RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

2 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Päivämäärä 15/11/2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Hanna Peltonen Otso Lintinen Otso Lintinen Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvitysalue ja tutkimuksen ajankohta 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset Saalis Syönnösalueet 6 5. Yhteenveto 7 6. Lähteet 7 LIITTEET Liite 1 Tutkimusalueen kartta näytteenottopisteineen Liite 2 Näytteenottopisteiden koordinaatit Liite 3 Ammattikalastajien ilmoittamat syönnösalueet Tornion edustan merialueella Liite 4 Rauhoituspiirit Liite 5 Verkkokoekalastuksen tulokset Liite 6 Verkkokoekalastuksen saaliit kartalla (kokonaissaalis, siika, muikku, silakka, muut) projektinumero

4 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 1 1. JOHDANTO Yhteysviranomaisen lausunnossa (LAPELY/16/07.04/2010) esitettiin lisäselvitystarve Tornion Röyttän merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiin (Rajakiiri Oy 2010) liittyen. Lausunnossa pyydettiin tarkempaa selvitystä muun muassa hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen; erityisesti alueen kutu- ja syönnösalueisiin liittyen. Selvityksissä tulisi huomioida etenkin siika sekä kevätkutuiset, taloudellisesti vähäarvoiset, lajit. Tämän selvityksen tarkoituksena on vastata yhteysviranomaisen lisäselvityspyyntöön koskien kalojen syönnösalueita alueella. 2. SELVITYSALUE JA TUTKIMUKSEN AJANKOHTA Koekalastukset tehtiin Tornion edustan merialueella liitteenä 1 olevassa kartassa esitellyillä näytteenottopisteillä. Tornionjoki pohjoisessa laskee mereen alueen länsiosassa. Näytteenottopisteiden koordinaatit on ilmoitettu liitteessä 2. Koekalastustutkimukset suoritettiin syyskuun päivänä vuonna Ajankohtaa pidettiin sopivana syönnösaluetutkimukseen, sillä kalojen tiedettiin olevan syönnösalueilla eikä esimerkiksi kutualueilla. Kesällä kutevien kalojen kudun katsottiin olleen syyskuussa jo ohi ja syksyllä kutevien kalojen kudun alkavan vasta aikaisintaan syyskyyn lopussa. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kalojen syönnösalueselvitys tehtiin Lapin ELY-keskuksen sähköpostitse ( ) hyväksymän työohjelmaehdotuksen (Ramboll Finland Oy 2011) mukaisesti. Syönnösalueita selvitettiin verkkokoekalastuksin ammattikalastajien aikaisemmin ilmoittamilla syönnösalueilla (Liite 3). Pyydysvälineenä käytettiin rannikkovesien verkkokoekalastuksiin kehitettyä yleiskatsausverkkoa (Coastal surveynet). Verkossa on 5 metrin pituisina kaistaleina 9 eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48 ja 60 mm), mikä mahdollistaa erikokoisten saalislajien pyynnin. Pyynti suoritettiin kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportin (Maa- ja metsätalousministeriö 2008) ohjeiden mukaisesti. Verkkopaikkoja oli yhteensä 45 kolmessa eri syvyysvyöhykkeessä (<3 m, 3-6 m, 6-10 m). Verkkoöiden yhteismäärä pyrittiin pitämään samana eri syvyysvyöhykkeissä mutta, koska osalla pisteistä ei paikan mataluuden takia pystytty kalastamaan, jouduttiin osa pisteistä siirtämään syvemmälle. Verkot olivat pyynnissä tuntia. Koekalastusten tutkimuspisteet (Liite 1 ja 2) oli valittu satunnaisotannalla ammattikalastajien ilmoittamilta syönnösalueilta. Pisteiden valinnassa otettiin huomioon rauhoi- projektinumero

5 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 2 tuspiirit (Liite 4), joille koekalastuspaikkoja ei laitettu. Joissakin tapauksissa jouduttiin ennestään valittua pyyntipaikkaa hieman siirtämään, kun kalastusten yhteydessä huomattiin, ettei pyyntipaikalle päässyt veneellä. 4. TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Saalis Tornion edustan kokonaissaalis 45 koekalastuspisteeltä oli 164,8 kg (Liite 5). Suurimmat yksittäisten lajien saaliit saatiin ahvenesta (68,1 kg, 41 %) ja särjestä (60,5 kg, 37 %) (Kuva 1). Kappalemääräisesti kiiskien (1077 kpl, 35 %) saalis oli kuitenkin ahvenen (837 kpl, 27 %) saalismäärää suurempi (Kuva 2, seuraava sivu), mikä johtuu kiisken pienemmästä koosta. Siian osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli vain 0,6 % ja saaliin kokonaispainosta 2,8 %. Koko alueelta siikoja saatiin 19 kpl. Muikkuja sen sijaan saatiin enemmän; 188 kpl. Niiden osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli 6 % ja kokonaispainosta 3 %. Koekalastuksissa saatiin lisäksi jonkin verran taloudellisesti arvokkaita silakoita (71 kpl) sekä kolme madetta. Muiden kuin siian, muikun, silakan ja mateen osuus (152,2 kg) kokonaissaaliin painosta oli 93 %, joten kyseisten neljän taloudellisesti tärkeän kalalajin osuus jäi alle 10 % kokonaissaaliista. Saalisosuudet (kg) 59,3 68,1 4,6 17,4 3,9 5,3 Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Kuva 1. Tornion edustan koekalastusten saalisosuudet (% kokonaispainosta) vuonna 2011 projektinumero

6 % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Saalisosuudet (n) Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Kuva 2. Tornion edustan koekalastusten saalisosuudet (% kokonaismäärästä) vuonna 2011 Lajiryhmittäisistä (ahvenkalat, särkikalat, petoahvenet 20 cm, muut petokalat) saalisosuuksista suurin sekä lukumäärältään että painoltaan oli ahvenkalojen lajiryhmä (61 % määrästä, 52 % painosta). Toiseksi suurin ryhmä oli särkikalojen ryhmä (29 % määrästä, 39 % painosta). Edellä mainitut ryhmät menevät osin päällekkäin, sillä esimerkiksi petoahvenet kuuluvat myös ahvenkalojen ryhmään. Tornion verkkokoekalastussaaliin lajikohtaiset pituusjakaumat on esitetty liitteessä 5 toisella sivulla. Alueelta saaliiksi saadut ahvenet kuuluivat pituusluokkiin 8-34 cm (Kuva 3). Eniten saaliissa oli cm ahvenia, jotka saattoivat kuulua samaan vahvaan vuosiluokkaan. Hyvät ja huonot lisääntymisvuodet näkyvät eri vuosiluokkiin jakautuneiden kalojen määrissä. Verkot saattavat myös pyytää tiettyjä kokoluokkia paremmin kuin toisia. Ahvenista myyntiin menee vain suurempia, ehkä noin yli 23 cm suurempia yksilöitä. Koekelastussaaliissa yli 23 cm ahvenia oli noin 20 % ahvenien kokonaissaaliista. 14 Ahven Pituusluokka (cm) Kuva 3. Ahvensaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero

7 % kaikista % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 4 Alueelta saaliiksi saadut särjet kuuluivat pituusluokkiin 9-29 cm (Kuva 4). Eniten saaliissa oli cm särkiä. 14 Särki Pituusluokka (cm) Kuva 4. Särkisaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa Saaliiksi saadut kiisket kuuluivat pituusluokkiin 7-17 cm (Kuva 5). Eniten saaliissa oli cm kiiskiä. Koska kiisket ovat hidaskasvuisia, puuttuvat jakaumasta kokonaan yli 17 cm yksilöt toisin kuin esimerkiksi ahvenien ja särkien jakaumassa. 30 Kiiski Pituusluokka (cm) Kuva 5. Kiiskisaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero

8 % kaikista % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 5 Koska siikoja saatiin vain 19 kpl, olivat ne melko epäsäännöllisesti jakautuneet eri pituusluokkiin (Kuva 6). Siikojen pituudet vaihtelivat 17 cm:stä 41 cm:iin. 25 Siika Pituusluokka (cm) Kuva 6. Siikasaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa Saaliiksi saadut muikut kuuluivat pituusluokkiin cm (Kuva 7). Suurin osa saaliskaloista oli cm. Myös muikut ovat hidaskasvuisia, mistä syystä jakaumasta puuttuvat kokonaan yli 20 cm yksilöt. 45 Muikku Pituusluokka (cm) Kuva 7. Muikkusaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero

9 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Syönnösalueet Koekalastuspaikat oli valittu siten, että ne sijaitsivat alueilla, jotka ammattikalastajat olivat aiemmin ilmoittaneet kalojen syönnösalueiksi (Liite 3). Koekalastuksissa kaloja saatiin kaikilta 45 koekalastuspaikalta. Täten kalastajien ilmoittamat syönnösalueet näyttäisivät myös koekalastusten tulosten perusteella olevan eri kalalajien syönnösalueita. Suurimpia kokonaissaaliita koekalastuksissa saatiin Herakarin eteläpuolelta noin kilometrin sisällä saaren rantaviivasta sekä yhdeltä pisteeltä hankealueen rajalta (Liite 6, Kokonaissaaliit). Joitain paikkoja jouduttiin siirtämään hieman ulommas ammattikalastajien ilmoittamilta syönnösalueilta, kun kyseiselle paikalle ei päässyt veneellä. Siikoja saatiin 13 alueen koekalastuspaikalta; enimmillään kolme siikaa verkkoa kohden. Yksi paikoista (piste 10), jolta saatiin siikoja, sijaitsi suunnitellulla hankealueella ja yksi alle kilometrin päässä hankealueesta sen pohjoispuolella (Liite 6, Siian saaliit). Useimmat kalastuspaikoista, joilta saatiin siikoja, sijaitsivat Herakarin eteläpuolella korkeintaan noin kilometrin päässä saaresta. Myös ammattikalastajat olivat ilmoittaneet hankealueen ympäristön sekä Herakarin eteläisen merialueen siikojen syönnösalueeksi. Kaksi paikkaa, joilta saatiin siikoja, sijaitsivat alueen pohjoisosassa ja kolme alueen eteläosassa. Ammattikalastajat eivät olleet ilmoittaneet näiden alueiden olevan nimenomaan siikojen kutualueita, mutta mainitsivat niiden syönnöstävän vielä kartassa näkyvää aluetta etelämpänä. Sen sijaan kartan keskiosan pyyntipaikoilta ei saatu siikoja edes niiltä alueilta, jotka kalastajat olivat ilmoittaneet siikojen syönnösalueiksi. Lohen rauhoituspiirit sijoittuvat kartassa näkyvän alueen keskiosaan, mistä syystä sille valikoidut koekalastuspaikat jouduttiin paikkoja arvottaessa siirtämään muualle. Muikkuja saatiin yli puolelta alueen koekalastuspaikoista, eikä niiden esiintyminen keskittynyt tietyille kartan alueille. Suurimpia muikkusaaliit olivat Herakarin eteläpuolella (Liite 6, Muikun saaliit). Muikkuja saatiin kolmelta verkkopaikalta hankealueen sisältä (pisteet 9, 11 ja 12) sekä pisteeltä 7, joka sijaitsi aivan hankealueen rajalla. Aiemmissa tiedusteluissakaan ei ilmoitettu tiettyjen kartassa näkyneiden alueiden olevan juuri muikun syönnösalueita. Myös muikun mainittiin syönnöstävän ulompana merellä. Silakka esiintyi koekalastussaaliissa harvalukuisena ja sitä saatiin lähinnä kartassa näkyvän alueen itäosan kalastuspaikoilta (Liite 6, Silakan saaliit). Lisäksi silakoita saatiin yhdeltä pisteeltä (piste 12) hankealueen sisältä. Ammattikalastajat mainitsivat myös silakan syönnöstävän ulompana merellä. Madetta saatiin ainoastaan kolmelta koekalastuspaikalta; jokaiselta yksi. Yksi kyseisistä paikoista (piste 18) sijaitsi hankealueella, sen pohjoisosassa, ja kaksi aluetta hankealueen pohjoispuolella alle kilometrin päässä hankealueesta. Ammattikalastajat olivat maininneet mateen syönnöstävän kartassa näkyvän alueen keskiosissa hankealueen itäpuolella ja talvisin ulompana merellä. Koska siian, muikun, silakan ja mateen osuus kokonaissaaliista oli melko pieni, saatiin muiden kalalajien osalta suurimmat saaliit melko samoilta paikoilta kuin suurimmat kokonaissaaliitkin. Yksi runsassaaliisimmista kalastuspaikoista (piste 7) sijaitsi aivan hankealueen rajalla (Liite 6, Muut saaliit). projektinumero

10 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 7 5. YHTEENVETO Tornion edustan kokonaissaalis 45 koekalastuspisteeltä oli 164,8 kg. Suurimmat yksittäisten lajien saaliit saatiin ahvenesta (68,1 kg, 41 %) ja särjestä (60,5 kg, 37 %). Kappalemääräisesti kiiskien (1077 kpl, 35 %) saalis oli kuitenkin ahvenen (873 kpl, 27 %) saalismäärää suurempi. Siian osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli 0,6 % ja muikkujen 6 %. Siian osuus saaliin kokonaispainosta 2,8 % ja muikkujen 3 %. Koekalastuksissa saatiin lisäksi jonkin verran taloudellisesti arvokkaita silakoita (71 kpl) sekä kolme madetta. Muiden kuin siian, muikun, silakan ja mateen osuus (152,2 kg) kokonaissaaliin painosta oli 93 %. Koekalastuspaikat oli valittu siten, että ne sijaitsivat alueilla, jotka ammattikalastajat olivat aiemmin ilmoittaneet kalojen syönnösalueiksi. Koekalastuksissa kaloja saatiin kaikilta 45 koekalastuspaikalta. Täten kalastajien ilmoittamat syönnösalueet näyttäisivät myös koekalastusten tulosten perusteella olevan eri kalalajien syönnösalueita. Siikoja saatiin alueelta ainoastaan 19 kpl, mutta muikkuja saatiin yli puolelta alueen koekalastuspaikoista; yhteensä 188 kpl. Myös silakka ja made esiintyivät koekalastussaaliissa harvalukuisena. Suurimpia kokonaissaaliita ja muikkusaaliita koekalastuksissa saatiin Herakarin eteläpuolelta. Herakarin eteläpuolella sijaitsivat myös suurin osa koekalastuspaikoista, joilta saatiin siikoja ja silakoita. Koska siian, muikun, silakan ja mateen osuus kokonaissaaliista oli melko pieni, saatiin muiden kalalajien osalta suurimmat saaliit melko samoilta paikoilta kuin suurimmat kokonaissaaliitkin. Hankealueelta saatiin taloudellisesti tärkeistä kalalajeista niin siikoja, muikkuja, silakoita kuin mateitakin sekä ryhmään Muut kuuluvia kaloja. Tulosten perusteella voitaisiin hankealuetta täten pitää kaikkien edellä mainittujen syönnösalueena. Hankealueella sijaitsi myös yksi tutkimusalueen runsassaaliisimmista verkkopaikoista. 6. LÄHTEET Maa- ja metsätalousministeriö, 2008, Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti, Työryhmämuistio mmm 2008:3, Helsinki Lapin ELY-keskus, 2011, yhteysviranomaisen lausunto (LAPELY/16/07.04/2010), ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tornion Röyttän meri-tuulivoimapuisto Rajakiiri Oy, 2010, Tornion Röyttän merituulivoimapuisto, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ramboll Finland Oy, 2011, Työohjelmaehdotus Tornion Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvityksistä, Kalojen lisääntymis- ja syönnösalueet projektinumero

11

12 1-1 LIITE 1 TUTKIMUSALUEEN KARTTA NÄYTTEENOTTOPISTEINEEN projektinumero

13 ² : m

14 2-2 LIITE 2 NÄYTTEENOTTOPISTEIDEN KOORDINAATIT projektinumero

15 WGS KKJ:n Yhtenäiskoordinaatisto Piste N E N E ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' '

16 6-3 LIITE 3 AMMATTIKALASTAJIEN ILMOITTAMAT SYÖNNÖSALUEET TORNION EDUSTAN MERIALUEELLA projektinumero

17 Hauki Särki Ahven Ahven ² Siika Hauki Siika Ahven Siika Särki Hauki Ahven Siika Lohi, Taimen Siika Siika Särki Hauki Ahven Hauki Särki Ahven Ahven Ahven Made Ahven, Särki Siika Hauki Lohi / Taimen m Syönnösalueet Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

18 7-4 LIITE 4 RAUHOITUSPIIRIT projektinumero

19 ² Hankealue VE2+ Rauhoituspiirit_viivat Rauhoituspiirit_alueet / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset metriä Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

20 0-5 LIITE 5 VERKKOKOEKALASTUKSEN TULOKSET projektinumero

21 Yksikkösaalis (kpl) Yksikkösaalis (g) Lajiryhmittäiset saalisosuudet Verkkojen lkm Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Verkkojen lkm Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Lajiryhmä n % w % n w 45 Ahven 18,6 1,4 2,3 2,7 45 Ahven 1512,5 127,3 209,4 249,5 Ahvenkalat 61,4 52,0 1915, ,0 45 Hauki 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Hauki 12,4 12,4 20,5 24,4 Särkikalat 28,7 39,2 895, ,0 45 Kiiski 23,9 2,6 4,2 5,1 45 Kiiski 386,6 47,8 78,6 93,6 Petoahvenet (>= 20 cm) 10,2 36,0 318, ,0 45 Kilohaili 0,1 0,04 0,1 0,1 45 Kilohaili 0,9 0,5 0,9 1,0 Petokalat (muut) 0,8 1,5 26,0 2536,0 45 Kuha 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Kuha 4,3 4,3 7,1 8,5 Lahna/pasuri yht 0,0 0,0 1,0 16,0 45 Kuore 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Kuore 0,5 0,5 0,8 1,0 Kaikki yht 100,0 100,0 3117, ,0 45 Lahna 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Lahna 0,4 0,4 0,6 0,7 45 Made 0,1 0,0 0,1 0,1 45 Made 9,9 6,5 10,6 12,7 45 Muikku 4,2 1,2 2,0 2,4 45 Muikku 117,5 34,1 56,1 66,9 45 Salakka 1,3 0,4 0,6 0,7 45 Salakka 33,1 9,2 15,2 18,1 45 Seipi 1,7 0,8 1,2 1,5 45 Seipi 87,1 32,9 54,2 64,6 45 Siika 0,4 0,1 0,2 0,2 45 Siika 103,2 39,3 64,7 77,1 45 Silakka 1,6 0,6 0,9 1,1 45 Silakka 49,5 18,2 29,9 35,6 45 Särki 17,3 1,8 3,0 3,5 45 Särki 1344,6 116,5 191,5 228,4 Saalisosuudet Lajiryhmittäinen yksikkösaalis (kpl) Laji n % w % n w (g) w (kg) LajiRyhmä CPUEn SE 90% CL 95% CL Ahven 26,9 41, ,1 Ahvenkalat 42,6 3,3 5,4 6,4 Hauki 0,03 0, ,6 Särkikalat 20,4 2,0 3,3 3,9 Kiiski 34,6 10, ,4 Petoahvenet (>= 20 cm) 7,1 0,7 1,1 1,3 Kilohaili 0,1 0, ,04 Petokalat (muut) 0,1 0,1 0,1 0,1 Kuha 0,03 0, ,2 Lahna/pasuri yht 0,02 0,02 0,04 0,04 Kuore 0,03 0, ,02 Kaikki yht 69,3 5,3 8,8 10,5 Lahna 0,03 0, ,02 Made 0,1 0, ,4 Lajiryhmittäinen yksikkösaalis (g) Muikku 6,0 3, ,3 LajiRyhmä CPUEw SE 90% CL 95% CL Salakka 1,9 0, ,5 Ahvenkalat 1903,4 143,3 235,7 280,8 Seipi 2,5 2, ,9 Särkikalat 1465,2 122,1 200,9 239,4 Siika 0,6 2, ,6 Petoahvenet (>= 20 cm) 1317,8 126,0 207,3 247,0 Silakka 2,3 1, ,2 Petokalat (muut) 26,7 16,3 26,7 31,9 Särki 25,0 36, ,5 Lahna/pasuri yht 0,4 0,4 0,6 0,7 Yht ,8 Kaikki yht 3662,5 263,0 432,6 515,4

22 Saalisosuudet (%) pituusluokittain Pituusluokka Ahven 0,12 0,36 3,97 3,57 3,55 12,91 11,61 8,65 4,79 2,76 4,36 5,34 4,3 5,39 5,73 6,09 4,18 3,46 2,99 1,43 1,55 1,19 0,6 0,48 0,24 0,24 0,12 Hauki 100 Kiiski 0,19 7,88 6,34 14,6 18,45 24,42 18,77 6,65 1,88 0,56 0,28 Kilohaili Kuha 100 Kuore 100 Lahna 100 Made Muikku 1,11 4,44 1,67 5,06 6,56 10,06 40,33 23,67 6 0,56 0,56 Salakka 3,39 10,17 5,08 10,17 20,34 30,51 20,34 Seipi 2,56 4,36 15,38 5,9 6,92 5,26 24,62 20,9 5,13 2,56 1,28 2,56 1,28 1,28 Siika 15,79 5,26 10,53 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 21,05 5,26 Silakka 2,82 11,27 38,03 32,39 14,08 1,41 Särki 4,04 4,67 2,75 0,87 0,51 2,06 3,92 4,47 7,13 9,15 13,05 13,24 13,11 7,03 5,89 2,06 2,57 1,29 1,29 0,39 0,51 Saalisosuudet (kpl) pituusluokittain Pituusluokka Ahven ,2 29,9 29,73 108,09 97,16 72,4 40,1 23,13 36,5 44, , Hauki 1 Kiiski 2 84,9 68,3 157,2 198, ,1 71,6 20,2 6 3 Kilohaili 1 1 Kuha 1 Kuore 1 Lahna 1 Made 1 1 Muikku ,1 11,8 18,1 72,6 42,6 10,8 1 1 Salakka Seipi 2 3,4 12 4,6 5,4 4,1 19,2 16, Siika Silakka Särki 31,44 36,36 21,4 6, ,5 34,8 55,5 71,2 101, ,7 45, Yksikkösaalis (kpl/verkkoyö) Pituusluokka Verkot Ahven 45 0,02 0,07 0,74 0,66 0,66 2,4 2,16 1,61 0,89 0,51 0,81 0,99 0,8 1 1,07 1,13 0,78 0,64 0,56 0,27 0,29 0,22 0,11 0,09 0,04 0,04 0,02 Hauki 45 0,02 Kiiski 45 0,04 1,89 1,52 3,49 4,42 5,84 4,49 1,59 0,45 0,13 0,07 Kilohaili 45 0,02 0,02 Kuha 45 0,02 Kuore 45 0,02 Lahna 45 0,02 Made 45 0,02 0,02 Muikku 45 0,04 0,18 0,07 0,2 0,26 0,4 1,61 0,95 0,24 0,02 0,02 Salakka 45 0,04 0,13 0,07 0,13 0,27 0,4 0,27 Seipi 45 0,04 0,08 0,27 0,1 0,12 0,09 0,43 0,36 0,09 0,04 0,02 0,04 0,02 0,02 Siika 45 0,07 0,02 0,04 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,09 0,02 Silakka 45 0,04 0,18 0,6 0,51 0,22 0,02 Särki 45 0,7 0,81 0,48 0,15 0,09 0,36 0,68 0,77 1,23 1,58 2,26 2,29 2,27 1,22 1,02 0,36 0,44 0,22 0,22 0,07 0,09

23 Verkko- ja lajikohtaiset saaliit (kpl, g) Kappalekohtainen saalis (kpl) Kalastuspaikka Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Yhteensä (kpl) Kaikki yhteensä Saaliin määrä (g) Kalastuspaikka Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Yhteensä (g) Kaikki yhteensä

24 0-6 LIITE 6 VERKKOKOEKALASTUKSEN SAALIIT KARTALLA (KOKONAIS- SAALIS, SIIKA, MUIKKU, SILAKKA, MUUT) projektinumero

25 ² ! Kokonaissaaliit saalis 0,8-1,9 kg saalis 2,0-3,9 kg saalis 4,0-5,9 kg saalis 6,5-8,3 kg m Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

26 1920 ² Siian saaliit 3 kpl 2 kpl 1 kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

27 47 ² Muikun saaliit 1 kpl 2-8 kpl kpl kpl 33 kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

28 ² Silakan saaliit 1 kpl kpl kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

29 21 ² ! Muut saaliit 0,9-1,9 kg 2,4-3,9 kg 4,4-5,8 kg 6,4-6,8 kg Hankealue VE m / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Kala- ja vesimonisteita nro 63 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu 2016 TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011 RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien

Lisätiedot

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Salmenjärven koekalastus 2016

Salmenjärven koekalastus 2016 Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Monninjärven koekalastus 2016

Monninjärven koekalastus 2016 Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot