Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Transkriptio

1 Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

2 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden inventointiin 2. Toteuttaa inventointeja (erityisesti alueilla, joissa merkittävä käyttöpaine) 3. Tuottaa karttamuotoista tietoa talouskalalajien tärkeimmistä lisääntymisalueista Valmista vuoteen 2014 mennessä?

3 Saavutettu / Maastokartoitusmenetelmät Toimivat menetelmät (välineet, ajoitus, otanta) useiden lajien varhaisvaiheiden esiintymisen kartoittamiseen maastossa Hauki, made, särkikalat Kuha, ahven, silakka Siika, kampelat

4 Saavutettu / Mallinnetut lisääntymisaluekartat Toimivat mallinnusmenetelmät (hauki, kuha, särki), joilla karttatietoa lisääntymisalueista tuotetaan varsinaisten inventointialueiden ulkopuolelle Hauki Särki

5 Saavutettu / Muut lajit Ahven, silakka; maastokartoitusaineistoa runsaasti etenkin Suomenlahdelta, mallinnus kesken Myös merikutuisesta siiasta ja kampeloista kerätty aineistoa Silakka <10mm Siika <20mm

6 Yhteenveto maastokartoitusten toteutumisesta Vasta osa tärkeimmistä lajeista ja alueista ehditty kartoittaa RUOTSI VELMU:n kokonaistavoitetta ei saavuteta vuoteen 2014 mennessä SUOMI Kartoitustyötä hidastanut kolme perusongelmaa Itämeri VIRO

7 Ongelma 1/3: Puutteelliset kartta-aineistot habitaateista RATKAISUEHDOTUS: Useilla kalalajeilla tietyt matalien alueiden habitaatit (ruovikkorannat, muut kasvillisuuspohjat, matalat hiekkapohjat) tärkeitä lisääntymisalueita VELMU:ssa panostetaan lähivuosina tuntuvasti rannikon matalien alueiden kaukokartoitukseen Ruovikkorannoista olemassa satelliittitulkintoihin perustuvat kartat koko etelärannikolta, laatuongelmia Muista Satelliittikuvat, em. habitaateista ilmakuvat, kattavaa lidarja laadukasta kartta-aineistoa ei ole saatavilla Ainoa kustannustehokas keino saada aineistot nopeasti laajalta alueelta Matalat Vaikeuttaa litoraalialueet huomattavasti hyvin maastokartoitusten tärkeitä myös muun (otannan) monimuotoisuuden suunnittelua ja mallinnusta kannalta!

8 Ongelma 2/3: Puutteelliset vedenlaatuaineistot RATKAISUEHDOTUS: Suolapitoisuus, lämpötila ja sameus tärkeitä lisääntymisalueiden sijaintia rajoittavia tekijöitä ja gradientit rannikolla suuria kartta-aineistoa tarvittaisiin näytteenoton suunnittelussa ja mallinnuksessa Pintaveden Oikeaan aikaan satelliittikartoitusmenetelmien kerättyä, korkean resoluution kartta-aineistoa (sameus, lämpötila) ei ole kehittäminen Suolapitoisuudesta ja sameudesta on kerätty itse aineistoa (n>1000), lämpötila puuttuu! Resoluutio tarkemmaksi kattaisi myös sisälahdet Työtä tehdään mm. SYKE:n kaukokartoitusyksikössä Ehtiikö ajoissa VELMU:n tarpeisiin?

9 Ongelma 3/3: Lyhyt kenttäkausi, henkilöstövaje RATKAISUEHDOTUS: Maastonäytteenotto keskittyy pienpoikasiin, jotka useilla lajeilla ovat helposti kartoitettavissa tietyllä alueella vain muutaman viikon ajan oikea ajoitus tärkeää, aloitettava varmuuden vuoksi etuajassa Lisää resursseja (henkilöstö + kalusto) maastokartoituksiin Kartoitustyö tehostuisi, jos lisääntymisaikaan saataisiin liikkeelle Keväisin käytössä ollut täyspäiväisesti vain yksi kartoitusryhmä ja 2-3 osaavaa kahden hengen maastoryhmää Gulf-näytteenottoon soveltuvia veneitä ainoastaan yksi yhden vuoden aikana ehditty tekemään kärtoituksia vain yhdellä rajatulla alueella

10 Tulevaisuudessa: 2010 Mallinnettuja karttoja uusilla lajeille Aluksi ahven ja silakka Siika ja kampela, mahdollisesti made, lahna, pasuri, kuore Tarvitaan lisää erityisosaamista mallinnukseen! Toimivien menetelmien (hauki, kuha, särki; ahven ja silakka?) soveltaminen Pohjanlahdelle Erityisesti Merenkurkun alue, AYR:en kautta toimintaa ja rahoitusta Pohjanlahdelle? Tuotettujen lisääntymisaluekarttojen laadun tarkkailu Vuosien välinen vaihtelu? Laadukkaammat tausta-aineistot

11 Kiitos!