FORTUM POWER AND HEAT OY

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU 16X FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

2

3 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Iijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Iso-Pyhäntäjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Hyrynjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Mikitänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Luvan- ja Niemelänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Vuokkijärvi... 46

4 4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kiantajärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Ammattikalastus Kalastustiedustelun kokonaistulokset Vertailu aiempiin tuloksiin SOTKAMON REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Ammattikalastus Kotitarve- ja ammattikalastajien kokonaissaalis Vertailu aiempiin tuloksiin KALAKANTANÄYTTEET Aineisto ja menetelmät Sotkamon reitti Ontojärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Iijärvi Kasvun vertailu eri vesistöissä SÄHKÖKOEKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset SIIKA- JA TAIMENISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS Siikaistutusten tuloksellisuus Taimenistutusten tuloksellisuus ERILLISSELVITYKSET Taimenen merkintätutkimukset Luvan reitin siikanäytteet SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA Kalastus

5 10.2 Kalasto Sotkamon reitillä Kalasto Hyrynsalmen reitillä ARVIO KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEISTA TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä v Liite 6 Kalastustiedustelukaavake Sotkamon reitillä Liite 7 Kalastustiedustelun perustulostus Sotkamon reitillä v Liite 8 Sähkökoekalastuskohteet Liite 9 Sähkökoekalastustulokset v Liite 10 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 11 Taimenen merkintätulokset (Fortum) Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com

6

7 1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille (Pöyry Finland Oy 2012a) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt kirjeellään Dnro 537/ Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään yhteenveto tarkkailun tuloksista vuosilta Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta (Pöyry Finland Oy 2011). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin vesistöistä pääosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi (Syke, Vesienhoidon karttapalvelu ). Lentua ja sen yläpuoliset järvet on luokiteltu erinomaiseen ekologiseen tilaan. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 8,0 %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin vesistöistä pääosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi (Syke, Vesienhoidon karttapalvelu ). Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on toden-

8 näköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 2009 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2015 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Vastaavat liitetiedostot vuosilta on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 40 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 2007 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin mm. Ennen vuotta 2006 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta sekä kuvalliset esitykset 2000-luvulta. Vuosien numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 2011 ja vuosilta raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 2005a sekä Pöyry Environment Oy 2006 ja Tiedot vuosilta ovat raporteista Voimalohi Oy 2001, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2002 ja 2004 sekä Kantojärvi Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v Kirjanpitoalue Tavoite Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Yhteensä* Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Yhteensä *osa kalastaa kahdella alueella

9 3.1 Sotkamon reitti Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# pääasiassa mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 55 %, lahnaa 23 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis v oli keskimäärin 920 kg. Ontojärvellä on ollut joinakin vuosina yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal , , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,0-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut haukija ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä on kokeiltu ja saaliiksi on saatu useana vuotena vain muutamia yksilöitä. V ja 2015 muikkua pyydettiin vähän enemmän, mutta yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta. Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin yleisesti vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2000-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2000-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 0,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla kuitenkin keskimäärin pienempi kuin aiemmin. Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2000-luvun alussa tasolle 0,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 1).

10 4 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII # mm Verkot VII-X # mm XI-XII VII-XII Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-X Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VII-X # mm

11 KUHA Verkot # mm g/pkk HAUKI Verkot # mm 300 g/pkk SIIKA Verkot # mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

12 3.1.2 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm). Siikaverkkoja ei käytetty ollenkaan ja muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v myös yhdellä isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta v niillä kalastettiin runsaasti myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 39 %, lahnaa 22 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 222 kg. 6 Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen g/pkk; vuoden 2013 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta ja pyynnin ajoittumisesta käytännössä talveen. Madetta saatiin kevättalvella vähän-kohtalaisesti eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 40 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4,0 kg ja kuhaa vaihtelevasti eli 0,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalastajat kommentoivat myös muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,3-0,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v asti hyvä eli keskimäärin tasoa 2 kg/kkr tai enemmän, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 2010-luvulla (kuva 2).

13 Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-IX Isorysä V-X Vetouistelu V-VIII Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # mm kpl

14 KUHA Verkot # mm 8 g/pkk HAUKI Verkot # mm g/pkk SIIKA Verkot # mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

15 3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti mm. siikaa. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 48 %, lahnaa 29 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 106 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli haukea g/pkk ja lahnaa g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 100 g/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle 0,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2000-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli alle 0,3 kg/pkk, ja se on alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9).

16 Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII

17 KUHA Verkot # mm 11 g/pkk HAUKI Verkot # mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 10). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# mm). Kesällä 2014 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien keskimääräisestä saaliista

18 kuhaa oli 57 %, haukea 19 % ja lahnaa 16 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 215 kg. 12 Taulukko 10 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 60 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# mm) kalastettiin vähän vain v , ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 120 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 1,7-11,9 kg ja hauen 1,1-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla kohtalainen eli yleensä tasoa 0,6-0,9 kg/pkk. V kuhan yksikkösaalis oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4); viime vuosina yksikkösaalis on ollut keskimääräistä pienempi. Hauen verkkoyksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle 0,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni eli tasoa g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.

19 13 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX # mm Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Isorysä V-IX Vetouistelu V-IX

20 800 HAUKI Verkot # mm g/pkk KUHA Verkot # mm g/pkk SIIKA Verkot # mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva Kiantajärven verkkopyynnin (# mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

21 3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 20 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 173 kg. 15 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 100 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# mm) kalastettiin vain vähän v , ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pienikohtalainen eli g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 1,8-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin muutamina vuosina, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen (taulukko 14). Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä kommentoi yksi kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla, ja se on vakiintunut 2010-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2000-luvulla, ja se on ollut 2010-luvulla erittäin hyvä eli yleensä tasoa 3-5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). V kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-10 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä tasoa 0,2-0,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5). Viime vuosina yksikkösaalis on kuitenkin ollut keskimääräistä pienempi.

22 16 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X # mm Verkot V-IX # mm Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Isorysä VI Katiskat V-VIII Vetouistelu V-X Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot IX-X kpl

23 g/pkk HAUKI Verkot # mm g/pkk KUHA Verkot # mm KUHA Isorysä g/pkk KUHA Vapakalastus g/kkr Kuva Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

24 3.2 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä Kalastus harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm) painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v muikku, kuha, siika, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista (ilman troolisaalista) muikkua oli 47 %, kuhaa 16 %, siikaa 10 % ja haukea sekä madetta molempia 8 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3739 kg. Kiantajärvellä on ollut v kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti ( pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla g/pkk ja hauella g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,6 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli g kalastuskertaa kohden ja järvilohta vähän eli g kalastuskertaa kohden (taulukko 16). Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2010 ja muikkua saatiin v kohtalaisesti-hyvin eli kg vetokertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja kuhan ohella. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoil-

25 la (# mm) on ollut 2000-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa 0,2-0,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa 0,1-0,3 kg/pkk (kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäinen v lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2000-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis oli v asti varsin hyvä eli yli 1,0 kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pieni-kohtalainen eli tasoa 0,4-0,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 2010-luvulla kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 2010-luvulla kohtalaisen hyvä eli keskimäärin tasoa 270 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2000-luvulla tasolta alle 0,1 kg/pkk tasolle 0,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni ollen yleensä tasoa 0,1 kg/pkk (kuva 7). 19

26 20 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Katiskat II-III V-VIII Vetouistelu VI-X

27 Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X Isorysät V-IX Nuotta II-IV Trooli V-X

28 SIIKA Verkot # mm g/pkk SIIKA Verkot # mm g/pkk SIIKA Isorysät 15 kg/pkk TAIMEN Vapakalastus g/kkr Kuva Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

29 g/pkk MUIKKU Muikkuverkot MUIKKU Isorysät kg/pkk KUHA Verkot # mm g/pkk HAUKI Verkot # mm g/pkk Kuva Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

30 3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# mm), katiskoilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, ahven, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa ja särkeä sekä hiukan säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista ahventa oli 33 %, kuhaa 30 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2278 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 24 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti ( pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 100 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# mm) pyydettiin joinakin vuosina vähän ja siikaa saatiin niillä vähän eli g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 4,3-8,3 kg ja haukea 4,6-6,0 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis katiskoilla oli keskimäärin 4,5 t vuodessa (vaihteluväli 1,3-6,3 t) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa 0,2-0,7 kg/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Muikkukannan arvioitin olleen kateissa jo 8 vuotta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle 0,4-0,5 kg/pkk ja 2010-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa 0,3-0,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 20 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 100 g/pkk. Vuoden 2010 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2000-luvulla, ja se on ollut 2010-luvulla erittäin hyvä eli yleensä tasoa 4-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).

31 25 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Säyne Särki Verkot V-IX # mm Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-IX

32 KUHA Verkot # mm 26 g/pkk HAUKI Verkot # mm g/pkk SIIKA Verkot # mm g/pkk SIIKA Verkot # mm g/pkk Kuva Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

33 KUHA Vapakalastus g/kkr Kuva Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 20). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# mm). Muikkuverkoilla kalastettiin melko vähän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha ja hauki (taulukko 20). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 64 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 301 kg. Taulukko 20 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella g/pkk ja muilla kalalajeilla yleensä alle 100 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# mm) siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli g/pkk; vuoden 2012 keskimääräsitä parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 3,5-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2000-luvun alkupuolella hyväksi eli lähelle tasoa 1 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,7