Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
|
|
|
- Siiri Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taulukko 15. Kierros 3 Jormasjärvi Jormasjärvi hauki 0,026 0,74 0,036 <0,20 4,3 0,077 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 0,27 Jormasjärvi hauki 0,026 0,17 <0,020 0,23 3,5 0,034 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,30 Keskiarvo 0,026 0,45 0,027 <0,20 3,9 0,056 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,0 0,29 Keskihajonta 0 0,40 0,013 0,54 0, ,23 0,021 Jormasjärvi kuha 0,029 0,38 0,035 <0,20 4,1 0,034 0,44 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,29 Jormasjärvi kuha 0,043 0,22 0,021 <0,20 3,2 0,023 0,42 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,31 Jormasjärvi kuha 0,030 0,16 <0,020 <0,20 2,6 0,031 0,49 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,2 0,26 Jormasjärvi kuha 0,030 0,20 <0,020 <0,20 2,8 0,027 0,45 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,3 0,24 Jormasjärvi kuha 0,038 0,21 <0,020 <0,20 2,7 0,029 0,48 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,0 0,25 Jormasjärvi kuha 0,039 0,17 <0,020 <0,20 3,5 0,028 0,51 <0,010 <0,010 0,295 <0,0050 1,7 0,23 Jormasjärvi kuha 0,031 0,17 <0,020 <0,20 2,9 0,021 0,40 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,18 Jormasjärvi kuha 0,021 0,33 <0,020 <0,20 3,2 0,027 0,40 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,7 0,22 Keskiarvo 0,033 0,23 <0,020 <0,20 3,1 0,028 0,45 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,5 0,25 Keskihajonta 0,0070 0,081 0,51 0,0041 0,043 0,31 0,041 Jormasjärvi ahven 0,032 0,19 <0,020 <0,20 3,6 0,027 0,37 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,6 0,79 Jormasjärvi ahven <0,020 0,13 <0,020 <0,20 2,7 0,017 0,39 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,3 0,60 Jormasjärvi ahven 0,020 0,15 0,022 <0,20 2,7 0,031 0,44 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,3 0,73 Jormasjärvi ahven 0,027 0,19 <0,020 <0,20 2,7 0,018 0,39 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,3 0,48 Jormasjärvi ahven 0,038 0,24 0,020 <0,20 3,1 0,015 0,38 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,6 0,33 Jormasjärvi ahven 0,020 0,17 <0,020 0,40 3,0 0,020 0,40 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,48 Jormasjärvi ahven 0,028 0,39 0,025 <0,20 3,4 0,038 0,49 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,5 0,41 Jormasjärvi ahven 0,059 0,16 0,026 <0,20 3,1 0,019 0,38 <0,010 <0,010 0,38 <0,0050 2,6 0,53 Jormasjärvi ahven 0,033 0,25 0,022 <0,20 3,7 0,029 0,40 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,4 0,38 Jormasjärvi ahven 0,044 0,40 0,023 <0,20 4,4 0,028 0,44 <0,010 <0,010 0,51 <0,0050 3,2 0,57 Keskiarvo 0,032 0,22 <0,020 <0,20 3,2 0,024 0,41 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,9 0,53 Keskihajonta 0,013 0,096 0,55 0,0075 0,037 0,71 0,15
2 Jormasjärvi siika 0,067 0,37 0,030 0,41 5,6 0,28 0,40 <0,010 <0,010 0,33 <0,0050 4,4 0,081 Jormasjärvi särki <0,020 0,89 0,036 <0,20 4,2 0,015 0,56 0,011 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 0,39 Jormasjärvi särki 0,050 0,33 0,029 <0,20 3,7 0,033 0,39 0,011 <0,010 0,30 <0,0050 3,6 0,18 Jormasjärvi särki 0,032 0,71 0,031 0, ,066 0,56 0,013 <0,010 0,27 <0,0050 4,2 0,11 Jormasjärvi särki 0,053 1,1 0,067 <0,20 6,3 0,034 0,38 0,023 <0,010 0,35 <0,0050 2,9 0,11 Jormasjärvi särki 0,045 3,1 0,063 0, ,038 0,42 0,036 <0,010 <0,25 <0,0050 3,5 0,097 Jormasjärvi särki 0,025 1,2 0,047 <0,20 7,2 0,035 0,33 0,031 <0,010 <0,25 <0,0050 2,3 0,12 Jormasjärvi särki 0,024 7,5 0,21 0, ,045 0,37 0,18 <0,010 1,6 <0,0050 7,7 0,081 Jormasjärvi särki 0,039 0,90 0,057 0,24 7,4 0,061 0,58 0,025 <0,010 <0,25 <0,0050 3,8 0,11 Keskiarvo 0,036 2,0 0,068 <0,20 7,8 0,041 0,45 0,041 <0,010 0,39 <0,0050 3,8 0,15 Keskihajonta 0,013 2,4 0,060 3,1 0,016 0,10 0,057 0,5 1,7 0,10 Jormasjärvi lahna 0,039 2,2 0,044 <0,20 9,5 0,12 0,39 0,013 <0,010 <0,25 <0,0050 2,1
3 Taulukko 16. Kierros 3 Kalliojärvi Kalliojärvi särki 0,040 0,11 0,032 <0,20 4,2 0,016 0,42 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,3 0,17 Kalliojärvi hauki 0,042 0,29 <0,020 <0,20 3,0 0,018 0,24 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,5 0,85 Kalliojärvi hauki 0,027 0,65 <0,020 <0,20 3,6 0,013 0,25 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,1 0,40 Keskiarvo 0,035 0,47 <0,020 <0,20 3,3 0,016 0,24 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,63 Keskihajonta 0,011 0,26 0,41 0,0035 0,0021 0,42 0,32 Kalliojärvi ahven 0,034 1,1 0,023 <0,20 3,5 <0,010 0,28 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,6 0,36 Kalliojärvi ahven 0,036 0,52 <0,020 <0,20 3,7 0,011 0,30 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,34 Kalliojärvi ahven 0,049 0,72 <0,020 <0,20 3,7 0,011 0,34 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,0 0,24 Kalliojärvi ahven 0,063 1,6 0,031 <0,20 4,3 0,012 0,41 <0,010 <0,010 0,25 <0,0050 2,1 0,20 Keskiarvo 0,046 0,98 0,022 <0,20 3,8 0,011 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,29 Keskihajonta 0,013 0,46 0,0068 0,36 0,0013 0,056 0,32 0,077
4 Taulukko 17. Kierros 3 Kiantajärvi Kiantajärvi siika 0,034 3,1 <0, ,010 0,55 0,15 0,039 <0,25 <0, ,12 Kiantajärvi siika 0,020 0,28 0,029 <0,20 4,3 0,040 0,23 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 0,15 Kiantajärvi siika 0,028 0,57 0,034 <0,20 3,7 0,033 0,31 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,7 0,093 Kiantajärvi siika 0,025 0,40 <0,020 0,22 4,7 0,051 0,23 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 0,11 Keskiarvo 0,027 1,1 0, ,034 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0, ,12 Keskihajonta 0,0059 1,3 0, ,017 0, ,024 Kiantajärvi kuha 0,043 0,27 <0,020 <0,20 4,5 0,026 0,27 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,9 0,30 Kiantajärvi kuha 0,066 0,17 0,043 <0,20 3,2 0,027 0,30 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,20 Kiantajärvi kuha 0,022 0,19 0,023 <0,20 2,6 0,023 0,23 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,3 0,27 Kiantajärvi kuha 0,040 0,72 0,020 <0,20 3,0 0,024 0,29 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,5 0,24 Kiantajärvi kuha 0,033 0,16 <0,020 <0,20 2,9 0,034 0,23 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,1 0,29 Keskiarvo 0,041 0,30 0,023 <0,20 3,2 0,027 0,26 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,26 Keskihajonta 0,016 0,24 0,012 0,73 0,004 0,031 0,30 0,041 Kiantajärvi lahna 0,025 5,3 <0,020 <0,20 4,5 0,095 0,32 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,3 0,10 Kiantajärvi ahven 0,058 0,21 0,024 <0,20 4,4 0,065 0,36 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,4 0,35 Kiantajärvi ahven 0,050 0,21 0,040 <0,20 3,4 0,008 0,22 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,9 0,66 Kiantajärvi ahven 0,038 1,3 0,025 <0,20 4,9 0,047 0,32 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,4 0,32 Kiantajärvi ahven 0,062 0,31 0,023 <0,20 2,7 0,021 0,35 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,40 Keskiarvo 0,052 0,50 0,028 <0,20 3,9 0,035 0,31 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,1 0,43 Keskihajonta 0,011 0,51 0,008 0,96 0,026 0,065 0,49 0,16
5 Taulukko 18. Kierros 3 Kivijärvi Kivijärvi särki 0,061 4,0 0,055 0,32 4,2 0,011 0,26 <0,010 <0,010 0,28 <0,0050 6,0 0,53 Kivijärvi särki 0,055 9,5 0,050 <0,20 5,6 0,035 0,38 <0,010 <0,010 0,29 <0,0050 4,8 0,21 Kivijärvi särki 0,031 1,1 0,031 0,40 5,6 0,047 0,41 <0,010 <0,010 0,25 <0,0050 4,7 0,12 Kivijärvi särki <0,020 2,5 0,020 0,28 3,5 0,022 0,45 <0,010 <0,010 0,25 <0,0050 3,5 0,19 Kivijärvi särki 0,023 6,7 0,031 0,31 4,4 0,028 0,33 <0,010 <0,010 0,25 <0,0050 4,1 0,15 Kivijärvi särki 0,035 1,8 0,029 0,38 6,5 0,021 0,34 0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 4,2 0,18 Kivijärvi särki 0,076 2,9 0,037 0,22 4,4 0,019 0,30 <0,010 <0,010 0,28 <0,0050 4,8 0,23 Kivijärvi särki 0,035 4,7 0,025 0,31 5,4 0,036 0,32 <0,010 <0,010 0,41 <0,0050 3,9 0,14 Kivijärvi särki 0,075 3,8 0,051 0, ,020 0,57 0,016 <0,010 0,71 <0, ,14 Kivijärvi särki 0,037 2,4 0,027 <0,20 3,3 0,034 0,40 <0,010 <0,010 0,33 <0,0050 3,3 0,18 Keskiarvo 0,045 3,9 0,036 0,34 6,1 0,027 0,37 <0,010 <0,010 0,33 <0,0050 5,1 0,21 Keskihajonta 0,021 2,5 0,012 0,18 4,3 0,011 0,088 0,14 2,5 0,12 Kivijärvi ahven 0,037 7,0 0,048 <0,20 4,1 <0,010 0,27 <0,010 <0,010 0,31 <0,0050 3,5 0,90 Kivijärvi ahven 0, ,045 <0,20 4,6 0,025 0,36 <0,010 <0,010 0,75 <0,0050 3,9 0,39 Kivijärvi ahven 0,024 1,5 <0,020 <0,20 3,3 <0,010 0,40 <0,010 <0,010 0,33 <0,0050 2,7 0,39 Kivijärvi ahven 0, ,092 0, ,027 0,50 <0,010 <0,010 0,72 <0,0050 4,9 Kivijärvi ahven 0, ,064 0,24 6,9 0,010 0,44 <0,010 <0,010 0,78 <0,0050 3,6 0,49 Kivijärvi ahven 0,033 1,8 0,028 0,34 4,0 <0,010 0,48 <0,010 <0,010 0,26 <0,0050 3,2 0,30 Kivijärvi ahven 0,033 1,2 0,022 <0,20 3,2 0,023 0,29 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,1 Kivijärvi ahven 0,052 7,0 0,042 0,60 4,0 0,013 0,32 <0,010 0,020 0,66 <0,0050 4,1 0,17 Kivijärvi ahven 0,050 0,97 0,034 0,35 3,2 0,014 0,43 <0,010 0,011 <0,25 <0,0050 3,4 0,29 Kivijärvi ahven 0,084 9,7 0,068 0,32 6,7 0,014 0,40 <0,010 0,022 1,3 <0,0050 8,2 0,38 Keskiarvo 0,046 9,2 0,046 0,26 5,1 0,015 0,39 <0,010 <0,010 0,55 <0,0050 4,1 0,41 Keskihajonta 0,017 9,6 0,023 0,15 2,5 0,0078 0,077 0,36 1,6 0,22
6 Kivijärvi hauki 0,056 0,57 0,035 0,20 6,5 0,031 0,41 <0,010 <0,010 0,34 <0,0050 3,2 0,48 Kivijärvi hauki 0,045 0,99 0,032 <0,20 4,5 0,027 0,35 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,9 0,48 Kivijärvi hauki <0,020 2,6 0,026 <0,20 4,3 0,034 0,32 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,4 0,96 Kivijärvi hauki 0,032 2,9 0,034 <0,20 5,4 0,034 0,42 <0,010 0,010 <0,25 <0,0050 3,1 0,31 Kivijärvi hauki 0,035 0,24 <0,020 0,49 4,5 0,037 0,38 <0,010 <0,010 0,25 <0,0050 1,8 0,71 Kivijärvi hauki 0,036 0,26 0,022 <0,20 4,1 0,059 0,34 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,0 1,1 Kivijärvi hauki 0,073 0,53 0,022 <0,20 5,8 0,025 0,36 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,7 0,62 Kivijärvi hauki 0,060 2,3 0,034 <0,20 3,7 0,044 0,35 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 0,39 Kivijärvi hauki 0,023 0,55 <0,020 <0,20 2,9 0,016 0,25 <0,010 <0,010 0,28 <0,0050 2,0 0,68 Kivijärvi hauki 0,051 1,4 0,023 0,21 5,9 0,031 0,29 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,5 0,89 Kivijärvi hauki 0,036 0,94 0,020 <0,20 5,9 0,038 0,34 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,7 0,69 Keskiarvo 0,042 1,2 0,026 <0,20 4,9 0,034 0,35 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,4 0,66 Keskihajonta 0,017 0,96 0,0067 1,1 0,011 0,048 0,52 0,25
7 Taulukko 19. Kierros 3 Kolmisoppi Kolmisoppi ahven 0,023 0,25 <0,020 <0,20 2,9 0,020 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,0 0,73 Kolmisoppi ahven 0,050 0,21 <0,020 0,21 3,1 0,022 0,34 <0,010 <0,010 0,30 <0,0050 2,5 0,78 Kolmisoppi ahven 0,043 0,98 0,023 <0,20 3,5 0,031 0,34 <0,010 <0,010 0,34 <0,0050 3,0 0,53 Kolmisoppi ahven 0,043 0,40 0,023 0,22 3,5 0,071 0,46 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,4 0,49 Kolmisoppi ahven 0,045 0,49 0,021 0,43 3,6 0,011 0,29 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,3 0,61 Kolmisoppi ahven 0,038 0,67 0,021 0,30 4,5 0,019 0,40 <0,010 <0,010 1,3 <0,0050 4,0 0,70 Kolmisoppi ahven 0,045 2,6 0,029 <0,20 3,8 0,012 0,31 <0,010 <0,010 0,62 <0,0050 2,5 0,50 Kolmisoppi ahven 0,046 3,3 0,041 <0,20 5,6 0,021 0,41 0,015 <0,010 0,66 <0,0050 3,5 0,78 Kolmisoppi ahven 0,025 0,64 0,020 0,37 3,9 0,016 0,26 <0,010 <0,010 0,61 <0,0050 3,9 0,53 Kolmisoppi ahven 0,026 0,50 0,032 0,44 4,3 0,015 0,29 <0,010 0,018 0,69 <0,0050 5,7 0,48 Keskiarvo 0,038 1,0 0,025 0,26 3,9 0,024 0,34 <0,010 <0,010 0,51 <0,0050 3,3 0,61 Keskihajonta 0,010 1,1 0,0071 0,12 0,77 0,018 0,063 0,35 1,1 0,12 Kolmisoppi särki 0, ,095 0, ,030 0,58 0,030 <0,010 1,5 <0,0050 6,8 0,31 Kolmisoppi särki 0, ,076 0, ,015 0,45 0,026 <0,010 0,37 <0,0050 7,2 0,27 Kolmisoppi särki 0, ,071 0, ,023 0,37 0,031 <0,010 1,3 <0,0050 7,7 0,26 Kolmisoppi särki 0,030 2,8 0,048 0,55 9,9 0,035 0,30 0,073 <0,010 0,86 <0,0050 8,3 0,32 Kolmisoppi särki 0,035 7,2 0,026 0, ,024 0,31 0,043 <0,010 <0,25 <0,0050 8,2 0,39 Kolmisoppi särki 0,025 2,3 0,028 <0,20 4,8 0,019 0,42 0,018 <0,010 0,51 <0,0050 4,0 0,28 Kolmisoppi särki 0,036 1,7 0,035 <0,20 4,6 0,035 0,34 0,018 <0,010 5,1 <0,0050 7,8 0,27 Kolmisoppi särki 0,054 2,4 0,040 0,42 5,8 0,067 0,35 0,024 <0,010 1,1 <0,0050 6,0 0,38 Kolmisoppi särki 0,021 4,8 0,056 0,85 8,5 0,060 0,47 0,025 <0,010 0,30 <0,0050 5,9 0,26 Keskiarvo 0,039 6,7 0,053 0,44 9,8 0,034 0,40 0,032 <0,010 1,2 <0,0050 6,9 0,30 Keskihajonta 0,013 5,3 0,024 0,22 4,2 0,018 0,090 0,017 1,5 1,4 0,050
8 Kolmisoppi hauki 0,039 0,68 0,021 <0,20 4,2 0,044 0,43 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,7 0,73 Kolmisoppi hauki 0,043 0,72 0,027 <0, ,073 0,38 0,021 <0,010 1,0 <0,0050 4,9 1,4 Kolmisoppi hauki 0,097 1,8 0,037 <0,20 4,7 0,073 0,30 0,016 <0,010 0,37 <0,0050 2,5 1,4 Kolmisoppi hauki 0,027 0,97 0,023 <0,20 4,0 0,026 0,31 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,1 0,64 Kolmisoppi hauki 0,041 0,90 0,023 0,20 4,6 0,096 0,33 0,019 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 1,5 Kolmisoppi hauki 0,047 1,2 0,030 <0,20 5,0 0,053 0,42 <0,010 <0,010 0,30 <0,0050 4,1 0,80 Kolmisoppi hauki 0,062 0,71 0,025 0,23 7,2 0,036 0,36 <0,010 <0,010 0,31 <0,0050 3,9 0,48 Keskiarvo 0,051 1,0 0,027 <0,20 6,0 0,057 0,36 0,012 <0,010 0,34 <0,0050 3,2 0,99 Keskihajonta 0,023 0,40 0,0055 2,9 0,025 0,052 0,0066 0,31 1,1 0,42
9 Taulukko 20. Kierros 3 Laakajärvi Laakajärvi särki 0,035 0,31 0,027 0,39 5,8 0,023 0,37 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 5,0 0,19 Laakajärvi särki 0,057 4,9 0,035 <0,20 4,7 0,041 0,39 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,3 0,11 Laakajärvi särki 0,042 9,0 0,045 <0,20 6,0 0,040 0,31 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,7 0,13 Laakajärvi särki 0,033 6,5 0,029 <0,20 8,0 0,022 0,31 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,2 0,13 Laakajärvi särki 0,042 0,27 0,022 <0,20 3,7 0,032 0,52 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,50 Laakajärvi särki 0,047 5,0 0,029 <0,20 6,3 0,021 0,39 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,9 0,11 Laakajärvi särki 0,10 0,41 0,032 <0,20 4,0 0,027 0,42 <0,010 <0,010 0,52 <0,0050 3,2 0,17 Laakajärvi särki 0,053 5,4 0,053 0,24 7,2 0,030 0,41 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,4 0,15 Laakajärvi särki 0, ,12 <0,20 6,6 0,027 0,31 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,3 0,14 Laakajärvi särki 0,033 0,98 0,041 0,37 6,7 0,036 0,34 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 5,7 0,23 Keskiarvo 0,053 4,4 0,043 <0,20 5,9 0,030 0,38 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,3 0,19 Keskihajonta 0,023 3,8 0,028 1,4 0,0072 0,066 1,2 0,12 Laakajärvi kuha 0,050 0,33 0,028 <0,20 3,8 0,039 0,48 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,7 0,17 Laakajärvi hauki 0,10 0,20 0,028 0,33 4,9 0,24 0,34 <0,010 0,014 0,35 <0,0050 2,1 0,54 Laakajärvi hauki 0,087 0,86 0,029 <0,20 5,7 0,048 0,41 <0,010 <0,010 0,28 <0,0050 3,0 0,25 Laakajärvi hauki 0,061 1,5 0,030 0, ,059 0,39 <0,010 <0,010 0,33 <0,0050 2,8 0,24 Keskiarvo 0,084 0,85 0,029 0,23 6,8 0,12 0,38 <0,010 <0,010 0,32 <0,0050 2,6 0,34 Keskihajonta 0,021 0,64 0,0010 0,088 2,7 0,11 0,036 0,034 0,44 0,17 Laakajärvi siika 0,059 0,40 <0,020 <0,20 5,8 0,16 0,45 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,0 0,11 Laakajärvi ahven 0,036 0,28 <0,020 <0,20 3,7 0,033 0,56 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,39 Laakajärvi ahven 0,058 0,23 0,020 <0,20 4,2 0,058 0,62 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,0 0,43 Laakajärvi ahven 0,33 0,32 0,024 <0,20 3,8 0,059 0,58 <0,010 <0,010 0,89 <0,0050 3,4 0,49 Laakajärvi ahven 0,40 0,22 0,024 <0,20 3,7 0,044 0,60 <0,010 <0,010 0,30 <0,0050 4,6 0,45 Laakajärvi ahven 0,050 2,0 0,033 <0,20 5,0 0,063 0,56 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,6 0,34 Laakajärvi ahven 0,082 2,2 0,037 <0,20 6,5 0,030 0,44 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,0 0,28 Laakajärvi ahven 0,094 0,30 0,052 0,23 4,1 0,035 0,48 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,0 0,17 Laakajärvi ahven 0,057 0,27 0,039 <0,20 3,7 0,050 0,50 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,9 0,37 Laakajärvi ahven 0,041 0,71 0,023 <0,20 3,7 0,043 0,58 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,5 0,38 Keskiarvo 0,13 0,72 0,030 <0,20 4,3 0,046 0,55 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,6 0,37 Keskihajonta 0,14 0,79 0,012 0,93 0,012 0,060 0,99 0,096
10 Taulukko 21. Kierros 3 Teerijärvi Teerijärvi hauki 0,047 1,9 0,026 <0,20 5,7 0,020 0,22 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,2 0,53 Teerijärvi särki 0,058 4,4 0,033 <0, ,018 0,29 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 5,2 0,12 Teerijärvi särki 0,043 1,3 0,021 <0,20 8,4 0,032 0,19 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,8 0,098 Teerijärvi särki 0,033 1,7 <0,020 <0,20 9,3 0,035 0,18 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,6 0,12 Keskiarvo 0,045 2,5 0,022 <0,20 9,6 0,028 0,22 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,2 0,11 Keskihajonta 0,013 1,7 0,010 1,3 0,0091 0,061 1,8 0,013 Teerijärvi ahven 0,029 6,6 0,029 0, ,034 0,26 0,016 <0,010 <0,25 <0,0050 4,5 0,27 Teerijärvi ahven 0,044 9,2 0,028 0,22 6,4 0,040 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 4,6 0,24 Teerijärvi ahven 0,027 1,0 <0,020 <0,20 6,0 0,015 0,23 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,2 0,32 Teerijärvi ahven 0,025 8,2 0,021 <0,20 7,0 0,016 0,34 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,9 0,14 Teerijärvi ahven 0,054 8,0 0,037 <0, ,046 0,23 0,016 <0,010 0,34 <0,0050 5,1 0,14 Teerijärvi ahven 0,036 0,73 0,028 <0,20 5,0 0,018 0,36 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,0 0,33 Teerijärvi ahven 0,033 0,99 0,034 <0,20 5,7 0,014 0,30 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,9 0,17 Teerijärvi ahven 0,036 3,4 0,045 <0,20 6,1 0,015 0,33 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,6 0,15 Teerijärvi ahven 0,020 6,0 0,043 <0,20 7,4 0,020 0,30 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 3,0 0,14 Teerijärvi ahven 0,060 0,33 <0,020 <0,20 4,2 0,011 0,26 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 1,4 0,22 Keskiarvo 0,036 4,4 0,030 <0,20 6,9 0,023 0,29 <0,010 <0,010 <0,25 <0,0050 2,9 0,21 Keskihajonta 0,013 3,5 0,010 0,0099 2,2 0,012 0,047 1,3 0,075
Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
Nurmeksen Kala Oy Hiekkatie 6, Nurmes
Nurmeksen Kala Oy Hiekkatie 6, 75530 Nurmes 0400 576 812 info@nurmeksenkala.fi Tuore kirjolohi Kirjolohi 2351457100002 Tuore pakattu kirjolohi 2351415700008 Kirjolohifilee A-leikkaus 2351418100003 Tuore
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
Kalataloushallinnon istutusrekisteri Tulostuspäivä: 5.2.2010
Kunta: Jämsä Istutukset ajalta: 1.1.2007-31.12.2007 30.5.2007 Järvitaimen 2v 239 4581 1 Arvajan Seppolan ok. 30.5.2007 Järvitaimen 2v 239 3054 1 Tiirinniemi Alho-Toivilan kk. 31.5.2007 Hauki vk 0 50000
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
Kalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta
Kalle Erkkilä / WWF Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta TNS Gallup / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 2013 Kohderyhmä ja tutkimuksen toteutus
URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS
URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen
Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
Hoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
Kalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
Itämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?
36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
Simpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA
AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
FORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
SUURKALAREKISTERI. Lappajärvi Tilanne 27.06.2014
SUURKALAREKISTERI Lappajärvi Tilanne 27.06.2014 Laji Saaja Saantipaikka Paino g Pituus Pyyntitapa Pyyntivuosi Ahven Heikki Orava Alakannus 1 540 47 veyouistelu 2007 Ahven Vesa Haapasaari Lokkisaari 1 314
OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015
KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti
Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden
FORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014
KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
Taulu N:o 221. Torille tuotujen tavarain keskihinnat Helsingissä vuosina
Taulu N:. Trille tutujen tavarain keskihinnat Helsingissä vusina 9. * T a v a r a l a j i Yksikkö Vunna Vunna 9 Vunna 9 Mnf Naudanliha, ture kg 6 6 6 palvattu 78 7 Lampaanliha, ture 8 8 8 99 9 palvattu
Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto
Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa
Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto
mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:
ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY
ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet
Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2016
Tiedote Dnro KAIELY/632/2015 29.6.2016 Julkinen Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2016 Terrafame Oy:n kaivoksen vesistöpäästöjä ja alapuolisten vesistöjen tilaa tarkkaillaan
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja
PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava
TALVIVAARA SOTKAMO OY LÄHIJÄRVIEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI 2013
LÄHIJÄRVIEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI 213 16X17223.BA72M 5.7.213 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuodon ja ylijäämävesien juoksutusten vesistövaikutukset sekä Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
Talvivaara Projekti Oy
9M608035 6.3.2008 Kolmisoppi/Sauvola Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV b Vesikasvillisuuskartoitus 9M608035 Talvivaaran vesikasvillisuuskartoitus 1 Sisältö 1 JOHDANTO
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus 2001-2004
LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus 21-24 Vesistökunnostuspäivät 11.6.215 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko
Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Selkämeren kalasto ja kalastus
Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?
HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti Järven käyttäjät Perinteinen hoitokalastus
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
SUURKALAREKISTERI. Lappajärvi Päivitetty , seuraava päivitys
SUURKALAREKISTERI Lappajärvi Päivitetty 31.12.2007, seuraava päivitys 1.2.2008 Laji Saaja Saantipaikka Paino g Pituus Pyyntitapa Pyyntivuosi Ahven Vesa Haapasaari Lokkisaari 1 314 43 Mato-onki 2007 Ahven
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta
Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä
SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN
Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan
Kuinka haastavaa uusien työntekijöiden rekrytointi on ollut teidän organisaationne kohdalla viimeisen kahden vuoden aikana? /
Profiilittaiset erot arviointikysymyksissä Tarkasteltaessa aineistoa profiileittain jaoteltuna tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä ei esiinny. Henkilöstömäärän mukaan jaoteltuna aineistosta
SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.