TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013 Väliraportti nro YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy ja ExxonMobil Oil Oy Ab sekä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen luvat ja velvoitteet siirtyivät vuoden 2011 lopulla TSME:lle, mutta velvoitetarkkailu hoituu yhä Fortum Power and Heat Oy:n välityksellä. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuodesta 2012 Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelma päivitettiin vuonna 2012, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 35 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) näytteet ottaa kesän tutkimuksista poiketen Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otetaan laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2012/2013 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan joulukuun alussa hyvin kylmänä. Lämpötila oli pakkasen puolella joulukuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Sää kylmeni uudelleen, ja tammikuun aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti. Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen; helmikuussa lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi kuitenkin useana päivänä. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja loppupuolelle saakka kuukausi oli keskimääräistä kylmempi, sillä etenkin yöt olivat kylmiä. Aurinkoisina, tuulisina päivinä lumipeite hupeni, mutta lumisateiden johdosta lumipeite säilyi kuun loppupuolelle asti. Merialueiden jäätyminen alkoi pakkasten myötä joulukuun alussa. Lumisateiden ja ajoittaisen lauhtumisen johdosta teräsjäätä ei muodostunut lainkaan. Maaliskuun alun näytteenoton aikaan sisäsaariston jäällä pääsi kuitenkin liikkumaan kohtalaisen hyvin, ja vielä maaliskuun loppupuolella merialueella oli paksu jääpeite. Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan Turussa alkuvuonna 2013 meriveden korkeus vaihteli välillä noin cm, ja sekä tammi- että helmikuussa vedenkorkeus muuttui paljon. Tammikuun kuluessa vesi laski lukemasta +15 cm tasolle -25 cm. Kuun lopulla vesi kääntyi nousuun ja kohosi helmikuun alkupäiviin mennessä lukemaan +10 cm. Helmikuun aikana vedenkorkeus vaihteli välillä noin cm, ja kuun lopussa vedenkorkeus oli usean päivän ajan noin -20 cm. Helmi-maaliskuun vaihteessa veden korkeus putosi lukemaan noin -60 cm, mutta nousi jälleen nopeasti hieman 0-linjan alapuolelle ja kääntyi uudelleen laskuun. Maaliskuun alun näytteenoton aikaan vedenkorkeuden vaihtelut olivat siten varsin suuria. Kuun puolivälin jälkeen vesi laski nopeasti, ja kuun loppupuolella korkeus oli poikkeuksellisen alhainen eli noin -60 cm. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan vuodenvaihteessa sään lauhtuminen ja lumen sulaminen nosti jokien virtaamia Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vaikka helmikuu oli lauha, jokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti pieniä. Maaliskuussa virtaamat pysyivät pieninä. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoen Halisissa oli tammikuun alkupäivinä virtaamahuippu, jolloin virtaama oli 91 m 3 /s, mutta virtaama laski nopeasti ja tammikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle virtaama oli alle 5 m 3 /s.

4 4 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Maaliskuun alussa Aurajoella Halisissa virtaama oli pieni, ja näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueella jääpeite oli pääosin varsin vahva, ja merialueen talvitutkimuksen näytteet haettiin jäitse moottorikelkalla, mönkijällä tai jalan mutta väyläalueilta hinaajalla. Merialueen talvitutkimukseen kuuluvilta havaintopaikoilta saatiin näytteet lukuun ottamatta Vapparilla pohjoisosaa (asema 135) ja Lapilan edustaa (asema 308). Väylien ulkopuolella jään paksuus oli noin cm, ja jään päällä oli lunta cm (liite 1). Virtapaikat olivat osin sulia. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Talvitutkimuksessa otettiin näytteet myös jääkannen alta (0,5 m) paitsi murretuilta väyliltä, joissa liikuttiin hinaajalla. Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2013 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 135 Vapparin pohj. osa Kelirikko: ei näytteitä. 308 Lapila Kulkuneuvoa ei saatavilla Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli -0,1 2,8 ºC (liite 1), ja useimmissa paikoissa lämpötila oli 0 0,9 ºC. Alijäähtynyttä vettä todettiin vain paikoin pinnassa, mutta Pukinsalmessa laivaväylällä vesi oli alijäähtynyttä noin viiden metrin syvyyteen saakka. Lämpimintä vesi oli syvänteiden pohjalla Bläsnäsinlahdella sekä Kirkkoherransaaren, Kuparivuoren, Väskin ja Papinluodon edustalla.

5 Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli 1,8 6,1, ja vähäsuolaisinta vesi oli jääkannen alla (0,5 m) Pohjoissalmen sisäosassa. Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli 4,0 5,8 (kuva 2). Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) alle metrin syvyisessä Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen sisäosassa, Aurajokisuulla, Pitkässäsalmessa ja Vapparilla sekä Haarlansalmessa. Suolaisuus oli pinnassa alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Askaistenlahden sisäosassa, Pukinsalmessa, Raisionlahden keskiosassa sekä Vapparin länsiosassa. Pohjoisempana Airiston tuntumassa sekä Kotkanaukolla suolaisuuden alentuminen oli lievää (5,5 5,9 ). Talvisten olojen johdosta valumavesien vaikutukset veden suolaisuuteen olivat vähäisiä. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 44 FNU. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 1,5 38 FNU. Sameusarvot olivat korkeimpia jääkannen alla Pohjoissalmen sisäosassa sekä Uittamolla, ja myös Askaistenlahden sisäosassa sameusarvo oli selvästi kohonnut jään alla. Pinnassa sameus oli 1,5 15 FNU (kuva 2). Pinnassa ei ollut erittäin sameaa (>20 FNU) vettä, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) arvoja oli vain Raisionlahden pohjukassa, Aurajokisuulla sekä Pohjois-, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Pinnassa sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan missään erinomaisia (<1,5 FNU), mutta Paraisten Kirkkoselällä sameus oli raja-arvon suuruinen. Intensiivihavaintopaikkojen (175, 180, 210, 240, 260, 275, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225 eikä v asema 135) perusteella sameusarvot pinnassa olivat lähellä vuosien saman ajankohdan keskiarvoja Happitilanne Pinnassa hapenvajaus ei ollut missään voimakasta (happikyllästys<40 %, kuva 3) mutta kylläkin jääkannen alla Väskinsaaressa. Myös Askaistenlahden sisäosassa hapenvajaus oli muuttumassa voimakkaaksi. Muualla happitilanne oli pinnassa hyvä tai paikoin kohtalainen. Pohjan lähellä (1 m pohjan yläpuolella) happikyllästys oli % (kuva 3). Vain Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli voimakasta, ja happi saattaa loppua, mikäli jääpeitteinen kausi jatkuu pitkään. Myös Askaistenlahden sisäosassa ja Väskin edustalla hapenvajaus oli kääntymässä voimakkaaksi, mutta niissä ei vielä ollut vaaraa hapen loppumisesta. Näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen.

6 6 5,3 Merimasku 5,5 5,2 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 5,8 Naantali 5,8 5,8 5,6 Raisio 5,8 4,8 5,4 Satava 5,1 5,4 5,8 5,8 4,7 5,6 Kakskerta 4,9 5,0 4,5 4,0 4,5 Kaarina Kuusisto 4,5 4,5 4,7 5,6 5,4 5,1 4,9 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu ,1 5,0 5,0 4,9 4,5 4,0 Airismaa 5,2 4,6 Parainen 4,7 4,5 5,3 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 3,7 Merimasku 2,2 3,6 Luonnonmaa Rymättylä 3,9 3,4 Naantali 2,7 2,1 4,3 Raisio 3,6 12 6,4 Satava 10 8,2 2,8 3,3 4,0 9,3 Kakskerta 11 7, ,8 Kaarina Kuusisto 7,4 5,8 5,1 9,3 8, Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu ,7 11 7,7 9, Airismaa 3,9 4,2 Parainen 4,4 3,6 1,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukassa näytesyvyys 0,5 m.

7 7 46 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen km 42 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2013 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

8 Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuudet olivat Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Pitkässäsalmessa sekä myös Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin asti. Vapparilla ja Askaistenlahdella kokonaistyppeä oli noin µg/l. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 600 µg/l) olivat Airiston tuntumassa. Jääkannen tuntumassa (0,5 m) kokonaistyppimäärä oli yleensä korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä. Suurimmat erot olivat Paraisten jäteveden purkupaikalla (noin 600 µg/l) sekä Vapparilla ja osin Pitkässäsalmessa sekä Pohjoissalmen sisäosassa µg/l); väyläalueilta ei otettu näytteitä rikotun jään alta. Kotkanaukolla, missä joki- ja jätevesien vaikutus ei suoranaisesti tunnu, ero oli <50 µg/l. Koko vesipatsaassa pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla, Aurajokisuulla, Uittamolla ja Katariinanlaakson edustalla sekä Pohjoissalmen itäosassa. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 170 µg/l, joten sen osuus kokonaistypestä oli noin 11 %. Merialueella ammoniumtyppeä oli pinnassa µg/l (kuva 4), joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei siis tavattu missään toisin kuin talvella Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen itäpäässä sekä Uittamolla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Kotkanaukolla ja Saaronniemen edustalla. Pohjan lähellä ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä ja paikoin alle määritysrajan (<3 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 980 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 61 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta saatujen tulosten perusteella määrä oli alueella pinnassa µg/l. Korkeimmat pitoisuudet olivat Turussa jätevedenpurkupaikalla. Purkupaikan tuntumassa Linnanaukolla ja Aurajokisuulla sekä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäpäässä määrä oli noin µg/l. Vapparilla määrä oli noin 600 µg/l ja muualla µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Pitoisuudet olivat hieman tavanomaista pienempiä Kotkanaukolla ja Väskin edustalla.

9 9 710 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km 14 Merimasku Naantali Luonnonmaa 7 4 Rymättylä 46 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa 32 Parainen <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

10 10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet olivat Uittamolla, Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin µg/l ja Airiston tuntumassa µg/l. Vesikerrosten välillä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä. Bläsnäsissä fosforipitoisuus kohosi jonkin verran pohjan tuntumassa, mutta sielläkin pitoisuus oli alle 100 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 78 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 71 %. Merialueella pitoisuudet olivat pinnassa µg/l. Uittamolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli hieman korkeampi kuin lähisalmissa ja Vapparilla, missä pitoisuus oli noin µg/l. Myös syvyyssuunnassa erot olivat varsin pieniä Bläsnäsin syvännettä lukuun ottamatta. Pääosa kokonaisfosforista oli fosfaattifosforina. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien ajankohdan keskiarvoja paitsi Hahdenniemessä, missä pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. 38 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 50 kpl/100 ml. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella erinomaisesta välttävään, eikä missään tila ollut huono. Välttäviksi luokiteltiin Aurajokisuu ja Uittamon edusta sekä Raisionlahden pohjukka. Tyydyttävää luokkaa olivat Raisionlahden muut osat sekä Turussa jäteveden purkupaikka. Suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa hygieeninen tila oli vuosien ajankohdan keskiarvoja parempi etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä mutta myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Uittamolla hygieeninen tila oli hieman heikompi kuin viime vuosina, mutta muissa paikoissa tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen. Merimasku Naantali 2 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 60 Raisio Satava < Kakskerta Kaarina Kuusisto < Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu Airismaa 1 2 Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy ja ExxonMobil Oil Oy Ab sekä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen luvat ja velvoitteet siirtyivät vuoden 2011 lopulla TSME:lle, mutta velvoitetarkkailu hoituu yhä Fortum Power and Heat Oy:n välityksellä. Talvi 2012/2013 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan joulukuun alussa hyvin kylmänä. Lämpötila oli pakkasen puolella joulukuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Sää kylmeni uudelleen, ja tammikuun aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti. Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen; helmikuussa lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi kuitenkin useana päivänä. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja näytteenoton aikaan sisäsaariston jäällä pääsi liikkumaan kohtalaisen hyvin. Aurajoen Halisissa oli tammikuun alkupäivinä sään lauhtuessa Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan virtaamahuippu (91 m 3 /s), mutta virtaama laski nopeasti ja tammikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle virtaama oli alle 5 m 3 /s. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista. Jokiveden sameus oli 44 FNU. Kokonaistyppimäärä oli µg/l, josta noin 11 % oli ammoniumtyppenä ja 61 % nitraatti- tai nitriittityppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 71 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli noin 50 kpl/100 ml, joten hygieeninen tila oli varsin hyvä. Sameusarvo oli hieman pienempi kuin Aurajoen talvitutkimuksen Halisten havaintopaikan vuosien helmikuun alun tulosten keskiarvo. Kokonaistypen ja -fosforin määrät olivat lähellä keskimääräistä, mutta ammoniumtyppeä oli keskimääräistä enemmän. Meriveden lämpötila oli -0,1 2,8 ºC, ja useimmissa paikoissa lämpötila oli 0 0,9 ºC. Alijäähtynyttä vettä todettiin vain paikoin pinnassa, mutta Pukinsalmessa laivaväylällä vesi oli alijäähtynyttä noin viiden metrin syvyyteen saakka. Meriveden suolaisuus oli sähkönjohtavuudesta laskettuna noin 1,8 6,1, ja vähäsuolaisinta vesi oli jääkannen alla (0,5 m). Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) alle metrin syvyisessä Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen sisäosassa, Aurajokisuulla, Pitkässäsalmessa ja Vapparilla sekä Haarlansalmessa.

13 13 Sameusarvot olivat pinnassa 1,5 15 FNU. Pinnassa ei ollut erittäin sameaa (>20 FNU) vettä, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) arvoja oli vain Raisionlahden pohjukassa, Aurajokisuulla sekä Pohjois-, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Intensiivihavaintopaikkojen perusteella sameusarvot pinnassa olivat lähellä vuosien saman ajankohdan keskiarvoja. Happitilanne oli kokonaisuutena hyvä. Pinnassa hapenvajaus ei ollut missään voimakasta (happikyllästys<40 %), mutta jääkannen alla Väskinsaaressa ja myös Askaistenlahden sisäosassa happea oli kulunut vedestä. Pohjan lähellä (1 m pohjan yläpuolella) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli voimakasta, ja happi saattaa loppua, mikäli jääpeitteinen kausi jatkuu pitkään. Myös Askaistenlahden sisäosassa ja Väskin edustalla hapenvajaus oli kääntymässä voimakkaaksi, mutta niissä ei vielä ollut vaaraa hapen loppumisesta. Näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kokonaistyppipitoisuudet veden pinnassa olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Pitkässäsalmessa sekä myös Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin asti. Vapparilla ja Askaistenlahdella kokonaistyppeä oli noin µg/l. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 600 µg/l) olivat Airiston tuntumassa. Koko vesipatsaassa pitoisuudet olivat korkeita Turussa jäteveden purkupaikalla, Aurajokisuulla, Uittamolla ja Katariinanlaakson edustalla sekä Pohjoissalmen itäosassa. Ammoniumtyppeä oli pinnassa µg/l, joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei siis tavattu missään toisin kuin talvella Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen itäpäässä sekä Uittamolla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Kotkanaukolla ja Saaronniemen edustalla. Pohjan lähellä ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä ja paikoin alle määritysrajan (<3 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Uittamolla, Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin µg/l ja Airiston tuntumassa µg/l. Vesikerrosten välillä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä, eikä edes Bläsnäsin syvänteessä pitoisuus ollut korkea (>100 µg/l) Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa vuosien saman ajankohdan keskiarvoon verrattuna maaliskuun alussa 2013 typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat keskiarvoa selvästi pienempiä Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja paitsi Hahdenniemessä, missä pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml. Hygieeninen tila vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella erinomaisesta välttävään, eikä missään tila ollut huono. Välttäviksi luokiteltiin Aurajokisuu ja Uittamon edusta sekä Raisionlahden pohjukka. Tyydyttävää luokkaa olivat Raisionlahden muut osat sekä Turussa jäte-

14 14 veden purkupaikka. Suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen, mutta etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä sekä myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla tilanne oli vuosien ajankohdan keskiarvoja parempi. Arvio kuormituksen vaikutuksista Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisista virtaava vesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä ravinnepitoisempaa ja sameampaa. Hygieeninen laatu oli varsin hyvä. Joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle tammikuun alun virtaamahuipun jälkeen vähän, joten valumavesien vaikutukset meriveden suolaisuuteen sekä sameus- ja ravinnetuloksiin olivat varsin pieniä myös alueen sisimmissä osissa. Turun Kaarinan salmialueilla jäte- ja jokiveden sekoittuminen ja laimeneminen oli heikkoa jääpeitteisille talville tyypilliseen tapaan. Turussa jätevedenpurkupaikalla veden laatua on tutkittu vuodesta 2005 lähtien, ja talvella pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia. Sen sijaan kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä, ja myös hygieeninen tila oli selvästi keskimääräistä parempi. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevesien vaikutukset laimenivat nopeasti satama-altaan ulkopuolella. Myös Aurajoki toi alueelle kuormitusta, eikä kuormituslähteiden vaikutusta voinut erottaa toisistaan satamaaltaan ulkopuolella. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla typpiyhdisteiden määrässä ei näkynyt jätevesien vaikutusta kuin ehkä lievänä jääkannen alla. Jätevedet eivät myöskään heikentäneet veden hygieenistä laatua pinnassa. Naantalinsalmessa jätevesikuormitus ei nostanut veden ravinnepitoisuuksia tai heikentänyt veden hygieenistä laatua. Lämpökuorma ei havaittavasti vaikuttanut veden lämpötilaan. Samoin kuin vuosien talvitutkimuksissa todettiin, jätevesikuormituksen päättyminen oli kohentanut Raisionlahdessa ja Pitkässäsalmessa vesialueen tilaa. Turussa 27. maaliskuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Åsa Korsman Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/vt. Kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo TSME, c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Näytt.ottaja JS; Ei näytteitä! TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 15 cm; Jää 33 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,0 11,2 79 3, , ,1 11,0 78 4, ,6 7, ,2 4, ,0 5 0,6 3, ,5 10 0,9 11,5 84 2, , < ,3 10, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 20 cm; Jää 34 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5-0,1 11,2 79 4, ,2 7, ,1 11,2 79 5, , ,2 3, ,1 5 0,6 2, ,5 10 0,7 11,6 84 2, , ,8 8, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 15 cm; Jää 38 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,1 11,2 79 4, , ,2 10,6 75 3, ,5 7, ,2 3, ,9 5 0,6 2, ,5 10 1,0 10,9 80 1, , ,4 8, ,1 25 2,4 4, , ,4 2, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/9

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 13 cm; Jää 17 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,0 11,5 82 3, ,2 7, ,1 11,6 82 3, , ,2 4, ,3 5 0,6 2, ,6 10 0,4 11,8 85 1, , ,2 12, , ,6 11, , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 13 cm; Jää 40 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,1 10,5 74 1, , ,0 10,7 75 1, ,3 7, ,4 10,7 77 2, , < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 15 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5-0,1 9,4 66 5, , ,1 9,8 69 5, ,5 7, ,2 5, ,0 5 0,5 3, ,5 10 1,3 10,1 74 2, , ,1 10, ,9 30 1,2 9, , ,3 9, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/9

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 10 cm; Jää 40 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5 0,1 10,5 74 7, , ,1 11,2 79 7, ,5 7, <10 2 0,3 6, ,8 5 0,9 3, ,5 6,0 1,5 9,1 67 6, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Lumi 10 cm; Jää 41 cm; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5-0,1 9,9 69 6, , ,1 10,8 76 7, ,5 7, ,2 11,5 82 8, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 10 cm; Jää 31 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5 0,1 12, , ,1 11, ,0 7, ,1 12,0 86 7, , TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 15:24; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,2 12, ,5 7, ,2 7, ,2 5-0,1 8, ,3 7-0,3 12,3 86 7, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/9

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 10 cm; Jää 35 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,1 10,0 71 4, ,7 7, ,1 9,9 70 4, , ,6 3, ,3 5 0,9 2, ,6 10 0,8 10,5 76 3, , < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 12,3 87 8, ,4 7, ,1 6, ,5 5-0,1 5, ,6 10 0,1 12,2 87 3, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,1 12,2 87 2, ,8 7, <2 2 0,0 2, ,7 5 0,0 2, ,7 10 0,1 12,3 88 1, , ,2 12, , ,2 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/9

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 12,2 86 2, ,8 7, ,1 2, ,7 5-0,1 2, ,7 10 0,1 12,3 88 1, , ,2 12, , ,5 12, , ,7 11, , ,9 11, , < TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 10 cm; Jää 37 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, RR; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,1 11, , ,1 12, ,9 7, ,3 11,7 83 9, , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,4 11,7 84 9, ,6 7, ,4 7, ,6 5 0,4 8, ,6 10 0,5 11,6 84 6, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,4 11,7 84 3, ,8 7, ,3 3, ,7 5 0,3 4, ,7 10 0,2 12,0 86 2, , ,6 11, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/9

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,5 10, ,8 7, TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 15 cm; Jää 30 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,4 7,5 54 9, , ,5 8,7 63 6, ,4 7, ,7 8,9 64 5, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 11,6 83 4, ,6 7, ,3 3, ,6 5 0,5 2, ,7 9,5 0,4 12, , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 12,0 86 3, ,8 7, ,1 2, ,7 5 0,2 2, ,8 9 0,3 11, , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,0 12,0 85 2, ,8 7, ,0 2, ,7 5 0,2 2, ,8 10 0,3 12,0 86 2, , ,5 12, , ,4 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/9

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,7 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,6 11,3 82 3, ,8 7, ,6 3, ,7 5 0,5 3, ,7 10 0,6 11,5 83 3, , ,5 12, , ,7 11, , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 15 cm; Jää 25 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,7 8,0 58 4, , ,7 8,8 64 3, ,5 7, ,8 2, ,0 5 0,9 2, ,8 10 1,2 8,8 64 2, , ,8 7,3 55 2, , ,9 7,2 54 2, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 0,5 0,1 10,8 77 3, , ,1 11,2 80 2, ,5 7, ,1 1, ,7 5 0,1 1, ,7 10 0,2 12,0 86 2, , ,6 11, , ,5 0,8 11, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/9

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 15 cm; Jää 30 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,7 5,4 39 8, , ,1 7,5 55 3, ,2 7, ,4 2, ,5 5 1,1 2, ,7 10 1,3 11,1 82 1, , ,5 8, ,8 17 2,7 5, , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 15 cm; Jää 38 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,7 6, , ,6 6,2 46 3, ,3 7, ,9 2, ,5 5 1,7 2, ,7 10 1,8 9,5 71 1, , ,6 6, ,8 19 2,8 5, , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Näytt.ottaja RM; Ei näytteitä! TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 8, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,0 9, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 8/9

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 5 cm; Jää 22 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 12,1 86 7, ,0 7, ,1 9, ,1 5 0,1 8, ,3 9 0,1 12,0 85 9, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 20 cm; Jää 34 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,1 11,5 81 3, , ,2 10,9 78 4, ,7 7, ,3 3, ,9 5 0,6 2, ,5 10 1,1 11,1 82 1, , ,0 11, , < TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,2 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; x 0, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 9/9