Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Transkriptio

1 Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos Luonnonvarakeskus

2 Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis (tonnia) Turska** Kampela Siika 4000 Lohi Taimen Kuore 3000 Lahna Säyne Särki 2000 Hauki Ahven Kuha 1000 Made Luonnonvarakeskus

3 Kemijokisuulla vuosina ruiskuvärjättyjen siikojen saalisjakautuma eri merialueilla Istutuspaikka Perämeri 17 % Pohjoisen alueen vaellussiiat käyvät Ahvenanmaalla 7 % 32 % Selkämeri Saaristomeri 38 % 6 %

4 Saalis kg Keskipaino kg TORNIONJOEN SIIKASAALIIT 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Suomen puolen Kukkolankosken siikasaalis ja kalojen keskipaino 0 0 Ruotsin puolen siikasaalis Tornionjoesta (Kukkolankosken ja Matkakosken lipposaalis, Karungin kullesaalis

5 Istutettujen siikojen määrä Selkämeren verkkovrk Mistä Tornionjoen saaliskehitys johtuu? y = -26,99x R² = 0,3591 Hylkeet ja merimetsot r= Lipposaalis kg Siikasaalis kpl Luonnonvarakeskus

6 Paitsi saaliin pienentyminen ja kalojen keskikoon lasku myös siikojen nousuajankohta on myöhentynyt kuukaudella 30 vuodessa. Kukkolankosken päivittäisten lipposaaliiden keskiarvot ja Kuva Markku Vaaraniemi

7 Tornionjoen kesäsiikaprojekti Kolmevuotinen suomalais-ruotsalainen hanke, kokonaisarvo 1,3 miljoonaa euroa - EU on pääasiallinen rahoittaja (65%), 20% Lapin liitolta ja Norrbottenin läänin hallitukselta sekä 15% paikallisilta toimijoilta (alajuoksun kalastuskuntia, kyläyhdistyksiä, Tornion ja Haaparannan kaupunki) - Jakautuu kulttuuri- ja perinneosioon (0,85 milj.) ja tutkimusosioon (0,44 milj.) - Tutkimusosiossa toteuttajina Luke, Norrbottenin lääninhallitus ja Tornedals Folkhögskola Kuva: Jaakko Heikkilä Luonnonvarakeskus

8 Siikojen telemetriamerkinnät Kukkolankoskella 2016 ja 2017 Tavoitteena määrittää siikojen nousualue ja tärkeimmät kutualueet ja pohjatyypit, missä siiat kutevat Luonnonvarakeskus

9 kalaa Kalat levittäytyivät Matkakosken ja Jokisuun väliselle alueelle, neljä katosi merelle kalaa Kaikki laskeutuivat merkintäpaikan alapuolelle 8 kalaa vaelsi mereen, osa heti merkinnän jälkeen, osa kudun jälkeen

10 T-ankkurimerkinnät Siian merkittiin Suomen puolella Kukkolankosken alaosalla. Yhteensä 1230 siikaa merkittiin 2016 ja Merkkipalautusten perusteella arvioidaan tärkeimmät kalastusalueet.

11 Merkkipalautusten jakautuminen: 2016 merkityistä palautuksia on tullut 19%, 2017 merkityistä 7% Palautuksista liki kaikki on tullut joesta merkintävuonna, vain 4 kpl on tullut mereltä 1977 samalla paikalla tehdyissä Carlinmerkinnöissä palautus-% oli 20 ja liki puolet niistä tuli mereltä. Merkintäpaikka Luonnonvarakeskus

12 Luontaisen poikastuoton arviointi Keväällä 2017 istutettiin 1.44 milj. vastakuoriutunutta siianpoikasta, mitkä oli merkitty pitämällä niitä alitsariiniliuoksessa ennen istutusta. Istutuksia jatketaan keväällä Luonnonvarakeskus

13 Poikasia etsitään lippoamalla istutuspaikan alapuolisilta alueilta molemmin puolin jokea 2017 noin >10% on ollut istutettuja, loput luonnossa syntyneitä

14 Poikasia pyydetään kesäkuun puolivälin jälkeen heinäkuun alkuun smolttiruuvilla Kivirannalla. Poikasten päävaellus alkaa veden lämmetessä 15 C asteeseen ja niiden pituus on silloin noin 30 mm

15 Tornionjoen lipposaaliiseen on ilmestynyt viimeisen 10 vuoden aikana pieniä (<30 cm) siikoja. Siikojen otoliittien alkuaineanalyysi vuonna 2016 osoitti, etteivät pienet siiat käy syönnösvaelluksellaan niin etelässä kuin isommat (35-40 cm) yksilöt. Keski-ikä vuotta Keskipituus cm S.D. pituus Siivilähampaita S.D. siiviläh. Uros PIENI (n=15) Uros ISO (n=15) Naaras ISO (n=15)

16 Talvella siian mädin eloonjääntiä testattiin sumputtamalla sitä Tornionjoella Haluttiin tietää, löytyisikö Koe lopetettiin talviaikaisista huhtikuussa, jolloin mätilevyt otettiin joesta ja elävät olosuhteista syitä, mitkä jyvät selittäisivät laskettiin heikentyneitä saaliita. Tornionjoki Sumputukset 68% aloitettiin lokakuulla. Perhonjoki 39% Kokemäenjoki 61% Keminmaa kalanviljelylaitos 69%

17 LISÄTUTKIMUKSIA: Radiomerkittyjen siikojen kutuajan sijainnin perusteella on potentiaalisia kutualueita kartoitettu viistokaikuluotauksella. Mätipumppauksella on tarkoitus etsiä kartoitetuilta pohjilta mätiä ja sen perustella arvioida mahdollisia lisääntymistä haittaavia tekijöitä (esim. liettyminen, rehevöityminen) Mätipumppaukset pitäisi tehdä pian kudun jälkeen, koska kevättalvella mädin löytyminen on erittäin vaikeaa korkean kuolleisuuden takia.

18 Tutkimusten tavoitteena on turvata Tornionjoen kesäsiikakannan säilyminen ja mahdollistaa pitkän perinteisen kalastusmuodon ja omaleimaisen kulttuurin jatkuminen jokivarressa. Aikoinaan kalastus oli keskeinen ruuan lähde maanviljelyn ohessa ja yksi keskeinen syy asutuksen muodostumiselle jokivarteen. Nykyisin se on paikallisia yhdistävä tekijä ja elämyksen lähde matkailijoille. Markku Vaaraniemen sanoin varrassiika on maailman parasta herkkua, koska se käy merellä kasvamassa ja joessa kutemassa ja semmoista siikaa ei ole missään muualla. Kuva: Jaakko Heikkilä

19 Hyvät tarinat siirtyvät perintönä jälkipolville Hyvät tarinat eivät synny ilman hyviä asioita ja osaavia ihmisiä.

20 Hyviä tarinoita mahtuu satavuotiseen Suomeen paljon. Yksi niistä, yksi parhaista, on Suomen Kalakirjasto. Kiitos!