TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 Väliraportti nro YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy, ExxonMobil Oil Oy Ab ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE Oy). Lisäksi tarkkailuun osallistuu Maskun kunta Lemun jätevedenpuhdistamon osalta n.s. jälkitarkkailuna, sillä puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2014 alkupäivinä. Vuoden 2013 lopulla TSE Oy sai uuden ympäristölupapäätöksen. Turun seudun puhdistamo Oy:n vuonna 2013 tekemän lupahakemuksen muistutusten jättöaika päättyi vuoden 2014 alussa. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuodesta 2012 lähtien Raision entinen jätevedenpurkupaikka voitiin jättää pois tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelma päivitettiin vuonna 2012, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 35 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) näytteet ottaa kesän tutkimuksista poiketen Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otetaan laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2013/2014 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 2013 ja tammikuun 2014 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talviseksi hyvin nopeasti, mutta sademäärä oli pieni ja maa lumeton. Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja vain ajoittain öisin lämpötila painui hieman pakkasen puolelle. Maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli hyvin keväinen, mutta kuun puolivälissä lämpötila painui pakkaselle ja ohut lumikerros peitti maan. Merialueiden jäätyminen alkoi pakkasten myötä vasta tammikuun puolivälissä. Vaikka pakkasjakso oli lyhyt, kireiden pakkasten ansiosta rannikon tuntumaan muodostui kohtalainen kerros teräsjäätä. Kuitenkin jo helmikuun alussa sään lauhduttua virta- ja selkäalueet avautuivat nopeasti, ja muuallakin jäät alkoivat heiketä altapäin. Helmi-maaliskuun taitteessa jäällä liikkuminen oli hyvin epävarmaa. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olleiden meriveden korkeustietojen mukaan Turussa tammikuussa 2014 vedenkorkeus laski hyvin jyrkästi, ja tammi-helmikuun vaihteessa vedenkorkeus oli noin -50 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Helmikuun aikana vesi nousi takaisin 0-linjan tuntumaan ja kääntyi taas laskuun helmi-maaliskuun vaihteessa. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan alkuvuoden leuto sää kasvatti jokien virtaamia, mutta tammikuun puolivälin pakkaset käänsivät virtaamat laskuun. Ennen helmikuun puoliväliä lumen sulaminen nosti virtaamia ajankohtaan nähden korkeiksi mutta ei kuitenkaan tulvalukemiin. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot haettu ) Aurajoen Halisissa loppuvuoden 2013 sateiden yhteydessä virtaamahuiput olivat noin m 3 /s, mutta vuoden ensimmäisinä päivinä virtaama oli alimmillaan noin 10 m 3 /s. Tammikuun puolivälin edellä sateiden nostama virtaamahuippu oli noin 49 m 3 /s, mutta sen jälkeen virtaama painui hyvin pieneksi (<1 m 3 /s) helmikuun alkupuolelle saakka. Helmikuun aikana virtaama nousi sateiden johdosta lyhytaikaisesti kolme kertaa, jolloin huiput olivat 8 17 m 3 /s. Helmikuun viimeisinä päivinä virtaama laski, ja Turun merialueen näytteenoton aikaan virtaama oli noin 4 7 m 3 /s. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Maaliskuun alussa Aurajoella Halisissa virtaama oli pieni, ja näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueella jääpeite oli hyvin suppea, sillä virtapaikat ja Airisto olivat avoimia ja muualla jään vahvuus vaihteli paljon. Talvitutkimuksen näytteet haettiin jäitse moottorikelkalla tai jalan mutta väyläalueilta hinaajalla, ja jään heik-

4 4 kouden vuoksi näyte jäi hakematta seitsemältä havaintopaikalta (taulukko 1). Lisäksi kolmessa paikassa näyte jouduttiin ottamaan muualta kuin varsinaiselta havaintopaikalta. Väylien ulkopuolella jään paksuus oli noin cm (liite 1), mutta kiinteä kantava kerros oli vain noin 5 10 cm, ja sen alla jää oli jo puikkoontunut. Jään päällä ei ollut lunta. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Talvitutkimuksessa otettiin näytteet myös jääkannen alta (0,5 m) paitsi murretuilta väyliltä, joissa liikuttiin hinaajalla. Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2014 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 135 Vapparin pohj. osa Ei näytteitä: heikko jäätilanne. 136 Loskarnäs pohj 136 Ei näytteitä: heikko jäätilanne. 143 Kruunukari 143 Ei näytteitä: sula. 148 Kirkkoselkä Näyte väylän reunasta, 11 m pisteeltä. 201 Haarlansalmi Ei näytteitä: sula. 235 Marjaniemi NW Ei näytteitä: rannat sulia, ei pääsyä pisteelle. 240 Pansion öljysatama Näyte avatulta väylältä. 265 Kukonpää 265 Jään reuna Kukonpäästä hieman länteen; väylä murrettiin pisteelle. 280 Ajonpää 280 Näyte avatulta väylältä (jäälauttoja, paksuus ~10 cm) 285 Naantalinsalmi 285 Näyte avatulta väylältä ( jäälauttoja, paksuus ~15 cm). 308 Lapila 308 Ei näytteitä: heikko jäätilanne. RUISS E n silta et Näyte Hevoskarintien päästä laiturilta (n telakan vierestä). PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Sula; näyte 50 m pisteeltä pohjoiseen. 308 Lapila Ei näytteitä: kulkuneuvoa ei saatavilla Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli 0,2 4,0 ºC (liite 1), ja useimmissa paikoissa lämpötila oli noin 1 ºC. Alijäähtynyttä vettä ei tavattu missään. Lämpimintä vesi oli Askaistenlahdella Papinluodon edustalla, missä lämpötila oli koko vesipatsaassa yli 1 ºC, ja tilanne oli lähes sama myös Väskinsaaren edustalla. Syvänteissä alusvedessä Bläs-

5 5 näsinlahdella ja Kotkanaukolla sekä Kirkkoherransaaren ja Kuparivuoren edustalla vedenlämpötila oli yli 1 ºC. Naantalinsalmessa vesipatsaan lämpötila oli kuten Kotkanaukolla, mutta Viheriäistenaukolla vesi oli hieman lämpimämpää kuin lähimmillä havaintopaikoilla Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli 3,1 6,3 paitsi jääkannen alla (0,5 m) Väskin ja Papinluodon edustalla 2 sekä Raisionlahden pohjukassa <1. Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli 4,2 6,2, mutta matalassa Raisionlahden pohjukassa vesi oli siis lähes suolatonta (kuva 2). Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) Pitkässäsalmessa ja Vapparilla sekä Linnaukon tietämillä. Suolaisuus oli pinnassa alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Askaistenlahdella, Raisionlahdella keskiosasta Kukonpäähän sekä Pukinsalmen sisäosassa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Suolaisuuden alentuminen oli lievää (5,5 5,9 ) Airiston tuntumassa. Valumavesien vähäisen määrän vuoksi vaikutukset veden suolaisuuteen olivat vähäisiä. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 FNU. Sameusarvo oli Aurajoen Halisten havaintopaikan vuosien helmikuun alun keskiarvoa hieman korkeampi mutta tavanomainen. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 1,2 79 FNU ja korkeimpia Aurajokisuulla. Pinnassa sameus oli 2,2 59 FNU (kuva 2). Pinnassa vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) Linnanaukon tietämillä ja Pitkässäsalmessa Katariinanlaakson edustalle saakka sekä Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pukinsalmessa keskiosaan saakka ja Vapparin itäosassa. Sameusarvot olivat pienimmät Kotkanaukolla ja Paraisten Kirkkoselällä. Pinnassa sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan missään erinomaisia (<1,5 FNU). Intensiivihavaintopaikkojen (175, 180, 210, 240, 260, 275, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225 eikä v asema 135) perusteella sameusarvo pinnassa oli Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi korkeampi mutta muualla vain lievästi kohonnut Happitilanne Pinnassa hapenvajaus ei ollut missään voimakasta (happikyllästys<40 %, kuva 3) eikä myöskään jääkannen alla niissä paikoissa, joista näyte saatiin. Happitilanne oli pinnassa hyvä. Pohjan lähellä (1 m pohjan yläpuolella) happikyllästys oli % paitsi Bläsnäsin syvänteessä 6 % (kuva 3). Vain Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli voimakasta, ja happi saattaa loppua ennen kevätkiertoa, mutta lämpötilan lisäksi ilmeisesti myös suolaisuuserot ylläpitävät kerrostuneisuutta. Myös Askaistenlahden sisäosassa happitilanne oli pohjan lähellä heikompi kuin muualla, mutta vaaraa hapen

6 6 loppumisesta ei vielä ollut. Vain näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. 5,1 Merimasku 5,7 5,2 Luonnonmaa Rymättylä 5,2 5,7 Naantali 5,9 5,6 Raisio <1 5,8 5,4 5,1 Satava 5,4 5,5 5,6 6,2 5,5 Kakskerta 5,1 4,7 4,9 4,4 Kaarina Kuusisto 4,5 4,7 4,7 5,5 5,5 5,4 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu ,9 4,8 5,1 3,8 4,7 4,9 Airismaa Parainen 4,2 4,7 5,6 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 7,7 Merimasku 2,9 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 3,9 Naantali 3,4 4,0 Raisio 51 3,7 6,4 7,1 Satava ,9 3,5 8,9 Kakskerta Kaarina Kuusisto , Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen 17 3,9 2,2 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukassa näytesyvyys 0,5 m.

7 7 73 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina 95 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen km 51 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina 91 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2014 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

8 Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuudet olivat Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l. Pitoisuus oli Aurajoen Halisten havaintopaikan vuosien helmikuun tulosten keskiarvoa hieman korkeampi mutta tavanomainen. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Askaistenlahdella ja Raisionlahden perukassa sekä Turussa Linnanaukolla ja lähisalmien sisäosassa sekä Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 650 µg/l) olivat Airiston tuntumassa ja Paraisten Kirkkoselällä. Jääkannen tuntumassa (0,5 m) kokonaistyppimäärä oli yleensä korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä, mutta väyläalueilta ei otettu näytteitä rikotun jään alta. Suurimmat erot olivat Askaistenlahdella (Papinluoto 800 µg/l, Väski 400 µg/l, Kuparivuori 300 µg/l), ja Pitkässäsalmessa ero oli noin 200 µg/l. Kotkanaukolla, missä joki- ja jätevesien vaikutus ei suoranaisesti tunnu, eroa ei ollut. Pohjan lähellä Bläsnäsin syvänteessä typpipitoisuus oli korkea (>1 000 µg/l), ja sedimentti oli ilmeisesti hapeton. Muissa paikoissa pohjan lähellä typpipitoisuus oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 130 µg/l, joten sen osuus kokonaistypestä oli noin 7 %. Pitoisuus oli selvästi pienempi kuin Halisten havaintopaikan vuosien helmikuun tulosten keskiarvo. Merialueella ammoniumtyppeä oli pinnassa µg/l (kuva 4), joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei siis tavattu missään. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa sekä Katariinanlaakson edustalla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Kuparivuoren edustalla ja Paraisten Kirkkoselällä. Pohjan lähellä ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä lukuun ottamatta Bläsnäsinlahden syvänteen pohjaa (600 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 61 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta saatujen tulosten perusteella määrä oli pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Purkupaikan tuntumassa Linnanaukolla ja Pitkänsalmen keski- ja eteläosassa sekä Väskin edustalla pitoisuus oli noin µg/l. Airiston tuntumassa määrä oli noin 350 µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Pansion edustalla ja Uittamolla sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Kotkanaukolla typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman ja Väskin edustalla selvästi tavallista korkeampia.

9 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Airismaa Naantali Raisio Satava km Kakskerta Kaarina Parainen Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l Merimasku Luonnonmaa Rymättylä 8 19 Naantali 19 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

10 10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 210 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet olivat Aurajokisuulla ja siitä Latokarille sekä Pitkänsalmen keskiosassa ja Raisionlahden pohjukassa. Muualla salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin µg/l ja Airiston tuntumassa noin 40 µg/l. Useimmilla paikoilla jään alla tai pinnassa fosforipitoisuus oli korkeampi kuin alempana vesipatsaassa. Bläsnäsin syvänteessä fosforipitoisuus oli pohjan lähellä 580 µg/l, sillä ravinteita liukeni hapettomasta sedimentistä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 92 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 44 %. Merialueella pitoisuudet olivat pinnassa 8 77 µg/l. Aurajokisuulla pitoisuus oli hieman korkeampi kuin muualla lähisalmissa ja Vapparilla, missä pitoisuus oli noin µg/l. Myös syvyyssuunnassa erot olivat kohtalaisen pieniä, mutta pitoisuudet pienenivät pohjaa kohti Bläsnäsin syvännettä lukuun ottamatta. Pääosa kokonaisfosforista oli fosfaattifosforina. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien ajankohdan keskiarvoja Hahdenniemessä sekä Viheriäisten- ja Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia mutta tavanomaisia. 40 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 96 kpl/100 ml. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmessa keskiosaan asti sekä Raisionlahden pohjukassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, joten suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa hygieeninen tila oli vuosien ajankohdan keskiarvoja parempi etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä mutta myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Uittamolla sekä Pansion edustalla ja Viheriäistenaukolla. Muissa intensiivipaikoissa tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen. Merimasku 1 0 <2 6 Naantali 3 Luonnonmaa <2 0 Rymättylä Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto 10 < Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu 2014 Airismaa Parainen <2 <2 2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet ( ). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy ja ExxonMobil Oil Oy Ab sekä Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Lisäksi tarkkailuun osallistuu Maskun kunta vuoden 2014 alussa lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon osalta n.s. jälkitarkkailuna. Talvi 2013/2014 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun ennen tammikuun puoliväliä. Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli talvinäytteenoton aikaan hyvin keväinen. Aurajoen Halisissa oli Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan tammikuun puolivälin edellä sateiden nostama virtaamahuippu (49 m 3 /s), mutta sen jälkeen virtaama painui hyvin pieneksi (<1 m 3 /s) helmikuun alkupuolelle saakka. Helmikuun aikana virtaama nousi sateiden johdosta lyhytaikaisesti kolme kertaa (max. 17 m 3 /s). Helmikuun viimeisinä päivinä virtaama laski, ja Turun merialueen näytteenoton aikaan virtaama oli noin 4 7 m 3 /s. Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan jääpeite oli hyvin suppea, sillä virtapaikat ja Airisto olivat avoimia ja muualla jään vahvuus vaihteli paljon. Väylien ulkopuolella jään paksuus oli noin cm, mutta kiinteä kantava kerros oli vain noin 5 10 cm, ja sen alla jää oli jo puikkoontunut. Jään heikkouden vuoksi näyte jäi hakematta seitsemältä havaintopaikalta, ja lisäksi kolmessa paikassa näyte jouduttiin ottamaan muualta kuin varsinaiselta havaintopaikalta. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista, ja virtaama oli pieni. Jokiveden sameus oli 110 FNU. Kokonaistyppimäärä oli µg/l, josta noin 61 % nitraatti- tai nitriittityppenä ja noin 7 % oli ammoniumtyppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 44 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli noin 96 kpl/100 ml, joten hygieeninen tila oli tyydyttävä. Sameusarvo oli hieman suurempi kuin Aurajoen Halisten havaintopaikan vuosien helmikuun alun tulosten keskiarvo mutta tavanomainen. Kokonaistypen ja -fosforin määrät olivat lähellä keskimääräistä, mutta ammoniumtyppeä oli keskimääräistä vähemmän. Meriveden lämpötila oli 0,2 4,0 ºC, ja useimmissa paikoissa lämpötila oli noin 1 ºC. Alijäähtynyttä vettä ei tavattu missään. Lämpimintä vesi oli Askaistenlahdella Papinluodon edustalla, missä lämpötila oli koko vesipatsaassa yli 1 ºC.

13 13 Meriveden suolaisuus oli sähkönjohtavuudesta laskettuna noin 3,1 6,3 paitsi jääkannen alla (0,5 m) Väskin ja Papinluodon edustalla 2 sekä Raisionlahden pohjukassa <1. Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli 4,2 6,2, mutta Raisionlahden pohjukassa vesi oli lähes suolatonta. Sameusarvot olivat pinnassa 2,2 59 FNU, ja vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) Linnanaukon tietämillä ja Pitkässäsalmessa Katariinanlaakson edustalle saakka sekä Raisionlahden pohjukassa. Lisäksi sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pukinsalmessa keskiosaan saakka ja Vapparin itäosassa. Intensiivipaikoilla sameusarvot pinnassa olivat Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi korkeampi mutta muualla vain lievästi kohonnut. Happitilanne oli kokonaisuutena hyvä. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) vain pohjan lähellä Bläsnäsinlahden syvänteessä, ja happi saattaa loppua ennen kevätkiertoa, mutta lämpötilan lisäksi ilmeisesti myös suolaisuuserot ylläpitävät kerrostuneisuutta. Myös Askaistenlahden sisäosassa happitilanne oli pohjan lähellä heikompi kuin muualla, mutta vaaraa hapen loppumisesta ei vielä ollut. Vain näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kokonaistyppipitoisuudet veden pinnassa olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Askaistenlahdella ja Raisionlahden perukassa sekä Turussa Linnanaukolla salmien sisäosassa sekä Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 650 µg/l) olivat Airiston tuntumassa ja Paraisten Kirkkoselällä. Ammoniumtyppeä oli pinnassa µg/l, joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei tavattu missään. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa sekä Katariinanlaakson edustalla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Aurajokisuulla ja siitä Latokarille sekä Pitkänsalmen keskiosassa ja Raisionlahden pohjukassa. Muualla salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin µg/l ja Airiston tuntumassa noin 40 µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa maaliskuun alussa 2014 typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosien saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Pansion edustalla ja Uittamolla sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Kotkanaukolla typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman ja Väskin edustalla selvästi tavallista korkeampia. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien ajankohdan keskiarvoja Hahdenniemessä sekä Viheriäisten- ja Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia mutta tavanomaisia. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml. Hygieeninen

14 14 tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella huono vain Turussa purkupaikalla. Tila oli välttävä Linnanaukon tuntumassa ja Pukinsalmessa keskiosaan asti sekä Raisionlahden pohjukassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, joten suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa hygieeninen tila oli vuosien ajankohdan keskiarvoja parempi etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä mutta myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Uittamolla sekä Pansion edustalla ja Viheriäistenaukolla. Muissa intensiivipaikoissa tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen. Arvio kuormituksen vaikutuksista Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisista virtaava vesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä ravinnepitoisempaa ja sameampaa. Hygieeninen laatu oli tyydyttävä. Joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle tammikuun virtaamahuipun jälkeen kohtalaisen vähän, joten valumavesien vaikutukset meriveden suolaisuuteen sekä sameus- ja ravinnetuloksiin olivat varsin pieniä myös alueen sisimmissä osissa. Turun Kaarinan salmialueilla jäte- ja jokiveden sekoittuminen ja laimeneminen oli heikkoa jääpeitteisille talville tyypilliseen tapaan. Turussa jätevedenpurkupaikalla veden laatua on tutkittu vuodesta 2005 lähtien, ja talvinäytteenotossa 2014 pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia. Myös kokonaisfosforin määrä oli hieman keskimääräistä korkeampi ja hygieeninen tila heikompi. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevesien vaikutukset laimenivat nopeasti satama-altaan ulkopuolella. Myös Aurajoki toi alueelle kuormitusta, eikä kuormituslähteiden vaikutusta voinut erottaa toisistaan selvästi satama-altaan ulkopuolella, mutta hygieenisen tilan perusteella vaikutus ulottui Pukinsalmen keskiosiin ja Pohjoissalmen sisäosiin. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutus näkyi pinnassa typpiyhdisteiden määrässä ja mahdollisesti enintään lievästi hygieenisessä tilassa. Bläsnäsin edustan syvänteessä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat korkeita sedimentin hapettomuuden vuoksi. Naantalinsalmessa jätevesikuormitus ei nostanut veden ravinnepitoisuuksia tai heikentänyt veden hygieenistä laatua. Lämpökuorma ei havaittavasti vaikuttanut veden lämpötilaan, mutta Viheriäistenaukolla lämpötila oli hieman korkeampi kuin lähimmillä havaintopaikoilla. Samoin kuin vuosien talvitutkimuksissa todettiin, jätevesikuormituksen päättyminen oli kohentanut Raisionlahdessa ja Pitkässäsalmessa vesialueen tilaa. Turussa 20. maaliskuuta 2014 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Åsa Korsman Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Näytt.ottaja RM; Ei näytteitä! TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Klo 12:30; Näytt.ottaja JS, VS; Ei näytteitä! TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 0,3 12, ,7 7, ,3 12, , ,8 3, ,8 5 0,7 2, ,0 10 0,6 12,8 93 1, , ,4 8, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 19 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 1,0 13, , , ,1 13,3 97 3, ,7 7, <2 2 0,9 2, ,7 5 0,6 1, ,1 10 0,7 12,4 90 1, , ,2 10, ,3 25 3,2 6, , ,2 0, , TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Klo 09:40; Näytt.ottaja JS, VS; Ei näytteitä! TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,6 12,5 90 2, , ,6 12,4 89 2, ,6 7, ,5 1,1 11,6 85 2, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/7

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 23 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja RM; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 0,7 12, , ,5 12, ,7 7, <2 2 0,6 9, ,2 5 0,7 2, ,2 10 0,9 11,6 85 1, , ,3 11, ,2 30 1,5 8, , ,6 8, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 31 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,5 12, , ,5 11, ,5 7, , ,3 5 0,8 4, ,9 5,5 0,9 11,1 81 5, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,5 12, , ,5 12, ,4 7, ,6 12, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 0.5 0,2 12, , ,3 13, ,9 7, ,6 13, , TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 P 12, ,7 7, , ,5 5 0, ,3 7 0,6 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/7

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0, , TURM / 201 Haarlansalmi Klo 10:10; Näytt.ottaja JS, VS; Ei näytteitä! TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 P 12, ,5 7, ~ , ,6 5 0,6 8, ,8 10 0,6 12,6 91 6, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 1 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,7 13,2 95 5, ,6 7, ,6 5, ,6 5 0,6 5, ,7 10 0,6 13,0 94 3, , ,7 12, , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,9 93 3, ,9 7, <2 2 0,6 3, ,0 5 0,6 2, ,0 10 0,6 12,8 93 2, , ,7 12, , ,7 12, , ,8 12, , ,8 12, , < TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Klo 15:00; Näytt.ottaja JH,RR; Ei näytteitä! Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/7

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,0 87 8, ,5 7, ,6 4, ,9 5 0,6 6, ,8 9,5 0,7 12,0 87 7, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,7 12,4 90 3, ,2 7, ,6 3, ,9 5 0,6 2, ,9 10 0,6 11,8 85 2, , ,7 10, , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 0,7 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 15 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 1,3 9, <1 7, TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 1,0 11,3 82 9, , ,8 11,7 85 6, ,4 7, ,5 0,9 11,4 83 4, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 11,7 84 7, ,1 7, ,6 6, ,3 5 0,6 5, ,9 9 0,6 12, , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1,1 12,5 92 3, ,8 7, ,1 3, ,7 5 1,0 3, ,9 9 0,7 12, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/7

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja JH,RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,6 12,3 89 4, ,6 7, ,6 3, ,8 5 0,6 3, ,8 10 0,6 12,5 91 3, , ,8 12, , ,5 0,8 12, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 2 C; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0,5 12,5 90 3, ,7 7, ,6 4, ,8 5 0,6 4, ,8 10 0,7 12,4 90 4, , ,7 12, , ,5 0,8 12, , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 18 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,7 13,8 99 9, , ,9 12,6 92 5, ,2 6, <2 2 1,1 3, ,8 5 1,6 2, ,9 10 P 11,0 87 2, , ,7 9,2 73 3, , ,7 9,1 72 4, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 12 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,9 12,2 89 2, , ,7 11,9 86 2, ,7 7, ,6 3, ,8 5 0,5 2, ,2 10 1,2 11,1 82 1, , ,1 11, , ,3 11, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/7

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 0,9 11, , ,6 10,7 79 5, ,2 7, ,5 3, ,7 5 1,6 2, ,9 10 2,3 11,4 87 1, , ,9 9, ,2 18 3,9 7, , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 1,3 9, , ,7 9,8 73 7, ,1 7, ,2 4, ,7 5 1,8 2, ,9 10 3,4 9,8 76 2, , ,9 8, ,1 19 4,0 6, , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Näytt.ottaja RM; Ei näytteitä! TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 0, , TURM / LATOK N Latokari po Näk.syv. 0,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH,RR; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 P , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:15; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 0, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/7

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 1,4 12, ,1 7, , ,4 5 0, ,5 9 0,7 12, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 cm; Jää 19 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 0,6 12, , ,6 12, ,2 7, <2 2 0,7 3, ,6 5 0,6 1, ,1 10 0,7 12,2 89 1, , ,4 11, , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,1 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JS, SaKo; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0,1 0, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/7