RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

2 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Päivämäärä 15/11/2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Hanna Peltonen Otso Lintinen Otso Lintinen Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvitysalue ja tutkimuksen ajankohta 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset Saalis Syönnösalueet 6 5. Yhteenveto 7 6. Lähteet 7 LIITTEET Liite 1 Tutkimusalueen kartta näytteenottopisteineen Liite 2 Näytteenottopisteiden koordinaatit Liite 3 Ammattikalastajien ilmoittamat syönnösalueet Tornion edustan merialueella Liite 4 Rauhoituspiirit Liite 5 Verkkokoekalastuksen tulokset Liite 6 Verkkokoekalastuksen saaliit kartalla (kokonaissaalis, siika, muikku, silakka, muut) projektinumero

4 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 1 1. JOHDANTO Yhteysviranomaisen lausunnossa (LAPELY/16/07.04/2010) esitettiin lisäselvitystarve Tornion Röyttän merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiin (Rajakiiri Oy 2010) liittyen. Lausunnossa pyydettiin tarkempaa selvitystä muun muassa hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen; erityisesti alueen kutu- ja syönnösalueisiin liittyen. Selvityksissä tulisi huomioida etenkin siika sekä kevätkutuiset, taloudellisesti vähäarvoiset, lajit. Tämän selvityksen tarkoituksena on vastata yhteysviranomaisen lisäselvityspyyntöön koskien kalojen syönnösalueita alueella. 2. SELVITYSALUE JA TUTKIMUKSEN AJANKOHTA Koekalastukset tehtiin Tornion edustan merialueella liitteenä 1 olevassa kartassa esitellyillä näytteenottopisteillä. Tornionjoki pohjoisessa laskee mereen alueen länsiosassa. Näytteenottopisteiden koordinaatit on ilmoitettu liitteessä 2. Koekalastustutkimukset suoritettiin syyskuun päivänä vuonna Ajankohtaa pidettiin sopivana syönnösaluetutkimukseen, sillä kalojen tiedettiin olevan syönnösalueilla eikä esimerkiksi kutualueilla. Kesällä kutevien kalojen kudun katsottiin olleen syyskuussa jo ohi ja syksyllä kutevien kalojen kudun alkavan vasta aikaisintaan syyskyyn lopussa. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kalojen syönnösalueselvitys tehtiin Lapin ELY-keskuksen sähköpostitse ( ) hyväksymän työohjelmaehdotuksen (Ramboll Finland Oy 2011) mukaisesti. Syönnösalueita selvitettiin verkkokoekalastuksin ammattikalastajien aikaisemmin ilmoittamilla syönnösalueilla (Liite 3). Pyydysvälineenä käytettiin rannikkovesien verkkokoekalastuksiin kehitettyä yleiskatsausverkkoa (Coastal surveynet). Verkossa on 5 metrin pituisina kaistaleina 9 eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48 ja 60 mm), mikä mahdollistaa erikokoisten saalislajien pyynnin. Pyynti suoritettiin kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportin (Maa- ja metsätalousministeriö 2008) ohjeiden mukaisesti. Verkkopaikkoja oli yhteensä 45 kolmessa eri syvyysvyöhykkeessä (<3 m, 3-6 m, 6-10 m). Verkkoöiden yhteismäärä pyrittiin pitämään samana eri syvyysvyöhykkeissä mutta, koska osalla pisteistä ei paikan mataluuden takia pystytty kalastamaan, jouduttiin osa pisteistä siirtämään syvemmälle. Verkot olivat pyynnissä tuntia. Koekalastusten tutkimuspisteet (Liite 1 ja 2) oli valittu satunnaisotannalla ammattikalastajien ilmoittamilta syönnösalueilta. Pisteiden valinnassa otettiin huomioon rauhoi- projektinumero

5 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 2 tuspiirit (Liite 4), joille koekalastuspaikkoja ei laitettu. Joissakin tapauksissa jouduttiin ennestään valittua pyyntipaikkaa hieman siirtämään, kun kalastusten yhteydessä huomattiin, ettei pyyntipaikalle päässyt veneellä. 4. TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Saalis Tornion edustan kokonaissaalis 45 koekalastuspisteeltä oli 164,8 kg (Liite 5). Suurimmat yksittäisten lajien saaliit saatiin ahvenesta (68,1 kg, 41 %) ja särjestä (60,5 kg, 37 %) (Kuva 1). Kappalemääräisesti kiiskien (1077 kpl, 35 %) saalis oli kuitenkin ahvenen (837 kpl, 27 %) saalismäärää suurempi (Kuva 2, seuraava sivu), mikä johtuu kiisken pienemmästä koosta. Siian osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli vain 0,6 % ja saaliin kokonaispainosta 2,8 %. Koko alueelta siikoja saatiin 19 kpl. Muikkuja sen sijaan saatiin enemmän; 188 kpl. Niiden osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli 6 % ja kokonaispainosta 3 %. Koekalastuksissa saatiin lisäksi jonkin verran taloudellisesti arvokkaita silakoita (71 kpl) sekä kolme madetta. Muiden kuin siian, muikun, silakan ja mateen osuus (152,2 kg) kokonaissaaliin painosta oli 93 %, joten kyseisten neljän taloudellisesti tärkeän kalalajin osuus jäi alle 10 % kokonaissaaliista. Saalisosuudet (kg) 59,3 68,1 4,6 17,4 3,9 5,3 Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Kuva 1. Tornion edustan koekalastusten saalisosuudet (% kokonaispainosta) vuonna 2011 projektinumero

6 % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Saalisosuudet (n) Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Kuva 2. Tornion edustan koekalastusten saalisosuudet (% kokonaismäärästä) vuonna 2011 Lajiryhmittäisistä (ahvenkalat, särkikalat, petoahvenet 20 cm, muut petokalat) saalisosuuksista suurin sekä lukumäärältään että painoltaan oli ahvenkalojen lajiryhmä (61 % määrästä, 52 % painosta). Toiseksi suurin ryhmä oli särkikalojen ryhmä (29 % määrästä, 39 % painosta). Edellä mainitut ryhmät menevät osin päällekkäin, sillä esimerkiksi petoahvenet kuuluvat myös ahvenkalojen ryhmään. Tornion verkkokoekalastussaaliin lajikohtaiset pituusjakaumat on esitetty liitteessä 5 toisella sivulla. Alueelta saaliiksi saadut ahvenet kuuluivat pituusluokkiin 8-34 cm (Kuva 3). Eniten saaliissa oli cm ahvenia, jotka saattoivat kuulua samaan vahvaan vuosiluokkaan. Hyvät ja huonot lisääntymisvuodet näkyvät eri vuosiluokkiin jakautuneiden kalojen määrissä. Verkot saattavat myös pyytää tiettyjä kokoluokkia paremmin kuin toisia. Ahvenista myyntiin menee vain suurempia, ehkä noin yli 23 cm suurempia yksilöitä. Koekelastussaaliissa yli 23 cm ahvenia oli noin 20 % ahvenien kokonaissaaliista. 14 Ahven Pituusluokka (cm) Kuva 3. Ahvensaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero

7 % kaikista % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 4 Alueelta saaliiksi saadut särjet kuuluivat pituusluokkiin 9-29 cm (Kuva 4). Eniten saaliissa oli cm särkiä. 14 Särki Pituusluokka (cm) Kuva 4. Särkisaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa Saaliiksi saadut kiisket kuuluivat pituusluokkiin 7-17 cm (Kuva 5). Eniten saaliissa oli cm kiiskiä. Koska kiisket ovat hidaskasvuisia, puuttuvat jakaumasta kokonaan yli 17 cm yksilöt toisin kuin esimerkiksi ahvenien ja särkien jakaumassa. 30 Kiiski Pituusluokka (cm) Kuva 5. Kiiskisaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero

8 % kaikista % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 5 Koska siikoja saatiin vain 19 kpl, olivat ne melko epäsäännöllisesti jakautuneet eri pituusluokkiin (Kuva 6). Siikojen pituudet vaihtelivat 17 cm:stä 41 cm:iin. 25 Siika Pituusluokka (cm) Kuva 6. Siikasaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa Saaliiksi saadut muikut kuuluivat pituusluokkiin cm (Kuva 7). Suurin osa saaliskaloista oli cm. Myös muikut ovat hidaskasvuisia, mistä syystä jakaumasta puuttuvat kokonaan yli 20 cm yksilöt. 45 Muikku Pituusluokka (cm) Kuva 7. Muikkusaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero

9 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Syönnösalueet Koekalastuspaikat oli valittu siten, että ne sijaitsivat alueilla, jotka ammattikalastajat olivat aiemmin ilmoittaneet kalojen syönnösalueiksi (Liite 3). Koekalastuksissa kaloja saatiin kaikilta 45 koekalastuspaikalta. Täten kalastajien ilmoittamat syönnösalueet näyttäisivät myös koekalastusten tulosten perusteella olevan eri kalalajien syönnösalueita. Suurimpia kokonaissaaliita koekalastuksissa saatiin Herakarin eteläpuolelta noin kilometrin sisällä saaren rantaviivasta sekä yhdeltä pisteeltä hankealueen rajalta (Liite 6, Kokonaissaaliit). Joitain paikkoja jouduttiin siirtämään hieman ulommas ammattikalastajien ilmoittamilta syönnösalueilta, kun kyseiselle paikalle ei päässyt veneellä. Siikoja saatiin 13 alueen koekalastuspaikalta; enimmillään kolme siikaa verkkoa kohden. Yksi paikoista (piste 10), jolta saatiin siikoja, sijaitsi suunnitellulla hankealueella ja yksi alle kilometrin päässä hankealueesta sen pohjoispuolella (Liite 6, Siian saaliit). Useimmat kalastuspaikoista, joilta saatiin siikoja, sijaitsivat Herakarin eteläpuolella korkeintaan noin kilometrin päässä saaresta. Myös ammattikalastajat olivat ilmoittaneet hankealueen ympäristön sekä Herakarin eteläisen merialueen siikojen syönnösalueeksi. Kaksi paikkaa, joilta saatiin siikoja, sijaitsivat alueen pohjoisosassa ja kolme alueen eteläosassa. Ammattikalastajat eivät olleet ilmoittaneet näiden alueiden olevan nimenomaan siikojen kutualueita, mutta mainitsivat niiden syönnöstävän vielä kartassa näkyvää aluetta etelämpänä. Sen sijaan kartan keskiosan pyyntipaikoilta ei saatu siikoja edes niiltä alueilta, jotka kalastajat olivat ilmoittaneet siikojen syönnösalueiksi. Lohen rauhoituspiirit sijoittuvat kartassa näkyvän alueen keskiosaan, mistä syystä sille valikoidut koekalastuspaikat jouduttiin paikkoja arvottaessa siirtämään muualle. Muikkuja saatiin yli puolelta alueen koekalastuspaikoista, eikä niiden esiintyminen keskittynyt tietyille kartan alueille. Suurimpia muikkusaaliit olivat Herakarin eteläpuolella (Liite 6, Muikun saaliit). Muikkuja saatiin kolmelta verkkopaikalta hankealueen sisältä (pisteet 9, 11 ja 12) sekä pisteeltä 7, joka sijaitsi aivan hankealueen rajalla. Aiemmissa tiedusteluissakaan ei ilmoitettu tiettyjen kartassa näkyneiden alueiden olevan juuri muikun syönnösalueita. Myös muikun mainittiin syönnöstävän ulompana merellä. Silakka esiintyi koekalastussaaliissa harvalukuisena ja sitä saatiin lähinnä kartassa näkyvän alueen itäosan kalastuspaikoilta (Liite 6, Silakan saaliit). Lisäksi silakoita saatiin yhdeltä pisteeltä (piste 12) hankealueen sisältä. Ammattikalastajat mainitsivat myös silakan syönnöstävän ulompana merellä. Madetta saatiin ainoastaan kolmelta koekalastuspaikalta; jokaiselta yksi. Yksi kyseisistä paikoista (piste 18) sijaitsi hankealueella, sen pohjoisosassa, ja kaksi aluetta hankealueen pohjoispuolella alle kilometrin päässä hankealueesta. Ammattikalastajat olivat maininneet mateen syönnöstävän kartassa näkyvän alueen keskiosissa hankealueen itäpuolella ja talvisin ulompana merellä. Koska siian, muikun, silakan ja mateen osuus kokonaissaaliista oli melko pieni, saatiin muiden kalalajien osalta suurimmat saaliit melko samoilta paikoilta kuin suurimmat kokonaissaaliitkin. Yksi runsassaaliisimmista kalastuspaikoista (piste 7) sijaitsi aivan hankealueen rajalla (Liite 6, Muut saaliit). projektinumero

10 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 7 5. YHTEENVETO Tornion edustan kokonaissaalis 45 koekalastuspisteeltä oli 164,8 kg. Suurimmat yksittäisten lajien saaliit saatiin ahvenesta (68,1 kg, 41 %) ja särjestä (60,5 kg, 37 %). Kappalemääräisesti kiiskien (1077 kpl, 35 %) saalis oli kuitenkin ahvenen (873 kpl, 27 %) saalismäärää suurempi. Siian osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli 0,6 % ja muikkujen 6 %. Siian osuus saaliin kokonaispainosta 2,8 % ja muikkujen 3 %. Koekalastuksissa saatiin lisäksi jonkin verran taloudellisesti arvokkaita silakoita (71 kpl) sekä kolme madetta. Muiden kuin siian, muikun, silakan ja mateen osuus (152,2 kg) kokonaissaaliin painosta oli 93 %. Koekalastuspaikat oli valittu siten, että ne sijaitsivat alueilla, jotka ammattikalastajat olivat aiemmin ilmoittaneet kalojen syönnösalueiksi. Koekalastuksissa kaloja saatiin kaikilta 45 koekalastuspaikalta. Täten kalastajien ilmoittamat syönnösalueet näyttäisivät myös koekalastusten tulosten perusteella olevan eri kalalajien syönnösalueita. Siikoja saatiin alueelta ainoastaan 19 kpl, mutta muikkuja saatiin yli puolelta alueen koekalastuspaikoista; yhteensä 188 kpl. Myös silakka ja made esiintyivät koekalastussaaliissa harvalukuisena. Suurimpia kokonaissaaliita ja muikkusaaliita koekalastuksissa saatiin Herakarin eteläpuolelta. Herakarin eteläpuolella sijaitsivat myös suurin osa koekalastuspaikoista, joilta saatiin siikoja ja silakoita. Koska siian, muikun, silakan ja mateen osuus kokonaissaaliista oli melko pieni, saatiin muiden kalalajien osalta suurimmat saaliit melko samoilta paikoilta kuin suurimmat kokonaissaaliitkin. Hankealueelta saatiin taloudellisesti tärkeistä kalalajeista niin siikoja, muikkuja, silakoita kuin mateitakin sekä ryhmään Muut kuuluvia kaloja. Tulosten perusteella voitaisiin hankealuetta täten pitää kaikkien edellä mainittujen syönnösalueena. Hankealueella sijaitsi myös yksi tutkimusalueen runsassaaliisimmista verkkopaikoista. 6. LÄHTEET Maa- ja metsätalousministeriö, 2008, Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti, Työryhmämuistio mmm 2008:3, Helsinki Lapin ELY-keskus, 2011, yhteysviranomaisen lausunto (LAPELY/16/07.04/2010), ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tornion Röyttän meri-tuulivoimapuisto Rajakiiri Oy, 2010, Tornion Röyttän merituulivoimapuisto, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ramboll Finland Oy, 2011, Työohjelmaehdotus Tornion Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvityksistä, Kalojen lisääntymis- ja syönnösalueet projektinumero

11

12 1-1 LIITE 1 TUTKIMUSALUEEN KARTTA NÄYTTEENOTTOPISTEINEEN projektinumero

13 ² : m

14 2-2 LIITE 2 NÄYTTEENOTTOPISTEIDEN KOORDINAATIT projektinumero

15 WGS KKJ:n Yhtenäiskoordinaatisto Piste N E N E ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' '

16 6-3 LIITE 3 AMMATTIKALASTAJIEN ILMOITTAMAT SYÖNNÖSALUEET TORNION EDUSTAN MERIALUEELLA projektinumero

17 Hauki Särki Ahven Ahven ² Siika Hauki Siika Ahven Siika Särki Hauki Ahven Siika Lohi, Taimen Siika Siika Särki Hauki Ahven Hauki Särki Ahven Ahven Ahven Made Ahven, Särki Siika Hauki Lohi / Taimen m Syönnösalueet Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

18 7-4 LIITE 4 RAUHOITUSPIIRIT projektinumero

19 ² Hankealue VE2+ Rauhoituspiirit_viivat Rauhoituspiirit_alueet / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset metriä Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

20 0-5 LIITE 5 VERKKOKOEKALASTUKSEN TULOKSET projektinumero

21 Yksikkösaalis (kpl) Yksikkösaalis (g) Lajiryhmittäiset saalisosuudet Verkkojen lkm Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Verkkojen lkm Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Lajiryhmä n % w % n w 45 Ahven 18,6 1,4 2,3 2,7 45 Ahven 1512,5 127,3 209,4 249,5 Ahvenkalat 61,4 52,0 1915, ,0 45 Hauki 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Hauki 12,4 12,4 20,5 24,4 Särkikalat 28,7 39,2 895, ,0 45 Kiiski 23,9 2,6 4,2 5,1 45 Kiiski 386,6 47,8 78,6 93,6 Petoahvenet (>= 20 cm) 10,2 36,0 318, ,0 45 Kilohaili 0,1 0,04 0,1 0,1 45 Kilohaili 0,9 0,5 0,9 1,0 Petokalat (muut) 0,8 1,5 26,0 2536,0 45 Kuha 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Kuha 4,3 4,3 7,1 8,5 Lahna/pasuri yht 0,0 0,0 1,0 16,0 45 Kuore 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Kuore 0,5 0,5 0,8 1,0 Kaikki yht 100,0 100,0 3117, ,0 45 Lahna 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Lahna 0,4 0,4 0,6 0,7 45 Made 0,1 0,0 0,1 0,1 45 Made 9,9 6,5 10,6 12,7 45 Muikku 4,2 1,2 2,0 2,4 45 Muikku 117,5 34,1 56,1 66,9 45 Salakka 1,3 0,4 0,6 0,7 45 Salakka 33,1 9,2 15,2 18,1 45 Seipi 1,7 0,8 1,2 1,5 45 Seipi 87,1 32,9 54,2 64,6 45 Siika 0,4 0,1 0,2 0,2 45 Siika 103,2 39,3 64,7 77,1 45 Silakka 1,6 0,6 0,9 1,1 45 Silakka 49,5 18,2 29,9 35,6 45 Särki 17,3 1,8 3,0 3,5 45 Särki 1344,6 116,5 191,5 228,4 Saalisosuudet Lajiryhmittäinen yksikkösaalis (kpl) Laji n % w % n w (g) w (kg) LajiRyhmä CPUEn SE 90% CL 95% CL Ahven 26,9 41, ,1 Ahvenkalat 42,6 3,3 5,4 6,4 Hauki 0,03 0, ,6 Särkikalat 20,4 2,0 3,3 3,9 Kiiski 34,6 10, ,4 Petoahvenet (>= 20 cm) 7,1 0,7 1,1 1,3 Kilohaili 0,1 0, ,04 Petokalat (muut) 0,1 0,1 0,1 0,1 Kuha 0,03 0, ,2 Lahna/pasuri yht 0,02 0,02 0,04 0,04 Kuore 0,03 0, ,02 Kaikki yht 69,3 5,3 8,8 10,5 Lahna 0,03 0, ,02 Made 0,1 0, ,4 Lajiryhmittäinen yksikkösaalis (g) Muikku 6,0 3, ,3 LajiRyhmä CPUEw SE 90% CL 95% CL Salakka 1,9 0, ,5 Ahvenkalat 1903,4 143,3 235,7 280,8 Seipi 2,5 2, ,9 Särkikalat 1465,2 122,1 200,9 239,4 Siika 0,6 2, ,6 Petoahvenet (>= 20 cm) 1317,8 126,0 207,3 247,0 Silakka 2,3 1, ,2 Petokalat (muut) 26,7 16,3 26,7 31,9 Särki 25,0 36, ,5 Lahna/pasuri yht 0,4 0,4 0,6 0,7 Yht ,8 Kaikki yht 3662,5 263,0 432,6 515,4

22 Saalisosuudet (%) pituusluokittain Pituusluokka Ahven 0,12 0,36 3,97 3,57 3,55 12,91 11,61 8,65 4,79 2,76 4,36 5,34 4,3 5,39 5,73 6,09 4,18 3,46 2,99 1,43 1,55 1,19 0,6 0,48 0,24 0,24 0,12 Hauki 100 Kiiski 0,19 7,88 6,34 14,6 18,45 24,42 18,77 6,65 1,88 0,56 0,28 Kilohaili Kuha 100 Kuore 100 Lahna 100 Made Muikku 1,11 4,44 1,67 5,06 6,56 10,06 40,33 23,67 6 0,56 0,56 Salakka 3,39 10,17 5,08 10,17 20,34 30,51 20,34 Seipi 2,56 4,36 15,38 5,9 6,92 5,26 24,62 20,9 5,13 2,56 1,28 2,56 1,28 1,28 Siika 15,79 5,26 10,53 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 21,05 5,26 Silakka 2,82 11,27 38,03 32,39 14,08 1,41 Särki 4,04 4,67 2,75 0,87 0,51 2,06 3,92 4,47 7,13 9,15 13,05 13,24 13,11 7,03 5,89 2,06 2,57 1,29 1,29 0,39 0,51 Saalisosuudet (kpl) pituusluokittain Pituusluokka Ahven ,2 29,9 29,73 108,09 97,16 72,4 40,1 23,13 36,5 44, , Hauki 1 Kiiski 2 84,9 68,3 157,2 198, ,1 71,6 20,2 6 3 Kilohaili 1 1 Kuha 1 Kuore 1 Lahna 1 Made 1 1 Muikku ,1 11,8 18,1 72,6 42,6 10,8 1 1 Salakka Seipi 2 3,4 12 4,6 5,4 4,1 19,2 16, Siika Silakka Särki 31,44 36,36 21,4 6, ,5 34,8 55,5 71,2 101, ,7 45, Yksikkösaalis (kpl/verkkoyö) Pituusluokka Verkot Ahven 45 0,02 0,07 0,74 0,66 0,66 2,4 2,16 1,61 0,89 0,51 0,81 0,99 0,8 1 1,07 1,13 0,78 0,64 0,56 0,27 0,29 0,22 0,11 0,09 0,04 0,04 0,02 Hauki 45 0,02 Kiiski 45 0,04 1,89 1,52 3,49 4,42 5,84 4,49 1,59 0,45 0,13 0,07 Kilohaili 45 0,02 0,02 Kuha 45 0,02 Kuore 45 0,02 Lahna 45 0,02 Made 45 0,02 0,02 Muikku 45 0,04 0,18 0,07 0,2 0,26 0,4 1,61 0,95 0,24 0,02 0,02 Salakka 45 0,04 0,13 0,07 0,13 0,27 0,4 0,27 Seipi 45 0,04 0,08 0,27 0,1 0,12 0,09 0,43 0,36 0,09 0,04 0,02 0,04 0,02 0,02 Siika 45 0,07 0,02 0,04 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,09 0,02 Silakka 45 0,04 0,18 0,6 0,51 0,22 0,02 Särki 45 0,7 0,81 0,48 0,15 0,09 0,36 0,68 0,77 1,23 1,58 2,26 2,29 2,27 1,22 1,02 0,36 0,44 0,22 0,22 0,07 0,09

23 Verkko- ja lajikohtaiset saaliit (kpl, g) Kappalekohtainen saalis (kpl) Kalastuspaikka Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Yhteensä (kpl) Kaikki yhteensä Saaliin määrä (g) Kalastuspaikka Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Yhteensä (g) Kaikki yhteensä

24 0-6 LIITE 6 VERKKOKOEKALASTUKSEN SAALIIT KARTALLA (KOKONAIS- SAALIS, SIIKA, MUIKKU, SILAKKA, MUUT) projektinumero

25 ² ! Kokonaissaaliit saalis 0,8-1,9 kg saalis 2,0-3,9 kg saalis 4,0-5,9 kg saalis 6,5-8,3 kg m Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

26 1920 ² Siian saaliit 3 kpl 2 kpl 1 kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

27 47 ² Muikun saaliit 1 kpl 2-8 kpl kpl kpl 33 kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

28 ² Silakan saaliit 1 kpl kpl kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

29 21 ² ! Muut saaliit 0,9-1,9 kg 2,4-3,9 kg 4,4-5,8 kg 6,4-6,8 kg Hankealue VE m / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.