuoksulla Vuonna 29 joen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 59 kertaa (kuva 8). Ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosin suurimmillaan syksyn tutkimuskerroilla. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla myös huhtikuussa kevään virtaamahuipun aikana. Tammi huhtikuussa ammoniumtypen pitoisuudet olivat lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Loppuvuonna ammoniumpitoisuudet olivat puhtaille vesille ominaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l Kok.typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kok.fosfori µg/l NO X -typpi µg/l NH 4 -typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Liuk.kok.P µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 8. joen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 29 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

19 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 19 (2) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa (3.2.29) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) vesi oli erittäin sameaa ja runsasravinteista; arvot olivat vuoden muita tutkimuskertoja suurempia. Ravinneja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat myös selvästi joen alajuoksun vastaavia arvoja suurempia. Vähäjoen veden hygieeninen tila oli luokiteltavissa hyväksi, kun taas ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Näytteenottopäivänä veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat edellisen kymmenen talven keskiarvoja suurempia. Vedessä oli tavallista vähemmän ammoniumia ja hygieenistä likaantumista ilmentäviä bakteereja. Huhtikuun näytteenottokerralla ( ) Vähäjoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ja sameusarvo olivat suurempia ja fosforipitoisuudet samaa suuruusluokkaa joen alajuoksun havaintopaikkoihin verrattuna. Ammoniumtypen pitoisuus ilmensi lievää likaantuneisuutta BOD 7 -arvon ollessa puhtaille vesille ominainen. Vähäjoen vedessä oli runsaasti happea. Jokiveden hygieeninen tila oli erinomainen; bakteerimäärä oli edelliskeväisiin verrattuna keskimääräistä pienempi. Heinäkuun tutkimuskerralla ( ) Vähäjoen vesi oli melko sameaa ja runsasravinteista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat jonkin verran keskimääräistä pienempiä, mutta ammoniumtyppipitoisuus oli tavallista suurempi. Veden sähkönjohtavuusarvo oli pienempi kuin yleensä viime kesinä. Vähäjoen vesi oli havaintopaikassa V34 luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja hygieeniseltä tilaltaan tyydyttäväksi.

20 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 6. TIIVISTELMÄ Velvoitetutkimuksen tarkoituksena oli seurata joen taajamien jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun. Lisäksi seurattiin joen alajuoksun ja Vähäjoen vedenlaatua. Vuonna 29 talven sademäärät jäivät keskimääräistä pienemmiksi, mikä näkyi myös joen virtaamissa. Myös huhtikuu oli hyvin vähäsateinen. Kevään virtaamahuippu ajoittui huhtikuun alkuun, jolloin virtaamat olivat vuoden aikana suurimmillaan. Kesä-elokuun keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Myös kesän sademäärä oli lounaisrannikolla varsin keskimääräinen, mutta Turussa hieman normaalia suurempi. joen virtaamat pysyivät kesällä pääosin alhaisina. Vasta loka- ja marraskuussa virtaamat olivat ajoittain suuria. Koko vuoden ja jokaisen kuukauden keskivirtaamat Hypöistenkoskella jäivät selvästi pitkän ajan keskiarvoja alhaisemmiksi. Vuonna 29 n puhdistamolta tuleva BHK- ja fosforikuormitus jäivät 2-luvun keskiarvoa pienemmiksi, kun taas typpikuormitus oli tavanomaista suurempi. n Riihikosken ja n asemanseudun kuormitus olivat samaa suuruusluokkaa kuin 2- luvulla keskimäärin. joen fosforivirtaama oli yhteensä noin 23 tonnia ja typpivirtaama 239 tonnia; lukemat olivat keskimääräistä alhaisempia. Pääosa kuormituksesta päätyi mereen huhtikuun ja syksyn aikana. joen yläjuoksulla n jätevesien vaikutukset näkyivät veden typpipitoisuuksien ja bakteerimäärien kasvuna sekä talven että kesän tarkkailukerroilla. n tasalla Riihikosken jätevedet todennäköisesti kasvattivat jokiveden ravinnepitoisuuksia ja heikensivät hygieenistä tilaa kevään tarkkailukertaa lukuun ottamatta. n jätevesien vaikutukset olivat havaittavissa etenkin kesällä typen ja bakteerimäärän kasvuna, talvella vaikutukset jäivät vähäisiksi. joen vesi oli kaikilla tarkkailukerroilla luokiteltavissa lähinnä lievästi likaantuneeksi alajuoksun kesän tutkimuskertaa lukuun ottamatta. Talvella ja keväällä ammoniumtypen pitoisuudet olivat koko joessa lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Talvella myös BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta, kun se muuten oli useimmiten puhtaille vesille ominaisella tasolla. Hygieeninen tila oli ylä- ja keskijuoksulla heikompi alajuoksuun verrattuna. Talvella ja kesällä ylä- ja keskijuoksun bakteerimäärät kuvastivat välttävää tai huonoa tilaa, mutta keväällä tila oli tyydyttävä. Alajuoksun hygieeninen tila oli useimmiten hyvä. joen veden happitilanne oli talven ja kevään tutkimuskerroilla kalojen viihtyvyyden kannalta kaikissa havaintopaikoissa hyvä, mutta heinäkuussa joen ylä- ja keskiosissa oli hapenvajausta. Heinäkuussa joen alajuoksulla oli a-klorofyllipitoisuuden perusteella runsaasti leviä; lukema oli reheville järville tyypillinen. Vähäjoen vesi oli talven ja kesän tutkimuskerroilla ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta lievästi likaantunutta hygieenisen tilan ollessa hyvä tai tyydyttävä. Keväällä vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi ja hygieeniseltä tilaltaan erinomaiseksi. Kesällä vedessä oli hapenvajausta, kun taas muulloin happitilanne oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ja sameusarvo olivat suurimmillaan talvella. Turussa 4. marraskuuta 21 Sari Koivunen biologi

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -1 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;,2,3 13, ,4 6 6,9 2, AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,2 m; Klo 12:; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s;,2, 13, ,4 6 7, 3, AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Näk.syv.,1 m; Lumi 1 cm; Jää 22 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -6 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;,6,5 11, ,2 13 2, AURA / 26 mts 26 (L 26) Näk.syv.,1 m; Lumi 2 cm; Jää 3 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;,7,3 12, ,3 12 2, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,2 m; Näk.syv. m; Klo 13:1; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,7 13, ,3 16 2, ,4 < AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Näk.syv.,1 m; Lumi 5 cm; Jää 22 cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1,,9 13, ,3 16 2, AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Lumi 5 cm; Jää 2 cm; Klo 14:3; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1m,8 13, , , < AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:5; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,5 13, ,9 18 7, , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 15:1; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,4 12, , , FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 1/4

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja JH (AM-T); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 8,8 1, ,2 16 1, AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja JH, AM-T; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 9,3 1, ,3 15 1, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1,3 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja JH, (AM-T); Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 8,8 1, ,2 18 1, ,7 < AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja JH, (AM-T); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 9,3 11, ,3 18 1, ,2 < AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Näytt.ottaja JH, (AM-T); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 2, 8,6 11, , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:5; Näytt.ottaja JH (AM-T); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW;.5 9,3 11, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja JH (AM-T); Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW;,1 1,1 1, ,3 12 9,8 1, < AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,3 16,6 8, , , AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,3 16,6 8, , , FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 2/4

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,3 4, ,5 22 7,3 13 1, , AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv.,9 m; Näk.syv.,7 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 19, 6, ,5 23 7,5 12 1, ,5 4, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 2,9 6,2 69 8,3 <2 21 7,4 18 1, <2 -, AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,6 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 19,4 6, ,4 19 2, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 14:1; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 2, 2,3 7, ,5 16 7, , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,3 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;.5 2, 8, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,4 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,1 21,7 6, ,2 6 7, 2, AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv.,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 2, 14,5 7, ,9 18 7,6 18 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 3/4

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:5; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;.5 17,6 1, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; 1 5,7 11, , AURA / 58 Halisten uusi s Lumi cm; Jää cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8;.5 5,5 12, ,3 46 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 4/4

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,1 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja JS;,5, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 1 /8; 1 2, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,3 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 4, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Klo 15:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,3 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,5 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 3 /8; 1 8, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 1:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 5, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,5 13,6 94 6, 57, 16, 7, , , 27, 34, 8,,78 17, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 4, 14, 7, , 86, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 1/6

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 9:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 51, 45, 17, 7, , 55, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 16:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,3,4 11, , 36, 21, 7, , , 4, 55, 12, 1, 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,6 49, 35, 21, 7, , 52, 62, 17,,99 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,3 13,6 94 2, 15, 5, 7, , , 59, 69, 13,,27 8, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3,1 95, 74, 8, 7, , 18, 35, 64,,4 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3,8 12, , 51, 1, 7, , , 19, 39, 6,,48 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,2 62, 53, 11, 7, , 17, 25, 78,,5 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,1 11, , 48, 12, 7,3 2 17, , 15, 23, 58,,57 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 11,3 1, , 54, 12, 7, , , 18, 27, 74,,64 14, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 2/6

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,6 9,4 9 61, 49, 14, 7,5 2 18, , 22, 32, 84,,74 16, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 18,9 8, , 42, 16, 7, , <3 13, 31, 59, 73,,86 16, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,9 94, 78, 19, 7, , 24, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 21,8 25, 3, 19, 8,6 17, <3 11, 3, 12, 32, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 21,6 39, 33, 19, 8, , 11, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 21,4 28, 33, 21, 7,5 18, , 5, 16, 32, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 18,1 47, 42, 17, 7, , 13, 23, 52,,99 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 17,8 43, 35, 18, 7,4 13, , 14, 22, 52, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 19,1 33, 17, 22, 7,7 11, , 6, 13, 36, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 3/6

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2, 32, 13, 19, 7,6 13, , 15, 25, 49, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 19,9 7, , 43, 16, 7, , , 2, 29, 57,,95 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 21,5 24, 27, 18, 7,7 11, , 5, 11, 33, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,2 3, 3, 16, 7, , 18, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,5 m; Klo 13:42; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 19,9 26, 3, 16, 7,4 11, , 11, 18, 42, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:25; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 17,2 44, 41, 16, 7,5 11, , 18, 23, 59, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,9 97, 65, 17, 7,3 13, , 31, 42, 86, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,6 48, 45, 19, 7,5 11, , 2, 25, 65, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,3 8, , 45, 17, 7, , , 27, 36, 8,,96 12, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 4/6

29 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,4 47, 45, 18, 7,5 12, , 27, 32, 76, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,7 51, 5, 19, 7, , 38, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,4 61, 56, 19, 7,4 12, , 27, 35, 88, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:39; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,6 5, 46, 2, 7,5 12, , 31, 4, 87, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 11,3 28, 29, 19, 7,5 11, , 55, 71, 11, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8,5 18, 13, 2, 7,4 11, , 36, 56, 11, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4,1 31, 22, 2, 7,3 18, , 44, 58, 18, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3,9 18, 14, 2, 7,3 18, , 41, 49, 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 16:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3,7 16, 12, 2, 7, , 36, 48, 13,,88 16, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 5/6

30 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4,5 12, 89, 23, 7,5 12, , 26, 37, 92, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3, 13, 85, 22, 7,4 14, , 28, 41, 99, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,8 99, 77, 22, 7,5 17, , 4, 52, 1, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,6 78, 7, 21, 7, , 38, 58, 11,,89 19, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,25 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,8 82, 21, 7,4 18, , 35, 49, 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,3 28, 24, 17, 7,2 21, , 38, 59, 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4,3 15, 14, 16, 7,3 23, , 28, 42, 14, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,6 92, 84, 16, 7,3 19, , 29, 42, 74, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1, 71, 71, 17, 7,3 22, , 22, 33, 75, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 6/6

31 LIITE 3 joen ainevirtaama-arvio vuodelta 29 Keskiarvot Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m3/s mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l I-III, IV 2, V-IX, X-XII 5, Koko vuosi Ainevirtaama Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m3 t t t t t t t I-III , 1,2,9 IV ,7 8,5 4,2 V-IX ,3 1,1,5 X-XII ,8 12 4,8 Yhteensä Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P % % % % % % % % I-III IV V-IX X-XII Yhteensä Merkintöjen selityksiä: 1) Virtaama on laskettu Halistenkosken virtaama-arvoista vastaamaan koko joen valuma-aluetta. 2) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 µm suodatinta (koko vuosi: n=46) 3) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä GF/C suodatinta (koko vuosi: n=8) kok.n = kokonaistyppi NO23-N = nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä NH4-N = ammoniumtyppi Kok.P = kokonaisfosfori PO4-P = fosfaattifosfori I-III = tammi-maaliskuu IV = huhtikuu V-IX = touko-syyskuu X-XII = loka-joulukuu t = tonnia µg/l = mg/m3