Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Transkriptio

1 Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1

2 Sisältö 1. Kalakannat 2. Vesialueen omistus, kalastusoikeus, kalatalousalueet 3. Kaupallinen kalastus 4. Vapaa-ajankalastus 2 Mikko Koivurinta

3 Kala(kanna)t nykyisen Suomen vesissä on tavattu noin 100 kalalajia (98 luukaloihin, 1 rustokaloihin ja 3 nahkiaisiin kuuluvaa lajia). vuosittain Suomen vesialueilta voi löytää 67 luukalalajia ja kaksi nahkiaislajia ja noin kolmasosa kaikista lajeista (33 lajia) on Suomessa joskus tai ajoittain esiintyviä, vierailevia tai tänne tuotuja lajeja. Suomen rannikolla vaelluskaloja, merikaloja ja makeanveden kaloja. 22 on merilajeja, jotka eivät nouse makeaan veteen. yli kolmasosalla lajeista (24) on sekä makeanveden että murtoveden populaatioita, ja useimmilla lajeilla on myös merestä makeaan veteen kudulle vaeltavia populaatioita. vakinaisten kalalajien määrä Suomenlahden itäosissa on 42, Saaristomerellä 51, Merenkurkussa 39 ja Perämeren pohjukassa 29. Suomenlahdella esiintyvistä ankerias, toutain, rantanuoliainen, vaellussiika, karisiika, lohi, taimen uhanalaisia Talouskaloiksi on luokiteltu 31 lajia Istutettavia lajeja: lohi, taimen, vaellussiika, kuha 3 Lähde: Urho, L. ja Lehtonen, H Kalalajit Suomessa. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 1/ s.

4 Vesialueen omistus ja kalastusoikeus KL 5 Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus: Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Suomenlahden rannikolla n km leveä yksityisistä vesistä muodostuva sisä- ja välisaaristo yleisvesialueen ja rantaviivan välissä. Osakaskunnat ja jaetut yksityiset vedet. Suomenlahdella arviolta 6000 vesikiinteistöä, joista 5000 jaettuja ja näistä n alle 50 ha Pienet yksiköt keskittyvät Uudellemaalle Paljon kalastajia, niukasti vesiä > Yleiskalastusoikeudet säädetty lakiin 4

5 5 1 km

6 HE 192/2014 vp: Ennen saaliiksi päätymistä kalat ovat niin sanottuja isännättömiä esineitä, joihin kalastusoikeuden tai kalastamiseen oikeuttavan luvan haltijalla on mahdollisuus saada omistusoikeus valtauksen kaltaisella saannolla. Eli: kukaan ei omista vedessä uivia kaloja, mutta kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle pääsääntöisesti. 6

7 KL 23 Kalatalousalue Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa luettelon valtakunnallisista kalastusalan järjestöistä viideksi vuodeksi kerrallaan. Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja. ELY-keskuksen päätökset 118 kalatalousalueen rajoista tehty Ne perustetaan vuoden 2019 alussa. Vanhat kalastusalueet lakkaavat. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat mennessä kalatalousviranomaiselle hyväksyttäviksi 7

8 8 Kalastusalueet (-2018)

9 9 Kalatalousalueiden (2019-) rajat ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti (ohut viiva = vanhat rajat)

10 10 Kalatalousalueiden (2019-) rajat ja vesistöaluerajat

11 11 Ihaksi Taina

12 12 KALASTUS

13 Kaupallinen kalastus (uusi määritelmä v alusta) Kalastajat jaetaan kahteen ryhmään arvonlisäverolaissa määritellyn alv-rajan perusteella: Ryhmä 1: itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää ja Ryhmä 2: muut kaupalliset kalastajat: ryhmä 1 merialueella ryhmä 2 merialueella Yhteensä Suomenlahti: ryhmä 1 ryhmä kpl 369 kpl 1721 kpl 67 kpl (18 Kaakko, 49 Uusimaa) 219 (97 Kaakko, 122 Uusimaa) 13 Mikko Koivurinta

14 YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN KANSALLINEN VALVONTASTRATEGIA Ihaksi Taina

15 Kalastuksen valvonta ja kiintiöseuranta ELY-keskus pitää rekisteriä kaupallisista kalastajista, kalastusaluksista, saaliista, saaliin myynnistä ja ostoista Kiintiölajit: silakka, kilohaili, turska ja lohi, kiintiöt määritetään vuosittain ICESin (Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) tieteelliseen arvioon pohjaten melko monimutkaisen prosessin jälkeen Toimijakohtaiset kiintiöt uusi asia Suomessa 15

16 Saalis 1000 kg Kaupallisen kalastuksen saalis (1000 kg) Suomessa (LUKEn tietokanta) Muu Kuha Ahven Made Särki Säyne Lahna Kuore Taimen Lohi Siika Muikku Hauki Kampela Turska Kilohaili Silakka Akselin otsikko 16

17 35000 Suomenlahden kaupallisen kalastuksen saalis (1000 kg) Muu Ankerias ( , 2011-) Muikku Kirjolohi (1989-) Made Kuha Ahven Hauki Särki Säyne Lahna Kuore Taimen Lohi Siika Kampela Turska** Kilohaili Silakka

18 1000 Suomenlahden kaupallisen rannikkokalastuksen saalis (1000 kg) Muu Ankerias ( , 2011-) Muikku Kirjolohi (1989-) Made Kuha Ahven Hauki Särki Säyne Lahna Kuore Taimen Lohi Siika Kampela Turska**

19 Uuden kalastuslain myötä tulevia haasteita: KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän tuoton ja hyödyntämisen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisen turvaamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää kaupalliselle kalastajalle enintään viiden vuoden määräajaksi luvan kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen, jos: 19

20 Vapaa-ajankalastus 20 Ihaksi Taina

21 21 Vapaa-ajankalastus on yksi suosituimmista harrastuksista. Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Suomessa on vapaaajankalastajia hieman alle 1,6 miljoonaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Kalastajamäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun, mutta trendi näyttää taittuneen viime aikoina. Kalastusharrastus lisääntyy erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45- vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Nuorista aikuisista kalaan ehtii yhä harvempi. Yleisimmät kalastustavat ovat onginta, pilkkiminen ja heittovapakalastus. Verkkopyynnin osuus on vähentymässä, mutta se tuottaa kuitenkin edelleen suurimman osan saaliista.

22 Vapaa-ajankalastajat, kalastaneiden lukumäärä Muu Suomi Uusimaa, merialue Kaakkois-Suomi, merialue Vapaa-ajankalastajat, kalastaneiden lukumäärä Yhteensä Uusimaa, merialue Kaakkois-Suomi, merialue Suomenlahti % 9 % 7 % 9 % 8 % 10 % 6 % 22

23 Vapaa-ajankalastuksen saalis v Vapaa-ajankalastuksen saalis (1000kg) Suomessa v Suomen vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis n. 30 miljoonaa kg Vapaa-ajankalastuksen saalis (1000kg) Suomenlahdella v Suomenlahden vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis n. 2 miljoonaa kg

24 24 Kalastusoppaat KL 18 Alueellinen lupa kalastusopastoimintaan Kalastusmatkailun toimintaedellytysten turvaamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää koko toimialuettaan tai sen osaa koskevan luvan järjestää kalastusmatkailutilaisuuksia, joihin osallistuu enintään kuusi kalastajaa kerrallaan ja joissa harjoitetaan onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta. Lupa on haettava kirjallisesti ja se voidaan myöntää, jos kalakantojen kestävä hyödyntäminen tämän sallii. Lupa voi olla voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. ELY-lupa tällä hetkellä n. 100:lla kalastusopastoimintaa harjoittavalla taholla. Toiminta painottuu selvästi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen saaristoon

25 25 Kiitos!