LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS"

Transkriptio

1 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen Nro

2 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ JA VIRTAAMAT KUORMITUS TUTKIMUSTEN TULOKSET Lapinjoki Talvi Kevät Kesä Syksy Narvijärvi Talvi Kevät Kesä Syksy TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Lapinjoen vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 3. Narvijärven vesinäytteiden tutkimustulokset Jakelu Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu Rauman Rauman UPM-Kymmene Oyj/Seija Vatka UPM-Kymmene Narvijärven suojeluyhdistys/rauli Antola Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/harri Helminen Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp.

3 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3 (14) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS on jatkanut vuonna 214 Rauman kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta tehtävää Lapinjoen tarkkailututkimusta, joka on tuottanut tietoa Lapinjoen ja Narvijärven vedenlaadusta Rauman seudun vedenhankintaa varten. Vuoteen 2 asti jokeen johdettiin Lapin kunnan puhdistamolla käsitellyt jätevedet, jotka on alkaen pumpattu Raumalle puhdistettavaksi. Näytteet on pääosin otettu Turun vesipiirin vesitoimiston (hyv.kirje nro 14/5-75) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lapinjoen tarkkailututkimus tehtiin vuonna 214 neljästi (1.3., 5.5., 3.7. ja 14.1.) yhteensä neljässä jokihavaintopaikassa (liite 1, liite 2). Narvijärven veden laatua tutkittiin kahdesti (1.3. ja 3.7., liite 3). Lisäksi Narvijärvestä lähtevää vettä tutkittiin 5.5. ja (liite 2, havaintopaikkatunnus 1). Tuloksia on verrattu vuosien vastaavan ajankohdan keski- ja ääriarvoihin. Veden laadun luokittelussa käytettiin jokivesistöjen likaantumisluokitusta, ja hygieenistä tilaa arvioitiin bakteerimäärien perusteella (taulukko 1). Lisäksi alajuoksun raakaveden käsittelytarve on luokiteltu valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) laatuluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on kolme vedenkäsittelytarvetta kuvaavaa laatuluokkaa: A1, A2 ja A3. Luokkaan A1 kuuluva vesi tarvitsee vähiten käsittelyä. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Hygieeninen tila Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4 -N µg/l Enterokokit kpl/1 ml Puhdas < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut Hyvä 1-49 Likaantunut Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä Huono >1

4 4 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3. SÄÄ JA VIRTAAMAT Talvi 213/214 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 213 ja tammikuun 214 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talviseksi hyvin nopeasti, mutta sademäärä oli pieni ja maa lumeton. Turussa tammikuun keskilämpötila oli pari astetta kylmempi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja vain ajoittain öisin lämpötila painui hieman pakkasen puolelle. Maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli hyvin keväinen, mutta kuun puolivälissä lämpötila painui pakkaselle ja ohut lumikerros peitti maan. Kuun keskilämpötila oli lähes neljä astetta lämpimämpi kuin normaalijaksolla. Myös huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi, ja etenkin kuun lopulla oli päivisin kesäisen lämmintä. Toukokuun alussa sää viileni, mutta kuun puolivälin jälkeen oli jopa helteinen ajanjakso, kunnes kuun lopulla sää muuttui koleaksi. Toukokuussa keskilämpötila oli ajankohdalle tyypillinen. Sademäärä oli keskimääräistä pienempi sekä alkuvuonna että kevätkuukausina. Kesäkuun alussa sää oli kesäisen lämmin mutta loppupuolella poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat matalia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi, ja kuun puolivälissä oli kesäisen lämmintä. Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso, ja päivälämpötila oli useaan otteeseen jopa yli 3 ºC. Sitten lämpötila laski loppukesälle tyypillisiin lukemiin, ja samalla sää muuttui hyvin sateiseksi. Turussa elokuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi. Sademäärä (116 mm) oli suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (8 mm), ja paikalliset erot olivat suuria, sillä Kaarinassa Yltöissä sademäärä oli 216 mm (pitkäaikaiskeskiarvo 8 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Lounais-Suomessa vain,5 2 ºC tavanomaista korkeampi, sillä kolea kesäkuu ja heinäkuun alku tasasi poikkeuksellisen pitkän hellejakson vaikutusta. Sademäärässä oli suuria eroja, ja Lounais- Suomessa itäosassa Salon seudulla satoi keskimääräistä enemmän kun taas lännessä Vakka-Suomessa sademäärä saattoi olla jopa tavanomaista pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja vähäsateinen. Syyskuussa loppupuolelle asti ilma oli päivällä jopa kesäisen lämmin. Lokakuussa sää oli syksyinen mutta lauha; ensimmäiset pakkaspäivät tulivat kuun puolivälin jälkeen, mutta kuun loppupuolella lämpötila nousi ajankohtaan nähden yleisesti poikkeuksellisen korkeaksi. Marraskuun alussa ilma kylmeni mutta lauhtui jälleen pian. Turussa oli vain yksittäisiä pakkaspäiviä, ja pakkanen oli heikkoa. Kuun lopulla satanut lumi suli pois parissa päivässä. Pilvisyys oli runsasta, ja auringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa harvinaisen pieni. Joulukuu oli lauha ja sateinen jouluun saakka. Juuri ennen joulua pakkanen kiristyi, ja vesistöt alkoivat jäätyä. Maahan satoi noin 1 cm lunta, mutta ennen vuodenvaihdetta sää lauhtui ja sulatti sekä lumen että jään.

5 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 5 (14) TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 214 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 214-6,3,6 2,4 5,6 1,5 13,8 2,6 18, 12,7 7,3 3,2,1 (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 Sademäärä * (mm) * * Sademäärien summa. Vuonna 214 Lapinjoen keskivirtaama oli 2,4 m 3 /s, mikä oli pitkän ajan keskiarvoja pienempi (taulukko 3, kuva 1). Tammikuussa virtaamat olivat suuria lauhan vuodenvaihteen seurauksena, ja virtaama oli kuun puolivälissä koko vuoden suurin. Keväällä virtaamissa ei ollut lumien sulamisen aiheuttamaa tyypillistä virtaamahuippua, vaan vähäiset lumet sulivat jo helmi-maaliskuun aikana, jolloin virtaamat olivat hieman tavallista suurempia. Huhtikuusta lähtien virtaamat olivat pieniä aina lokakuun loppuun asti. Marraskuussa virtaamat kasvoivat hieman, mutta olivat vastaavan ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienempiä. Joulukuun sateet nostivat virtaamat kuun puolivälissä suuriksi. Maaliskuun näytteenottokerralla virtaamat olivat kohtalaisia. Touko-, heinä- ja lokakuun tutkimuskerroilla virtaamat olivat pieniä, ja alajuoksulle johdettiin vettä Eurajoesta. TAULUKKO 3. Lapinjoen keskivirtaamat (m 3 /s, Ylinenkoski, Rauman vedenottopaikan alapuolella) tiedot puuttuvat. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I XII ,5 4,1 4,4 11,5 5,5 1,2,98 1,9 1,6 3,3 5,9 4,2 4, ,5 3,5 4,7 8,7 3,,83,74,81,93 2,5 4,7 4,8 3,3 26 1,9,34,13 11,7 4,9 1,2,15,4,4 3,6 14, 16,3 4,5 27 1,1 1,5 2,5 2,6,43,1,3,36,53,77 8,8 8,1 3, 28 13,3 9,1 6,7 4,3,13,8,28,46,78 5,8 11,7 1, 5,2 29 2,9,43,16 5,6,91,1,8,12,1,91 1,8 1,8 1,2 21,17,8,59 14,9 3,9 1,,43,38,9,38 5,7 1,1 2,5 211,32,28 1,5 15,8 1,1,21,38,33 3, 4,3 2, 13,5 3, ,2,63 6,7 8,9 2,9 1,8,14,1,25 12,7 8,9 1,9 4, ,8,8,34 1,2 2,9,17,35,14,16,49 4,7 5,5 2, ,8 5,7 5,2 1,1,4,13,17,28,39,59 2,5 5,9 2,4

6 6 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) KUVA 1. Lapinjoen Ylisenkosken virtaamat ja näytteenottoajankohdat (valkoiset neliöt) vuonna 214. Kuvaan on merkitty myös jaksot, jolloin Eurajoesta on johdettu Lapinjoen alajuoksulle vettä. 4. KUORMITUS Lapinjoen yläjuoksulle on vuoteen 25 asti johdettu Hinnerjoen pienpuhdistamossa käsitellyt jätevedet, joiden aiheuttama kuormitus oli viimeisinä vuosina ilmeisesti BHK 7 :n osalta vähemmän kuin 1 kg/vrk, fosforin osalta vähemmän kuin,1 kg/vrk ja typen osalta noin,5 kg/vrk. Hinnerjoen puhdistamo jäi pois käytöstä syksyn 25 aikana, jolloin alueen jätevedet johdettiin Euraan JVP Eura Oy:n puhdistamolle. Lapin kirkonkylän biologis-kemiallisessa puhdistamossa käsitellyt jätevedet on aikaisemmin johdettu joen keskijuoksulle (taulukko 4). Lapin jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi 2.2.2, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Rauman Maanpäänniemen puhdistamolle. Lapinjoen veden laatuun vaikuttavat merkittävästi hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus Lapinjokeen kohdistuvasta fosforikuormituksesta on 62 % ja typpikuormituksesta 56 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Lapinjoen ainevirtaama on toimenpideohjelmassa arvioitu olevan fosforin osalta 4 t/a ja typen osalta 177 t/a. Tiedot ovat vuosilta Hajakuormitus ja myös luonnonhuuhtouma vaihtelevat eri vuosina tuntuvasti. Lisäksi hajakuormituksen suuruudessa on merkittäviä eroja eri vuodenaikoina: suurimmat määrät huuhtoutuvat kevättulvien ja mahdollisten syystulvien aikana. Kesäisin ja talvisin hajakuormitus on yleensä pienempää. Tosin ajoittain talvet ovat olleet 2-luvulla tavallista leudompia ja talviaikaiset ravinnehuuhtoumat ovat olleet huomattavia. Lapinjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita eli ns. alunamaita, joilta huuhtoutuu yleensä selvästi vähemmän fosforia kuin normaaleilta savimailta.

7 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 7 (14) TAULUKKO 4. Lapin kirkonkylän biologis-kemiallisessa puhdistamossa käsitellyissä jätevesissä Lapinjokeen joutunut BHK- ja ravinnekuormitus vuosina (x = keskiarvo, s.d. = keskihajonta) (x, s.d.) (x, s.d.) (x, s.d.) (x, s.d.) BHK 7 kg/vrk 5,9(3,6) 12(2,2) 3(15) BHK 7ATU kg/vrk 8,4(3,3) 1,5(9,1) 6,9 2,9 5,7 5,1 4, Fosfori kg/vrk,45(,11),44(,1),78(,25),47(,24),53,2,38,28,37 Typpi kg/vrk 7,5(2,1) 6,5(,7) 15(1,6) 18,(12,1) 12 7, TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Lapinjoki Talvi Maaliskuun näytteenottopäivänä Lapinjoen havaintopaikoissa ei ollut jäätä, talvi oli poikkeuksellisen leuto. Kenttähavaintojen mukaan joessa oli runsas virtaama. Lapinjoen Ylisenkosken virtaama oli 7, m 3 /s, mikä olikin selvästi ajankohdan keskimääräistä suurempi. Maaliskuussa ( ) Lapinjoen yläjuoksun havaintopaikassa 8 veden ravinneja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat muita havaintopaikkoja pienempiä (kuva 2). Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen perusteella Lapinjoen havaintopaikkojen vesi oli lähinnä lievästi likaantunutta. Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin eniten yläjuoksulla, jossa hygieeninen tila oli tyydyttävä. Muualla hygieeninen tila oli hyvä. Lapinjoen happitilanne oli hyvä kaikissa paikoissa, mikä poikkesi ajankohdalle tyypillisestä. Lapinjoen veden ph-arvo oli välillä 6, 6,1, joten vesi oli hapanta. Tutkimuskerralla havaintopaikkojen kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuudet sekä sameusarvot ja bakteerimäärät olivat suurempia kuin edellistalvina keskimäärin. Ammoniumtypen pitoisuudet jäivät sen sijaan tavanomaista pienemmiksi. Kokonaistyppipitoisuudet olivat suurempia kuin vuoden muilla tutkimuskerroilla alajuoksu pois lukien. Alajuoksun havaintopaikan 26 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa happipitoisuuden sekä sähkönjohtavuus- ja BOD 7 - arvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtyppipitoisuuden, enterokokkimäärän ja ph-arvon perusteella laatuluokaksi tuli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokka oli A3(G). Väriarvo ylitti luokan A3(G) raja-arvon.

8 8 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) HAPPIKYLL. % maalis heinä touko loka KIINTOAINE mg/l maalis heinä touko loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus KOK.FOSFORI µg/l 8 maalis heinä touko loka KOK.TYPPI µg/l 3 maalis heinä touko loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus AMMONIUMTYPPI µg/l Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja maalis heinä Lappi Tl. Saarnijärvi touko loka Virtaus ENTEROKOKIT pmy/1 ml Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja maalis heinä Lappi Tl. Saarnijärvi touko loka Virtaus KUVA 2. Lapinjoen veden laatu vuoden 214 eri tutkimuskerroilla. Havaintopaikkojen (8, 12, 16, 26) suhteellinen sijainti on merkitty vaaka-akselille vinoneliöin.

9 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 9 (14) Kevät Näytteenottopäivänä Lapinjoen virtaama Ylisenkoskella oli vain,18 m 3 /s; virtaamat olivat selvästi tavanomaista alhaisempia huhti- ja toukokuussa. Toukokuun alussa ( ) Lapinjoen kokonaistyppipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kaikissa havaintopaikoissa ja jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi (kuva 2). Ammoniumtypen pitoisuuksien osalta Lapinjoen vesi oli puhdasta. Myös BOD 7 -arvot olivat puhtaille vesille tyypillisiä yläjuoksun (8) lievää likaantuneisuutta osoittavaa arvoa lukuun ottamatta. Yläjuoksun veden sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat pienempiä ja väriarvo suurempi muuhun jokeen verrattuna. Saarnijärven alapuolisessa paikassa (16) fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat muita paikkoja ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Alajuoksulla vedessä oli runsaasti rautaa ja alumiinia. Lapinjoen hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Veden ph-arvot olivat suurempia kuin edelliskeväinä yleensä vähäisten sulamisvesien ja valumien johdosta. Valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa luokituksessa havaintopaikan 26 vesi sijoittui happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella luokkaan A1(G). Ammoniumtyppipitoisuuden osalta laatuluokaksi tuli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien perusteella vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti laatuluokan A3 ohjeellisen raja-arvon (G), mutta oli kuitenkin vaatimusarvoa (I) pienempi Kesä Lapinjoen virtaamat Ylisenkoskella olivat hyvin pieniä kesän aikana. Näytteenottopäivänä Ylisenkosken virtaama oli,22 m 3 /s. Heinäkuun lopulla ( ) Lapinjoen yläjuoksulla (8) havaittiin enterokokkien kaltaisia bakteereita muita havaintopaikkoja ja ajankohdan keskimääräistä runsaammin; hygieeninen tila oli välttävä (kuva 2). Ravinnepitoisuudet olivat kohtalaisia, ja ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille ominaisen pieni. Vedessä oli selvää hapenvajausta. Sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Alempana havaintopaikassa 12 kokonaistyppipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin yläjuoksullakin. Ammoniumtypen pitoisuus oli pieni ja puhtaille vesille tyypillinen, kun taas BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta. Fosforia havaittiin jonkin verran yläjuoksua vähemmän, ja sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat kaikkia muita paikkoja pienempiä. Bakteerimäärän perusteella hygieeninen tila oli hyvä. Veden happitilanne oli kohtalainen. Saarnijärven alapuolisessa havaintopaikassa 16 veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä mangaanipitoisuus olivat selvästi yläpuolisia havaintopaikkoja ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös sameusarvo ja kiintoainepitoisuus sekä sähkönjohtavuusarvo olivat edelliskesäisiä lukemia suurempia. Fosforipitoisuudet sekä väri- ja COD Mn -arvot olivat sen sijaan keskimääräistä alhaisempia. Ammo-

10 1 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) niumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD 7 -arvon ollessa puhtaille jokivesille tyypillinen. Vedessä oli selvää hapenvajausta; happitilanne oli huonompi kuin vuoden muilla tutkimuskerroilla. Hygieeninen tila oli erinomainen. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli reheville järville tyypillisellä tasolla ja suurempi kuin edelliskesinä keskimäärin. Lapinjoen alajuoksun (26) veden laadussa näkyi Eurajoesta juoksutetun veden vaikutus. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat suurempia ja väri- ja COD Mn - arvot pienempiä muihin paikkoihin ja ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Myös fosforipitoisuus oli tavanomaista pienempi. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli lievästi likaantunutta, ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Veden happitilanne oli kohtalainen. A-klorofyllipitoisuus vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia. Alajuoksun havaintopaikan 26 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa BOD 7 -, ph- ja sähkönjohtavuusarvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Happitilanteen, väriarvon, ammoniumtyppi-, rauta- ja mangaanipitoisuuksien sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokaksi tuli A2(G) Syksy Lapinjoen virtaamat Ylisenkoskella olivat syys-lokakuussa pieniä vähäisten sateiden seurauksena. Näytteenottopäivänä Ylisenkosken virtaama oli vain,42 m 3 /s, mikä oli selvästi ajankohdan keskimääräistä vähemmän. Lokakuussa ( ) Lapinjoen yläjuoksulla (8) vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta luokiteltavissa puhtaaksi (kuva 2). Hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella erinomainen. Fosforipitoisuus oli kohtalaisen pieni, mutta vedessä oli typpeä melko runsaasti. Veden väriarvo oli suurempi kuin alemmissa paikoissa. Jokiveden happitilanne oli hyvä. Tutkimuskerralla ammoniumtypen pitoisuus ja enterokokkimäärät olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Alempana havaintopaikassa 12 vedenlaatu oli melko samanlaista kuin yläjuoksulla happipitoisuutta ja sameusarvoa lukuun ottamatta. Happipitoisuus oli yläjuoksua pienempi ja happitilanne oli välttävä. Vesi oli sameampaa kuin yläjuoksulla. Ammoniumtypen pitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat puhtaille vesille tyypillisellä tasolla, ja hygieeninen tila oli hyvä. Ammoniumtypen ja bakteerien määrät olivat tavanomaista pienempiä. Saarnijärven alapuolisessa havaintopaikassa 16 veden kokonaistyppipitoisuus oli selvästi muita paikkoja alhaisempi. Väriarvo oli pienentynyt ylempiin paikkoihin verrattuna. Vedessä oli hapenvajausta. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta puhdasta ja hygieeninen tila oli hyvä. Tutkimuskerralla ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat pienempiä kuin edellissyksyinä keskimäärin.

11 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 11 (14) Lapinjoen alajuoksun (26) veden laadussa näkyi Eurajoesta juoksutetun veden vaikutus; väri- ja COD Mn -arvot olivat pienempiä, kun taas ph-arvo oli suurempi kuin muissa paikoissa. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli puhdasta, ja hygieeninen tila oli hyvä. Veden happitilanne oli kohtalaisen hyvä. Tutkimuskerralla typpi- ja kiintoainepitoisuudet, sameus-, väri- ja COD Mn -arvot sekä rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. Alajuoksun havaintopaikassa 26 Lapinjoen vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa happipitoisuuden, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen sekä ammoniumtyppipitoisuuden osalta laatuluokkaan A1(G). Väriarvon, enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän sekä rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokaksi tuli A2(G) Narvijärvi Talvi Maaliskuun näytteenottokerralla ( ) Narvijärven havaintopaikassa oli jäätä 18 cm ja veden näkösyvyys oli 3,5 m. Pintavesi oli ajankohdan tavanomaista lämpimämpää, ja vedessä ei ollut havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta. Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä oli lievää hapenvajausta (kuva 3). Pohjanläheisessä vedessä havaittiin hieman pintaa runsaammin kokonaistyppeä, mutta pääosin vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Fosforipitoisuudet olivat pieniä, ja myös sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet jäivät alhaisiksi. Fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä sameusarvot olivatkin pienempiä kuin edellistalvina keskimäärin. Vedessä havaittujen enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella veden hygieeninen tila oli hyvä; bakteereita havaittiin tavanomaista runsaammin Kevät Toukokuussa ( ) Narvijärvestä virtaavan veden (havaintopaikka 1) ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat selvästi pienempiä kuin Lapinjoen havaintopaikoissa. Ammoniumtyppipitoisuuden ja BOD 7 -arvon perusteella vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Fosforipitoisuus oli lievästi reheville järville tyypillinen. Veden hygieeninen tila oli erinomainen Kesä Heinäkuun lopussa ( ) Narvijärven pintaveden lämpötila oli yli 25 ºC, ja pohjanläheinen vesi oli hieman pintaa viileämpää. Pohjanläheisessä vedessä oli selvää hapenvajausta; happitilanne oli huonompi kuin koskaan aikaisemmin kesinä (kuva 3). Vesi oli happitilannetta lukuun ottamatta melko tasalaatuista pinnasta pohjan lähelle. Havaintopaikan näkösyvyys oli 2,5 m, ja kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Veden hygieeninen tila oli erinomainen. Vesi

12 12 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) oli ph-arvon mukaan neutraalia, ja alkaliteettiarvon perusteella veden kyky vastustaa happamoitumista oli hyvä. Narvijärven fosforipitoisuudet olivat edelliskesien keskimääräistä pienempiä, kun taas kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdalle tyypillisiä. Tuotantokerroksen fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Narvijärven vesi oli lievästi reheville järville ominaista Syksy Lokakuussa ( ) Narvijärvestä Narviojaan laskevan veden (havaintopaikka 1) BOD 7 -arvo ja bakteerimäärä olivat poikkeuksellisen suuria. BOD 7 -arvo oli likaantuneille vesille ominainen ja veden hygieeninen tila oli välttävä. Myös kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat tavanomaista suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli alhainen ja veden happitilanne oli hyvä. HAPPIKYLLÄSTYS % Narvijärvi Talvi Kesä KOK.FOSFORI µg/l Narvijärvi Talvi Kesä A-KLOROFYLLI- PITOISUUS µg/l Narvijärvi NÄKÖSYVYYS m Narvijärvi KUVA 3. Narvijärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne (talvella ja loppukesällä), koko vesipatsaan keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (talvella ja loppukesällä) ja a-klorofyllipitoisuus (loppukesällä) sekä veden läpikuultavuus näkösyvyytenä (loppukesällä) vuosina

13 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 13 (14) 6. TIIVISTELMÄ Lapinjoen vedenlaadun tarkkailututkimus tehtiin vuonna 214 neljä kertaa ja Narvijärven ja Narviojan vedenlaatua tutkittiin kaksi kertaa. Vuoden 214 sademäärä jäi pitkän ajan keskiarvoa pienemmäksi, ja myös Lapinjoen keskivirtaama oli tavanomaista pienempi. Vuoden aikana virtaamat olivat suurimmillaan tammi- ja joulukuussa. Keväällä virtaamissa ei ollut tyypillistä virtaamahuippua lauhan talven ja aikaisen lumien sulamisen johdosta. Huhti lokakuussa virtaamat olivat pieniä. Lapinjoen alajuoksulle johdettiin muun muassa vähävirtaamaisina aikoina vettä Eurajoesta, mikä näkyi Lapinjoen alajuoksun vedenlaadussa. Lapinjoen kokonaistyppipitoisuudet ja sameusarvot olivat vuoden aikana suurimmillaan maalikuussa, jolloin virtaamat olivat muita tutkimuskertoja suurempia. Kokonaistypen pitoisuus oli pienimmillään heinäkuussa joen ylä- ja keskijuoksulla, mutta alempana joessa kokonais- ja myös ammoniumtyppeä havaittiin tällöin selvästi yläosaa runsaammin. Ammoniumtyppipitoisuudet olivatkin heinäkuussa alempana joessa muita tutkimuskertoja suurempia ja lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Myös maaliskuussa joen alaosa oli ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta, mutta muuten pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä. BOD 7 -arvot vaihtelivat puhtaasta lievästi likaantuneisiin. Joen happitilanne oli vuoden aikana huonoimmillaan heinäkuussa, jolloin vedessä oli selvää hapenvajausta. Lapinjoen hygieeninen tila oli heikoimmillaan yläjuoksulla heinäkuussa, jolloin tila oli välttävä. Muuten hygieeninen tila vaihteli erinomaisesta tyydyttävään. Eurajoesta Lapinjoen alajuoksulle johdetun veden vaikutus näkyi heinä- ja lokakuussa alajuoksun muuta jokea pienempinä väriarvoina ja suurempina ph-arvoina. Lapinjoen alajuoksun vesi sijoittui vuoden 214 tulosten perusteella valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisesti happitilanteen sekä sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtypen pitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta vesi sijoittui luokkaan A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui kahdesti luokkaan A2(G) ja kahdesti luokkaan A3(G). Väriarvon perusteella vesi sijoittui kahdesti luokkaan A2(G), mutta kahdesti väriarvo ylitti laatuluokan A3(G) suositusarvon. Narvijärven pohjanläheisessä vedessä oli talvella lievää hapenvajausta. Kesällä pohjanläheisen veden happitilanne oli välttävä; happitilanne oli huonompi kuin yleensä kesäisin. Happitilannetta lukuun ottamatta Narvijärven vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan sekä talvella että kesällä. Kokonaistyppipitoisuudet olivat talvella kesää suurempia. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi reheville järville tyypillisiä, ja kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Alkaliteettiarvon perusteella veden kyky vastustaa happamoitumista oli hyvä. Hygieeninen tila oli erinomainen hyvä. Turussa 3. joulukuuta 215 Sari Koivunen biologi

14 14 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Lähteet: Salmi. P. & Kipinä-Salokannel, S. (toim.). 21. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja. 7/21.

15

16 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW;,4 1,6 12, ,5 9,8 6, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Näk.syv.,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1. 1,1 12, , , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1.,8 12, , , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1.,9 12, , , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W;,2 6,7 11,2 92 9,5 5,7 12 7, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv.,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W;.9 6,7 1, , , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W;.6 7,4 9, , , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1. 8,1 9, , , LAPI / 1 Narvinojan suu 1 (L147) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W;,3 8,1 11, 93 1, <1 7,4 7, , , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,3 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s;,2 21,3 4, ,2 7,4 6, , LIITE 2, sivu 1/2

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1, m; Klo 12:1; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S;,5 22,8 5,5 64 2,7 1,6 15 7, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv.,6 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S;,3 21,4 3,6 4 8, , , , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 23, 5,6 65 6,3 4, 19 7,2 35 8,3 2, LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE;,1 8,9 9,3 8 5,9 2,7 13 6, , < LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE;,75 8,6 7, 6 9,2 3,1 19 6, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE;,4 8,8 7,3 63 5, 1,4 19 6, , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 9,4 8,8 77 3,6 <1 19 7, , LAPI / 1 Narvinojan suu 1 (L147) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE;,4 8,8 9,4 81 4,6 7,4 8,5 7, , LIITE 2, sivu 2/2

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Narvijärvi (NARJ) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Alkal. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mmol/l NARJ / 12 Narvij kaak 12 (L 146) Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi cm; Jää 18 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1, 3,2 11,9 89,6 <1 8,2 6, ,5 3,1 9, 67 1,5 <1 9,2 6, NARJ / 12 Narvij kaak 12 (L 146) Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 27 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 25,4 7,4 9 1,6 <1 8,3 7, , 23, 4, 46 2,3 <1 8,6 6, ,2 14 9,6,26 LIITE 3, sivu 1/1

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-5680 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 Väliraportti nro 153-14-1463 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Heidi Ilmanen 6.3.214 Nro 238-14-1217 2 (18) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213)

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-14-7155 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Heidi Ilmanen 25.2.211 Nro 238-11-73 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Sisällys

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2010 Hanna Turkki 29.8.2011 Nro 116-11-4704 2 (49) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2010) 3 (49) Sisällys

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Hanna Turkki 19.8.213 Nro 116-13-567 2 (54) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 3 (54) Sisällys 1.

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

OLKILUODON LÄHIVESIEN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN JA BIOLOGINEN TARKKAILUTUTKIMUS

OLKILUODON LÄHIVESIEN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN JA BIOLOGINEN TARKKAILUTUTKIMUS OLKILUODON LÄHIVESIEN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN JA BIOLOGINEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2013 Hanna Turkki 16.1.2014 Nro 114-14-262 2 (57) OLKILUODON LÄHIVESIEN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN JA BIOLOGINEN TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9

4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9 Pantone 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.2 Kooninoja,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Laura Lehtniemi 16.9.214 Nro 29-14-675 2 (14) LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Sari Koivunen 30.10.2013 Nro 172-13-6994 2 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 3 (22) Sisällys

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Nina Leino 15.3.2013 Nro 306-13-822 2 (80) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2012 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 versio 2 Heidi Ilmanen 24.3.214 Nro 325-14-134 2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot