TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2016 Anne Lehmijoki Nro

2 2 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016)

3 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3 (91) Sisällys 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSALUE Yleiskuvaus Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Velvoitetarkkailun havaintopaikat Muita tutkimuksia SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS MERIALUEEN KUORMITUS Jäte- ja jäähdytysvedet Yhdyskuntajätevedet Teollisuuslaitokset Jätevesien aiheuttama kuormitus Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Ruoppausmassojen läjittäminen Kalankasvatus Ilmalaskeuma TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Yleistä Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset Menetelmät Laajat tutkimuskerrat Suppeat tutkimuskerrat Veden hygieeninen tila Kasviplanktonnäytteet MERIALUEEN VEDEN LAATU Lopputalvi ( ) Loppukevät ( ) Kesäkauden tutkimukset Alkusyksy (5.9. ja ) Loppusyksy ( ) Avovesi- ja kesäkauden keskiarvoja Kasviplankton TIIVISTELMÄ TURUN MERIALUEEN VUODEN 2016 YHTEISTARKKAILUSTA SEKÄ ARVIO VEDEN LAADUSTA JA JÄTEVESIEN VAIKUTUKSESTA KIRJALLISUUS... 90

4 4 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) Liitteet 1. Merialueen jäätyminen ja jääpäivien lukumäärä Meriveden korkeus Turun satamassa v Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalueella tapahtuneet ohitukset kunnittain 4. Näytteenottoaikataulu v Velvoitetarkkailun vesitutkimustulokset v Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesituloksia v Rehevyystasoluokituksen ja vesien yleisen käyttökelpoisuuden luokkarajat 8. Kasviplanktontulokset v Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Paraisten kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Turun Vesihuolto Oy Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Kaarinan Paraisten Paraisten Paraisten Naantalin Neste Raision kaupunki/tekninen Raision Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 5 (91) 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS Turun ympäristön merialuetta on tutkittu kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesikuormituksen velvoitteena 1960-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2016 velvoitetarkkailuun osallistuivat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Lisäksi tarkkailuun osallistui ExxonMobil Oil Oy Ab. Tarkkailuvelvoitteet perustuivat vesi- ja ympäristölupalainsäädännön mukaisiin päätöksiin jäte- tai lauhdevesien johtamisesta mereen (taulukko 1). Turun seudun puhdistamo Oy sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan (Nro 167/2014/2, Dnro ESA- VI/345/04.08/2012, ), mutta päätöksestä valitettiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi antamallaan päätöksellä nro 9/2015/2 Turun seudun puhdistamo Oy:lle luvan puhdistamon uuden ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupapäätöksestä (ESAVI nro 167/2014/2) tuli lainvoimainen Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 16/0112/3 myötä. Vaasan hallinto-oikeus pidensi antamassaan päätöksessä lupamääräyksessä nro 2 hygienisointia koskevan suunnitelman esittämiselle asetettua määräaikaa saakka. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan vuonna Luvassa määrätyt mereen johdettavien jätevesien pitoisuudet ja puhdistustehot tulivat voimaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 95/2014/2, Dnro ESA- VI/272/04.08/2012 ( ). Vesistötarkkailussa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymää tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARE- LY/976/07.00/2010). Tarkkailusta jätettiin vuonna 2012 pois Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256). Vuonna 2016 myös Askaistenlahden sisäosa (asema 304) jäi pois tarkkailusta, sillä Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite päättyi. Tarkkailuohjelma päivitettiin muuttuneiden kuormitustietojen mukaisesti ja suunnitelma toimitettiin Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kesällä TAULUKKO 1. Turun merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien kuormittajien lupatiedot. Lupavelvollinen Lupapäätös Huomautuksia Turun seudun puhdistamo Oy Nro 47/2003/4, LSY : 25/2008/1 ( ) Nro 167/2014/2, Dnro ESAVI/345/04/08/2012 ( ) Päätökseen haettu muutosta. Nro 9/2015/2, Dnro ESAVI/10380/2014 ( ) Nro 16/0112/3, Dnro VHO/01783/14/5110 ( ) Paraisten kaupunki Nr 24/2008/1, Dnr LSY-2006-Y-374 ( ) Paraisten jvp (Norrby). Nro 95/2014/2, Dnro ESAVI/272/04.08/2012 ( ) Finnfeeds Finland Oy Nro 110 YLO, Dnro LOS-2006-Y ( ) Neste Oyj Nro 45/2007/2, Dnro LSY-2004-Y-362 ( ) Naantalin voimalaitos. TSE Oy Nro 96/1998/4, LSVO 96/1998/4 ( ) Imatran Voima Oy Nro 214/2013/1, Dnro ESAVI/168/04.08/2012 ( ) Nro 231/2013/1, Dnro ESAVI/11/04.08/2010 ( ) Monipolttoainevoimalaitos. ExxonMobil Finland Oy Ab Nro 179/2013/1, Dnro ESAVI/44/04.08/2013 ( ) Ei vesistön tarkkailuvelvoitetta.

6 6 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) vastasi velvoitetarkkailun näytteenotosta, analysoinnista ja tulosten raportoinnista. on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimijat» Testauslaboratoriot. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi, pätevyysalue Vesi- ja vesistönäytteet). Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä standardin SFS-EN ISO/IEC 17024:3003 mukaisesta sertifioinnista löytyy lisätietoa internet-sivuilta: sertifiointipalvelu. Tässä yhteenvedossa esitetään vuoden 2016 Turun merialueen velvoitetarkkailun vesitutkimuksen tulokset ja arvio merialueen veden laadusta. Tutkimus sisälsi myös vuosittain tehtävät kasviplanktonin määritykset. Vesianalyysitulokset on toimitettu sähköisesti valtakunnalliseen vedenlaaturekisteriin ja ovat saatavilla ympäristöhallinnon avoimen tietopalvelun kautta ( Poikkeuksen tekevät Turussa olevan purkupaikan lähialueen havaintopaikat, joita ei vielä ole perustettu vedenlaaturekisteriin. Kasviplanktontulokset tallennettiin kasviplanktonrekisteriin, ja myös nämä tulokset on haettavissa ympäristöhallinnon avoimesta tietopalvelusta. 2. TUTKIMUSALUE 2.1. Yleiskuvaus Tarkkailualue kattaa jätevesien arvioidun vaikutusalueen mannerrannan suunnassa Askaistenlahdelta Pitkäänsalmeen ja edelleen Paraisten pohjoisosaan Vapparille, lännessä Kotkanaukolle ja lounaassa Airismaalle Airiston eteläosaan (kuva 1). Tutkimusalue sijoittui Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Paraisten kaupunkien sekä Maskun kunnan merialueille. Jätevesien pääasiallinen vaikutusalue on Turussa Linnaukolta salmien kautta lähinnä Airiston laidalle mutta myös Lemunaukolle. Vapparilla Paraisten purkupaikalle johdettavien jätevesien vaikutukset ovat vain ajoittain havaittavissa suppealla alueella. Samoin Naantalinsalmessa jätevesien vaikutusalue on suppea, ja mereen johdettavien jätevesien määrä saattaa lähitulevaisuudessa vähentyä oleellisesti. Jäähdytysvesien lämpöpäästöjä on ollut vaikea havaita meressä. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2010) yhteydessä tehdyn tyypittelyn mukaan tutkimusalue kuuluu lounaiseen sisäsaaristoon, joka vaihtuu lounaiseksi välisaaristoksi Airistolla Rajakarin tietämillä. Turun satama ja n salmet määriteltiin vesienhoitolain mukaisiksi voimakkaasti muutetuiksi vesialueiksi. Kriteereinä oli muutetun/rakennetun rantaviivan osuus ja muutetun alueen pinta-ala. Samoilla perusteilla myös Raisionlahti ja Naantalin satama määriteltiin voimakkaasti muutetuksi vesialueeksi; Raisionlahdessa kriteerinä oli lisäksi siltojen ja penkereiden vaikutus. Myös Raisionjoki nimettiin voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, sillä siihen on padottu kolme säännöstelyallasta; niitä ei enää tarvita vedenhankintaa varten, ja patorakenteita muuttamalla pyritään luonnonmukaisempaan virtaukseen. Merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jonka muodostavat erikokoiset saaret ja niiden väliin jäävät salmet ja selät sekä lahdet. Veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa on suuria eroja alueen eri osissa. Airistoa lukuun ottamatta alue on varsin matalaa, sillä keskisyvyys on

7 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 7 (91) noin 16 m. Vesialueen pinta-ala on 204 km 2 ja tilavuus milj. m 3. Tutkimusaluetta on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa (ks. Räisänen & Lehtonen 2008). Valuma-alueen pinta-ala on km 2, josta pääosa (79 %) muodostuu tutkimusalueelle laskevien Aurajoen, Raisionjoen ja Hirvijoen valuma-alueista. Jokien valuma-alueista puolestaan % on voimaperäisesti viljeltyä savikkoaluetta. Pelloilta ja haja-asutuksen jätevesissä valumavesien mukana tuleva kuormitus vaikuttaa tuntuvasti veden laatuun etenkin salmi- ja lahtialueilla, missä veden vaihtuminen on hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Pintakerroksessa valumavesien vaikutus tuntuu Airistolle saakka. Vesi on laadultaan hyvin erilaista tutkimusalueen eri osissa. Erot johtuvat sekä ympäristötekijöistä että jäte- ja jokivesien tuomasta kuormituksesta. Merialueen veden laadun pitkäaikaismuutoksia selvitettiin sekä 1990-luvun että 2000-luvun alussa. Rehevöityminen oli havaittavissa jo 1990-luvun alussa (Jumppanen & Mattila 1994) luvun alkuun mennessä rehevöitynyt vyöhyke oli laajentunut kymmenessä vuodessa sisäosista edelleen kohti Airistoa ja avoimempia vesialueita (Hannula 2005). Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat luvun lopun jälkeen kasvaneet, ja muutos oli selvin Airistolla. Merkittävää kokonaisfosforipitoisuuksien nousua oli myös Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla, Vapparin pohjoisosassa, Pohjoissalmessa, Kotkanaukolla ja Raisionlahdella. Typpipitoisuuksien kehitys ei ollut yhtä selkeä, mutta Vapparin pohjoisosassa, Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla ja Airistolla sekä myös Naantalinsalmessa typpipitoisuudet olivat selvästi nousseet. A-klorofyllipitoisuudet olivat loppukesällä kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi useimmilla tutkimuspaikoilla Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Velvoitetarkkailuun osallistuvien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden käsitellyt jätevedet johdettiin mereen Turussa kantasataman satama-altaaseen ja Paraisilla Vapparin eteläosaan (kuva 1). Maskun kunnan Lemun jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi vuoden 2014 alussa; purkupaikka oli Kuuvanjoessa, joka laskee Hirvijoen alajuoksulle ja sieltä Askaistenlahden perukkaan. Teollisuuslaitoksista jäte-, lauhde- ja hulevesiä johdettiin Viheriäistenaukolle ja Naantalinsalmeen Velvoitetarkkailun havaintopaikat Merialueella oli yhteensä 37 veden laadun havaintopaikkaa (taulukko 2). Niistä 33 oli vuonna 2007 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisia, ja lisäksi näytteet otettiin Turun seudun puhdistamo Oy:n laitoksen purkupaikan tuntumaan vuonna 2010 lisätyiltä neljältä asemalta. Aurajoen tuomaa hajakuormitusta seurattiin kahdessa paikassa: näytteitä otettiin Halisista merialueen laajojen tutkimusten yhteydessä ja Auranlaakson tietämiltä lähinnä tulva-aikoina ravinnevirtaaman laskentaa varten. Asemista 12 oli ns. intensiiviasemia, joilta otettiin näytteet kesäkaudella kahden viikon välein. Mukana olivat Viheriäistenaukko (275) ja Naantalinsalmi (285), joiden tuntumaan tuli teollisuuslaitoksista jätevesiä ja lämpöpäästöjä. Lisäksi yhtä tiheästi otettiin näytteet myös kahdelta yhdyskuntajäteveden purkupaikalta (, Parainen). Kasviplanktonmääritykset tehtiin intensiiviasemien keski- ja loppukesän näytteistä.

8 8 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016)

9 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 9 (91) TAULUKKO 2. Turun merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikkojen numerot, nimet, syvyydet, sijaintikunnat ja koordinaatit vuonna Suluissa aikaisempi kokonaissyvyys, jota ei ole löydetty enää 1990-luvulla tai hakasuluissa muutos 2000-luvulla. Ns. intensiiviasemat alleviivattu. Nro Nimi Vanha Tarkkailun Syvyys Sijainti- Tasokoordinaatit tunnus alkamisvuosi (m) kunta ETRS-TM35FIN N E 135 Vapparin pohj.osa L (22) Parainen * 136 Loskarnäs pohj. L (23) Parainen * 137 Lessor L (21) Parainen * 140 Bläsnäsinlahti L Parainen * 143 Kruunukari L * 148 (1 Kirkkoselkä Parainen * 165 Kirkkoherransaari L * 175 Papinsaari it. L ,5 (8) * 179 Katariinanlaakson ed. L * 180 Uittamo L * 190 Linnanaukko L * 200 Pikisaari L , * 201 (1 Haarlan salmi (12) * 205 Kalkkiniemi L * 210 Kuuvannokka L * (23, 24) 215 Saaronniemi L * 220 (2 Rajakari T * 225 (2 Airismaa it. X Naantali * 235 Marjaniemi NW L * 240 Pansion öljysatama L (10) * 245 Kallanpää L [16] * 250 Raisionlahden perukka L Raisio * 260 Hahdenniemi L Raisio * 265 Kukonpää L (8) Raisio * 275 Viheriäistenaukko L * 280 Ajonpää L Naantali * 285 Naantalinsalmi L (27) Naantali * 290 Kuparivuori L Naantali * 297 Kotkanaukko L Naantali * (30, 31) 300 Väskinsaari L Naantali * 304 Papinluoto L Masku * 308 Lapila L (45) Naantali * PARPUR Paraisten jv-purkupaik Parainen * TKUPUR Turun jv-purkupaikka * KANAV W Kanavaniemi lä ** LATOK N Latokari po ** RUISS E n silta et ** 54 Aurajoen ravinnevirt * 58, 58K Halinen kalaporras tai silta * (1 Ei syysnäytteenottoa (päätös LOS-2006-Y ). (2 Talvitutkimus kuului V-S ELY-keskuksen ohjelmaan * Tiedot poimittu ympäristöhallinnon OIVA- ympäristä- ja paikkatietojärjestelmästä ** Tiedot poimittu L-Svyt Oy:n koordinaattitiedoista

10 10 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 2.4. Muita tutkimuksia Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon seurataan kalatalousviranomaisten hyväksymällä velvoitetarkkailulla Turun ja Naantalin edustalla. Tulokset kootaan laajempaan yhteenvetoon noin viiden vuoden välein. Edellinen yhteenveto on tehty vuosilta (Holsti 2010). Ammatti- ja kirjanpitokalastustiedot on kerätty vuosilta (Kivinen 2011 ja 2012, Väisänen 2014). Turun satama Oy:n ruoppaus- ja läjitystoiminnan velvoitetarkkailututkimukseen kuului vuonna 2016 luotaus, joka kattoi kokonaan Rajakarin läjitysalueen ja sen lähiympäristön. Lisäksi ohjelmaan kuului vesistövaikutusten selvitysten osalta sedimenttitutkimukset sekä silakan mätiin ja poikasiin liittyvät tutkimukset (Turun satama Oy 2017). Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalueen löytämiseksi on vuodesta 2011 lähtien tehty selvityksiä, joiden yhteenveto valmistui vuoden 2015 lopulla. Aineistoa käytetään laadittaessa uudelle läjityspaikalle ympäristölupahakemusta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana (Turun satama 2017). Kaarinan kaupunki seurasi Piikkiönlahden tilaa vapaaehtoisella tarkkailulla, jota tehtiin lakkautetun Piikkiön jätevedenpuhdistamon entisessä purkuvesistössä. Kalankasvatuksen velvoitetarkkailujen lähimmät alueet sijaitsivat Naantalissa Airistolla Iso- Tervin edustalla, Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Hessundinsalmessa. 3. SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 3). Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko keskimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, ja Rauli-myrsky riehui Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä yli 20 % keskimääräistä pienempi.

11 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 11 (91) Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 12 % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä tavanomaista. Myös marraskuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 70 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivälissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannekseen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi. Selkäalueet ja virtapaikat pysyivät avoimina koko talven. Tammikuun alkupuolen pakkasissa sisäsaariston suojaisiin osiin muodostui nopeasti jääpeite, mutta lumisateiden myötä jään vahvistuminen hidastui. Tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhduttua jäät alkoivat nopeasti heiketä, mutta pakkasyöt hidastivat jään häviämistä. Jäätilanne vaihteli nopeasti, ja jäällä liikkuminen oli epävarmaa. Ajoittain jää pehmeni kulkukelvottomaksi ja ajoittain jään päällä oli paljon sade- ja sulamisvettä. Helmikuun lopun pakkasyöt vahvistivat hieman jäätä ennen maaliskuun alun talvinäytteenottoa. Ilmatieteen laitoksen jäätietojen mukaan ensijäätyminen oli Airistolla Rajakarilla Pysyvä jääpeite muodostui ja poistui Rajakarilta jäät katosivat lopullisesti ja niin sanottuja todellisia jääpäiviä oli 22 (liite 1). Jääpäivien määrä oli selvästi pienempi kuin vuosien keskiarvo. Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan vuoden 2016 alussa Turussa meriveden korkeus lähti laskuun, ja päiväkeskiarvo oli tammikuun puolivälissä noin -30 cm (korkeusjärjestelmässä N60, liite 2). Helmikuun alkuun mennessä meriveden korkeuden päiväkeskiarvo nousi noin tasolle +30 cm, mutta tämän jälkeen pääsuuntaus oli laskeva maaliskuun puoliväliin saakka, jolloin korkeus oli noin -50 cm. Huhti-kesäkuussa korkeus pysytteli 0- linjan alapuolella. Heinä- ja elokuussa meriveden korkeus käväisi hetkittäin 0-linjan yläpuolella, mutta syyskuussa pääsuuntaus vaihtui taas laskevaksi. Lokakuun loppupuolella meriveden korkeus oli alimmillaan -64 cm, mutta tämän jälkeen meriveden korkeus kääntyi nousuun. Vuoden 2016 lopulla meriveden korkeuden päiväkeskiarvo oli + 29 cm. Turun merialueen vuoden 2016 velvoitetutkimuksen laajojen tutkimusten näytteenotot osuivat jaksoihin, jolloin vedenkorkeus oli 0-tason alapuolella. TAULUKKO 3. Turun säätietoja vuodelta 2016 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,4-0,2 0,8 4,7 13,1 15,7 18,1 16,2 12,9 5,0-0,1 0,0 6,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa

12 12 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 4. MERIALUEEN KUORMITUS 4.1. Jäte- ja jäähdytysvedet Valtaosa Turun edustan merialueelle johdettavista yhdyskuntajätevesistä käsiteltiin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon toiminta jatkui ennallaan. Teollisuuslaitosten jätevesien käsittelyssä ei tapahtunut suuria muutoksia Yhdyskuntajätevedet Turun seudun puhdistamo Oy Vuosi 2016 oli seitsemäs vuosi, jolloin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitos toimi seudullisessa laajuudessa. Vuoden 2015 aikana toiminta laajeni Aurajokivarren kuntiin, kun siirtoviemäri Lieto Oripää valmistui vaiheittain. Tarkemmin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitoksen toimintaa on kuvattu päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa (ks. Leino 2017a). Puhdistamolla käsiteltiin Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin (myös Rymättylä, ei Velkuan alue) ja Paimion kaupunkien sekä Liedon, Ruskon (myös Vahdon alue), Maskun (myös Lemun ja Askaisten alue), Nousiaisten, Mynämäen, Auran, Pöytyän Riihikosken sekä Oripäänkuntien yhdyskuntajätevedet. Kakolanmäen puhdistamo täytti vuonna 2016 uuden lupapäätöksen (ESAVI nro 167/2014/2) puhdistusvaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla (Leino 2017a). Kokonaistypen puhdistustehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna saavutettiin. Purkupaikalla Turussa satama-altaassa Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistettujen jätevesien ja esikäsiteltyjen ohitusvesien tuoma kuormitus oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU) :n osalta 99 tonnia/a ja kokonaisravinnemäärien osalta fosforia 4,0 tonnia/a ja typpeä 310 tonnia/a (Leino 2017a). Esiselkeytettyä jätevettä ei jouduttu kertaakaan johtamaan varsinaisen puhdistusprosessin ohi mereen. Poikkeuksellisissa tilanteissa purkupaikalle jouduttiin johtamaan puhdistamattomia jätevesiä puhdistamon ohi Hansapuiston ylivuotokaivosta tammi- ja heinäkuussa yhteensä m 3. Nämä ohitukset huomioon ottaen laskennallisesti purkupaikalle jätevesien tuoma BOD 7(ATU) -kuormitus oli noin noin 102 tonnia/a ja fosforikuormitus noin 4,1 tonnia/a ja typpikuormitus noin 312 tonnia/a (taulukko 4). Lupaehtojen mukaan lisäksi myös muualla pumppaamoilla ja verkostoissa tapahtuneet ohitukset lasketaan Turun seudun puhdistamo Oy:n vesistökuormitukseen. Toimialueen viemäriverkostoista ohitettiin vuoden 2016 aikana jätevettä yhteensä m 3 (Leino 2017a) eli keskimäärin 142 m 3 /d. Ohitukset huomioon ottaen vuosikuormitus oli BOD7 (ATU) :a 110 tonnia/a ja fosforia 4,4 tonnia/a mutta typpikuormitusta ohitukset eivät laskennallisesti muuttaneet (310 tonnia/a). Osa ohitusten aiheuttamasta kuormituksesta tuli selvästi tutkimusalueen ulkopuolelle (esim. Paimio, Leino & Lehtniemi 2017, liite 3). Osa ohituksista tuli suoraan tutkimusalueelle ja osa välillisesti esimerkiksi ojien tai jokien kautta: TSP Oy:n Kaarinan Rauvolan pumppaamolta tuli m 3 ohitusvesiä. Ohitusvedet purkautuvat ojaan ja sieltä entiseen puhdistamon jälkilammikkoon. Ohitusmäärien kasvaessa suureksi vedet voivat lopulta päätyä mereen.

13 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 13 (91) TSP Oy:n Raision pumppaamolla oli pumppaamoon liittyviä ohituksia m 3, mutta ei lainkaan Raision kaupungin verkosto-ohituksia. Pumppaamon ylivuotoputkesta ohitusvedet johdetaan entisen puhdistamonmäen viereen avo-ojaan, joka purkautuu rummun kautta Raisionlahden pohjukkaan vesijättömaalle. Turun kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohituksista (175 m 3 ) osa tuli meren tuntumaan tai Aurajoen alajuoksulle sekä osa mereen laskeviin jokiin ja ojiin. Osa ohituksista oli sisempänä maalla. Kaarinan kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohituksista (59 m 3 ) pääosa tuli mereen Piikkiönlahdelle. Maskun kunnan viemäriverkosto-ohituksista (365 m 3 ) tuli osa Piuhanojaan. Piuhanoja laskee Raisionlahden pohjukkaan. Naantalin kaupungin viemäriverkosto-ohituksista (21 m 3 ) osa johdettiin mereen tai sen tuntumaan. Nousiaisten kunnan viemäriverkosto-ohitukset ( m 3 ) tulivat siirtoviemäristä ja johdettiin Hirvijokeen, joka laskee Askaistenlahden sisäosaan. Pöytyän kunnan viemäriverkosto-ohitukset (4 278 m 3 ) tulivat Krotinojaan, joka laskee Aurajokeen. Oripää kunnan viemäriverkosto-ohitukset (232 m 3 ) tulivat Aurajokeen Oripään koulun luona. Joissakin paikoissa kunnan viemäriverkostosta vesistöihin tehtävät ohitukset ovat toistuvia ja merkittäviä, ja vesistötarkkailu saattaa olla tarpeen näillä ohituspaikoilla. Seudulliselta puhdistamolta E-PRTR -asetuksen mukaiset päästöt ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten yhdisteiden vesistöön johdetut kuormitukset raportoidaan erillisessä yhteenvedossa (ks. Leino 2017b). Paraisten jätevedenpuhdistamo Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen laitos. Aiempaan kemialliseen laitokseen lisättiin vuonna 1999 kaksivaiheinen biologinen suodatus, joista ensimmäinen (nitrifikaatiovaihe) poistaa BOD:n ja ammoniumtypen; jälkimmäinen toimii denitrifikaatiovaiheena eli pelkistää nitraattitypen typpikaasuksi. Purkupaikalla Vapparin eteläosassa vuonna 2016 Paraisten jätevedenpuhdistamon tuoma kuormitus (Lehtniemi 2017b) oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU) :n osalta 8,1 tonnia/a sekä fosforia 0,4 tonnia/a ja typpeä 16 tonnia/a (taulukko 4). Verkostossa tai puhdistamolla ei ollut ohituksia vuoden 2016 aikana.

14 14 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) Teollisuuslaitokset Teollisuuslaitoksista johdettiin puhdistettuja jätevesiä mereen Neste Oyj:n Naantalin jalostamosta sekä asti Finnfeeds Finland Oy:stä, ja kuormitukseen laskettiin myös hulevesiä. Kuormitus oli niin BOD 7(ATU) :n, typen kuin fosforinkin osalta pienempää kuin vuonna ExxonMobil Finland Oy Ab ei johda mereen jätevesiä, vaan kuormitus tulee varastoalueilta hulevesissä, jotka johdetaan öljynerottimen kautta mereen (Lehtniemi 2017a). TSE Oy:n Naantalin laitokselta kuormitus oli lauhdevesissä tulevaa lämpöenergiaa ja prosessivesiä. Lämpökuormaa tuli myös Neste Oyj:stä ja Finnfeeds Finland Oy:stä Jätevesien aiheuttama kuormitus Tarkkailututkimukseen kuuluvien kuormittajien vuonna 2016 merialueelle johtamien puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli mitattuna BOD 7ATU :na yhteensä noin 125 tonnia, fosforikuorma 5 tonnia ja typpikuorma 342 tonnia (taulukko 4). Turun seudun puhdistamo Oy:n lupaehtojen mukaisesti verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen vesistökuormitus olisi ollut BOD 7ATU :na yhteensä 133 tonnia, mutta fosfori- ja typpikuormaan ohituksilla ei ollut tuntuvaa vaikutusta; osa ohituksista ei tullut Turun merialueelle. Vuonna 2016 jätevesien merialueelle aiheuttama BOD 7ATU -kuormitus oli hieman aiempaa pienempi (taulukko 5), sillä Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistustulos oli parempi kuin vuosina tai aiemmilla laitoksilla vuonna 2008 tai sitä ennen. Ravinnekuormitus oli pienempi kuin vuonna 2008 tai sitä ennen. Teollisuuslaitoksilta tuleva mineraaliöljykuorma oli alle kg/a kuten yleensä 2000-luvulla. Puhdistustekniikan kehityksen ansiosta 1970-luvun kuluessa mereen johdettujen jätevesien aiheuttama fosforikuormitus ja biologinen hapenkulutus (BOD) pienenivät oleellisesti (kuva 2). Vuoden 1985 jälkeen jätevesien aiheuttamassa merialueen kuormituksessa ei tapahtunut äkillisiä muutoksia, mutta BOD-kuormitus laski tasaisesti. Fosforikuormituksen pieneneminen oli vähäisempää, mutta vuodesta 2009 lähtien Turun seudun puhdistamo Oy:n myötä fosforikuormitus on pienentynyt. Typpikuormitus pysyi lähes ennallaan 1970-luvun puolivälistä 1990-luvulle, sillä puhdistamoilla ei ollut typenpoistovaatimuksia. Typenpoiston tehostaminen pienensi typpikuormitusta selvästi vasta 2000-luvulla. Turun merialueen velvoitetarkkailuun osallistuvien laitosten vuoden 2016 vesistökuormituksesta pääosa tuli Turun seudun puhdistamo Oy:stä (taulukko 5, kuva 3a ja 3b, huom. kuvien 3a ja 3b asteikkojen suuruusluokkien erot). Yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittämisen myötä kuormitus oli pienempi kuin aiemmilla laitoksilla yhteensä. Turun seudun puhdistamo Oy:n typpikuormitus oli vuosina suurempi kuin ensimmäisinä toimintavuosina , johtuen poikkeuksellisista päästöistä sekä verkoston samanaikaisesta laajenemisesta. Paraisten puhdistamon kuormitus on ollut pieni verrattuna aiempien puhdistamoiden ja puhdistamoyhtiön kuormitukseen, ja myös Paraisten jätevedenpuhdistamon kuormitus on pienentynyt. Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni (kuva 3b). Neste Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n BOD- ja kuormitus on vaihdellut jonkin verran, ja ExxonMobil Finland Oy:n kuormitus on ollut muihin verrattuna hyvin pientä.

15 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 15 (91) TAULUKKO 4. Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus vuonna Määrä BOD 7ATU Fosfori Typpi Mineraaliöljyt 1000 m 3 /a t/a t/a t/a t/a Turun seudun puhdistamo Oy 1) ,1 312 Paraisten kaupunki, Parainen 2) ,1 0,4 16 TSE Oy, Naantali 3) 4322 Neste Oyj, Naantali 3) ,3 0,28 5,1 0,5 Finnfeeds Finland Oy 3) 328 7,0 0,13 8,9 ExxonMobil Finland Oy Ab, hulevesi 2) arvio <100 0,11 0,001 0,02 0,007 Laitokset purkupaikoille yhteensä ,5 1) Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Tiedot: Leino (2017). Kuormitus sis. purkupaikalle johdetut jätevedet: käsitelty vesi, vain esiselkeytetty vesi sekä tulevan veden ohitus Hansapuiston ylivuotokaivosta. Verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen: kuormitus BOD 7(ATU) 110 t/a, P 4,4 t/a, N 310 t/a. 2) Jätevedenpuhdistamon vuosiyhteenveto tai sitä varten tehdyt laskelmat (Tiedot: L-S vyt Oy 2017). 3) Tiedot teollisuuslaitoksilta. TAULUKKO 5. Turun merialueen yhteistarkkailun laitosten vuosikuormitus purkupaikoille mereen (tonnia/vuosi) vuosina Suluissa vuosina Turun jätevesien osuus (%), joka v sisältää Tsp Oy:n arvioidun kuormituksen (9 vrk); vuodesta 2009 alkaen suluissa Tsp Oy:n osuus. *Vuonna 2009 toimi vielä Raision jätevedenpuhdistamo syksyyn saakka. Vuosi BOD 7ATU, t/a Fosfori, t/a Typpi, t/a Mineraaliöljyt, t/a (73) 21 (70) 835 (64) 1, (75) 18 (72) 816 (63) 0, (75) 15 (69) 832 (66) 2, (75) 14 (67) 700 (68) 0, (46) 13 (61) 646 (62) 0, (43) 16 (47) 681 (59) 0, (42) 15 (45) 525 (53) 0, (50) 20 (51) 598 (53) 0, (51) 18 (41) 542 (55) 0, (46) 18 (44) 540 (56) 0, * 222 (40) 9 (56) 414 (71) 0, (80) 6 (79) 360 (91) 0, (79) 6 (67) 341 (91) 0, (79) 6 (82) 514 (93) 0, (85) 5 (87) 420 (95) 0, (78) 6 (87) 422 (95) 0, (80) 6 (88) 399 (93) 0, (82) 5 (82) 342 (91) 0,5

16 . 16 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk BHK7 FOSFORI kg/vrk BOD7ATU TYPPI FOSFORI KUVA 2. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v

17 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 17 (91), v Tsp Oy Raisio Kaarina Parainen BOD 7ATU t/a Fosfori t/a Typpi t/a KUVA 3a. Yhdyskuntajätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Vuodesta 2009 alkaen tarkoittaa Tsp Oy:tä ja Parainen keskustan puhdistamoa.

18 18 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) Neste Oil Oyj, Naantali Finnfeeds Finland Oy, Naantali ExxonMobil Finland Oy Ab BOD 7ATU t/a ,5 0,4 Fosfori t/a 0,3 0,2 0, Typpi t/a KUVA 3b. Teollisuuden jätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Huom! Asteikko vaihtuu teollisuuden ja yhdyskuntajätevesitaulukoiden välillä.

19 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 19 (91) 4.2. Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Turun merialueelle laskevista joista vain Aurajoen virtaamaa ja ainemääriä seurataan. Yläjuoksua on tutkittu Oripään, Pöytyän (Riihikoski) ja Auran kuntien jätevedenpuhdistamojen velvoitetarkkailussa. Alajuoksulla ravinnevirtaamia tutkitaan sekä osana Turun merialueen velvoitetarkkailua että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaara eli Vähäjoki on mukana Turun ympäristönsuojelutoimiston seurannoissa. Aurajoen merialueelle tuomaa kuormitusta on arvioitu ainevirtaamalaskelmilla. Vuodesta 2008 lähtien Aurajoen velvoitetarkkailussa on käytetty laskentatapaa, jonka tulokset ovat yhtenevät alueellisen ympäristöviranomaisen laskelmien kanssa (Lehtonen 2009). Auran, Riihikosken ja Oripään jätevedenpuhdistamot lopettivat toimintansa vuoden 2015 aikana. Siirtoviemärin valmistuttua näiden puhdistamojen jätevedet on käsitelty Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolla. Näin ollen Aurajoen vesien mukana ei tullut enää vuonna 2016 yhdyskuntajätevesien kuormitusta Oripään, Pöytyän Riihikosken ja Auran jätevedenpuhdistamoilta. Aurajoen virtaama oli Halisissa vuoden 2016 alussa pieni (<5 m 3 /s) ja laski entisestään tammikuun aikana (kuva 4a). Tammikuun lopulla virtaama oli muutaman päivän ajan korkeampi, lähes 30 m 3 /s. Seuraava virtaamahuippu ajoittui helmikuun alkupuolelle, ja se jäi vuoden korkeimmaksi, 114 m 3 /s. Maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun virtaamassa näkyi kevättulvan vaikutuksia. Vaikka erityisen korkeita huippuja ei havaittu, virtaama vaihteli 20 m 3 /s molemmin puolin. Kesäkuun alussa alkoi kuiva kausi, jolloin virtaama pysyi pitkään hyvin pienenä. Vasta marraskuun loppupuolella virtaama nousi yli 5 m 3 /s, mutta joulukuun alkupäivinä virtaama laski jälleen. Vuoden 2016 keskivirtaama oli pienempi kuin vuosien ja vuosien keskivirtaamat (taulukko 6). Suurin virtaama oli yhtä suuri vuonna 2012, jolloin vuoden keskivirtaama oli selvästi suurempi. Vuonna 2016 Aurajoen koko valuma-alueelta fosforivirtaama oli yhteensä noin 32 t/a ja typpivirtaama 390 t/a (Koivunen 2017). Tammi-maaliskuussa virtaama oli talvikaudelle suuri, ja vuoden typpivirtaamasta tuli 38 % ja fosforivirtaamasta jopa 69 %. Huhtikuun kevättulvan myötä noin viidennes ravinnevuosikuormituksesta tuli yhden kuukauden aikana. Kesällä ja alkusyksystä typpivirtaamasta tuli 29 % mutta fosforivirtaamasta vain 10 %. Poikkeuksellisen kuivan loka-joulukuun jakson aikana typpivirtaamasta tuli 14 % ja fosforivirtaamasta 6 %. Vuosina Aurajoen fosforivirtaama on vaihdellut välillä t/a ja typpivirtaama t/a (kuva 4b ja c). Keskimäärin fosforivirtaama on ollut 57 t/a ja typpivirtaama 691 t/a, joten vuonna 2016 ravinnevirtaama oli selvästi tavanomaista pienempi. Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaaran eli Vähäjoen veden laatua tutkittiin vuonna 2016 kolme kertaa: helmi-, huhti- ja heinäkuussa (Koivunen 2016). Aurajoen alajuoksulla havaittiin etenkin kesäkuukausina korkeita kokonaistyppipitoisuuksia, ja heinäkuussa kokonaistyppipitoisuus oli Vähäjoessa alhaisempi kuin Aurajoen alajuoksulla. Kokonaisfosforipitoisuus oli Vähäjoessa suurempi kuin Aurajoen alajuoksulla lokakuun tutkimuskertaa lukuun ottamatta, jolloin pitoisuudet olivat yhtä suuret. Bakteerimäärän perusteella veden hygieeni-

20 20 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) nen tila oli Vähäjoessa välttävä kaikilla tutkimuskerroilla, mutta Aurajoen alajuoksulla ainoastaan lokakuussa. Hajakuormitusta pidetään Aurajoen suurimpana kuormittajana. Esimerkiksi Turun vesi- ja ympäristöpiirin (1990) arvion mukaan fosforista n. 83 % tuli hajakuormituksena. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan vuosina Aurajoen fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 69 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 19 %. Jokivarren taajamien puhdistettujen jätevesien osuus oli pieni, sillä vuosittain ravinnevirtaaman fosforista alle 0,5 tonnia (<1 %) ja typestä noin 15 tonnia (2 %) oli peräisin jätevedenpuhdistamoilta; vuoden 2015 aikana puhdistamot lakkautettiin. Rekolaisen (1989) mukaan peltoviljelystä valuma-alueelle tuleva kuormitus on arvioitavissa valuma-alueen peltoprosentin perusteella, kun taas metsän ja peltomaan luonnonhuuhtouma on fosforia 10 kg/km 2. a ja typpeä 250 kg/km 2. a. Myös näin arvioiden Halisten yläpuoliselta valuma-alueelta pääosa kuormituksesta tulee huuhtoumana pelloilta (taulukko 7). Todellinen kuormitus vaihtelee muun muassa sateisuuden johdosta. Vuonna 2016 Aurajoen sekä fosfori- että typpivirtaamat jäivät alle puoleen laskennallisesta (noin 39 ja 44 %) Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Muiden tutkimusalueelle laskevien jokien eli Askaistenlahden perukkaan laskevan Hirvijoen Maskunjoen ja Pohjoissalmeen laskevan Ruskonjoen (nimenä yläjuoksulla Vahdonjoki, alajuoksulla Raisionjoki) virtaamia ja kuormitusta ei seurata. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus on näidenkin jokien merkittävin kuormittaja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan Hirvijoessa vuosina fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 76 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 9 %; Ruskonjoen osalta ei vastaavaa laskelmaa tehty. Jokien kuormitusta on Turun merialueen tarkkailun yhteydessä pyritty arvioimaan suhteuttamalla laskennallinen kuormitus (taulukko 7) vuosittain Aurajoen ravinnevirtaamatutkimuksen perusteella saatuun kuormitukseen. Mikäli vuonna 2016 Hirvi- ja Ruskonjoen ravinnekuormitus poikkesi laskennallisesta arvosta kuten Aurajoessa, merialueelle Hirvi- ja Ruskonjoen tuoma kuormitus olisi ollut yhteensä noin 13 fosforia ja 169 tonnia typpeä (taulukko 8).

21 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 21 (91) TAULUKKO 6. Aurajoen virtaamat (m 3 /s) Halistenkoskessa Suomen ympäristökeskuksen virtaamatietojen mukaan vuosina sekä pitkäaikaiskeskiarvo * Keskivirtaama (MQ) 7,2 5,9 8,5 6,4 10,9 3,1 4,4 8,1 7,5 7,3 6,0 8,4 4,9 Suurin virtaama (HQ) Pienin virtaama (NQ) 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,1 0,00 Keskialivirtaama (MNQ) 0,10 * Lähde: Leppäjärvi (1995). TAULUKKO 7. Arvio Turun merialueen valuma-alueen jokiin pelto- ja metsämailta ja jätevesistä tulleesta kuormituksesta sekä hajakuormituksesta (t/a). Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valumaalue Yhteensä Halisten Halisten yläpuoli alapuoli Valuma-alue km 2 1) Järviala % yht. 0,1 0 0 Peltoala % yht Rav.valuma kg/km 2 a pelto%:n mukaan 2) fosfori(p):66 typpi(n):696 P:56 N:616 P:60 N:650 P:52 N:582 Kuormitus t/a P N P N P N P N P N P % N % Metsien ja peltojen luonnonhuuhtouma 2) Peltoalueet Muu hajakuormitus 3) Jätevedet 4) <1 6 <1 <1 15 <1 Yhteensä ) Valuma-alueen tiedot: Aurajoki ja Ruskonjoki (Tuvy 1990), Hirvijoki (Vesihallitus 1980) 2) Rekolainen (1989) 3) Arviossa käytetty Halisten yläpuolisen valuma-alueen tietoja. Muiden valuma-alueiden hajakuormituksen on oletettu olevan pinta-alaa kohden yhtä suuri. 4) Jätevedenpuhdistamojen vuosiyhteenvedot 2012 tai 2013, TAULUKKO 8. Arvio ravinnekuormituksen jakautumisesta Turun merialueella vuonna Jokien tuoman ravinnekuormituksen oletetaan poikenneen taulukon 7 laskennallisesta kuormituksesta kuten Aurajoessa Halisten yläpuolella (fosfori 39 % ja typpi 44 %) P, t/a % N, t/a % Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet Yhteensä

22 22 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) VIRTAAMA m 3 /s 120 AURAJOKI I III V VIII X XII 2016 KUVA 4a. Aurajoen virtaama Halisissa vuonna Turun merialueen laajojen tarkkailukertojen näytepäivät on merkitty kuvaan valkoisilla neliöillä. Fosfori keskivirtaama , ,0 Fosforvirtaama (t/v) ,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Keskivirtaama (m 3 /s) 2016 KUVA 4b. Aurajoen fosforivirtaamat Halisissa vuosina Typpi keskivirtaama ,0 Typpivirtaama (t/v) ,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0 0, Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4c. Aurajoen typpivirtaamat Halisissa vuosina

23 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 23 (91) Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jokien valuma-alueiden väliin jääviltä alueilta tulevan kuormituksen arvioiminen on vaikeaa. Eri osat ovat maastoltaan ja maankäytöltään hyvin eri tyyppisiä, ja niiltä tulevassa kuormituksessa on suuria eroja. Mereen laskevat ojat tuovat kuormitusta muun muassa peltomailta. Kaarinan ojaselvityksen (Koivunen & Räisänen 2008) mukaan ravinnepitoisuudet ojavesissä olivat huomattavasti korkeampia kuin merivedessä. Seitsemän mereen laskevan ojan fosforikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin Kaarinan silloisen jätevedenpuhdistamon kuormitus mereen; typpikuormitus puolestaan oli puhdistamon kuormitusta selvästi pienempi. Viljelysmaita on runsaasti myös n, Raisionlahden perukan ja Askaistenlahden valuma-alueilla, eikä tarkkaa peltoprosenttia ole tiedossa kuormituksen arvioimiseksi. Välialueella saariston rakentamattomilta, kallioisilta rannoilta tuleva kuormitus on vähäistä ja verrattavissa lähinnä luonnonhuuhtoumaan. Välialueeseen kuuluu myös taajama-alueita, joiden aiheuttama kuormitus poikkeaa haja- ja luonnonkuormituksesta. Taajamien hulevesissä kulkeutuu mereen kiintoaineen ja ravinteiden lisäksi esimerkiksi metalleja sekä öljyjä ja muita orgaanisia haitta-aineita (esim. PAH-yhdisteet) ja myös suolistoperäisiä bakteereja (Kuntaliitto 2012). Kuormitus voi vaihdella paljon erilaisten taajamatyyppien kesken (esim. teollisuusja asuinalueet), ja kerrostaloalueella typpikuormitus voi sateisina vuosina ylittää kg/km 2 /a (Sillanpää 2007). Vuonna 2016 jokien valuma-alueiden ulkopuolelta mereen tullut kuormitus olisi ollut karkeasti arvioituna noin 12 tonnia fosforia ja 148 tonnia typpeä Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Merialueelle joki- ja valumavesien tuoma ravinnekuormitus vaihtelee vuosien välillä sateisuudesta riippuen paljon. Myös vuodenaikaisvaihtelut ovat suuria, ja yleensä kesällä kuormitus on hyvin pientä. Runsaat sateet nostavat jätevedenpuhdistamoiden aiheuttamaa kuormitusta, sillä viemäriverkkoon valuvat hulevedet häiritsevät puhdistusprosessin toimintaa. Lisäksi sateiden seurauksena voi olla puhdistamo- ja verkosto-ohituksia. Jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama kuormitus jakautuu kuitenkin vuoden aikana varsin tasaisesti jokivesien kuormitukseen verrattuna. Vuonna 2016 merialueelle tuli 62 tonnia fosforia ja tonnia typpeä (taulukko 8). Fosforikuormituksesta Aurajoen osuus oli noin puolet ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 8 %. Typpikuormituksen osalta Aurajoen osuus oli noin 37 % ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 33 %. Vuonna 2016 merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli selvästi pienempi kuin viitenä aikaisempana vuotena (kuva 5). Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien osuus fosforikuormituksesta oli edelleen pieni verrattuna valumavesien osuuteen. Jätevesien osuus typpikuormituksesta oli huomattavasti suurempi, mikä selittyy osittain vähäisillä sateilla. Kuivina vuosina 2009 ja 2010 typpikuormituksesta tuli jätevesissä 48 % ja 34 %, kun sateisena vuotena 2011 osuus oli vain 15 %. Turun seudun puhdistamo Oy:n ensimmäisinä toimintavuosina eli vuosina merialueelle jätevesissä johdettu ravinnekuormitus oli pienempi kuin aiemmilla puhdistamoilla yhteensä.

24 24 (91) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2016) 250 Fosforikuormituksen jakautuminen Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet t/a Typpikuormituksen jakautuminen Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet t/a KUVA 5. Arvio Turun merialueelle valuma-alueelta ja jätevesissä tulleen fosfori- ja typpikuormituksen jakautumisesta vuosina Valuma-alueelta tullut laskennallinen kuormitus on suhteutettu Aurajoen tutkimusten perusteella laskettuun vuosikuormitukseen. Huom! Aurajoen ravinnevirtaaman laskentatapa muuttui vuonna 2008 ja kuvan tiedot vuosilta on päivitetty uuden laskentatavan mukaisiksi Ruoppausmassojen läjittäminen Turun satama ei tehnyt vuonna 2016 kunnossapitoruoppauksia, eikä Rajakarin läjitysalueelle viety massoja (Turun satama 2017). Rajakarin läjitysalue on ollut käytössä vuodesta 1998 asti, ja vuoteen 2016 mennessä sinne oli läjitetty pääosin Turun sataman ruoppausten massoja yhteensä noin irto-m 3. Vuosina 2009, 2010, 2015 ja 2016 Turun sataman massoja ei läjitetty mereen. Vuonna 2009 alueelle läjitettiin Merenkulkulaitoksen laivaväylän Utö Naantali syventämistöissä ruopattuja massoja, mutta niiden määrä ei ole tiedossa.