TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2016"

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (17.8., 5.9. ja ). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu ( ). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Finnfeeds liittyi Naantalin viemäriin illalla klo 22. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2016 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuun loppu oli kuiva ja lämmin. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli keskimäärin hieman tavallista lämpimämpi ja sademäärältään melko tavanomainen. Lounais-Suomen sade-ennätys oli Piikkiön Yltöisissä, 96,3 mm. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, ja Rauli-myrsky riehui Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten mukaan elokuussa päävesistöjen keskivirtaamat vaihtelivat tavanomaisen molemmin puolin sadannan mukaan. Kuun loppua kohti virtaamat laskivat. Syyskuussa vähäiset sateet näkyivät vedenkorkeuden ja virtaamien laskuna syyskuun alkupuolelta aina syyskuun viimeiselle viikolle saakka. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat hyvin pieniä (<2 m 3 /s) elo lokakuun välisenä aikana (ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli elokuun alussa keskiveden tuntumassa (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Elokuun puolivälissä merivesi oli noin +20 cm, laski hetkellisesti jyrkästi elokuun loppupuolella mutta nousi taas keskivettä korkeammalle syyskuun alkupuolella. Syyskuun puolivälistä syyskuun merivesi laski taas -20 cm tuntumaan mutta nousi kuun vaihteessa keskiveteen. Lokakuun alusta meriveden korkeus lähti jyrkkään laskuun ja oli alimmillaan lokakuun loppupuolella noin -50 cm tuntumassa. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä. Syyskuun alussa (5.9.) suppeassa tutkimuksessa Kuuvannokan (210) havaintopaikan alueella oli kenttätietojen mukaan havaittavissa kohtalaisia määriä tikkumaista levää. Vielä lokakuun alussa (3.10.) myös Kallanpään (245) edustalla havaittiin kenttätietojen mukaan sinilevää Veden lämpötila Elokuun puolivälissä (17.8.) suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin ºC, ja vesi oli viilennyt noin 2 4 ºC elokuun alun jälkeen.

4 4 Syyskuun alussa (5.9.) suppeassa tutkimuksessa pintaveden lämpötila oli noin 17 ºC eli lähes saman lämpöistä kuin elokuun puolivälissä. Syyskuun puolivälin jälkeen (20.9.) pintalämpötila oli ºC, joten vesi alkoi hitaasti jäähtyä. Lokakuun alussa ( ) laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 11 ºC. Merialueella veden pinnassa (1 metri) lämpötilat olivat noin ºC, paitsi Raisionlahden pohjukassa (0,5 m) noin 9 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pintaveden lämpötila oli keskimäärin noin asteen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi. Matalammilla alueilla vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden (140) ja Kirkkoherransaaren (165) syvänteissä, joissa pinnan ja pohjan välillä lämpötilaero oli noin 9 10 ºC, ja harppauskerros oli metrin välisellä syvyydellä. Airismaalla (225), Lapilan edustalla (308), Rajakarilla (220) ja Saaronniemen edustalla (215) pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli noin 4 5 ºC, ja Ajonpään (280) ja Kotkanaukon (297) syvänteissä noin 3 ºC Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) 5,3 5,9. Suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut (suolaisuus <5 ) yhdelläkään havaintopaikoista. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pitkässäsalmessa Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli 5,0 5,9. Suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut yhdelläkään havaintopaikoista. Selvää alenemista oli Pitkässäsalmessa Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla, Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pohjoissalmessa Pansion öljysataman edustalla. Syyskuun puolivälin jälkeen pinnassa suolaisuus oli hieman noussut ja oli 5,6 6,0, joten suolaisuuserot olivat melko pieniä. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,4 6,0 (kuva 2) ja Raisionlahden pohjukassa 0,5 metrissä 4,2. Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus tuntui voimakkaana vain Raisionlahden pohjukassa. Suolaisuus oli alentunut selvästi Aurajokisuulla ja Pohjoissalmessa Marjaniemen edustalla (235). Muualla suolapitoisuus oli alentunut enintään lievästi. Turun jätevedenpurkupaikalla ja Pitkäsalmessa Uittamon edustalla suolaisuus oli % ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla ja Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla noin % suurempi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon (vuodet ) verrattuna; valumavesien vaikutus oli vähäsateisuudesta johtuen alueen sisäosissa tavanomaista pienempi.

5 5 Sameusarvoja määritettiin lokakuun alun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 22 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 2,6 25 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat suuria (>10 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa. Missään osassa tutkimusaluetta sameusarvot eivät alittaneet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Pienin pintaveden sameus oli uloimmalla alueella Airismaalla. Intensiiviasemien keskiarvona merialueen sameus pintavedessä oli 26 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempi. Varsinkin Aurajokisuun lähimmillä paikoilla; Pansion ja Uittamon edustoilla sekä Turun jätevedenpurkupaikalla pintaveden sameus oli selvästi (50 70 %) ajankohdan tavanomaista pienempi. Myös sameuden perusteella valumavesien vaikutus oli syyskuun niukkasateisuudesta johtuen alueen sisäosissa tavanomaista pienempi Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla (<20 m) happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Happi oli käytännössä loppu Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteistä usean metrin matkalta. Molemmilla paikoilla vesi oli jyrkästi lämpötilakerrostunut. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla (215, 220, 225, 280, 297 ja 308) pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä pohjan läheisessä vedessä ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Intensiivihavaintopaikkojen keskiarvona pohjan läheisen veden happitilanne vastasi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja Kotkanaukkoa lukuun ottamatta, jossa happipitoisuus oli lähes 30 % tavanomaista heikompi.

6 6 Merimasku 6,0 6,0 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 5,9 6,0 Naantali 6,0 5,9 Raisio 4,2 5,9 5,7 5,9 Satava 5,5 5,9 6,0 5,9 5,8 Kakskerta 5,4 5,6 5,4 5,5 5,6 Kaarina Kuusisto 5,6 5,8 5,9 5,9 5,8 5,9 5,5 5,4 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu ,6 5,5 5,6 5,5 5,4 5,5 Airismaa 6,0 6,0 5,9 Parainen 5,9 6,0 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 3,5 3,9 8,1 Luonnonmaa Rymättylä 4,6 7,3 6,2 Naantali 4,9 6,0 Raisio 7,0 6,3 12 8,0 Satava ,8 7,7 9,6 Kakskerta Kaarina Kuusisto ,0 7,1 9, Sameus (FNU), pinta Lokakuu Airismaa 2,6 3,9 6,6 Parainen 5,6 5,9 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016.

7 7 Merimasku 89 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina 90 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2016 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa Typpipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Suurimmat pitoisuudet (>800 µg/l) olivat Papinsaaren itäpuolella, Uittamon edustalla ja Turun jäteveden purkupaikalla. Epäorgaanisen typen määrät olivat melko pieniä em. havaintopaikkoja lukuun ottamatta. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Naantalinsalmessa typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi muuta tutkimusaluetta selvästi suurempia pitoisuuksia oli Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi suurin Turun jätevedenpurkupaikalla ja selvästi muuta merialuetta suurempi myös Uittamon edustalla. Muualla merialueella nitraatti/nitriittitypen määrä oli pääosin alle määritysrajan. Myös ammoniumtypen määrä oli alle määritysrajan tai määritysrajalla kaikkialla muualla paitsi Turun jätevedenpurkupaikalla, jossa pitoisuus oli 53 µg/l. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Naantalinsalmessa typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun puolivälin jälkeen suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Turun

8 8 jätevesien purkupaikan lisäksi typpipitoisuus oli selvästi kohonnut (>600 µg/l) muuhun tutkimusalueeseen verrattuna Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla. Epäorgaanisen nitraatti/nitriittitypen määrät olivat selvästi suurimmat Turussa jäteveden purkupaikalla ja selvästi muuta aluetta korkeammat myös Uittamon edustalla. Pääosalla alueesta pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Myös ammoniumtypen pitoisuudet olivat pääosin pieniä. Selvästi suurin pitoisuus (48 µg/l) oli Turun jätevedenpurkupaikalla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat hyvin lievästi kohonneita Väskinsaaren tai Viheriäistenaukon pitoisuuksiin verrattuna. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 960 µg/l. Typestä 33 % oli nitraatti- ja nitriittityppenä ja noin 6 % ammoniumtyppeä. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat µg/l (kuva 4). Suurimmat pitoisuudet (>800 µg/l) olivat Turussa jäteveden purkupaikalla, n sillan kohdalla ja Marjaniemen edustalla. Vapparilla, Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella typpeä oli noin µg/l ja Airistolla ja Kotkanaukolla µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä pintavedessä vaihteli välillä <5 320 µg/l. Suurin pitoisuus oli Turussa jätevedenpurkupaikalla, missä pitoisuus vastasi Aurajoen Halisten pitoisuutta. Turun salmialueella pitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin muualla merialueella. Ammoniumtypen pitoisuudet pintavedessä vaihtelivat välillä <3 41 µg/l (kuva 5). Aurajoen Halisissa pitoisuus (56 µg/l) oli suurempi kuin merialueella. Intensiiviasemien keskiarvona pintaveden typpipitoisuus oli 16 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempi. Turussa jätevedenpurkupaikalla pitoisuus oli yli 70 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi ja myös seuraavilla Aurajokisuun lähimmillä intensiivipaikoilla 180 ja 240 (Uittamon ja Pansion öljysataman edustat) sekä myös Raisionlahdessa (260) pintaveden typpipitoisuus oli selvästi (40 50 %) tavallista pienempi. Aurajoen Halisten typpipitoisuus oli vähäisten valumien vuoksi vain noin kolmanneksen pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Uloimmalla merialueella Airismaalla ja Rajakarilla pinnan typpipitoisuus oli ajankohdan tavanomaisella tasolla. Sen sijaan Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Kotkanaukolla (297) pintaveden typpipitoisuus oli hieman (noin 10 %) tavallista suurempi. Pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat kohonneita varsinkin alueilla, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla tavallista lievempänä. Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta ei pystynyt erottamaan toisistaan. Typpiyhdisteiden määrä oli suurempi jokivedessä mutta virtaamat olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla pinnan typpipitoisuus oli 9 % suurempi kuin kahdella lähimmillä asemalla (140, 137) ja Vapparilla (135, 136) keskimäärin. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli hieman korkeampi kuin Viheriäistenaukolla tai Kuparivuoren edustalla, mutta pitoisuudet olivat Naantalinsalmessakin pieniä.

9 9 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Merimasku Naantali Luonnonmaa Raisio <3 16 <3 < Kaarina Rymättylä Satava Kakskerta Kuusisto 12 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa 6 Parainen 37 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016.

10 Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l ja pitoisuudet olivat koko alueella rehevällä tasolla. Suurimmat pitoisuudet (>50 µg/l) olivat Pitkänsalmen eteläpäässä Papinsaaren itäpuolella (175), Raision Hahdenniemessä (260) ja Uittamolla (180). Paraisten purkupaikalla pitoisuus oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 6 16 µg/l. Pitoisuus oli suurin Hahdenniemessä. Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla sekä Naantalinsalmessa fosfaattifosforin pitoisuus oli 8 11 µg/l. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta selvästi suurinta pitoisuutta Hahdenniemessä, mikä oli erittäin rehevällä tasolla. Pitkäsalmen pitoisuudet (62 ja 70 µg/l) olivat suuremmat kuin Turussa jäteveden purkupaikalla (61 µg/l). Airismaalla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli µg/l ja Rajakarilla 36 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <3 30 µg/l. Suurimmat pitoisuudet (>20 µg/l) olivat Hahdenniemessä ja Turussa jätevedenpurkupaikalla. Syyskuun puolivälin jälkeen suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat µg/l ja pitoisuudet olivat kaikkialla rehevällä tasolla. Suurimmat pitoisuudet ( 60 µg/l) olivat Raision Hahdenniemessä, Pitkäsalmen eteläosassa ja Pansion öljysataman edustalla. Turussa jätevedenpurkupaikalla pitoisuus oli hieman pienempi kuin Pitkä- tai Pohjoissalmessa. Paraisten jäteveden purkupaikalla kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus vastasi Vapparin pohjoisosan pitoisuutta. Myöskään Naantalinsalmessa pitoisuus ei merkittävästi eronnut Viheriäistenaukon pitoisuudesta ja oli pienempi kuin Väskinsaaren edustalla. Uloimmilla alueilla Airismaalla, Rajakarilla, Kotkanaukolla ja Kuuvannokan edustalla pitoisuudet olivat µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 4 14 µg/l. Pitoisuuserot olivat melko pieniä mutta suurimmat pitoisuudet (>10 µg/l) olivat Hahdenniemessä, Naantalinsalmessa, Turun jätevedenpurkupaikalla, Pansion öljysataman edustalla ja Viheriäistenaukolla. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 40 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 6). Pitoisuudet olivat suurimmat Raision Hahdenniemessä, Raisionlahden pohjukassa ja Pitkänsalmen keskiosassa. Salmi- ja lahtialueilla pintaveden fosforipitoisuudet olivat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella pääosin välttävällä tasolla (40 80 µg/l) ja muualla tyydyttävällä tasolla (20 40 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Lapilan edustalla ja Airismaalla. Turussa jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai Turun salmialueella keskimäärin. Paraisten jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus ei eronnut lähimerialueen keskimääräisestä pitoisuudesta. Naantalinsalmessa pitoisuus vastasi Viheriäistenaukon pitoisuutta ja oli pienempi kuin Askaistenlahden pitoisuustaso. Osalla paikoista määritettiin pinnan fosfaattifosfori, mikä vaihteli välillä 8 18 µg/l. Pitoisuus oli suurin Raision Hahdenniemessä. Turun

11 11 ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla pinnan fosfaattifosforipitoisuudet eivät olleet kohonneita muuhun merialueeseen verrattuna. Intensiiviasemien perusteella pintaveden fosforipitoisuudet olivat keskimäärin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Aurajokisuun läheisimmillä paikoilla Uittamolla, Pansion edustalla ja Turun jäteveden purkupaikalla pinnan fosforipitoisuus oli kuitenkin yli 40 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempi. Aurajoen Halisissa fosforipitoisuus oli vain noin puolet pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Sen sijaan Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Väskinsaaren edustalla Askaistenlahdella pinnan pitoisuudet olivat pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia (20 30 %). Fosforipitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti varsinkin niillä paikoilla, joissa vesi oli selvästi kerrostunut. Pohjan läheinen fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (950 µg/l) hapen puutteen seurauksena Bläsnäsinlahden syvänteessä. Sen sijaan Kirkkoherransaaren edustalla, jossa happi oli myös loppu ja pohjan läheiset typpipitoisuudet erittäin suuria, fosforipitoisuudet olivat melko alhaisella tasolla. Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli selvästi pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Fosforipitoisuus oli myös hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai Turun salmialueella keskimäärin, joten jätevesien vaikutusta fosforipitoisuuksien nousuun ei voinut todeta. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Klorofyllipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli 4,6 12 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Airismaata, jossa pitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Suurimmat pitoisuudet (>10 µg/l) olivat Raision Hahdenniemessä, Pansion öljysataman edustalla, Paraisten jätevedenpurkupaikalla, Väskinsaaren edustalla ja Pitkänsalmen eteläosassa Papinsaaren itäpuolella. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 7,4 28 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Papinsaaren itäpuolta Pitkänsalmen eteläosassa, jossa pitoisuus oli erittäin rehevällä tasolla. Pansion edustalla pitoisuus oli rehevän ja erittäin rehevän rajalla. Myös Uittamon edustalla pitoisuus oli lähellä erittäin rehevän alarajaa. Syyskuun puolivälin jälkeen suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 6,5 30 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Papinsaaren itäpuolta, jossa pitoisuus oli selvästi muuta merialuetta suurempi ja erittäin rehevällä tasolla. Pienimmät pitoisuudet olivat uloimmilla havaintopaikoilla. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta paikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240). Klorofyllipitoisuudet olivat 4,9 11 µg/l, joten määrät olivat hieman laskeneet. Pitoisuus oli Rajakarilla lievästi rehevällä ja muilla paikoilla rehevällä tasolla Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla havaintopaikoilla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien avulla. Aurajoen Halisissa jokivedessä bakteerien pesäkemäärä oli 110 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 7). Suurimmat bakteerimäärät olivat Linnanaukon tuntumassa ja Turun jätevedenpurkupaikalla (noin kpl/100 ml). Hygieeninen tila ei ollut missään huono mutta välttävään luokkaan kuului Pitkäsalmi, Pohjoissalmi keskiosiin asti sekä Pukinsalmen sisäosa. Pohjoissalmen länsiosassa, Raisionlahdessa ja Kukonpään edustalla hygieeninen tila oli tyydyttävä. Muualla tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet todennäköisesti heikensivät hygieenistä tilaa, sillä bakteerien määrät olivat selvästi muuta merialuetta suurempia ja noin kolminkertaisia jokiveteen verrattuna. Naantalinsalmessa tai Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa.

13 13 Merimasku Naantali 10 Luonnonmaa 4 0 Rymättylä 4 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninentila pinnassa Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen avovesikauden näytteenotot tehtiin touko-lokakuussa ( ). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta.

14 Typpiyhdisteet Kesäkauden keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet tuotantokerroksessa olivat µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevesien purkupaikalla. Pitkänsalmen kautta Lemunaukolle sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin keskimääräinen pitoisuus oli µg/l ja Lemunaukolla, Haarlansalmessa, Pukin- ja Pohjoissalmen länsiosissa ja Raisionlahdessa µg/l. Tutkimusalueen muissa osissa keskiarvo oli noin µg/l. Pienimmät keskimääräiset pitoisuudet olivat Airismaalla ja Kotkanaukolla. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin (890 µg/l) Turussa jätevesien purkupaikalla (kuva 9). Keskimääräinen pitoisuus oli korkea ( µg/l) myös Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka. Paraisilla sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen keskimääräinen pitoisuus oli hieman suurempi kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa mutta kokonaistypen pitoisuus oli samalla tasolla. Intensiivipaikkojen keskiarvona kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo tuotantokerroksessa oli melko tavanomaisella tasolla. Turun jätevedenpurkupaikalla kesäkauden kokonaistyppipitoisuus oli 33 % kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempi. Raision Hahdenniemessä kesäkauden pitoisuus oli noin 20 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi, sillä typpikuormitus laski vuoden 2009 jälkeen jätevesikuormituksen päätyttyä. Nitraatti-nitriittitypen kesäkauden keskiarvopitoisuus oli Pitkäsalmessa noin 40 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi, kun muilla intensiivipaikoilla pitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä. Ammoniumtypen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikilla paikoilla ja varsinkin Turun ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus näkyi selvästi myös Pitkäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Myös Aurajoen kautta tuli kuormitusta mutta selvästi tavanomaista vähemmän, sillä virtaamat olivat elo lokakuun välisenä aikana hyvin pieniä. Jokivedessä typen pitoisuudet olivat kuitenkin merialuetta suurempia. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet mahdollisesti nostivat lievästi purkupaikalla epäorgaanisen typen pitoisuuksia.

15 15 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona Merimasku Naantali 10 Luonnonmaa 6 7 Rymättylä 10 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka Airismaa Parainen <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2016 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

16 Kokonaisfosfori Kesäkauden keskimääräiset tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l (kuva 10). Raisionlahden pohjukassa keskimääräinen pitoisuus oli selvästi muuta merialuetta suurempi ja ainoa yli 100 µg/l pitoisuus. Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvopitoisuus oli samaa luokkaa tai hieman pienempi kuin lähialueilla. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Haarlansalmessa sekä Raisionlahdessa pohjukkaa lukuun ottamatta keskimääräiset pitoisuudet olivat µg/l ja ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävässä luokassa. Raisionlahden pohjukassa vesi luokittui huonoksi. Muualla merialueella pitoisuudet olivat µg/l, ja sijoittuivat tyydyttävään luokkaan. Pienimmät pitoisuudet olivat Airismaalla ja Kruunukarien alueella eli tutkimusalueen uloimmalla alueella. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen mukaan kesäkauden kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona rehevää (P µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevää (P>80 µg/l). Lievästi reheviä (P µg/l) alueita ei keskiarvon perusteella ollut. Intensiivipaikkojen keskiarvona kesäkauden keskimääräinen fosforipitoisuus oli noin 10 % pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) korkeampi. Turussa jätevedenpurkupaikalla kesäkauden fosforipitoisuus oli 17 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi ja Raision Hahdenniemessä noin 5 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Jätevesien vaikutus ei näkynyt keskimääräisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa Turussa jäteveden purkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Myöskään Paraisilla tai Naantalinsalmessa fosforipitoisuuksissa ei näkynyt jätevesien vaikutusta.

17 17 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2016 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 6,9 35 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskimääräiset pitoisuudet ( 30 µg/l) olivat Pitkänsalmen eteläosassa Papinsaaren itäpuolella ja Raisionlahden pohjukassa. Muualla Turun salmialueella pitoisuudet olivat noin µg/l lukuun ottamatta Pohjoissalmen sisäosassa Marjaniemen edustalla, jossa keskiarvopitoisuus oli 28 µg/l. Airistolla, Vapparilla, Kotkanaukolla, Askaistenlahdella ja Naantalinsalmessa keskimääräinen pitoisuustaso oli noin 7 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) klorofylliraja-arvojen perusteella Pitkänsalmen eteläosa ja Raisionlahden pohjukka kuuluivat huonoon luokkaan. Raisionlahden keskiosa, Pohjois- ja Pukinsalmi, Pitkänsalmen pohjoisosa, Haarlansalmi, Vappari ja Saaronniemen edusta olivat keskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli tyydyttävässä luokassa. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut.

18 18 Rehevyystasoluokituksen perusteella tutkimusalue oli rehevää (5 25 µg/) lukuun ottamatta Papinsaaren itäpuolta, Raisionlahden pohjukkaa ja Marjaniemen edustaa, joissa vesi oli keskiarvopitoisuuksien mukaan erittäin rehevää (>25 µg/l). Intensiivipaikkojen keskiarvona kesäkauden klorofyllipitoisuudet olivat noin 30 % pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempia. Rajakarilla, Airismaalla ja Vapparin pohjoisosassa keskimääräinen pitoisuus oli % ja Paraisten purkupaikalla 80 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Raision Hahdenniemessä keskiarvopitoisuus oli noin 30 % ja Turussa jätevedenpurkupaikalla 6 % tavallista pienempi. Elosyyskuussa oli tavallista lämpimämpää, mikä edesauttoi kasviplanktontuotannon kasvua. Jätevesien vaikutusta klorofyllipitoisuuksien kasvuun ei ollut havaittavissa Turun tai Paraisten jäteveden purkupaikoilla eikä Naantalinsalmessa. Purkualueiden keskimääräiset pitoisuudet eivät eronneet lähialueiden pitoisuuksista. Merimasku 8,4 7,1 9,5 Luonnonmaa Rymättylä 8,8 8,9 9,6 Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto , Klorofylli (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka Airismaa 6,9 7,8 9,4 Parainen 11 9,2 11 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2016 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

19 Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli Turun jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla sekä Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmien sisäosissa välttävä. Raisionlahden pohjukka oli tilaltaan tyydyttävä ja muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Hygieeniseltä tilaltaan huonoja alueita ei ollut. Jätevesien vaikutus näkyi selvästi bakteerien määrän kasvuna Turun jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla ja lähisalmien sisäosissa. Aurajoen Halisten avovesikauden keskimääräinen bakteerimäärä (65 kpl/100 ml) oli selvästi pienempi kuin Turun jätevedenpurkualueella tai sen läheisyydessä. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei kesäkauden keskiarvon perusteella heikentänyt hygieenistä tilaa. Merimasku Naantali 3 Luonnonmaa 3 0 Rymättylä 2 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninentila pinnassa avovesikauden 2016 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

20 20 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2016 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa. Vuoden viimeinen tutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet mutta elokuu oli keskimäärin hieman tavallista lämpimämpi. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista. Syyskuussa vähäiset sateet näkyivät vedenkorkeuden ja virtaamien laskuna syyskuun alkupuolelta aina syyskuun viimeiselle viikolle saakka. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat hyvin pieniä elo-lokakuun välisenä aikana. Lokakuun alussa pintaveden lämpötila oli noin asteen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi ja matalammilla alueilla vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa pohjan läheinen happi oli loppu usean metrin matkalta. Myös usealla muulla syvemmällä paikalla pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt. Matalilla alueilla happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä koko vesipatsaassa. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Pohjan läheisen veden happitilanne vastasi ajankohdan tavallista. Vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut yhdelläkään tutkituista paikoista elokuun puolivälissä tai syyskuussa. Myös lokakuun alussa valumavesien vaikutus oli vähäsateisuudesta johtuen alueen sisäosissa tavanomaista pienempi, mikä näkyi myös tavallista pienempinä sameusarvoina. Lokakuun alussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa Turun jätevedenpurkupaikalla, sillä bakteerien määrät olivat selvästi muuta merialuetta suurempia ja noin kolminkertaisia jokiveteen verrattuna. Naantalinsalmessa tai Paraisten jätevedenpurkupaikalla hygieeninen tila ei ollut heikentynyt. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen pitoisuus oli 960 µg/l ja merialueella pinnan pitoisuudet olivat µg/l. Pohjan läheiset pitoisuudet olivat kohonneita varsinkin alueilla, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Jätevesien vaikutus typpipitoisuuksiin tuntui Turussa jäteveden purkupaikalla tavallista lievempänä eikä Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta pystynyt erottamaan toisistaan. Typpiyhdisteiden määrä oli suurempi jokivedessä mutta virtaamat olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla pinnan typpipitoisuus oli hieman vertailualuetta suurempi. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli hieman korkeampi kuin Viheriäistenaukolla tai Kuparivuoren edustalla, mutta pitoisuudet olivat Naantalinsalmessakin pieniä. Pintaveden typpipitoisuus oli merialueen keskiarvona hieman ja Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Fosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisissa 110 µg/l ja merialueen pintakerroksessa µg/l. Merialueen pitoisuudet olivat suurimmat Raision Hahdenniemessä, Raisionlahden pohjukassa ja Pitkänsalmen keskiosassa. Turussa jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai Turun salmialueella keskimäärin. Paraisten jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus ei eronnut lähimerialueen keskimääräisestä pitoisuudesta. Naantalinsalmessa pitoisuus vastasi Viheriäistenaukon pitoisuutta. Turun ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla pinnan fosfaattifosforipitoisuudet eivät olleet kohonneita

21 21 muuhun merialueeseen verrattuna. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat keskimäärin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Aurajokisuun läheisimmillä paikoilla pinnan fosforipitoisuus oli kuitenkin yli 40 % ajankohdan tavallista pienempi. Pitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti varsinkin paikoilla, joissa vesi oli selvästi kerrostunut. Kesäkauden keskiarvona tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat melko tavanomaisella tasolla ja fosforipitoisuudet keskimäärin 10 % tavallista suurempia. Turun purkupaikalla typpipitoisuus oli 33 % ja fosforipitoisuus 17 % kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Ammoniumtypen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikilla paikoilla ja varsinkin Turun ja Paraisten purkupaikoilla selvästi tavallista pienempiä. Ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen perusteella kesäkauden fosforipitoisuudet olivat Pohjois- ja Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Haarlansalmessa sekä Raisionlahdessa pohjukkaa lukuun ottamatta välttävässä luokassa. Raisionlahden pohjukassa vesi luokittui huonoksi. Muualla merialueella pitoisuudet sijoittuivat tyydyttävään luokkaan. Kesäkauden klorofyllipitoisuudet olivat Pitkänsalmen eteläosassa ja Raisionlahden pohjukassa huonossa luokassa. Raisionlahden keskiosa, Pohjois- ja Pukinsalmi, Pitkänsalmen pohjoisosa, Haarlansalmi, Vappari ja Saaronniemen edusta olivat luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli tyydyttävässä luokassa. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli fosfori- ja klorofyllipitoisuuden keskiarvona pääosin rehevää. Raisionlahden pohjukassa vesi oli erittäin rehevää ja klorofyllipitoisuuden perusteella myös Papinsaaren ja Marjaniemen edustalla. Kesäkauden klorofyllipitoisuudet olivat lämpimän jakson seurauksena noin 30 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Turussa jätevesien purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesäkauden keskiarvojen perusteella voimakkaana. Vaikutus näkyi selvästi myös Pitkässäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Myös Aurajoen kautta tuli kuormitusta mutta selvästi tavanomaista vähemmän, sillä virtaamat olivat elo lokakuun välisenä aikana hyvin pieniä. Jätevesien vaikutus näkyi selvästi myös bakteerien määrän kasvuna jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla ja lähisalmien sisäosissa. Keskimääräisissä kokonaisfosfori- tai klorofyllipitoisuuksissa ei ollut erotettavissa jäteveden vaikutuksia. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla ei kesä- tai avovesikauden keskiarvojen perusteella erottunut jätevesien vaikutusta minkään tutkitun suureen osalta. Naantalinsalmessa jätevedet mahdollisesti nostivat lievästi epäorgaanisen typen pitoisuuksia mutta fosforitai klorofyllipitoisuuksissa tai bakteerien määrässä ei näkynyt vaikutusta. Avovesikauden tutkimusten keskiarvona fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat kpl/100 ml. Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli Turun jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla sekä Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmien sisäosissa välttävä. Raisionlahden pohjukka oli tilaltaan tyydyttävä ja muualla hygieeninen tila oli hyvä tai erinomainen. Turussa 4. marraskuuta 2016 Hanna Turkki biologi

22 22 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1 (13 sivua) Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvnae Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18, , < P TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , P TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , ,8 P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , < ,1 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , ,7 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , ,6 P TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , P TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 17:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , < P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , ,3 P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 16:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , ,4 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , ,0 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvnae Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17, , <5 < P TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , <5 < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , <5 < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , < TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , <5 <3 39 < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , <5 < TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 80; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16, , <5 < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16, , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , <5 < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , <5 < TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16, , <5 < ,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2017

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2017 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2017 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-17-7069 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2018

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2018 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2018 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-18-7597 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013 Väliraportti nro 153-13-7098 1. YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2017

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2017 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2017 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-17-5842 Turun ympäristön merialueen vuoden 2017 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2016

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2016 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2016 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-16-5459 Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2017

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2017 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 217 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-17-4168 Turun ympäristön merialueen vuoden 217 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2016

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2016 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2016 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-16-4358 Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2018

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2018 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2018 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-18-5002 Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2018

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2018 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2018 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 3-18-6087 Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2016

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2016 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2016 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-16-5014 Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2018

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2018 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2018 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-18-4655 Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2015 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-7473 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-3388 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2015 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-5782 Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-4598 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-5680 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2017

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2017 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2017 Väliraportti nro 153-17-1919 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2017 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-14-7155 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro 153-18-1987 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013 Väliraportti nro 153-13-1616 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2016 Väliraportti nro 153-16-1840 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKU- JA KESKIKESÄLLÄ 2019

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKU- JA KESKIKESÄLLÄ 2019 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKU- JA KESKIKESÄLLÄ 2019 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-19-5617 Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKI- JA LOPPUKESÄLLÄ 2019

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKI- JA LOPPUKESÄLLÄ 2019 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKI- JA LOPPUKESÄLLÄ 2019 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-19-6518 Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2015 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2015 Väliraportti nro 153-15-1407 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 Väliraportti nro 153-14-1463 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-2572 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 18.-19.3.2019 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin ja UPM

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-6206 Ohessa tulokset 17. 18.6.2019 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva 1). Tutkimuksella seurataan n kaupungin ja UPM Paper

Lisätiedot

PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro

PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro Liite 7 PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ 2017 Väliraportti nro 175-17-7818 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 4.9.2017 tehdystä Pyhämaan merialueen veden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 217 Väliraportti nro 116-17-5598 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 17. 18.7.217 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro 153-19-2280 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-2311 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 19. ja 21.-22.3.2018 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 Väliraportti nro 116-17-5825 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 14. 15.8.2017 tehdystä n merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 219 Väliraportti nro 116-19-6948 Ohessa tulokset 15.-16.7.219 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva 1). Tutkimuksella seurataan n kaupungin ja UPM Communication

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-8926 Oheisena tulokset 30. 31.10.2018 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta (kuva 1). Seuraavassa on yhteenveto tuloksista,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 218 Väliraportti nro 116-18-626 Ohessa tulokset 9. 1.7.218 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva 1). Tutkimuksella seurataan n kaupungin ja UPM Communication

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA Väliraportti

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA Väliraportti RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA 2018 Väliraportti 116-18-7796 Ohessa tulokset 18. 19.9.2018 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta (kuva 1). Seuraavassa esitetään yhteenveto tuloksista,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 215 Väliraportti nro 116-15-5277 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 8. 9.6.215 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2018 Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2018 Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-6678 Ohessa tulokset 20. 21.8.2018 tehdystä n merialueen tarkkailututkimuksesta (kuva 1). Seuraavassa on yhteenveto tuloksista,

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 116-17-4248 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 12. 13.6.2017 tehdystä n merialueen tarkkailusta

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 215 Väliraportti nro 116-15-585 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 2. 21.7.215 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA Väliraportti

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA Väliraportti RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA 2017 Väliraportti 116-17-7237 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 18. 19.9.2017 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro 1. YLEISTÄ ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2018 Raportti nro 654-18-2933 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki 25.4.2018 Salossa Enäjärvellä sedimentti- ja vesitutkimuksen Salon ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2016 Väliraportti nro 116-16-7570 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 17. 18.10.2016 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 30.1.2018 Nro 31-18-559 2 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS Raportti nro 16-17-376 Varsinais-Suomen ELY-keskus on lähettänyt Pöytyän kunnalle 28.12.2016 päivätyn kehotuksen (Dnro

Lisätiedot

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017 1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 31.1.2018 Nro 20-18-624 2 (8) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 20-16-7260 2 (7) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2015 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-4517 Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko-

Lisätiedot

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2015 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-5469 Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä-

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-14-4456 Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä-

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

BAKTEERITILANTEEN KARTOITUS VUODENVAIHTEESSA ISPOISTEN TALVIUINTIPAIKAN HYGIEENISTEN HAITTOJEN VUOKSI. Raportti nro 545/

BAKTEERITILANTEEN KARTOITUS VUODENVAIHTEESSA ISPOISTEN TALVIUINTIPAIKAN HYGIEENISTEN HAITTOJEN VUOKSI. Raportti nro 545/ BAKTEERITILANTEEN KARTOITUS VUODENVAIHTEESSA 2017 2018 ISPOISTEN TALVIUINTIPAIKAN HYGIEENISTEN HAITTOJEN VUOKSI 1. YLEISTÄ Raportti nro 545/301-18-375 Ispoisten talviuintipaikalla Turussa Pitkäsalmessa

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot