TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Reetta Räisänen Nro

2 2 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012)

3 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 3 (73) Sisällys 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS 5 2. TUTKIMUSALUE Yleiskuvaus Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Veden laadun havaintopaikat Muita tutkimuksia 9 3. SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS MERIALUEEN KUORMITUS Jäte- ja jäähdytysvedet Yhdyskuntajätevedet Teollisuuslaitokset Jätevesien aiheuttama kuormitus Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Ruoppausmassojen läjittäminen Kalankasvatus Ilmalaskeuma TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Yleistä Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset Menetelmät Laajat tutkimuskerrat Suppeat tutkimuskerrat Veden hygieeninen tila Kasviplanktonnäytteet MERIALUEEN VEDEN LAATU Lopputalvi ( ) Loppukevät ( ) Kesäkauden tutkimukset Alkusyksy (3.9. ja ) Loppusyksy ( ) Avovesi- ja kesäkauden keskiarvoja Kasviplankton TIIVISTELMÄ TURUN MERIALUEEN VUODEN 2012 YHTEISTARKKAILUSTA SEKÄ ARVIO VEDEN LAADUSTA JA JÄTEVESIEN VAIKUTUKSESTA KIRJALLISUUS 73

4 4 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) Liitteet 1. Merialueen jäätyminen ja jääpäivien lukumäärä Meriveden korkeus Turun satamassa v Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalueella tapahtuneet ohitukset kunnittain 4. Näytteenottoaikataulu v Velvoitetarkkailun vesitutkimustulokset v Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesituloksia v Rehevyystasoluokituksen ja vesien yleisen käyttökelpoisuuden luokkarajat 8. Kasviplanktonbiomassat taulukkona v Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSME c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/vt. Kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Paraisten kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto Naantalin kaupunki/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristönvalvonta/ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Kaarinan Paraisten Paraisten Paraisten Naantalin Raision kaupunki/tekninen Raision Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 5 (73) 1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOI- TUS Turun ympäristön merialuetta on tutkittu kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesikuormituksen velvoitteena luvun lopulta lähtien. Vuonna 2012 tarkkailuun osallistuivat ja sen kustannuksista vastasivat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Maskun kunta, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, ExxonMobil Finland Oy Ab ja Finnfeeds Finland Oy sekä Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy, jonka velvoitetarkkailu hoitui yhä Fortum Power and Heat Oy:n välityksellä. Tarkkailuvelvoitteet perustuivat vesi- ja ympäristölupalainsäädännön mukaisiin päätöksiin jäte- tai lauhdevesien johtamisesta mereen (taulukko 1). Turun seudun puhdistamo Oy jätti vuonna 2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi (vireille , ESA- VI/345/04.08/2012). Alkuvuonna 2012 laadittiin tarkkailusuunnitelmaehdotus, sillä Raision kaupungin jätevesien entisen purkualueen tarkkailuvelvoite päättyi vuoteen Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ehtinyt käsitellä ehdotusta vuonna 2012, mutta toukokuun lopulla käydyn puhelinkeskustelun (Sydänoja/Räisänen) perusteella Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta vuonna Muilta osin vesistötarkkailussa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARE- LY/976/07.00/2010). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy vastasi velvoitetarkkailun näytteenotosta, analysoinnista ja tulosten raportoinnista. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internetsivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (Suomen ympäristökeskus, ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi). Tässä yhteenvedossa esitetään vuoden 2012 Turun merialueen velvoitetarkkailun vesitutkimuksen tulokset ja arvio merialueen veden laadusta. Vesitutkimus sisälsi vuosittain tehtävät vesikemialliset tutkimukset ja kasviplanktonin määritykset. Vesianalyysitulokset on toimitettu sähköisesti valtakunnalliseen ympäristötiedon hallintajärjestelmään lukuun ottamatta Turun purkupaikan lähialueen paikkoja, joita ei vielä ole perustettu veden laaturekisteriin. Muiden paikkojen vesitulokset ovat saatavilla OIVAympäristö- ja paikkatietopalvelun kautta ( TAULUKKO 1. Turun merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien kuormittajien lupatiedot. Lupavelvollinen Lupapäätös Huomautuksia Turun seudun puhdistamo Oy nro 47/2003/4, LSY : 25/2008/1 Luvan tark. vireille (ESAVI/345/04.08/2012). Paraisten kaupunki LSY : 24/2008/1 Lemun kunta LOS : 49/2003/YLO Nyk. Maskun kunta Finnfeeds Finland Oy LOS : Nro 110 YLO, Dnro LOS-2006-Y Neste Oil Oyj LSY /2007/2 Fortum Power and Heat Oy LSY : 96/1998/4 Nyk. TSME Oy ExxonMobil Finland Oy Ab Naantalin kaavoitus- ja ympäristöltk : 3/05.60/2008

6 6 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 2. TUTKIMUSALUE 2.1. Yleiskuvaus Tarkkailualue kattaa jätevesien arvioidun vaikutusalueen mannerrannan suunnassa Askaistenlahdelta Kuusistonsalmeen ja edelleen Paraisten pohjoisosaan, lännessä Kotkanaukolle ja lounaassa Airismaalle Airiston eteläosaan (kuva 1). Tutkimusalue sijoittui Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Paraisten kaupunkien sekä Maskun kunnan merialueille. Merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jonka muodostavat erikokoiset saaret ja niiden väliin jäävät salmet ja selät sekä lahdet. Veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa on suuria eroja alueen eri osissa. Airistoa lukuun ottamatta alue on varsin matalaa, sillä keskisyvyys on noin 16 m. Vesialueen pinta-ala on 204 km 2 ja tilavuus milj. m 3. Tutkimusaluetta on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa (ks. Räisänen & Lehtonen 2008). Valuma-alueen pinta-ala on km 2, josta pääosa (79 %) muodostuu tutkimusalueelle laskevien Aurajoen, Raisionjoen ja Hirvijoen valuma-alueista. Jokien valuma-alueista puolestaan % on voimaperäisesti viljeltyä savikkoaluetta. Pelloilta ja haja-asutuksen jätevesissä valumavesien mukana tuleva kuormitus vaikuttaa tuntuvasti veden laatuun etenkin salmi- ja lahtialueilla, missä veden vaihtuminen on hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Pintakerroksessa valumavesien vaikutus tuntuu Airistolle saakka. Vesi on laadultaan hyvin erilaista tutkimusalueen eri osissa. Erot johtuvat sekä ympäristötekijöistä että jäte- ja jokivesien tuomasta kuormituksesta. Merialueen veden laadun pitkäaikaismuutoksia selvitettiin sekä luvun että 2000-luvun alussa. Rehevöityminen oli havaittavissa jo 1990-luvun alussa (Jumppanen & Mattila 1994) luvun alkuun mennessä rehevöitynyt vyöhyke oli laajentunut kymmenessä vuodessa sisäosista edelleen kohti Airistoa ja avoimempia vesialueita (Hannula 2005). Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat 1960-luvun lopun jälkeen kasvaneet, ja muutos oli selvin Airistolla. Merkittävää kokonaisfosforipitoisuuksien nousua oli myös Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla, Vapparin pohjoisosassa, Pohjoissalmessa, Kotkanaukolla ja Raisionlahdella. Typpipitoisuuksien kehitys ei ollut yhtä selkeä, mutta Vapparin pohjoisosassa, Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla ja Airistolla sekä myös Naantalinsalmessa typpipitoisuudet olivat selvästi nousseet. A- klorofyllipitoisuudet olivat loppukesällä kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi useimmilla tutkimuspaikoilla Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat Velvoitetarkkailuun osallistuvien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden käsitellyt jätevedet johdettiin mereen Turussa kantasataman satama-altaaseen ja Paraisilla Vapparin eteläosaan (kuva 1). Maskun kunnan Lemun jätevedenpuhdistamolta vettä ei johdettu mereen vaan Kuuvanjokeen, joka laskee Hirvijoen alajuoksulle ja sieltä Askaistenlahden perukkaan. Teollisuuslaitoksista jäte-, lauhde- ja hulevesiä johdettiin Viheriäistenaukolle ja Naantalinsalmeen Veden laadun havaintopaikat Merialueella oli 33 vuonna 2007 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaista veden havaintopaikkaa (taulukko 2), ja lisäksi näytteet otettiin Turun seudun puhdistamo Oy:n laitoksen purkupaikan tuntumaan vuonna 2010 lisätyiltä neljältä asemalta. Aurajoen tuomaa hajakuormitusta seurattiin kahdessa paikassa: näytteitä otettiin Halisista merialueen laajojen tutkimusten yhteydessä ja Auranlaakson tietämiltä lähinnä tulva-aikoina ravinnevirtaaman laskentaa varten. Asemista 12 oli ns. intensiiviasemia, joilta otettiin näytteet kesäkaudella kahden viikon välein, ja niiltä tehtiin myös kasviplanktonmäärityksiä. Lisäksi yhtä tiheästi otettiin näytteet myös kahdelta yhdyskuntajäteveden purkupaikalta (, Parainen).

7 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 7 (73)

8 8 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) TAULUKKO 2. Turun merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikkojen numerot, nimet, syvyydet, sijaintikunnat ja koordinaatit vuonna Suluissa aikaisempi kokonaissyvyys, jota ei ole löydetty enää 1990-luvulla. Ns. intensiiviasemat alleviivattu. Sijaintikunta vuoden kuntajaon mukaan. Nro Nimi Vanha Tarkkailun Syvyys Sijaintikunta Koordinaatit tunnus alkamisvuosi (m) KKJ 135 Vapparin pohj.osa L (22) Parainen Loskarnäs pohj. L (23) Parainen Lessor L (21) Parainen Bläsnäsinlahti L Parainen Kruunukari L (1 Kirkkoselkä Parainen Kirkkoherransaari L Papinsaari it. L ,5 (8) Katariinanlaakson ed. L Uittamo L Linnanaukko L Pikisaari L , (1 Haarlan salmi (12) Kalkkiniemi L Kuuvannokka L (23, 24) 215 Saaronniemi L (2 Rajakari T (2 Airismaa it. X Naantali Marjaniemi NW L Pansion öljysatama L (10) Kallanpää L Raisionlahden perukka L Raisio Raision ent jv-purkupaikka ,5 Raisio Hahdenniemi L Raisio Kukonpää L (8) Raisio Viheriäistenaukko L Ajonpää L Naantali Naantalinsalmi L (27) Naantali Kuparivuori L Naantali Kotkanaukko L Naantali (30, 31) 300 Väskinsaari L Naantali Papinluoto L Masku Lapila L (45) Naantali PARPUR Paraisten jv-purkupaik Parainen TKUPUR Turun jv-purkupaikka KANAV W Kanavaniemi lä LATOK N Latokari po RUISS E n silta et Aurajoen ravinnevirt , 58K Halinen kalaporras tai silta (1 Ei syysnäytteenottoa (päätös LOS-2006-Y ). (2 Talvitutkimus kuului V-S ELY-keskuksen ohjelmaan.

9 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 9 (73) 2.4. Muita tutkimuksia Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon seurattiin kalatalousviranomaisten hyväksymällä velvoitetarkkailulla vuonna 2012 Turun ja Naantalin edustalla. Tulokset kootaan laajempaan yhteenvetoon noin viiden vuoden välein. Edellinen yhteenveto on tehty vuosilta (Holsti 2010). Turun sataman ruoppaus- ja läjitystoimintaan liittyen vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailuohjelma oli voimassa vuosille (Turun Satama 2013). Ympäristöviranomaisten hyväksymään seurantaohjelmaan sisältyy tutkimuksia läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Vuonna 2012 tutkimukseen kuului Rajakarin vaikutusalueen merkkiainetutkimus, sedimenttitutkimukset ja Rajakarin läjitysalueen luotaus. Lisäksi silakan lisääntymistä tutkittiin selvittämällä silakan mädin esiintymistä ja kuolleisuutta sekä keräämällä poikasia (Gulf-V-näytteenotto). Vuonna 2012 jatkettiin myös uuden läjitysalueen selvityksiä luotaus-, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimuksilla. Tutkimusalueeseen rajoittuivat Kuivakarinaukolla Naantalin Rymättylän jätevedenpuhdistamon purkualueen tarkkailu. Kaarinassa Piikkiönlahdessa tehtiin Piikkiön jätevedenpuhdistamon purkuvesistön jälkitarkkailua. Kalankasvatuksen velvoitetarkkailujen alueet sijaitsivat Naantalissa Iso-Tervin edustalla Airistolla, Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Hessundinsalmessa. 3. SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDEN- KORKEUS Talvi 2011/2012 alkoi Turussa Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, sillä joulukuu 2011 oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Vuonna 2012 tammikuun alussa saatiin vielä vesisateita, ja pakkaset alkoivat hieman ennen kuun puoliväliä. Lumipeite saatiin samoihin aikoihin, mutta lunta oli keskimääräistä vähemmän. Tammikuun loppupuoli oli tavanomaista kylmempi, ja kuun keskilämpötila ja -sademäärä olivat varsin lähellä vertailujakson arvoja (taulukko 3). Talvinen sää jatkui helmikuun puoliväliin. Kuun loppupuolella sää lauhtui, ja sade tuli räntänä tai vetenä. Öisin oli yleensä pakkasta, joten olosuhteet pysyivät talvisina. Maaliskuun alussa sää jatkui varsin lauhana, ja kuun puolivälin aurinkoisten ja lämpimien päivien myötä lumipeite alkoi huveta. Turun seudulta lumet sulivat maalis-huhtikuun vaihteessa, vaikka sisämaassa yhä oli lunta. Huhtikuun puolivälissä sää muuttui keväiseksi mutta myös sateisemmaksi. Kuun keskivaiheen jälkeen lämpötilat olivat joinain päivinä lähes kesäisiä, mutta loppupuolella sää oli epävakaisempaa. Turun seudulla huhtikuun keskilämpötila ja sademäärä olivat varsin lähellä vertailuarvoja, mutta suuressa osassa maata huhtikuu oli kolea ja sateinen. Toukokuun alussa sää oli keväisen vaihtelevaa. Kuun puolivälin jälkeen alkoi varsin lämmin jakso, mutta viimeisinä päivinä sää viileni. Kevät eli maalis-toukokuu oli keskiarvojen perusteella vertailujaksoa hieman lämpimämpi mutta sateisempi. TAULUKKO 3. Turun säätietoja vuodelta 2012 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,3-6,0 1,1 4,5 11,0 13,3 17,6 16,2 12,0 6,0 4,0-6,1 5,8 (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5 Sademäärä *753 (mm) *723 * Sademäärien summa

10 10 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) Kesäkuun alussa lämpötilat olivat alkukesälle tyypillisiä. Juhannusta kohti sää lämpeni mutta muuttui sitten epävakaiseksi. Heinäkuussa sää pysyi epävakaisena. Lämpötilat vaihtelivat helteestä koleaan. Elokuussa sää oli pääosin epävakainen, mutta kuun puolivälin korkeapaineen aikaan sää lämpeni. Kesä-, heinä- ja elokuussa kuun keskilämpötilat olivat lähellä vertailujaksoa tai hieman viileämpi, mutta sademäärät olivat selvästi suurempia kuin vertailujaksolla. Kesä eli kesäelokuu olikin Varsinais-Suomessa lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä, mutta hellepäiviä oli tavallista vähemmän. Sateita sen sijaan saatiin selvästi keskimääräistä enemmän. Myös syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja sateinen. Syys- ja etenkin marraskuussa keskilämpötila oli selvästi vertailuarvoa korkeampi. Sademäärä oli Turussa etenkin lokakuussa vertailuarvoa selvästi suurempi, mutta marraskuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Marras-joulukuun vaihteessa sää kylmeni ja pakkaslumi peitti maan. Joulun jälkeen ilma lauhtui ja sateet muuttuivat vedeksi. Lumipeite painui kasaan ja osin suli. Joulukuu oli kuitenkin keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 5,8 astetta, mikä oli lähellä vertailujakson keskiarvoa (taulukko 3), ja myös koko vuoden sadekertymä oli Turussa varsin lähellä keskiarvoa. Merialueen jäätyminen alkoi pakkasten myötä vasta tammikuun puolivälissä. Ensijäätyminen oli Turun satamassa ja Airistolla Rajakarilla tammikuun lopussa (liite 1). Lumisateiden ja helmikuussa myös lauhtumisen johdosta teräsjäätä ei muodostunut juuri lainkaan. Virtapaikat olivat sulia tai jää oli heikkoa. Helmikuun lopulla yöpakkaset jäädyttivät jäällä olleen sohjon, joten maaliskuun alun näytteenoton aikaan jäällä pääsi liikkumaan varsin hyvin. Maaliskuun puolivälissä jäät heikkenivät nopeasti sään lämpenemisen myötä. Rajakarilta jäät katosivat , ja niin sanottuja todellisia jääpäiviä oli 55 (liite 1). Jääpäivien määrä oli selvästi pienempi kuin vuosien keskiarvo. Merivesi oli vuonna 2012 Ilmatieteen laitoksen Turun sataman mittausaseman tietojen mukaan tammikuun alussa korkeimmillaan (noin +65 cm, liite 2) mutta laski tammihelmikuun vaihteessa vuoden alimpaan lukemaan (noin -55 cm). Vesi pysytteli 0-linjan alapuolella tammikuun lopusta elokuun loppuun saakka lukuun ottamatta lyhyitä jaksoja. Kesä elokuussa vedenkorkeus vaihteli pääosin välillä noin cm ja syyskuun alusta marraskuulle pääosin välillä cm. Marraskuun lopulla vesi kääntyi jyrkkään laskuun, ja koko joulukuun vedenkorkeus oli 0-linjan alapuolella. Velvoitetarkkailun näytteenottokerroista varsin monet osuivat jaksoihin, jolloin veden korkeus oli nopeassa muutoksessa. 4. MERIALUEEN KUORMITUS 4.1. Jäte- ja jäähdytysvedet Valtaosa Turun edustan merialueelle johdettavista yhdyskuntajätevesistä käsiteltiin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon toiminta jatkui ennallaan. Teollisuuslaitosten jätevesien käsittelyssä ei tapahtunut suuria muutoksia Yhdyskuntajätevedet Turun seudun puhdistamo Oy Vuosi 2012 oli kolmas kokonainen vuosi, jolloin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitos toimi seudullisessa laajuudessaan. Puhdistamolla käsiteltiin Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin (ei Rymättylän ja Velkuan alue) ja Paimion kaupunkien sekä Liedon, Ruskon (ei Vahdon alue), Maskun (ei Lemun alue), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien yhdyskuntajätevedet. Puhdistetut jätevedet johdettiin Turun kantasataman satama-altaaseen Linnanaukon tuntumaan. Tarkemmin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitoksen toimintaa on kuvattu

11 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 11 (73) päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa (ks. Leino 2013a). Kakolanmäen puhdistamo täytti vuonna 2012 ympäristöluvan vaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla. Typenpoistovaatimus täyttyi vuosikeskiarvona laskettuna. Purkupaikalla Turussa satama-altaassa Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistettujen jätevesien tuoma kuormitus oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU) :n osalta 110 tonnia/a ja kokonaisravinnemäärien osalta fosforia 4,4 tonnia/a ja typpeä 480 tonnia/a (Leino 2013a). Poikkeuksellisissa tilanteissa purkupaikalle jouduttiin johtamaan myös puhdistamattomia jätevesiä joko puhdistamolla vain esiselkeytettyinä tai puhdistamon ohi Hansapuiston ylivuotokaivosta. Esiselkeytettyjä jätevesiä oli noin m 3, ja määrä tuli lähes kokonaan elokuun lopulla (ohitukset , ja ). Hansapuiston ylivuotokaivosta käsittelemättöminä johdettuja jätevesiä oli noin m 3, ja määrä tuli lähes kokonaan lokakuun alussa poikkeuksellisissa tulvissa (ohitukset 4.1., ja ). Nämä ohitukset huomioon ottaen purkupaikalle jätevesien tuoma BOD 7(ATU) - kuormitus oli noin 119 tonnia/a, fosforikuormitus noin 4,7 tonnia/a ja typpikuormitus noin 480 tonnia/a (taulukko 4). Lupaehtojen mukaan lisäksi myös muualla pumppaamoilla ja verkostoissa tapahtuneet ohitukset lasketaan mukaan Turun seudun puhdistamo Oy:n kuormitukseen. Toimialueen viemäriverkostoista ohitettiin vuoden 2012 aikana jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 331 m 3 /d (Leino 2013a). Ohitukset huomioon ottaen vuosikuormitus oli BOD7 (ATU) :a 140 tonnia/a, fosforia 5,1 tonnia/a ja typpeä 480 tonnia/a. Osa ohitusten aiheuttamasta kuormituksesta tuli selvästi tutkimusalueen ulkopuolelle (esim. Mynämäki ja Paimio, Leino & Lehtniemi 2013a, liite 3). Osa ohituksista tuli suoraan tutkimusalueelle ja osa välillisesti esimerkiksi ojien tai jokien kautta: TSP Oy:n Kaarinan siirtolinjan vuoto Pitkäsalmessa ( ) sekä Kaarinan ja Raision siirtoviemäripumppaamoiden ylivuodot olivat yhteensä 144 m 3. Raision pumppaamolla oli lisäksi Raision kaupungin verkosto-ohituksia ( m 3 ). Pumppaamon ylivuotoputkesta ohitusvedet johdetaan entisen puhdistamonmäen viereen avo-ojaan, joka purkautuu rummun kautta Raisionlahden pohjukkaan vesijättömaalle. TSP Oy:n Kaarinan Rauvolan pumppaamolla ei ollut ohituksia mereen. Ilmeisesti vain suuret ohitusmäärät saattaisivat päätyä mereen, sillä ohitusvedet purkautuvat ojaan ja sieltä entiseen puhdistamon jälkilammikkoon. Turun kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohituksista ( m 3 ) osa tuli mereen tai Aurajoen alajuoksulle sekä osa mereen laskeviin ojiin. Osa ohituksista oli sisempänä maalla. Kaarinan kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohituksista (691 m 3 ) osa tuli mereen Kuusistonsalmeen tai Piikkiönlahdelle. Paimion ja Piikkiön yhteisen viemärin mitoitus on liian pieni, mikä johti ohituksiin Piikkiössä. Maskun kunnan viemäriverkosto-ohitukset (1 807 m 3 ) johdettiin pääosin Maskunjokeen tai Piuhanojaan. Maskunjoki laskee Askaistenlahden sisäosaan ja Piuhanoja Raisionlahden pohjukkaan. Naantalin kaupungin viemäriverkostoohitukset (1 290 m 3 ) johdettiin pääosin ilmeisesti mereen tai sen tuntumaan. Nousiaisten kunnan viemäriverkostoohitukset ( m 3 ) johdettiin Hirvijokeen, joka laskee Askaistenlahden sisäosaan. Vuonna 2012 puhdistamolle tuli sateista sekä meriveden pinnankorkeuden noususta johtuvia hule- ja vuotovesiä tammikuun alussa (Leino 2013). Lumen sulamisesta syntyviä vesiä tuli maaliskuun puolivälistä maaliskuun lopulle asti. Turun kaupungin viemäriverkostossa oli rankkasateen aiheuttamista poikkeuksellisista vesimääristä johtuvia ohituksia ja ylivuotoja , jolloin muutaman tunnin aikana satanut vesimäärä Turun alueella vastasi lähes kuukauden keskimääräistä sa-

12 12 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) demäärää. Puhdistamolle tuli voimakkaista tai pitkäkestoisista sateista johtuvia vuotovesiä myös lokakuun alussa ja loka-marraskuun vaihteessa. Viemäriverkostoon pääsevien hule- ja vuotovesien määrää on saatava pienennettyä eli erillisviemäröintiä ja viemäriverkoston saneerausta on ehdottomasti jatkettava kaikkien osakaskuntien alueella (Leino 2013a). Mikäli päästöt ovat toistuvia ja merkittäviä, vesistötarkkailu saattaa olla tarpeen ohituspaikoilla. Seudulliselta puhdistamolta mereen lähtevän veden raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä (Leino 2013a), ja tulokset täyttivät tutkittujen raskasmetallien osalta Sosiaali- ja terveysministeriön (2001) yksittäisen kotitalouden talousveden laatuvaatimukset. Lähtevän veden kadmium- ja lyijypitoisuudessa oli jonkin verran vaihtelua vuoden aikana. Haitallisten aineiden osalta E-PRTR-asetuksen mukaiset jätevesien vesistöön aiheuttamat päästötiedot raportoidaan erillisessä yhteenvedossa (ks. Leino 2013b). Paraisten jätevedenpuhdistamo Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen laitos. Aiempaan kemialliseen laitokseen lisättiin vuonna 1999 kaksivaiheinen biologinen suodatus, joista ensimmäinen (nitrifikaatiovaihe) poistaa BOD:n ja ammoniumtypen; jälkimmäinen toimii denitrifikaatiovaiheena eli pelkistää nitraattitypen typpikaasuksi. Purkupaikalla Vapparin eteläosassa vuonna 2012 Paraisten jätevedenpuhdistamon tuoma kuormitus (Leino & Lehtniemi 2013b) oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU) :n osalta 11 tonnia/a sekä fosforia 0,7 tonnia/a ja typpeä 16 tonnia/a (taulukko 4). Muut yhdyskuntajätevedet Maskun kunnan Lemun jätevedenpuhdistamolla käsitellään yhdyskuntajätevedet Lemun ja Askaisten taajamista bioroottorilaitoksessa. Jätevedet johdettiin tutkimusalueelle laskevan Hirvijoen sivuhaaraan Kuuvajokeen. Vuoden 2012 tiedot puuttuvat, mutta vuonna 2011 kuormitus (Lehtniemi 2012) oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU) :n osalta noin 1,0 tonnia/a sekä fosforia 0,03 tonnia/a ja typpeä 3,7 tonnia/a. Jokivesien mukana tuli Vahdon, Oripään, Pöytyän ja Auran puhdistamojen kuormitusta (taulukko 6). Mereen johdettiin jätevesiä myös Naantalin Rymättylän jätevedenpuhdistamolta Teollisuuslaitokset Teollisuuslaitoksista johdettiin puhdistettuja jätevesiä mereen Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamosta ja Finnfeeds Finland Oy:stä. Finnfeeds Finland Oy:n kuormitukseen laskettiin myös sadevesissä ja osin entisiltä sokerijuurikkaiden varastoalueilta tullut kuormitus; vuoden 2008 alusta vain yksi ns. multa-allas sijaitsee tehtaan alueella. ExxonMobil Finland Oy Ab ei johda mereen jätevesiä, vaan kuormitus tulee varastoalueilta hulevesissä, jotka johdetaan öljynerottimen kautta mereen; öljynerotin uusittiin keväällä TSME OY:n Naantalin laitokselta (Fortum Power and Heat Oyj) kuormitus oli lauhdevesissä tulevaa lämpöenergiaa ja prosessivesiä. Lämpökuormaa tuli myös Neste Oil Oyj:stä ja Finnfeeds Finland Oy:stä Jätevesien aiheuttama kuormitus Tarkkailututkimukseen kuuluvien kuormittajien vuonna 2012 merialueelle johtamien puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli mitattuna BOD 7ATU :na yhteensä noin 151 tonnia, fosforikuorma 6 tonnia ja typpikuorma 514 tonnia (taulukko 4). Turun seudun puhdistamo Oy:n lupaehtojen mukaisesti verkosto- ja pumppaamoohitukset huomioon ottaen vesistökuormitus olisi ollut BOD 7ATU :na yhteensä 172 tonnia, mutta fosfori- ja typpikuormaan ohituksilla ei ollut tuntuvaa vaikutusta; osa ohituksista ei tullut Turun merialueelle. Vuonna 2012 jätevesien merialueelle aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuormitus oli selvästi pienempi kuin vuonna 2008 tai sitä ennen (taulukko 5), sillä Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistustulos oli parempi kuin aiemmilla laitoksilla. Typpikuormitus sen sijaan oli vuonna 2012 selvästi korkeampi kuin Tsp Oy:n ensimmäisinä toimintavuosi-

13 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 13 (73) na. Teollisuuslaitoksilta tuleva mineraaliöljykuorma oli alle kg/a kuten yleensä 2000-luvulla. Puhdistustekniikan kehityksen ansiosta luvun kuluessa mereen johdettujen jätevesien aiheuttama fosforikuormitus ja biologinen hapenkulutus (BOD) pienenivät oleellisesti (kuva 2). Vuoden 1985 jälkeen jätevesien aiheuttamassa merialueen kuormituksessa ei tapahtunut äkillisiä muutoksia, mutta BODkuormitus laski tasaisesti. Fosforikuormituksen pieneneminen oli vähäisempää. Typpikuormitus pysyi lähes ennallaan 1970-luvun puolivälistä 1990-luvulle, sillä puhdistamoilla ei ollut typenpoistovaatimuksia. Typenpoiston tehostaminen pienensi typpikuormitusta selvästi vasta 2000-luvulla. Turun merialueen velvoitetarkkailuun osallistuvien laitosten vesistökuormituksesta pääosa tuli vuonna 2012 Turun seudun puhdistamo Oy:stä (taulukko 5, kuva 3a). Keskittämisen myötä kuormitus yhteensä on ollut aiempaa pienempi, mutta typpikuormitus oli vuonna 2012 suurempi kuin Tsp Oy:n ensimmäisinä toimintavuosina Ennen vuotta 2009 Turun kaupungin keskusjätevedenpuhdistamon osuus merialueen jätevesikuormituksesta oli suuri, ja jätevesien aiheuttama kuormitus pieneni lähinnä Turun puhdistamon kuormituksen pienentyessä; vuosina kuormituksen pienuus johtui osin myös sadevesien vähäisyydestä. Paraisten puhdistamon kuormitus on pysynyt melko tasaisena ja un verrattuna pienenä. Viimeisinä toimintavuosina Raision jätevedenpuhdistamolta tullut BOD- ja fosforikuormitus kasvoi, kun taas Kaarinan puhdistamon kuormitus pysyi melko tasaisena. Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni (kuva 3b, huom. kuvien 3a ja 3b asteikkojen suuruusluokkien erot). Neste Oil Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n BOD- ja kuormitus on vaihdellut jonkin verran, ja ExxonMobil Finland Oy:n kuormitus on ollut muihin verrattuna hyvin pientä.

14 14 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) TAULUKKO 4. Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus vuonna Määrä BOD 7ATU Fosfori Typpi Mineraaliöljyt 1000 m 3 /a t/a t/a t/a t/a Turun seudun puhdistamo Oy 1) ,7 480 Paraisten kaupunki, Parainen 2) ,7 16 Fortum Power and Heat Oy, Naantali 3) Neste Oil Oyj, Naantali 3) 11,2 0,2 11 0,6 Finnfeeds Finland Oy 3) 316 9,7 0,1 7,2 ExxonMobil Finland Oy Ab 2) <20 <0,001 <0,001 0,01 0,001 Laitokset purkupaikoille yhteensä ,6 1) Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Tiedot: Leino (2013). Sisältää purkupaikalle johdetut puhdistamon ja tulevan veden ohitukset mutta ei pumppaamo- ja verkosto-ohituksia. Verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen: kuormitus BOD 7(ATU) 140 t/a, P 5,1 t/a, N 480 t/a. 2) Jätevedenpuhdistamon vuosiyhteenveto tai sitä varten tehdyt laskelmat (Tiedot: L-S vyt Oy 2013). 3) Tiedot teollisuuslaitoksilta. TAULUKKO 5. Turun merialueen yhteistarkkailun laitosten vuosikuormitus purkupaikoille mereen (tonnia/vuosi) vuosina Suluissa vuosina Turun jätevesien osuus (%), joka v sisältää Tsp Oy:n arvioidun kuormituksen (9 vrk); vuodesta 2009 alkaen suluissa Tsp Oy:n osuus. Vuosi BOD 7ATU, t/a Fosfori, t/a Typpi, t/a Mineraaliöljyt, t/a (73) 21 (70) 835 (64) 1, (75) 18 (72) 816 (63) 0, (75) 15 (69) 832 (66) 2, (75) 14 (67) 700 (68) 0, (46) 13 (61) 646 (62) 0, (43) 16 (47) 681 (59) 0, (42) 15 (45) 525 (53) 0, (50) 20 (51) 598 (53) 0, (51) 18 (41) 542 (55) 0, (46) 18 (44) 540 (56) 0, (40) 9 (56) 414 (71) 0, (80) 6 (79) 360 (91) 0, (79) 6 (67) 341 (91) 0, (79) 6 (82) 514 (93) 0,6

15 . TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 15 (73) TAULUKKO 6. Valuma-alueella ja tutkimusalueen lähellä toimivien jätevedenpuhdistamojen aiheuttama kuormitus vuonna 2012 (huom. Oripään ja Lemun jvp:n tiedot v. 2011). Kuormittajat Purkupaikka Vuosivirtaama BOD 7(ATU) Fosfori Typpi 1000 m 3 /a kg/d kg/d kg/d Jokiin: Oripää * Aurajoki 79 0,97 0,12 2,8 Pöytyä (Riihikoski) Aurajoki ,3 16 Aura Aurajoki 234 8,2 0,39 10 Masku (Lemu, sis. Askainen) * Hirvijoki 89 2,7 0,07 10 Rusko (Vahto) Ruskonjoki ,17 9,7 Yhteensä jokiin vuodessa t/a 704 7,3 0,38 17 Mereen: Rymättylä t/a Kirkkosalmen suu 91 0,48 0,040 2,7 Vuosikuormitus jokiin ja mereen t/a 7 0,4 18 Tiedot:, jätevedenpuhdistamojen vuosiraportit. * Tiedot v BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk BHK7 FOSFORI kg/vrk BOD7ATU TYPPI FOSFORI KUVA 2. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v

16 16 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012), v Tsp Oy Raisio Kaarina Parainen BOD 7ATU t/a Fosfori t/a Typpi t/a KUVA 3a. Yhdyskuntajätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Vuodesta 2009 alkaen tarkoittaa Tsp Oy:tä ja Parainen keskustan puhdistamoa.

17 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 17 (73) Neste Oil Oyj, Naantali Finnfeeds Finland Oy, Naantali ExxonMobil Finland Oy Ab BOD 7ATU t/a ,5 0,4 Fosfori t/a 0,3 0,2 0, Typpi t/a KUVA 3b. Teollisuuden jätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina Huom! Asteikko vaihtuu teollisuuden ja yhdyskuntajätevesitaulukoiden välillä.

18 18 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 4.2. Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Aurajoki Turun merialueelle laskevista joista vain Aurajoen virtaamaa ja ainemääriä seurataan. Joen yläjuoksua tutkitaan Oripään, Pöytyän (Riihikoski) ja Auran kuntien jätevedenpuhdistamojen velvoitetarkkailussa. Alajuoksulla ravinnevirtaamia tutkitaan sekä osana Turun merialueen velvoitetarkkailua että Varsinais- Suomen ELY-keskuksen toimesta, ja Turun vesilaitos seuraa Halisissa raakaveden laatua. Lisäksi Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaara eli Vähäjoki on mukana Turun ympäristönsuojelutoimiston seurannoissa. Aurajoen merialueelle tuomaa kuormitusta on arvioitu ainevirtaamalaskelmilla. Vuodesta 2008 lähtien Aurajoen velvoitetarkkailussa on käytetty laskentatapaa, jonka tulokset ovat yhtenevät alueellisen ympäristöviranomaisen laskelmien kanssa (Lehtonen 2009). Vuoden 2012 tammikuun alun jälkeen sääolot olivat talviset ja Aurajoen virtaamat pieniä maaliskuun alkuun saakka (kuva 4a). Maaliskuun puolivälissä oli kevätkuukausien virtaamahuippu. Virtaama pieneni huhti- ja toukokuun kuluessa vaikka nousikin ajoittain. Toukokuun lopulta syyskuun loppupuolelle virtaama oli pääosan ajasta hyvin pieni. Lokakuun alussa virtaama nousi nopeasti, ja samalla mitattiin myös vuoden suurin virtaama (noin 115 m 3 /s). Loka-marraskuussa virtaama oli vaihteli paljon, mutta joulukuussa virtaama oli hyvin pieni. Vuoden keskivirtaama oli lähellä vuosien keskivirtaama (taulukko 7). Suurin virtaama oli korkea verrattuna vuosiin mutta samaa luokkaa kuin vuonna Kuten yleensä kesäaikaan virtaama oli ajoittain olematon, ja Turun vesiliikelaitos pumppasi ja Paimionjoesta Aurajokeen lisävettä enimmillään 0,8 m 3 /s. Vuonna 2012 Aurajoen koko valuma-alueelta fosforivirtaama oli yhteensä noin 56 t/a ja typpivirtaama 698 t/a (Koivunen 2013). Tammi-maaliskuussa virtaama oli talvikaudelle varsin suuri, sillä jakson aikana oli sekä tammikuun sateinen alku että kevättulva, ja vuoden ravinnevirtaamasta tuli noin kolmannes. Sekä huhtikuun että touko syyskuun osuus ravinnevirtaamasta oli noin %. Loka-joulukuun osuus oli fosforivirtaamasta noin 50 % ja typpivirtaamasta noin 40 %. Vuosina Aurajoen fosforivirtaama on ollut noin t/a ja typpivirtaama t/a (kuva 4b ja c). Vuonna 2012 ravinnevirtaama oli ajanjakson tuloksissa kohtalaisen tavanomainen. Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaaran eli Vähäjoen veden laatua tutkittiin vuonna 2012 kolme kertaa: helmi-, touko- ja heinäkuussa (Koivunen 2013). Vähäjoen fosforitulos oli helmikuussa korkeampi kuin Aurajoessa, mutta muilla kerroilla erot kokonaisravinnemäärissä olivat pieniä. Heinäkuun lopussa Vähäjoen vesi oli bakteerimäärien perusteella voimakkaasti likaantunutta ja Aurajoessakin likaantunutta. Hajakuormitusta pidetään Aurajoen suurimpana kuormittajana. Esimerkiksi Turun vesija ympäristöpiirin (1990) arvion mukaan fosforista n. 83 % tuli hajakuormituksena. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan vuosina Aurajoen fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 69 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 19 %. Jokivarren taajamien puhdistettujen jätevesien osuus on pieni, sillä vuosittain ravinnevirtaaman fosforista alle 0,5 tonnia (<1 %) ja typestä noin 15 tonnia (2 %) on peräisin jätevedenpuhdistamoilta. Rekolaisen (1989) mukaan peltoviljelystä valuma-alueelle tuleva kuormitus on arvioitavissa valuma-alueen peltoprosentin perusteella, kun taas metsän ja peltomaan luonnonhuuhtouma on fosforia 10 kg/km 2. a ja typpeä 250 kg/km 2. a. Myös näin arvioiden Halisten yläpuoliselta valuma-alueelta pääosa kuormituksesta tulee huuhtoumana pelloilta (taulukko 8). Todellinen kuormitus vaihtelee muun muassa sateisuuden johdosta, ja vuonna 2012 Aurajoen fosforivirtaama oli Aurajoen fosforivirtaama oli noin 67 % ja typpi-

19 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 19 (73) virtaama noin 78 % laskennallisesta kuormituksesta Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta Muiden tutkimusalueelle laskevien jokien eli Askaistenlahden perukkaan laskevan Hirvijoen Maskunjoen ja Pohjoissalmeen laskevan Ruskonjoen (nimenä yläjuoksulla Vahdonjoki, alajuoksulla Raisionjoki) virtaamia ja kuormitusta ei seurata. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus on näidenkin jokien merkittävin kuormittaja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan Hirvijoessa vuosina fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 76 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 9 %; Ruskonjoen osalta ei vastaavaa laskelmaa tehty. Jokien kuormitusta on Turun merialueen tarkkailun yhteydessä pyritty arvioimaan suhteuttamalla laskennallinen kuormitus (taulukko 8) vuosittain Aurajoen ravinnevirtaamatutkimuksen perusteella saatuun kuormitukseen. Mikäli vuonna 2012 Hirvi- ja Ruskonjoen ravinnekuormitus poikkesi laskennallisesta arvosta kuten Aurajoessa, merialueelle Hirvi- ja Ruskonjoen tuoma kuormitus olisi ollut yhteensä 23 tonnia fosforia ja noin 300 tonnia typpeä (taulukko 9) Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet Jokien valuma-alueiden väliin jääviltä alueilta tulevan kuormituksen arvioiminen on vaikeaa. Eri osat ovat maastoltaan ja maankäytöltään hyvin eri tyyppisiä, ja niiltä tulevassa kuormituksessa on suuria eroja. Mereen laskevat ojat tuovat kuormitusta muun muassa peltomailta. Kaarinan ojaselvityksen (Koivunen & Räisänen 2008) mukaan ravinnepitoisuudet ojavesissä olivat huomattavasti korkeampia kuin merivedessä. Seitsemän mereen laskevan ojan fosforikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin Kaarinan silloisen jätevedenpuhdistamon kuormitus mereen; typpikuormitus puolestaan oli puhdistamon kuormitusta selvästi pienempi. Viljelysmaita on runsaasti myös n, Raisionlahden perukan ja Askaistenlahden valuma-alueilla, eikä tarkkaa peltoprosenttia ole tiedossa kuormituksen arvioimiseksi. Välialueeseen kuuluu myös taajama-alueita, joiden aiheuttama kuormitus poikkeaa hajaja luonnonkuormituksesta. Saariston rakentamattomilta, kallioisilta rannoilta tuleva kuormitus on vähäistä ja verrattavissa lähinnä luonnonhuuhtoumaan. Karkeasti arvioituna jokien valuma-alueiden ulkopuolelta mereen tullut kuormitus olisi vuonna 2012 ollut noin 20 tonnia fosforia ja 260 tonnia typpeä Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu Merialueelle joki- ja valumavesien tuoma ravinnekuormitus vaihtelee vuosien välillä sateisuudesta riippuen paljon. Myös vuodenaikaisvaihtelut ovat suuria, ja yleensä kesällä kuormitus on hyvin pientä. Runsaat sateet nostavat jätevedenpuhdistamoiden aiheuttamaa kuormitusta, sillä viemäriverkkoon valuvat hulevedet häiritsevät puhdistusprosessin toimintaa. Lisäksi sateiden seurauksena voi olla puhdistamo- ja verkosto-ohituksia. Jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama kuormitus jakautuu kuitenkin vuoden aikana varsin tasaisesti jokivesien kuormitukseen verrattuna. Vuonna 2012 merialueelle tuli jäte-, joki- ja valumavesissä arviolta yhteensä noin 100 tonnia fosforia ja tonnia typpeä (taulukko 9). Fosforikuormituksesta Aurajoen osuus oli noin puolet ja jätevesien osuus noin 6 %. Typpikuormituksen osalta Aurajoen osuus oli noin 40 % ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 30 %. Vuonna 2012 merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2011 (kuva 5). Yhdyskuntaja teollisuusjätevesien osuus fosforikuormituksesta oli pieni verrattuna valumavesien osuuteen. Jätevesien osuus typpikuormituksesta oli huomattavasti suurempi, mutta osuus voi vaihdella paljon: kuivana vuotena 2009 noin puolet typpikuormituksesta tuli jätevesissä kun sateisena vuotena 2011 osuus jäi alle viidennekseen. Turun seudun puhdis-

20 20 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) tamo Oy:n ensimmäisinä toimintavuosina eli vuosina merialueelle jätevesissä johdettu ravinnekuormitus oli aiempaa pienempi, joskin typpikuormitus oli vuonna 2012 edellisiä toimintavuosia suurempi Ruoppausmassojen läjittäminen Turun satama teki vuonna 2012 kunnossapitoruoppauksia kantasatamaan johtavalla väylällä, ja kaikki massat eli noin irto-m 3 läjitettiin Airistolle Rajakarin läjitysalueelle (Turun satama 2013). Rajakarin läjitysalue on ollut käytössä vuodesta 1998 asti, ja ennen vuotta 2012 sinne oli läjitetty yhteensä noin irto-m 3. Massat ovat syntyneet lähinnä Turun sataman ruoppauksissa, mutta vuosina 2009 ja 2010 Turun sataman massoja ei läjitetty mereen. Vuonna 2009 alueelle läjitettiin Merenkulkulaitoksen laivaväylän Utö Naantali syventämistöissä ruopattuja massoja, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Massat ovat kaikuluotausten perusteella pysyneet pääosin paikoillaan (Turun satama 2011). Läjitysalueen ulkopuolella alueen kaakkoisosassa on havaittavissa vähäisissä määrin läjitettyjä massoja tai läjitettyjen massojen siirtymää. Kuuvan läjitysalueen käyttö päättyi vuonna 1999, ja vuosina sinne läjitettiin yhteensä irto-m 3. Kuuvan läjitysalueelta on todettu valuneen Naantalin väylän syvänteeseen suuria määriä ruoppausjätettä (Kohonen 2006), ja tällöin ravinteita ja haitta-aineita voi uudelleen vapautua meriveteen Kalankasvatus Kalankasvatuslaitoksia oli tutkimusalueella toiminnassa yksi. Airistolla Iso-Tervin eteläpuolella olevan laitoksen aiheuttama kuormitus oli vuonna 2012 noin 130 kg fosforia ja kg typpeä (Tiedot: Varsinais-Suomen ELY-keskus ). Tutkimusalueen lähellä Paraisilla Hessundissa toimi Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin laitos, jonka kuormitus oli noin 90 kg fosforia ja 616 kg typpeä (Tiedot: Varsinais- Suomen ELY-keskus ). Kaupalliseen kasvatukseen verrattuna oppilaitoksen tuotantomäärä ja kuormitus oli pieni. Kauempana tutkimusalueesta kasvatettiin kalaa verkkokassilaitoksissa Naantalissa Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Nauvon lähivesillä. Laitoksista kaksi sijaitsi Airiston tuntumassa Haverön ja Sillholmenin pohjoispuolella. Laitosten aiheuttama kuormitus ei suoraan kohdistunut tutkimusalueeseen. Kalankasvatuslaitosten toimintaan vaaditaan ympäristölupa, ja vesistövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailututkimuksilla Ilmalaskeuma Maalta tulevan kuormituksen lisäksi ravinteita kulkeutuu mereen ilmasta. Sadeveden ravinnelaskeuma oli vuosina Suomen ympäristökeskuksen (2006) Hangon Tvärminnen, Jokioisten ja Peipohjan tulosten keskiarvona kokonaisfosforia 10 kg/km 2. a sekä kokonaistyppeä 534 kg/km 2. a, josta ammonium- ja nitraattityppeä 433 kg/km 2. a. Tämän mukaan Turun merialueen valumaalueelle (1 680 km 2 ) tuleva kuormitus olisi vuodessa noin 17 tonnia fosforia ja 897 tonnia typpeä. Ilmasta suoraan mereen (204 km 2 ) tulisi vuodessa noin 2 tonnia fosforia ja 109 tonnia typpeä. Mereen satavasta typestä huomattavan suuri osa on leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Laskennallisesti sateessa veteen tuleva ravinnekuormitus olisi kokonaisfosforin osalta selvästi pienempi mutta kokonaistypen osalta samaa suuruusluokkaa kuin Ruskonjoen tuoma kuormitus. Arvio on kuitenkin karkea, sillä paikallisten päästölähteiden vuoksi Turun seudulla kuormitus saattaa olla keskimääräistä suurempi. Ravinnelaskeumat ovat pienentyneet huomattavasti 1990-luvun loppupuolen ja varsinkin 1980-luvun arvoihin verrattuna. Esimerkiksi vuosien laskeuma-arvo Korppoon, Tvärminnen ja Peipohjan asemien keskiarvona oli fosforia 15 kg/km 2. a ja kokonaistyppeä 637 kg/km 2. a luvun loppupuolella pelkästään nitraatti- ja ammoniumtypen laskeuma oli 830 kg/km 2. a.

21 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 21 (73) VIRTAAMA m 3 /s 120 AURAJOKI I III V VIII X XII 2012 KUVA 4a. Aurajoen virtaama Halisissa vuonna Turun merialueen laajojen tarkkailukertojen näytepäivät on merkitty kuvaan valkoisilla neliöillä. Fosfori keskivirtaama Fosforvirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) 2012 KUVA 4b. Aurajoen fosforivirtaamat Halisissa vuosina Typpi keskivirtaama Typpivirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4c. Aurajoen typpivirtaamat Halisissa vuosina

22 22 (73) TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) TAULUKKO 7. Aurajoen virtaamat (m 3 /s) Halistenkoskessa Suomen ympäristökeskuksen virtaamatietojen mukaan vuosina sekä pitkäaikaiskeskiarvo * Keskivirtaama (MQ) 7,2 8,03 5,1 2,8 7,7 5,9 8,5 6,4 10,9 3,1 4,4 8,1 7,5 Suurin virtaama (HQ) Pienin virtaama (NQ) 0,0 0,49 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Keskialivirtaama (MNQ) 0,10 * Lähde: Leppäjärvi (1995). TAULUKKO 8. Arvio Turun merialueen valuma-alueen jokiin pelto- ja metsämailta ja jätevesistä tulleesta kuormituksesta sekä hajakuormituksesta (t/a). Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma- Yhteensä alue Halisten Halisten yläpuoli alapuoli Valuma-alue km 2 1) Järviala % yht. 0,1 0 0 Peltoala % yht Rav.valuma kg/km 2 a pelto%:n mukaan 2) fosfori(p):66 typpi(n):696 P:56 N:616 P:60 N:650 P:52 N:582 Kuormitus t/a P N P N P N P N P N P % N % Metsien ja peltojen luonnonhuuhtouma 2) Peltoalueet Muu hajakuormitus 3) Jätevedet -11 4) 1 12 <0,1 4 <0, Yhteensä ) Valuma-alueen tiedot: Aurajoki ja Ruskonjoki (Tuvy 1990), Hirvijoki (Vesihallitus 1980) 2) Rekolainen (1989) 3) Arviossa käytetty Halisten yläpuolisen valuma-alueen tietoja. Muiden valuma-alueiden hajakuormituksen on oletettu olevan pinta-alaa kohden yhtä suuri. 4) Jätevedenpuhdistamojen vuosiyhteenvedot 2011, TAULUKKO 9. Arvio ravinnekuormituksen jakautumisesta Turun merialueella vuonna Jokien tuoman ravinnekuormituksen oletetaan poikenneen taulukon 8 laskennallisesta kuormituksesta kuten Aurajoessa (fosfori 67 % ja typpi 78 % laskennallisesta kuormituksesta) P, t/a % N, t/a % Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johd. jätevedet Yhteensä

23 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS (2012) 23 (73) 250 Fosforikuormituksen jakautuminen Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet t/a Typpikuormituksen jakautuminen Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma-alue Mereen johdetut jätevedet t/a KUVA 5. Arvio Turun merialueelle valuma-alueelta ja jätevesissä tulleen fosfori- ja typpikuormituksen jakautumisesta vuosina Valuma-alueelta tullut laskennallinen kuormitus on suhteutettu Aurajoen tutkimusten perusteella laskettuun vuosikuormitukseen. Huom! Aurajoen ravinnevirtaaman laskentatapa muuttui vuonna 2008 ja kuvan tiedot vuosilta on päivitetty uuden laskentatavan mukaisiksi.