Selkämeren kalasto ja kalastus

Transkriptio

1 Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari Juha Hyvärinen

2 Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden ajalta Marjut Rajasilta Aineisto koottu alunperin kalataloudellisina velvoitetarkkailuina Uudenkaupungin, Rauman, Olkiluodon ja Porin edustan merialueelta. Tarkasteltu lajien esiintymistä ja kalakantojen tilan muutoksia. Menetelminä mm. verkkokoekalastukset ja saalistilastot. Aivan viime vuosilta tiedot puuttuvat.

3 Uudenkaupungin merialue Rikin Kalaseura ry:n vuosittaiset koekalastukset Hankosaaren lähivesissä vv. 1978

4 Koekalastusten yksikkösaaliit (g/verkko/koenta) Ahven Turska 7 Kuha Hauki Kampela Made Säyne Lahna Särki Meritaimen Kuore Siika

5 Rauman edustan merialue Verkkokoekalastuksia vuosina 1972, 26 ja 29

6 Eri kalalajien osuus verkkokoekalastusten saaliissa (% saaliin painosta) vuosina 1972 ja 26 Rauman edustan merialueella. (kaikkien kalastettujen tutkimuspisteitten keskiarvo). Lähteet: Oy Keskuslaboratorio (1972), Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (Holsti 26) Laji Ahven Särki Kiiski Hauki Kuha Silakka Lahna Pasuri Seipi Salakka Kuore Säyne Kampela Kivinilkka Siika Meritaimen 1972 % %

7 Rauman edustan merialue turska hävinnyt 199luvun puolivälissä Turska (ammattikalastus) 5 Turska (kotitarve ja virkistyskalastus) Kokonaissaalis kg Kg/rk Kg/rk Koksaalis Kok.saalis kg

8 Rauman edustan saaliskirjanpito Kampela lähes hävinnyt 2luvun alussa Meritaimen ja siika vähentyneet Kg/pyydys/vrk Siika Meritaimen Kampela

9 Olkiluodon merialue Koekalastuksia verkkosarjalla vuodesta 1974 alkaen (3 v. välein) vv kalastukset 1 pisteellä; v:sta 1986 alkaen alueet yhdistetty (I, II ja III)

10 Koekalastusten yksikkösaaliit alueella III (Nurmeksen länsipuoli; kuvaa jokseenkin luonnontilaista Selkämerta Ahvenkanta voimistunut Kampela vähentynyt Särki mahdollisesti lisääntynyt, kiiski vähentynyt (?) Ahven Särki g/verkko kpl/verkko Kampela g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko Kiiski 8 g/verkko kpl/verkko Pylväs = g/verkko; viiva = kpl/verkko

11 Pasurikanta kasvanut voimakkaasti Olkiluodonvedellä Kuhakanta alkanut kasvaa Olkiluodonvedellä 199 luvun alussa, tämän jälkeen myös ulommilla merialueilla (A II ja AIII) Pasuri A I A II A III Kuha g/verkko kpl/verkko g/verkko

12 Porin Pihlavanlahti (Porinlahti) Koekalastussaaliin lajikoostumus (% saaliin kokonaispainosta) eri vuosina. Vv ja 1988 kalastettu rysällä, v. 27 Nordic yleiskatsausverkoilla. Lähde: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen raportit Särki, ahven, kiiski ja salakka valtalajeja kaikkina vuosina

13 Yksikkösaaliit (g/pyydysvrk) harvoilla verkoilla (416 mm) Porin Pihlavanlahdella vuosina (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) 4 6 G/pyydysvrk Ahven Kuha G/pyydysvrk Särki Toutain Vuosi Vuosi G/pyydysvrk Vuosi Hauki Made G/pyydysvrk Vuosi Lahna Säyne

14 Runsauden muutokset kalataloustarkkailuaineiston perusteella. (+)= kanta voimistunut; ()= kanta heikentynyt; ()= pysynyt ennallaan; (?)= ei tietoja/arvio epävarma; Huom. Aivan viimevuosilta ei ole tietoja Ahven Kuha Kiiski Särki Säyne Lahna Hauki Turska Kampela Kuore Made Siika U:ki ? + Rauma ?? Olkiluoto ???????? Pori ? +? +? +

15 Rannikkokalastuksen saaliit on koettu poikkeuksellisen kehnoiksi Saalistilastot eivät näytä aivan samaa Laajasti koko rannikon asia Kestänyt vuosia Lajeittain osaselityksiä Kokonaiskuva hieman epäselvä Suunta parempaan?

16 Kalaston ja saaliiden muutos 197luvulta alkaen Ilmastollisista syistä Selkämeri on nyt aiempaa vähäsuolaisempi, lämpimämpi ja rehevämpi. Kehitys pitkällä aikavälillä oletettavasti jatkuu samaan suuntaan. Kalasto on muuttunut petokalavaltaisesta planktoninsyöjiksi

17 Selkämeren suolaisuus on vähentynytv Suolapitoisuus eteläisen Selkämeren ulapalla (SR5)

18 Suolapitoisuuden aleneminen muutti meriympärist ristöä ja kalaston rakenteen Turskat hävisivät ja lopulta vähenivät kampelatkin Eläinplanktonlajisto muuttui ravintoarvo silakoille väheni Ulapan planktonsyöjien ravintokilpailu Mikä romahdutti taimenistutusten tuloksellisuuden? Suolapitoisuus hieman nousi kalasto seuraa; kampela, turska Härkäsimppu palaa?

19 Itämeren turskakanta kasvussa havaintoja myös s Selkämerelt mereltä Onko vain sattumaa, että turskia saadaan lahdista? Kalat sieltä missä kalastetaan?

20 Rehevöityminen, lämpeneminen l ja meriveden makeutuminen suosivat särkikalojas Runsastuttuaan särki näyttää taas hieman taantuneen kannan kehitys on epäyhtenäistä. Pikkulahnoja on paikoin ollut kiusaksi asti, isoillakaan ei oikein ole kysyntää

21 Lämpenemisen hyötyji tyjiä kuha, ahven Lämpiminä kesinä vahvat vuosiluokat 1997, 1999, 22, 23 tämän jälkeen ei huippuonnistumisia.

22 Ilmastonmuutos ei ole vielä muutoksen tekijöistä merkittävin Kalakatoja ollut ennenkin: 19 luvun alussa, lukujen vaihteessa. Sekä kalastossa että kalastuksessa on tapahtunut valtava muutos 198luvulta tähän päivään. Yhtenä muutoksen ajurina ilmastolliset tekijät, mutta on paljon muutakin : hylkeet, kannattavuus, kalastuksen säätely... Ilmastonmuutos viittaa enimmäkseen epäsuotuisaksi koetun kehityksen jatkumiseen pitkällä aikavälillä.

23 Harmaahylje ja merimetso Harmaahylkeet vaikeuttavat verkkokalastusta ja muuttavat kalojen käyttäytymistä Häirikköhylkeiden poistaminen vaikeaa ja merimetsojen lisääntymistuloksen heikentäminen hankalaa. Hallikannan kasvu taittui? Merimetsoja koettelevat kovat talvet

24 Amerikankampamaneetti ei uhkaakaan Selkämerta ja sen silakoita Väärä hälytys. Kyseessä onkin harmiton lähilaji, arktinen kampamaneetti. Hyytelöplankton vaanii sittenkin? Vieraslajeja riittää: Amerikansukasjalkainen, Kaspianmassiainen, Cercopagispetovesikirppu, valekirjosimpukka.., Tulossa: Mustakitatokko, hopearuutana, liejutaskurapu?

25 Ammattikalastus on vähentynyt v vapaaajan ajan kalastus muuttunut Selkämeri on Suomen tärkein silakanpyyntialue. Rannikon ammattikalastajien määrä on vähentynyt ja väheneminen näyttää jatkuvan. Syynä hylkeet, huono kannattavuus, kalastuksen säätely. Rannikkokalastus on siirtynyt avomeren syrjästä rantavesiin. Ajoverkkokalastus kiellettiin. Vapaaajan kalastus kotitarvepyyntinä verkoilla vähenee, uusien ikäluokkien myötä siirtymää elämys ja vapakalastukseen.

26