Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Transkriptio

1 Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu

2 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen jokirakentamista Saimaan järvilohen tärkein lisääntymisjoki Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen vuonna 1958 vei noin 98 ha lohikalojen lisääntymisaluetta ja Kuurnan rakentaminen vastaavasti 73 ha Kaupunginkoskiin jäi vähäinen määrä lohikalojen lisääntymiseen soveltuvaa aluetta jäljelle

3 2. Pielisjoen kalasto Pielisjoen järvimäisten jokilaajentumien verkkokalastussaaliissa ainakin 13 kalalajia Rukavesi, Rahkeenvesi, Hiirenvesi, Kangasvesi Nordic-yleiskatsausverkot, kotitarvekalastajien saalis, kirjanpitokalastajien saalis Ahven, särki, hauki, kuha.

4 Nordic verkkokoekalastuksen saalis v. 2008

5 Ruokakuntien kokonaissaalis vuonna 2006

6 Kirjanpitokalastajien yhteissaalis vuonna 2009

7 3. Pielisjoelle suunniteltu lyhytaikaissäätö Lyhytaikaissäätöä käytetään suuressa mittakaavassa Kemi-,Ii-, Oulu- ja Kokemäenjoella. Pielisjoelle suunniteltu lyhytaikaissäätö verrattain lievää Kuusi virtaaman ja lyhytaikaissäädön yhdistelmää

8 Suurimmat vedenkorkeusvaihtelut eri paikoissa eri säätövaihtoehdoilla (m)

9 Suurimmat virtausnopeuden vaihtelut eri paikoissa eri säätövaihtoehdoilla (m/s)

10

11 4.1 Lyhytaikaissäädön vaikutukset eroosioon ja veden laatuun Lyhytaikaissäätö lisää uomaeroosiota ja tätä kautta veden kiintoainepitoisuutta ja sameutta Rantojen eroosio suurinta voimalaitosten alapuolella Lyhytaikaissäätö voi aiheuttaa joillakin syvyysvyöhykkeillä eroosion ja sedimentoitumisen jatkuvaa vuorottelua Lyhytaikaissäätö voi estää tai hidastaa jään muodostumista jokeen, mikä vaikuttaa veden lämpötilaan ja lisää riskiä suppotulviin

12 4.2 Lyhytaikaissäädön vaikutukset kasvillisuuteen, pohjaeläimiin ja eläinplanktoniin Vesikasvillisuus saattaa vähentyä varsinkin säännöstelyvyöhykkeessä jyrkillä rannoilla joen ulkokaarteissa Pohjan ajoittainen kuivuminen vahingollista vesisammalelle Pohjaeläimistössä lajimuutoksia ja yleistä vähenemistä Ravun poikasten menestyminen matalilla ranta-alueilla heikkenee Eläinplanktonin kulkeutuminen virran mukana pois patoaltaista saattaa lisääntyä

13 4.3 Lyhytaikaissäädön vaikutukset koskialueiden kalastoon Nopea vedenkorkeuden lasku ja pohjan jääminen kuiville haitallisinta Riski joutua esimerkiksi minkin tai lintujen saaliiksi kasvaa vedenpinnan laskiessa ja kalojen jäädessä eristyksiin Kylmässä vedessä haitat kaloille normaalia suurempia Taimen ja lohi ilmeisesti herkempiä kuin harjus Kalojen poikasvaiheet elävät yleensä matalassa vedessä ja ovat täten alttiimpia lyhytaikaissäädön vaikutuksille

14 4.4 Lyhytaikaissäädön vaikutukset patoaltaiden kalastoon Matalassa ja heikosti virtaavassa ympäristössä viihtyvät kalalajit kärsivät eniten Oulujoen patoaltaissa lyhytaikaissäädön arvioitiin haittaavan varsinkin harjuksen poikasia, joilta muutenkin puuttuu sopivaa matalan veden habitaattia Ahvenen kasvu oli Kyrön- ja Lapuanjoen lyhytaikaissäädön piiirissä olevilla jokiosuuksilla heikoin

15 5.1 Arvio Pielisjoen lyhytaikaissäädön vaikutuksista kasvillisuuteen, pohjaeläimiin ja eläinplanktoniin Negatiivinen vaikutus rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, matalien alueiden pohjaeläimistöön ja järvilaajentumien eläinplanktoniin Määrällisiä vaikutuksia vaikea arvioida Eliöyhteisön kokonaistuotanto todennäköisesti vähenee lyhytaikaissäädön myötä

16 5.2 Kalojen lisääntymisolosuhteet Kaupunginkoskissa Äärimmäisen uhanalaiseksi arvioidun järvilohen vähäinenkin lisääntyminen Kaupunginkoskissa olisi erittäin arvokasta Kaupunginkoskissa ilmenisi todennäköisesti suuria virtausnopeuden vaihteluita Melko voimakkaan lyhytaikaissäädön vaihtoehdolla (± 30 %) arvioitiin olevan merkittävästi heikentävä vaikutus järvilohen ja taimenen lisääntymisolosuhteisiin Myös harjus ja kuore kutevat Kaupunginkoskissa, kuha laajemmin jokisuualueella ja planktonsiika ilmeisesti Kuurnan alapuolella Näistä neljästä kalalajista harjuksen ja kuoreen lisääntymisolosuhteiden arvioitiin heikkenevän eniten, joskaan ei niin paljon kuin järvilohella ja taimenella.

17 5.3 Pielisjoen patoaltaiden kalakannat Lyhytaikaissäädön tyypillisesti aiheuttama veden kiintoainepitoisuuden ja sameuden lisääntyminen saattavat haitata veden laadun suhteen vaativien lohikalojen ja siian elämää Pielisjoessa Lyhytaikaissäätöön liittyvä vedenkorkeuden vaihtelu saattaa lisätä kaikkien Pielisjoen matalille alueille kutevien kalojen mädin kuolleisuutta (esim. hauki ja lahna) Matalassa vedessä viihtyvät kalat (esim. nuori made, kivisimppu) voimakkaimmin alttiina Virtapaikoissa viihtyvät kalalajit (esim. kuha, seipi, salakka) todennäköisesti häiriintyvät vähemmän kuin esimerkiksi muikku

18 Kalalaji Arvio lyhytaikaissäädön vaikutuksesta Tärkeimmät vaikutusmekanismit Järvilohi Kaupunginkoskissa mahdollisesti tapahtuva vähäinen lisääntyminen tai ainakin olosuhteet lisääntymiselle heikkenevät. Mäti- ja pienpoikasvaiheen kuolleisuus kasvavat. Siika - Pielisjoessa kutevien siikojen mädin kuolleisuus todennäköisesti lisääntyy. Veden laadun heikkeneminen. Pohjaeläinravinnon väheneminen. Made - Vedenkorkeuden vaihtelu saattaa haitata matalissa rantakivikoissa viihtyvien nuorten mateiden elämää ja pohjaeläinravinnon saatavuutta. Sedimentaation vaikutus mätimunien kuolleisuuteen. Hauki - Mädin ja pienpoikasten kuiville jääminen, kasvillisuushabitaatin väheneminen Ahven (-) Pohjaeläin- ja eläinplanktonravinnon väheneminen Lahna (-) Riski mädin jäämisestä kuivilleen. Pohjaeläinravinnon väheneminen. Muikku (-) Veden laadun heikkeneminen. Ajoittain voimakas virrannopeus. Eläinplanktonravinnon väheneminen. Harjus - Veden laadun heikkeneminen. Pohjaeläinravinnon väheneminen. Mahdollisesti pääuomassa lisääntyvien harjusten mädin ja pienpoikasten kuolleisuuden lisääntyminen Säyne (-) Veden laadun heikkeneminen ja pohjaeläinravinnon väheneminen. Kivisimppu - Kivisimpun tyypillisen elinympäristön, eli matalimman rantavyöhykkeen ajoittainen kuiville jääminen ja vaikutus saatavilla olevaan pohjaeläinravintoon Mutu - Mudun tyypillisen elinympäristön, eli matalan rantavyöhykkeen ajoittainen kuiville jääminen ja vaikutus saatavilla olevaan pohjaeläinravintoon

19 Kiitos!