TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2017

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2017 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin 3. ja Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 36 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite oli päättynyt, eikä Askaistenlahden sisäosasta (asema 304) otettu enää näytteitä. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuun alun sää oli Turun seudulla varsin viileä. Hieman ennen kuun puoliväliä ilma lämpeni hieman, mutta juhannukseksi sää viileni uudelleen. Kuun viimeiset päivät olivat lämpimiä, mutta hellelukemiin ei päästy. Noin puolet kesäkuun sademäärästä tuli muutamana päivänä puolenkuun tienoilla. Kaarinan Yltöisten tietojen mukaan kesäkuu oli hieman keskimääräistä kylmempi ja sateisempi. Heinäkuun alussa sää jatkui kohtuullisen lämpimänä ja vähäsateisena. Aurajoen Halistenkoskesta ei löytynyt virtaamatietoja Suomen ympäristökeskuksen avoimesta tietopalvelusta vuoden 2017 kesäkuun alusta heinäkuun alkuun. Ylempänä Hypöistenkoskessa virtaama oli kesäkuun alussa hyvin pieni (<1 m 3 /s). Viikko kesäkuun alun näytteenoton jälkeen kosken virtaama nousi jyrkästi ja saavutti lähes 9 m 3 /s tason. Kesäkuun puolivälin jälkeen virtaama kääntyi kuitenkin tasaiseen laskuun ja painui lopulta jälleen lähelle nollaa. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan merivesi oli Turussa toukokuun puolivälissä alle -20 cm tason (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Kesäkuun alkuun mennessä vedenkorkeus oli noussut yli tason -10 cm, ja nousu jatkui edelleen heinäkuuta kohti. Heinäkuun alussa vedenkorkeus vaihteli tason +20 cm molemmin puolin. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, a-klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Näytteenottotiedoissa ei ollut kesäkuun puolivälissä mainintoja poikkeuksellisista havainnoista. Heinäkuun alussa matkustajaristeilijä ajoi Kuuvannokan havaintopaikan (210) yli juuri ennen näytteenottoa Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) noin ºC (liite 1). Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli kauttaaltaan lämmennyt vähintään 5 ºC, mutta monin paikoin lähes 10 ºC. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 20 ºC. Meriveden lämpötila oli pinnassa ºC (liite 2). Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötila oli hieman ajankohdan keskiarvoa alhaisempi, ja pinnassa vesi oli viilennyt kesäkuun näytteenoton jälkeen. Alusveden lämpötilat olivat sen sijaan keskimääräistä korkeampia syvillä asemilla. Syvänteiden pohjalla veden lämpötila oli alle 10 ºC, ja vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Harppauskerros oli metrin syvyydessä. Matalilla asemilla lämpötilakerrostuneisuutta ei havaittu.

4 Suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 4,1 6,1. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Pitkäsalmessa. Pohjoissalmessa ja Raisionlahdessa suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 5,4 6,2 (kuva 2), ja alhaisin suolaisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla. Suolaisuuden aleneminen oli lievää Linnanaukolla, Raisionlahden pohjukassa, salmialueilla, Lemun aukolla sekä Vapparin pohjoisosassa. Syvänteissä suolaisuus hieman kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,4. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus tuntui pinnassa hieman voimakkaammin kesäkuun puolivälissä kuin heinäkuun alussa. Heinäkuussa joki- ja valumavesien vaikutukset olivat pieniä, mutta niiden vaikutukset oli nähtävissä salmialueella kauttaaltaan. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 25 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 1,5 43 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkäsalmessa, Kalkkiniemessä ja Pohjoissalmen sisäosassa. Sameusarvot olivat lisäksi voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Raisionlahdessa sekä salmialueilla Kuuvannokkaan ja Vapparin pohjoisosiin saakka. Sameusarvot olivat etenkin salmialueiden havaintopaikoilla ajankohdan keskimääräisiä korkeampia, mutta Airismaalla sameusarvo oli keskiarvoa pienempi. Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan sameusarvo oli Airismaalla erinomaisen ja hyvän rajalla (1,5 FNU).

5 5 Merimasku 6,2 6,1 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 6,1 6,1 6,1 Naantali 6,1 6,1 Raisio 5,9 6,0 6,0 6,0 Satava 5,7 5,9 6,0 5,9 5,9 5,8 Kakskerta 5,6 5,4 5,7 5,6 5,5 Kaarina Kuusisto 5,8 5,9 5,9 6,0 5,8 5,9 5,7 5,6 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,7 5,8 5,4 5,7 5,7 5,6 Airismaa 6,1 6,0 6,0 Parainen 6,0 6,0 6,1-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 4,9 3,9 6,3 Luonnonmaa Rymättylä 3,4 6,7 6,7 Naantali 6,8 7,4 Raisio 16 9, Satava , Kakskerta Kaarina Kuusisto , Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 1,5 7,6 8,3 Parainen 6,5 5,9 8,8 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2017.

6 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta monin paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa Kuparivuoren edustalla. Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja pääosin happea oli riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa havaittiin paikoin kasviplanktonin aiheuttamaa ylikyllästystä, mutta se oli voimakasta (happikyllästys>110 %) vain Pansion öljysataman edustalla. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2017.

7 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l ja Uittamolla µg/l. Uittamoa lukuun ottamatta pitoisuudet olivat monin paikoin ajankohdan pitkänajan keskiarvoja pienempiä. Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat Uittamon ja Turun jäteveden purkupaikan lisäksi koholla myös Papinsaaren itäpuolella. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääosin pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden pitoisuudet eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, josta suurin osa oli nitriitti- ja nitraattityppeä (8 400 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus oli Halisissa pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l (kuva 4). Ainoastaan Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli yli µg/l, mutta Pitkäsalmen havaintopaikoissa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Aurajokisuulla tai etenkin ulompana merialueella. Pohjois- ja Pukinsalmen itäosissa sekä Aurajokisuulla kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Linnanaukolla ja Pohjoissalmen länsipäässä pitoisuus oli µg/l, ja muualla alle 400 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea Linnanaukolta Pohjoissalmen keskiosaan saakka, Pitkäsalmessa sekä Pikisaaren edustalla. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin (kuva 4). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat monin paikoin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi alhaisempia. Etenkin tämä näkyi Raisionlahdessa Hahdenniemessä, jossa vertailujakson tuloksissa on yhä mukana vuosia jätevesikuormituksen ajalta. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Kuparivuoren edustalla sekä Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkeampi kuin ylempänä vesipatsaassa, sillä heikon happitilanteen vuoksi ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen pitoisuutta pohjan lähellä tutkittiin paikoin, ja pitoisuudet olivat hyvin korkeita (>100 µg/l) vain Väskinsaaressa ja Haarlansalmessa. Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella korkeina kokonaistyppipitoisuuksina, mutta vaikutus ei ulottunut Linnanaukolla saakka. Aurajoen kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea, mutta Aurajokisuulla ei havaittu yhtä korkeita pitoisuuksia. Sen sijaan Pitkäsalmessa kokonaistyppipitoisuudet olivat suuremmat kuin Aurajokisuulla tai Linnanaukolla. Paraisilla tai Naantalissa paikallinen jätevesikuormitus ei näkynyt typpiyhdisteiden pitoisuuksissa.

8 8 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Rymättylä 11 Naantali Raisio 4 6 Satava 4 5 Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa 4 Parainen µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2017.

9 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen kokoomanäytteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat laitevian vuoksi epäluotettavia, ja ne jouduttiin hylkäämään. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alle 10 µg/l, ja pääosin alle määritysrajan µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 100 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 10 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli korkein Katariinanlaakson edustalla Pitkäsalmessa. Turussa purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli noin 75 µg/l ja Linnanaukolla sekä Aurajokisuulla 69 µg/l. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat lähinnä pieniä lukuun ottamatta Kruunukaria. Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli avoimilla alueilla tyydyttävä. Turussa purkupaikalla, Raisionlahdessa, salmialueilla sekä Lemun aukolla ja Vapparin pohjoisosassa tila oli lähinnä välttävä. Pitkäsalmen eteläpäässä tila huono. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon nähden selvästi tavallista korkeampi Papinsaaren luona, ja selvästi tavallista pienempi Hahdenniemessä. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Lessorin luona sekä Bläsnäsinlahdella. Lähes yhtä korkeita pitoisuuksia havaittiin pohjan lähellä myös Naantalinsalmessa ja Kuparivuoren luona. Happitilanne oli näissä paikoissa pohjan tuntumassa huono, minkä seurauksena fosforia vapautui sedimentistä. Turussa purkupaikalla fosforipitoisuudessa ei erottunut selvästi jätevesien vaikutus, sillä pitoisuus oli lähes samaa tasoa kuin Aurajokisuulla ja Raisionlahdessa. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä a-klorofyllipitoisuus oli 3,0 32 µg/l. Selvästi korkein pitoisuus havaittiin Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Pitkäsalmen havaintopaikoilla pitoisuudet olivat hyvin korkeita. Pansion öljysataman edustalla pitoisuus oli 13 µg/l, mutta muissa havaintopaikoissa alle 10 µg/l. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä a-klorofyllipitoisuus oli 4,3 28 µg/l, joten vaihtelu oli edelleen suurta (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet havaittiin Pohjois- sekä Pukinsalmen itäpäässä, Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Pitkäsalmessa. Pitoisuudet olivat korkeita Lemun aukolle, Kuuvannokkaan sekä Kallanpäähän ja Kukonpäähän asti. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen a-klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa merialue kuului välttävään tai tyydyttävään luokkaan. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen a-klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ) suurempi Uittamolla, Kuuvannokassa, Airismaalla sekä Pansion öljysataman edustalla. Muissa paikoissa pitoisuudet eivät merkittävästi eronneen ajankohdan keskiarvosta. Turussa jätevedenpurkupaikalla ei ollut havaittavissa jätevesien aiheuttamaa voimakasta a-klorofyllimäärän nousua. Myöskään Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla a-klorofyllipitoisuuksissa ei havaittu eroja lähialueeseen verrattuna.

11 11 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 6,0 4,9 5,0 Luonnonmaa Rymättylä 4,5 6,3 7,5 Naantali 6,9 5,7 Raisio 8,9 10 8,5 16 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto ,2 6, Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa 4,3 6,6 8,0 Parainen 7,0 7,3 7,1 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 27 kpl/100 ml. Suomen ympäristökeskuksen (2015) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli tyydyttävä Pitkäsalmessa, välttävä Aurajokisuulla sekä Turussa jätevesien purkupaikalla. Raisionlahdessa Hahdenniemen edustalla hygieeninen tila oli huono. Turussa ilmeisesti jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa, ja lisäksi kuormitusta tuli myös Aurajoesta. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku Naantali 0 Luonnonmaa 2 0 Rymättylä 0 Raisio Satava 10 < Kakskerta Kaarina Kuusisto < Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2017 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja keskikesän laajan tarkkailun 3. ja Aurajoen Halistenkoskesta ei löydy virtaamatietoja, mutta ylempänä Hypöistenkoskessa virtaama oli kesäkuun alussa hyvin pieni (<1 m 3 /s). Viikko kesäkuun alun näytteenoton jälkeen kosken virtaama nousi jyrkästi ja saavutti lähes 9 m 3 /s tason. Kesäkuun puolivälin jälkeen virtaama kääntyi kuitenkin tasaiseen laskuun ja painui lopulta jälleen lähelle nollaa. Kesäkuun puolivälissä veden lämpötila oli pinnassa ºC, ja vesi oli kauttaaltaan lämmennyt vähintään 5 ºC, mutta monin paikoin lähes 10 ºC. Heinäkuun alussa veden lämpötila oli pinnassa ºC, mikä oli hieman ajankohdan keskiarvoa alhaisempi, ja pinnassa vesi oli viilennyt kesäkuun näytteenoton jälkeen. Syvänteiden pohjalla veden lämpötila oli alle 10 ºC, ja vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Matalilla asemilla lämpötilakerrostuneisuutta ei havaittu. Sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa kesäkuun puolivälissä 4,1 6,1 ja heinäkuun alussa 5,4 6,2. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja heinäkuun alussa korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,4. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa hieman voimakkaammin kesäkuun puolivälissä kuin heinäkuun alussa. Heinäkuussa joki- ja valumavesien vaikutukset olivat pieniä, mutta niiden vaikutukset oli nähtävissä salmialueella kauttaaltaan. Heinäkuun alussa merialueen laajan näytteenoton yhteydessä Halisista otettujen näytteiden perusteella jokiveden sameus oli voimakasta. Sameusarvot olivat merialueella etenkin salmialueiden havaintopaikoilla ajankohdan keskimääräisiä korkeampia, mutta Airismaalla sameusarvo oli keskiarvoa pienempi. Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan sameusarvo oli Airismaalla erinomaisen ja hyvän rajalla. Heinäkuun alun laajassa tutkimuksessa happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta monin paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa Kuparivuoren edustalla. Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja pääosin happea oli riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat kesäkuun puolivälissä pääosin pienemmät kuin heinäkuun alussa, mutta kesäkuun puolivälin fosforitulokset jouduttiin laitevian vuoksi hylkäämään. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l ja kokonaisfosforin 100 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (8 400 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Ainoastaan Turussa purkupaikalla pitoisuus oli yli µg/l, mutta Pitkäsalmen havaintopaikoissa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Aurajokisuulla tai etenkin ulompana merialueella. Pohjois- ja Pukinsalmen itäosissa sekä Aurajokisuulla kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Linnanaukolla ja Pohjoissalmen länsipäässä pitoisuus oli µg/l, ja muualla alle 400 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea Linnanaukolta Pohjoissalmen keskiosaan saakka, Pitkäsalmessa sekä Pikisaaren edustalla. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin. Kokonaisfos-

14 14 foripitoisuus oli tuotantokerroksen kokoomanäytteissä µg/l. Pitoisuus oli korkein Katariinanlaakson edustalla Pitkäsalmessa. Turussa purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli noin 75 µg/l ja Linnanaukolla sekä Aurajokisuulla 69 µg/l. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat lähinnä pieniä lukuun ottamatta Kruunukaria. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat lähinnä pieniä lukuun ottamatta Kruunukaria. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Lessorin luona sekä Bläsnäsinlahdella. Lähes yhtä korkeita pitoisuuksia havaittiin pohjan lähellä myös Naantalinsalmessa ja Kuparivuoren luona. Happitilanne oli näissä paikoissa pohjan tuntumassa huono, minkä seurauksena fosforia vapautui sedimentistä. Tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä a-klorofyllipitoisuudet olivat 3,0 32 µg/l. Selvästi korkein pitoisuus havaittiin Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Pitkäsalmen havaintopaikoilla pitoisuudet olivat hyvin korkeita. Pansion öljysataman edustalla pitoisuus oli 13 µg/l, mutta muissa havaintopaikoissa alle 10 µg/l. Heinäkuun alussa a-klorofyllipitoisuudet olivat 4,3 28 µg/l. Suurimmat pitoisuudet havaittiin Pohjoissekä Pukinsalmen itäpäässä, Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Pitkäsalmessa. Pitoisuudet olivat korkeita Lemun aukolle, Kuuvannokkaan sekä Kallanpäähän ja Kukonpäähän asti. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen a-klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa merialue kuului välttävään tai tyydyttävään luokkaan. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli noin 27 kpl/100 ml, ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli tyydyttävä Pitkäsalmessa, välttävä Aurajokisuulla sekä Turussa jätevesien purkupaikalla. Raisionlahdessa Hahdenniemen edustalla hygieeninen tila oli huono. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa purkualueella korkeina kokonaistyppipitoisuuksina, mutta vaikutus ei ulottunut Linnanaukolla saakka. Aurajoen kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea, mutta Aurajokisuulla ei havaittu yhtä korkeita pitoisuuksia. Sen sijaan Pitkäsalmessa kokonaistyppipitoisuudet olivat suuremmat kuin Aurajokisuulla tai Linnanaukolla. Turussa ilmeisesti jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa, ja lisäksi kuormitusta tuli myös Aurajoesta. Paraisilla tai Naantalissa paikallinen jätevesikuormitus ei näkynyt typpiyhdisteiden pitoisuuksissa. Turussa 6. syyskuuta 2017 Anne Lehmijoki biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , <5 E 7, TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17, , E TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , E TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , <5 E 4, TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16, , <5 E 3, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , <5 E 3, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , <5 E 13 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/2

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , <5 E 7 7, TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17, , <5 E 4, TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , <5 E 4, TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , <5 5 E 3, TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17, , <5 E 3, TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , E TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , <5 E 5,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/2

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,8 8, ,9 7,9 340 < , , , ,0 7, ,4 7, , < , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,3 8,9 92 8, ,0 7, ,3 8, , ,2 8,8 91 8, ,0 7, ,9 7, , < , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,5 9,1 94 7, ,0 8, ,5 8, , ,4 8,9 93 7, ,0 7, ,6 4, , <5 33 6, TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,1 9,2 96 5, ,0 8, ,8 6, ,8 8,9 93 6, ,0 7, ,0 4, , ,0 3, ,1 28 3,9 2, , < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,4 9,2 95 7, ,0 8, ,2 7, , ,2 9,0 91 5, ,1 8, ,9 8, , ,5 7, , , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,9 8,7 93 8, ,1 7, ,7 8, ,1 7, < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,1 8, ,9 7, ,1 8, , ,3 8, ,0 7, ,9 3, ,0 20 6,1 3, , ,8 3, ,1 30 4,7 2, , ,7 2, , < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,4 8, ,8 7, ,1 8, , ,1 8, ,9 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,5 9, ,5 7, ,4 9, ,5 7, TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,6 9, ,6 8, ,6 9, ,6 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,3 9, ,7 7, , ,7 7 15,1 9, ,7 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,6 9, ,9 7, ,6 9, , ,7 6, ,0 7, TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 9:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,2 9, ,9 8, < , , ,1 9, ,9 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,2 10, ,0 8,1 320 < , , ,1 9, , ,1 8,0 290 < ,0 7, , ,5 7, , < TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14,7 9,7 99 6, ,1 8, ,7 6, , ,2 8,8 89 8, ,1 8, ,1 8, ,2 40 6,1 7, , ,0 7, , <5 30 6, TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,0 9,7 99 3, ,1 8,1 260 < ,4 3, , ,2 9,7 98 3, ,1 8,1 250 < ,4 8, ,2 210 < ,1 8, , ,9 8, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14,4 9, , ,1 8,1 270 < ,2 1, , ,8 9,6 96 1, ,1 8,1 250 < ,1 8, , ,5 8, ,3 220 < ,6 8, , ,6 8, , <5 21 4,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,4 8, ,6 8, ,5 15,1 9, ,7 8, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,1 12, ,8 8, , , ,3 8, ,0 7, TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 14,9 9,6 99 9, ,9 8, ,6 8, , ,5 8, , ,5 9,6 6, ,2 7, TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; ,7 8, ,9 7, , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,0 9, ,0 8,0 270 < ,5 15,5 9, ,0 7,9 310 < <5 41 8,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 14,9 9, ,0 8, , , ,7 8, ,1 7, < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 15,1 9, , ,0 8,1 290 < ,8 8, ,0 9 14,2 8, ,0 7, < TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,2 9,3 96 7, ,1 8, ,8 8, , ,3 8, ,1 7, ,3 7, ,1 7, ,3 7, , <5 33 5, TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16,0 9,4 99 6, ,1 8,0 290 < ,1 6, , ,4 8,7 89 6, ,1 7,9 280 < ,3 7, , ,5 7, , <5 34 7,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,7 8,0 83 6, ,1 7, ,4 7, , ,7 8,8 90 8, ,1 7, ,0 4, ,2 23,5 7,5 3, , <5 28 6, TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,8 10, , ,1 8,2 260 < ,0 3, , ,7 9,4 96 5, ,1 8,0 250 < ,3 8, , ,9 7, , <5 21 4, TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16,5 8,5 90 6, ,1 8,0 260 < ,7 6, , ,3 8,4 85 7, ,0 7,8 260 < ,8 6, ,1 17 9,4 4, , <5 27 5, TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,2 9, , ,2 8, ,1 5, , ,6 9,4 96 5, ,1 8, ,0 30 6,1 8, , ,8 8, , <5 23 6,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,6 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 14,7 10, ,4 7, , , , ,9 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy,Laurikainen,Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,9 9,0 94 6, ,0 7,9 300 < ,6 7, , ,4 8,8 89 7, ,9 7,9 320 < ,8 6, , < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Kivimäki; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,2 19, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8