TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013 Väliraportti nro YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä syyskuun alussa ja syyskuun puolivälissä (21.8., 2.9. ja ). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailukerta Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois velvoitetarkkailusta vuonna Muilta osin tarkkailu tehtiin kuten vuonna 2011 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään ohjelman ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymään täydennyksen (kirje (VARELY/976/07.00/2010) mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kaikkien tutkimuskertojen tuloksia tarkastellaan vuosiraportissa. Kesällä 2013 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Elokuussa sää oli Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan lämmin, ja kuun keskilämpötila oli hieman pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi (16,0 ºC; vertailujakso vuodet ) mutta sademäärä (72 mm) oli pienempi suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (80 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussakin lämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kesäkuussa hellepäiviä oli tavanomaista enemmän, ja heinä-elokuussa määrä oli tavanomainen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Syyskuussa. Syyskuussa sää jatkui kuivana ja vuodenaikaan nähden lämpimänä. Turussa ilma oli keskimääräistä lämpimämpi (keskilämpötila 12 ºC, pitkäaikaiskeskiarvo 10,9 ºC), ja sademäärä (30 mm) oli selvästi pienempi kuin keskimäärin (64 mm). Lokakuun alussa sää oli edelleen lauha ja vähäsateinen. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten mukaan elokuun alkupuolen sateet nostivat virtaamia, mutta kuukauden lopussa virtaamat olivat kääntyneet laskuun. Syyskuussa virtaamat olivat pieniä, mutta kuun lopulla sateet taas nostivat virtaamaa hieman. Aurajoen Halisten virtaama oli ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (poiminta ) elokuussa oli hyvin pieni (<1 m 3 /s) paitsi elokuun puolivälissä hieman ennen suppeaa näytteenottoa, jolloin virtaama nousi joiksikin päiviksi ja oli korkeimmillaan 2,4 m 3 /s. Koko syyskuun sekä lokakuun alussa syksyn laajan näytteenoton aikaan virtaama oli edelleen hyvin pieni tai ajoittain sitä ei ollut mitattavissa (0,00 m 3 /s). Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen alkukesästä lähtien, ja elo syyskuussa sekä lokakuun lopulle asti määrä oli noin 0,3 0,5 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan Turussa elokuun alkupuolella meriveden korkeus nousi nopeasti noin 20 cm lukemaan noin +10 cm mutta kääntyi taas jyrkkään laskuun ennen elokuun suppeata näytteenottoa. Syyskuun aikana korkeus vaihteli 0-linjan tuntumassa, mutta etenkin kuun alussa nousut ja laskut olivat suuria. Syys lokakuun vaihteessa vesi laski nopeasti noin 25 cm, ja lokakuun alkupuolella Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan vedenkorkeuden muutokset olivat suuria. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä.

4 4 Elokuun lopun ja syyskuun näytteenottojen yhteydessä ei ollut merkintöjä poikkeuksellisista havainnoista. Lokakuun alussa näytteitä otettaessa Kruunukarilla (143) ja Kuuvannokalla (210) vesi oli pohjan läheisessä näytteessä sameaa. Pansion öljysatamasta (240) lähti laiva näytteitä otettaessa, ja pohjan läheisessä näytteessä oli savisameutta. Sama laiva oli ohitti Kallanpään (245) ennen näytteenottoa, ja näytteissä oli saviainesta 5 metrin syvyydestä pohjaan. Raisionlahden pohjukan (250) näytteet otettiin noin metriä paikalta etelään, koska vesi oli hyvin matalaa. Kukonpäässä (265) pohjan läheisessä näytteessä näkyi saviainesta. Elokuun loppupuolella ( , liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 20 ºC ja taivas lähes pilvetön. Etelätuuli oli pääosin heikkoa. Syyskuun alussa ( ) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin ºC ja taivas oli lähes pilvessä. Pohjoisen ja idän puolelta puhaltanut tuuli oli heikkoa. Syyskuun puolivälissä ( ) suppean tarkkailun aikana ilman lämpötila oli ºC ja taivas pilvessä. Kaakkoistuuli oli kohtalaista tai heikkoa. Lokakuun alussa ( ) laajan tutkimuksen aikaan ilmanlämpötila oli noin 10 ºC. Ensimmäisenä päivänä pilvisyys oli vaihtelevaa, ja toisena päivänä taivas oli täysin pilvessä. Lännen tai lounaan puoleinen tuuli oli heikkoa Veden lämpötila Elokuun loppupuolella suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin ºC, ja vesi oli hieman jäähtynyt noin asteen verran elokuun alun jälkeen. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa veden lämpötila oli ºC ja syyskuun puolivälissä vielä ºC, joten vesi jäähtyi hitaasti syyskuun alkupuolella. Lokakuun alkupuolella laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat noin ºC, ja vesi oli viileintä Askaistenlahden sisäosassa. Syystäyskierto ja tuulinen sää oli sekoittanut vettä, mutta syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla harppauskerros oli metrin syvyydessä, ja Saaronniemessä, Rajakarilla, Airismaalla sekä Ajonpään ja Lapilan edustalla metrin kerroksessa. Myös Kuparivuorella ja Kotkanaukolla pohjanläheinen kerros oli muita viileämpi Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) 4,8 5,8. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Uittamolla. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pohjois- ja Pitkässäsalmessa. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ).

5 5 Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli 5,1 5,7. Missään suolaisuus ei ollut alentunut voimakkaasti, ja selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Uittamolla. Muissa suppean tutkimuksen paikoissa lievää. Syyskuun puolivälissä pinnassa suolaisuus oli 5,2 5,8. Suolaisuus ei ollut alentunut missään voimakkaasti, ja selvää alenemista oli vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla. Muissa suppean tutkimuksen paikoissa lievää. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,2 6,0 (kuva 2). Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus ei tuntunut missään voimakkaasti ja selvänä vain Turussa jäteveden purkupaikalla, Linnanaukolla ja Pitkänsalmen sisäosassa. Muualla suolapitoisuus oli alentunut vain lievästi. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 20 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 3,1 18 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Askaistenlahdella ja Pukinsalmessa sekä Pohjoissalmen sisäosissa, ja Pitkässäsalmessa Papinsaareen saakka sameus oli vähintään 10 FNU. Vapparilla ja Airistolla sameus oli noin 3 5 FNU. Matalilla paikoilla sameusarvot olivat korkeita koko vesipatsaassa ja syvillä paikoilla Askaistenlahdella vielä 10 metrin syvyydessä. Vapparilla ja Airistolla sameus oli noin 3 5 FNU, eivätkä sameusarvot olleet missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (<1,5 FNU) Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happitilanne oli hyvin heikko koko alusvedessä. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Ajonpäässä ja Kuparivuoren edustalla pohjan lähellä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %). Pääosin kuitenkin tutkimusalueella oli vesipatsaassa happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen, eikä hapen määrä ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla.

6 6 5,7 Merimasku 5,8 5,8 5,7 Luonnonmaa Rymättylä 5,9 5,7 5,8 Naantali 5,8 5,8 Raisio 5,6 5,8 5,7 5,8 Satava 5,6 5,8 5,8 5,8 5,6 Kakskerta 5,5 5,2 5,4 5,5 5,4 Kaarina Kuusisto 5,6 5,6 5,8 5,8 5,6 5,8 5,6 5,5 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu ,5 5,4 5,2 5,4 5,4 5,5 Airismaa 6,0 5,9 5,8 Parainen 5,8 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 11 Merimasku 3,0 3,4 11 Luonnonmaa Rymättylä 3,5 11 7,9 Naantali 4,8 7,0 Raisio 16 6,2 8,4 7,1 Satava ,5 6,6 8,0 Kakskerta Kaarina Kuusisto 11 6,1 5,6 3,2 8, Sameus (FNU), pinta Lokakuu Airismaa 3,1 4,9 4,8 Parainen 3,8 3,9 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013.

7 7 92 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina 103 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohjan lähellä Lokakuu Airismaa Parainen 77 < km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa Typpipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l, jossa myös nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea mutta ammoniumtypen määrä pieni. Myös Pansion edustalla ja Pitkässäsalmessa typpiyhdisteiden määrä oli korkeampi kuin muualla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla kokonaistypen määrä oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa ja Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat sama luokkaa kuin Viheriäistenaukolla; kaikissa näissä paikoissa epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l, missä tällä kertaa ammoniumtypen määrä oli korkea. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpiyhdisteiden määrät olivat pienempiä kuin Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat sama luokkaa kuin Viheriäistenaukolla. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l, missä epäorgaanisen typen määrät olivat korkeita. Paraisten jätevedenpurkupaikalla kokonaistypen määrä oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat hieman korkeampia kuin Viheriäistenaukolla.

8 8 Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (540 µg/l, noin 49 %), mutta ammoniumtypen määrä (12 µg/l) oli pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Määrä oli erittäin korkea (>1 000 µg/l) vain Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta hyvin korkea myös Kanavaniemen kohdalla Linnanaukolla. Vapparilla ja Airistolla kokonaistyppeä oli alle 400 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea vain Pitkässäsalmessa, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni myös Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 5). Vertikaalinäytteissä kokonaistypen määrät olivat suhteellisen korkeita vain Pitkässäsalmessa Uittamon ja Katariinanlaakson edustalla, jossa vesi on hyvin matalaa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä koko alusvedessä typpipitoisuus oli hyvin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Aurajoessa Halisissa veden kokonaistypen, nitriitti- ja nitraattitypen ja ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä ja selvästi pienempiä kuin Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa, mutta virtaama oli hyvin pieni. Aurajokisuulla kokonaistypen määrä oli jonkin verran pienempi kuin edellä Halisissa. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella hyvin voimakkaana Turussa jäteveden purkupaikalla ja satama-altaan suulla, ja myös Pukinsalmen keskiosiin saakka sekä Pitkässäsalmessa kokonaistypen määrä oli korkeampi kuin muualla. Aurajoen ja jätevesien kuormitusta ei voinut erottaa toisistaan. Paraisten jäteveden purkupaikalla ja Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat lievästi nostaa kokonais- ja ammoniumtypen määrää.

9 9 440 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa <3 Merimasku <3 Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio <3 <3 4 Satava <3 Kakskerta Kaarina Kuusisto 4 < <3 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa <3 Parainen 13 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013.

10 Fosforipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli korkein Papinsaaren edustalla ja Hahdenniemessä, mutta samaa tasoa myös Pohjoissalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Airistolla pitoisuudet olivat poikkeuksellisen pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat <2 22 µg/l, ja määrä oli korkein Hahdenniemessä. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat µg/l. Pitoisuus oli korkein Hahdenniemessä ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Airistolla pitoisuudet olivat edelleen poikkeuksellisen pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat <2 14 µg/l eli varsin pieniä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat µg/l. Pitoisuus oli korkein Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Airismaalla pitoisuus oli edelleen poikkeuksellisen pieni mutta Rajakarilla tavanomainen. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat <2 30 µg/l, ja määrä oli korkein Uittamolla, Hahdenniemessä ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 83 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 44 µg/l. Merialueella pinnassa (1 m) kokonaisfosforia oli µg/l. Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa ja muita korkeampi myös Turussa jäteveden purkupaikalla. n salmien sisäosassa ja Pitkässäsalmessa sekä Askaistenlahdessa pitoisuus oli µg/l ja Vapparilla sekä Airistolla µg/l. Osalla paikoista määritettiin fosfaattifosfori, ja pinnassa määrät olivat 7 26 µg/l eli ajankohtaan nähden varsin pieniä. Vesipatsaan fosforipitoisuuksissa ei ollut syvyyssuunnassa veden sekoittumisen vuoksi suuria eroja. Alusvedessä fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (>>100 µg/l) heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla. Myös Kruunukarilla pitoisuus oli voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l), ja näytteenottotietojen mukaan vesi oli silmämääräisesti erittäin sameaa. Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli korkeampi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Kokonaisfosforimäärä oli myös hieman korkeampi kuin Aurajokisuulla. Turussa jätevesien aiheuttama fosforikuormitus peittyi Linnanaukolla jokivesien vaikutukseen. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta.

11 11 41 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Klorofyllipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,4 31 µg/l. Selvästi suurin pitoisuus oli Papinsaaren ja Pansion edustalla. Myös Vapparin pohjoisosassa, Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli varsin korkea (>10 µg/l). Airistolla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli noin 3 4 µg/l. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 19 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa. Hyvin monissa paikoissa pitoisuus oli 10 µg/l tai sen yli. Airistolla ja Kotkanaukolla määrä oli noin 5 7 µg/l. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 4,4 18 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Hahdenniemessä, Pitkässäsalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös muutamissa muissa paikoissa pitoisuus oli yli 10 µg/l. Airistolla ja Kotkanaukolla määrä oli noin 4 6 µg/l. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta havaintopaikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (210, 220 ja 240), joista otettiin tuotantokerroksen kokoomanäyte. Klorofyllipitoisuudet olivat 6,0 12 µg/l, joten määrät olivat edelleen korkeita.

12 Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla tutkimuskerran havaintopaikoilla. Aurajoen Halisissa jokivedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli <10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 7). Korkein tulos oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Linnanaukon tuntumassa ja Pitkässäsalmessa pesäkemäärä oli selvästi korkeampi kuin muualla. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien johdosta hygieeninen tila oli huono. Jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa selvästi myös Linnanaukolla ja Pitkässäsalmessa, missä tila oli välttävä. Samoin Naantalinsalmessa tila oli välttävä todennäköisesti jätevesien vuoksi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevesikuormituksen vaikutukset tuntuivat lievästi. Merimasku Naantali 2 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 0 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Pääosa Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen näytteenotoista tehtiin touko lokakuussa ( ). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa. Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesäsyyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku; Paraisten Kirkkoselkä poikkeuksellisesti elokuussa ), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi, jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta Typpiyhdisteet Kesäkauden kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaistyppituloksista lasketut keskiarvot olivat µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevesien purkupaikalla, ja keskiarvo oli erittäin korkea (>1 000 µg/l) myös satamaaltaan suulla Kanavaniemestä länteen. Keskiarvo oli korkea myös Pitkän- ja Pukinsalmen keskiosiin saakka. Suurimmassa osassa Vapparia ja Rajakarilta Airismaalle typpipitoisuus oli µg/l, ja suurimmassa osassa aluetta typpeä oli noin µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin Turussa jätevesien purkupaikalla (kuva 9). Keskiarvo oli korkea (>100 µg/l) vain Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosassa. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla keskiarvo ei poikennut suuresti lähimmän intensiivipaikan keskiarvosta. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden keskiarvo oli pienempi kuin kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet ) Vapparin pohjoisosassa, Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa. Keskiarvo oli lähellä tavanomaista Viheriäistenaukolla, Rajakarilla ja Airistolla. Naantalinsalmessa, Kotkanaukolla ja Väskin edustalla keskiarvo oli hieman tavallista korkeampi. Nitraatti-nitriittitypen yhteismäärän sekä ammoniumtypen keskiarvot olivat lähes kaikkialla pienempiä kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus tuntui ilmeisesti myös Linnanaukolla ja Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Vähäsateisena kesänä Aurajoen vaikutus oli pieni. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta.

14 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona ,5 Merimasku 6,7 6,8 8,4 Luonnonmaa Rymättylä 6,3 8,8 16 Naantali 9 6,8 Raisio 4,8 11 4,0 7,0 Satava ,7 8,3 53 Kakskerta Kaarina Kuusisto 14 5,5 10,1 6, Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka Airismaa 6,1 8,0 5,5 Parainen 7,5 6,3 4,0 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2013 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

15 Kokonaisfosfori Kesäkauden 2013 tuotantokerroksen kokonaisfosforituloksista lasketut keskiarvot olivat µg/l (kuva 10). Vain Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli hyvin korkea (>100 µg/l), ja Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin lähialueilla. Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin asti ja Pitkässäsalmessa keskiarvo oli noin µg/l. Suurimmassa osassa tutkimusaluetta keskiarvo oli noin µg/l ja paikoin Vapparilla sekä Airismaan tasalla alle 20 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) fosforirajaarvojen perusteella vesi oli huonoa Raisionlahden pohjukassa. Raisionlahden keskiosa ja Pitkäsalmi sekä Pohjois- ja Pukinsalmi keskiosiinsa saakka olivat luokaltaan välttäviä. Avoimemmat alueet olivat laadultaan tyydyttäviä lukuun ottamatta Vapparin keskiosaa ja Airiston eteläosaa, jossa luokka oli hyvä. Erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen mukaan kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (P<23 µg/l) Airistolla. Raisionlahden pohjukka oli luokiteltavissa erittäin reheväksi, ja muu osa tutkimusalueesta oli rehevää. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden fosforikeskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi pienempi Raisionlahdessa. Keskiarvo oli hieman tavanomaista pienempi Kuuvannokalla, Rajakarilla ja Airismaalla mutta tavanomainen Vapparin pohjoisosassa, Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Viheriäistenaukolla. Jätevesien vaikutus näkyi kokonaisfosforitulosten keskiarvon perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo ei poikennut lähialueista. 34 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2013 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

16 Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 4,1 25 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskiarvot olivat Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa. Keskiarvot olivat korkeita (>10 µg/l) Pitkässäsalmessa, Pohjoissalmeessa keskiosaan saakka ja Pukinsalmen sisäosassa, Raisionlahden pohjukassa sekä paikoin Naantalinsalmessa. Vapparilla, Airistolla ja Kotkanaukolla keskiarvo oli noin 4 7 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) klorofylliraja-arvojen perusteella huonoja alueita ei ollut lainkaan (kuva 11). Pitkänsalmen ja osin Pohjois- ja Pukinsalmi sekä Raisionlahden pohjukka olivat klorofyllikeskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli klorofyllikeskiarvojen perusteella laadultaan tyydyttävää. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella Airismaa oli luokiteltavissa lievästi reheväksi (klorofylli 2 5 µg/l). Muutoin tutkimusalue oli rehevä, ja Linnanaukon tuntumassa keskiarvo oli paikoin lähes erittäin rehevällä tasolla (klorofylli>25 µg/l). Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi pienempi vain Raisionlahdessa. Muissa paikoissa keskiarvo oli lähellä keskimääräistä. Turussa jätevedet todennäköisesti nostivat klorofyllikeskiarvoa purkupaikalla ja sen ympäristössä. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevesien purkualueella jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa klorofyllikeskiarvojen perusteella. 8,4 Merimasku 6,6 6,2 8,1 Luonnonmaa Rymättylä 5,3 11 9,4 Naantali 7,5 12 Raisio 16 7,4 9,9 8,5 Satava ,7 8,3 5,8 14 Kakskerta Kaarina Kuusisto 17 7,2 6,7 4, Klorofylli (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka Airismaa 4,1 6,4 4,8 Parainen 5,6 5,3 6,9 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2013 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

17 Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvo oli hyvin korkea Turussa jätevesien purkupaikalla, ja heinä- ja lokakuun tarkkailukerroilla bakteerimäärä oli hyvin korkea. Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli huono vain Turussa purkupaikalla (kuva 12). Välttäviä olivat Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosat. Tyydyttävä alue oli Pitkänsalmen keskiosassa. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Jätevesien vaikutus tuntui keskiarvon perusteella voimakkaasti vain Turussa jätevesien purkupaikalla. Lievempänä vaikutus tuntui Pitkä- ja Pukinsalmen sisäosa. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus saattoi lievästi heikentää hygieenistä tilaa. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 2 1 Rymättylä 0 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Avovesikauden ka Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

18 18 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä (21.8.), syyskuun alussa (2.9.) ja syyskuun loppupuolella (17.9.). Vuoden viimeinen vesitutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa ( ). Loppukesällä otettiin intensiiviasemilta kasviplanktonnäytteet, joiden tulokset liitetään vuosiraporttiin. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussakin lämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kesäkuussa hellepäiviä oli tavanomaista enemmän, ja heinä-elokuussa määrä oli tavanomainen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Syys- ja lokakuussa sää jatkui lauhana ja vähäsateisena. Jokien virtaamat olivat hyvin pieniä. Vesi jäähtyi hitaasti elokuun aikana, ja syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa lämpötila oli pinnassa vielä ºC. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa vesipatsaan lämpötilaerot olivat pääosin tasoittuneet, ja lämpötila oli ºC. Syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla harppauskerros oli metrin syvyydessä, ja Saaronniemessä, Rajakarilla, Airismaalla sekä Ajonpään ja Lapilan edustalla metrin kerroksessa. Myös Kuparivuorella ja Kotkanaukolla pohjanläheinen kerros oli muita viileämpi. Happitilanne oli hyvin heikko Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä koko alusvedessä. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Ajonpäässä ja Kuparivuoren edustalla pohjan lähellä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %). Pääosin kuitenkin tutkimusalueella oli vesipatsaassa happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Syksyllä pinnassa suolaisuus oli alimmillaan noin 4,8, joten valumavesien vaikutus oli vähäinen. Lokakuun alussa kokonaistypen määrä oli Aurajoen Halisissa jokivedessä µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (540 µg/l, noin 49 %), mutta ammoniumtypen määrä (12 µg/l) oli pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä koko alusvedessä typpipitoisuus oli hyvin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisissa 83 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 44 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l. Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa ja muita korkeampi myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Alusvedessä fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (>>100 µg/l) heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla. Myös Kruunukarilla pitoisuus oli voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l). Kesäkauden (kesä-syyskuu) tulosten keskiarvojen perusteella kasviplanktonin tuotantokerros oli fosforin osalta vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laadultaan huono Raisionlahden perukassa, mutta klorofyllikeskiarvon perusteella ei ollut huonoja alueita. Muussa osassa tutkimusaluetta yleinen käyttökelpoisuus oli

19 19 fosfori- ja klorofyllikeskiarvojen perusteella tyydyttävä, joskin Airismaalla ja Vapparin keskiosassa fosforikeskiarvon mukaan laatuluokka oli hyvä. Hygieeninen tila pinnassa oli avovesikauden (kesä-lokakuu) keskiarvon perusteella huono vain Turussa jäteveden purkupaikalla. Välttäviä olivat Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosat. Pääosin hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Lokakuun alussa ja avovesikaudella jokivesien tuoma kuormitus oli pieni. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui keskiarvojen perusteella pinnassa etenkin typpiyhdisteiden ja ulosteperäisten indikaattoribakteerien määrissä. Vaikutus tuntui hyvin voimakkaana vain purkupaikalla ja osin Kanavaniemen länsipuolella, mutta näkyi myös Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosiin saakka. Jätevedet nostivat kokonaisfosforimäärää Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Jätevedet todennäköisesti nostivat klorofyllikeskiarvoa purkupaikalla ja sen ympäristössä. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. Turussa 5. marraskuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

20 20 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo TSME/c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 < P TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 8,1 91 6, ,6 8, ,5 7,7 86 9, ,6 7, <5 < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < P TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < ,4 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , < <2 3,9 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 <3 15 <2 3,4 P TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20, , <5 < ,9 P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 < ,8 P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 16:10; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 < ,8 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 <3 20 <2 3,7 P TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 < ,9 P TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < ,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , <5 < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , <5 <3 13 <2 5, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; 1 17, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , < TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18, , < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , <5 < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , < <2 4, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , <5 < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16, , ,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,1 10,2 96 5, ,8 8, < ,0 5, , ,0 5, ,8 7, ,9 9, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,3 10,2 96 4, ,8 8, ,3 3, , ,3 4, ,8 7, ,9 9, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,3 10,0 95 3, ,8 8, ,2 4, , ,1 4, ,8 7, ,1 5, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 P 9,9 79 3, ,8 7, ,2 4, ,0 9,1 86 3, ,8 7, ,2 0, , ,6 0, ,2 28 2,6 0,22 < , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM, LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,4 9,6 91 4, ,9 7, ,4 4, , ,4 5, ,9 7, ,7 9, , ,7 4, , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10,7 10,4 97 6, ,6 8, ,7 10,1 94 5, , ,9 9,6 90 5, ,8 7, ,9 9, ,7 20 6,8 1, , ,5 0, ,9 30 3,2 0, , ,9 0, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 P 10, ,6 7, ,6 9, , ,0 10,6 9, ,6 7, TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10,9 10, ,4 7, ,8 10, ,4 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy