Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely"

Transkriptio

1 Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari Hannu Kiviranta

2 EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden lisäämiseksi ruuan vierasainelainsäädäntöön alkoi

3 Enimmäismäärät dioksiineille ja PCB-yhdisteille Scientific Co-operation Task 3..5 (SCOOP) Raja-arvo dioksiineille - Suomelle ja Ruotsille väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan Itämeren alueen kalaa Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB-yhdisteille - 6 Suomen ja Ruotsin väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja jatkui Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB- sekä indikaattori-pcbyhdisteille - 1 Suomelle ja Ruotsille toistaiseksi voimassa oleva lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja

4 Voimassaolevat kalaa koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden enimmäismäärät Elintarvike Enimmäismäärä tuorepainossa PCDD/F PCDD/F+PCB Indikaattori-PCB pg TEQ/g ng/g Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 6,5 75 Komission asetus (EY) N:o 1881/6 ja sen muutos EU/159/11 As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi tavoitteena leikata markkinoilta elintarvikkeista pois kontaminoituneet EI terveysperustainen

5 Miksi EU-KALAT III-hanke? A) Suomen on osoitettava uusin ja säännöllisin tutkimuksin, että poikkeusluvan tarve on olemassa B) Itämeren alueen kalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien seurantavelvoite annettu 15 C) PBDE-yhdisteiden seurantavelvoite annettu 1 D) Kansalaisille pitää tarjota ajanmukaista tietoa kalojen haittaaineiden pitoisuuksista ja niiden muutoksista sekä heitä on informoitava kalansyöntirajoituksista E) Auttaa priorisoimaan elintarvikevalvontaa F) Luo pohjaa täsmentämään kalansyöntisuosituksia

6 Kotimaisen kalan käyttö vähentynyt Suomen valkuaisaineomavaraisuus? - Kotimaisen kalajauhon valmistus voisi lisätä eläinperäisen valkuaisen omavaraisuutta % (Setälä et al. 15)

7 Miksi EU-KALAT III-hanke, uutta näkökulmaa G) Edistää ja ohjaa kotimaisten kalavarantojen hyödyntämistä, lisää työllisyyttä H) Vahvistaa kalan ja rehun vientimarkkinointia I) Edistää virkistyskalastusta ja kalastusmatkailua J) Edistää hoitokalastuksessa saatavan saaliin hyödyntämistä elintarvike- ja rehukäytössä K) Tuottaa arvokasta taustatietoa kalan hyödyntämiseksi rehuntuotannossa L) Lisää yhteistyötä elintarvikevalvonnan ja merenhoidon seurantavelvoitteiden toteuttamisessa

8 Kaloista mitataan 115 puulatusta kalanäytteestä (15 kpl järvialueelta): PCDD/F, PCB, PBDE, PFAS, raskasmetallit Merialueilta: - Silakka - Lohi - Kilohaili - Ahven - Hauki - Kuha - Siika - Made - Lahna - Nahkiainen - Särki - Kuore - Muikku Järvialueilta: - Hauki - Kuha - Siika - Särki - Muikku Kalataloudellisesti merkittävät lajit Suomalaiset pääsääntöisesti kuluttavat Säilytetään aikasarjat EU-kalat I & II hankkeiden suhteen

9 Viestintä hankkeesta Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä, edustus viranomaiset, kalatalouselinkeino, ammattikalastajat Aloitusseminaari sidosryhmille, kuullaan tiedonhyödyntäjiä Osallistuvien tahojen internetsivut, Twitter (#eukalat3) VNK esittelyvideo, sininen biotalous + kalat Tuloksista tiedotetaan matkan varrella Loppuseminaari Julkaiseminen sekä kalastusalan ammattijulkaisuissa, seminaareissa ja tieteellisissä julkaisuissa Sidosryhmien toivotaan olevan aktiivisessa vuorovaikutuksessa

10 Hankkeen kohderyhmät Kalastuselinkeino Elintarvike- ja rehuteollisuus Kalastusmatkailu ja virkistyskalastus Kansalaiset Elintarvikevalvonta Ympäristöhallinto, yhteistyö merenhoidonseurannan kanssa Kansainväliset ja erityisesti pohjoismaiset viranomaisyhteistyökumppanit elintarvike- ja ympäristöalalla, kansainvälinen tiedeyhteisö EU: poikkeusluvan edellytykset

11 Oppia edellisistä hankkeista

12 Yhteenveto PCDD/F ja PCB, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= KASVATETUT KALAT Kirjolohi, Nieriä, n=1 Siika, KASVATETUT KALAT Kirjolohi, WHO 5 TEQ PCDD/F Nieriä, n=1 WHO 5 TEQ PCDD/F+PCB Siika, pg/g tp Indikaattori-PCB ng/g tp

13 Yhteenveto PBDE ja PFAS, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= ITÄMEREN KALAT Silakka, Lohi, n=9 Muikku, Ahven, Hauki, Kuha, n=6 Made, n=1 Siika, n=7 JÄRVIKALAT Ahven, n= KASVATETUT KALAT Kirjolohi, PFOS Siika, ng/g tp ITÄMEREN KALAT Lohi, n=9 Ahven, n=6 Kuha, n=6 Made, n=1 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, Nieriä, n=1 Siika, PBDEs (sis. 9) PBDEs (ilman 9) Turska, JÄRVIKALAT Ahven, OT ng/g tp ng/g tp 13/19

14 Dioksiinien, PCB- ja PBDEyhdisteiden pitoisuudet kalassa ovat vähentyneet silakka indikoi

15 Yksilötasolla voi olla isoa vaihtelua Silakka, yksilönäytteet pg/g tp 1 ng/g tp Ikä, v WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ Ikä, v Indikaattori-PCB 5 ng/g tp Ikä, v PBDEs (ilman 9) PBDEs (sis. 9) 15/19

16 Tärkeä mitata usealta merialueelta esim. lohi pg/g tp Ikä, v ng/g tp Ikä, v ng/g tp A B - C D E n=1 F A B - C D E n=1 F A B - C D E n=1 WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ pg/g, v Indikaattori-PCB Lohien WHO PCDD/F -TEQ-pitoisuudet ja iät merialueittain EU:n raja-arvo ikä Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri eteläinen Itämeri PBDEs (ilman 9) PBDEs ( EU-KALAT I-hanke Vesiparlamentti, Tornio

17 Silakan pitoisuuksien aluevaihtelut pg/g tp A n= B C D E F Ikä, v ng/g tp A n= B C D E F Ikä, v WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ Indikaattori-PCB ng/g tp 3 6 Ikä, v ng/g tp 3 6 Ikä, v 1 1 A n= B C D E F A - B - C D - E - F - PBDEs (ilman 9) PBDEs (sis. 9) PFOS 17/19

18 Paikalliset vaihtelut pitoisuuksissa PFC-yhdisteet ng/g tp 5 ng/g tp Ahven Ikä, v v 1 1 A n=1 A - B - B - C n=1 PFOS D D -n=1 E - EF n=1 - F n=1 Isot joet toimivat lähteinä Itämereen Kotitalous versus teollisuus päästöt?

19 Raskasmetalleja kertyy kalalajeihin eri tavalla raja-arvo/hauki/eu raja-arvo/eu lyijy kadmium elohopea arseeni kampela hauki ahven kuha made siika kilohaili n= n=6 lohi silakka n=1,,,6,8 1 1, Kuva 8. Suomenlahti, kaikki kalat ja maksimi (mg/kg tuorepainoa kohti). E-R. Venäläinen et al. Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/

20 Oppi viestinnällisestä haasteesta: Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön

21 Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I

22 Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC

23 Entä jos syön kalaa, ja ylitän enimmäissaannin? Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset pg/kg

24 Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot sisältävät Turvakertoimet 1 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin TDI Yksilölliset erot 1 Lajien ero 1 NO(A)EL Annos

25 Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden riskinarviointi EU:ssa Tehnyt EU-SCF 1 Perustuu eläinkokeisiin, kriittisen sikiönkehityskauden vaikutuksiin Kriittinen vaikutus rotan siittiötuotantoon seksuaaliseen käyttäytymiseen Turvakerroin, 1 katsottu riittäväksi Asetettu TWI (Tolerable Weekly Intake) 1 pg TEQ/kg rp eli siedettävä päivittäinen saanti TDI = pg TEQ/kg rp

26 KIITOS!

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023

Lisätiedot

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004 Elintarvikeviraston julkaisuja 1/24 Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet EU-KALAT A. Hallikainen

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Lastenruokien vierasaineet

Lastenruokien vierasaineet Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT

Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004 Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT E-R. Venäläinen A. Hallikainen R. Parmanne P. J. Vuorinen Helsinki 2004 2 Kuvailulehti Julkaisija

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 18. elokuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak.

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet

Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet RISKin seminaari, Evira Päivi Ruokojärvi, THL 15.4.2013 Projektiryhmä, Evira Anniina Holma-Suutari, väitöskirjan tekijä, Oulun

Lisätiedot

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Evira riisikakkujen arseenista: ei todellakaan ole aihetta paniikkiin (yle.fi 29.9.2015)

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta

Lisätiedot

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät 2.-3.11.216, Sokos Hotel Ilves, Tampere Mitä ovat PFAS-yhdisteet? Ryhmä 1 Ryhmä 3 Ryhmä 2 PFAS

Lisätiedot

Eviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat

Eviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat Eviran ohje 16031/1 Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat Sivu/sivut 1 / 6 Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Elintarvikelainsäädännön kuulumisia Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Tulevia muutoksia Kansallisen lainsäädännön muutoksia Elintarvikelaki (23/2006) Ns. laitosasetus (37/EEO/2006) Ns. alkutuotantoasetus

Lisätiedot

Kalaa kahdesti viikossa

Kalaa kahdesti viikossa Tietopaketti kalasta Kalaa kahdesti viikossa vaihdellen eri kalalajeja Kalaa kahdesti viikossa Kala on terveellistä ravintoa ja valinnanvaraa on tarjolla yllin kyllin V altion ravitsemusneuvottelukunnan

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita

Lisätiedot

Pysyvät orgaaniset yhdisteet Suomen ympäristössä. Päivi Munne Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus

Pysyvät orgaaniset yhdisteet Suomen ympäristössä. Päivi Munne Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava) L 321/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2375/2001, annettu 29 päivänä marraskuuta 2001, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta

Lisätiedot

Muistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ

Muistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ Muistio 4.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Riskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Riskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Riskinarviointi 2011 2005 2001 10v Evirassa Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Riskinarvioinnin historiaa MMM teki v. 2000

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä

Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä Ympäristön kemikalisoituminen HY luentosarja 27.10.2015 Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet 27.10.2015 Taustaa

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus Kasvinsuojeluaineet ja niiden jäämät Kasvinsuojeluaineita käytetään tarkoituksella

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa

OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa Erikoistutkija Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskus Haitallisten aineiden yksikkö EU-kalat II Marina Congress Center Helsinki 27.5.2011 Organotinojen

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Terveydeksi kalaa Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Kala on pohjoisen ruokakulttuurin helmi Kala on pohjoisen ruokakulttuurin aarre ja terveellisen ravitsemuksen korvaamaton osa. Villiä tai

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman

Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ruoka Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ravintomme sisältää pieninä pitoisuuksina erilaisia

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto 2.7.2013 Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto Ammattikeittiökyselyä tehtäessä osoiterekisterilähteeksi valittiin Taloustutkimus Oy:n ylläpitämä Horecarekisteri vuodelta 2011 (uudempaa

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp Taulukko 15. Kierros 3 Jormasjärvi Jormasjärvi hauki 0,026 0,74 0,036

Lisätiedot

kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos

kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos PCB- ja PCDD/F-yhdisteiden kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen Jyväskyl skylän yliopisto bio- ja ympärist ristötieteidentieteiden laitos juhakar@bytl.jyu.fi 15.11.27 DIOXMODE-hanke Itämeren tutkimusohjelmassa

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

KEHRÄ- miniristeily

KEHRÄ- miniristeily Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily 9.2.2011 Jari Raitaniemi, RKTL Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina 1996-2010 Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA Kommenttipuheenvuoro kehittämispäällikkö Taina Nystén, SYKE/KTK ohjelmaseminaari 10.6.2015 Yhteistyötä ja haasteita Kiitos kutsusta mukaan RISKYyn

Lisätiedot