TOIMINTAKÄSIKIRJA TKK SOVELLETUN MEKANIIKAN LAITOS
|
|
- Arttu Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTAKÄSIKIRJA TKK SOVELLETUN MEKANIIKAN LAITOS Versiohallinta Versio Laati Selitys Hyväksyntä 0.3 O Saarela, Käsikirjan 1. koonti T Brander 0.4 O Saarela Päivitetty kohta 2.3, lisäksi laajennetun johtoryhmän palaverissa sovittuja pieniä korjauksia 1.0 T Brander Alueiden joulukuussa 2008 pitämien katselmusten mukaiset täydennykset ja muutokset pääasiassa liitteeseen 2. O Saarela O Saarela Päivitetty henkilöstö ja opetustarjonta, lisätty alueen esimiehen ja ryhmän vetäjän tehtävät O Saarela Sisällysluettelo 1. Johdanto Laitoksen esittely Toiminta ajatus Strategia ja toimintasuunnitelma Organisaatio Laitoksen toiminnan kuvaus Ydintoiminnot Tukitoiminnot Laatu Laatuorganisaatio Näkemys laadusta ja laatutavoitteet Mittarit Palaute ja sen hyödyntäminen Toiminnan arviointi Liite 1: Vastuuhenkilöiden, toimikuntien ja työryhmien tehtävät Liite 2: Laitoksen vastuuhenkilöt sekä alueiden koordinaatioryhmien ja neuvottelukuntien sekä työryhmien ja toimikuntien jäsenet Liite 3: Voimassa olevat toimintaohjeet Liite 4: Hallinnollisten tukipalvelujen tehtävät ja tekijät Toimintakäsikirja Sivu 1/23
2 1. Johdanto Teknillinen korkeakoulu (TKK) on organisoitu alkaen 4 tiedekuntaan ja tiedekunnat yhteensä 25 laitokseen. Organisaatioon kuuluu lisäksi erillislaitoksia ja hallintoosasto. Yksi neljästä tiedekunnasta on Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin (IA) tiedekunta, johon kuuluu 7 laitosta ja kaksi erillisyksikköä. Laitoksista yksi on Sovelletun mekaniikan laitos (SoM). Tämä käsikirja määrittelee Sovelletun mekaniikan laitoksen toiminnan ja toimintatavat. Käsikirja on tarkoitettu ohjaamaan jokapäiväistä toimintaa ja opastamaan laitoksen uusia työntekijöitä. Sovelletun mekaniikan laitos toimii TKK:n ja IA tiedekunnan päätösten mukaisesti, mikä on otettu huomioon käsikirjaa laadittaessa. Mikäli ristiriitaisuuksia esiintyy esimerkiksi TKK:n uusien päätöksien seurauksena, noudatetaan ensisijaisesti TKK:n ja IAtiedekunnan päätöksiä. 2. Laitoksen esittely 2.1 Toiminta ajatus TKK:n toiminta ajatuksen mukaisesti Sovelletun mekaniikan laitoksen perustehtäviä ovat: tieteellinen tutkimus tutkimukseen yhdistyvä ylin opetus ja tieteellisen sivistyksen edistäminen Laitos toteuttaa perustehtäviä omilla tutkimus ja opetusalueillaan, jotka ovat: virtausmekaniikka lujuusoppi lentotekniikka ja meritekniikka. Virtausmekaniikan ja lujuusopin tutkimus ja opetus kohdentuvat erityisesti konetekniikkaan. Lento ja meritekniikka ovat nimensä mukaisesti sovelluslähtöisiä tutkimus ja opetusalueita. Ne ovat myös omien alojensa kansallisia opetus ja tutkimusyksikköjä. Laitoksen keskeisiä tavoitteita ovat: oma identiteetti vahva kokeellinen tutkimusosaaminen sekä tarkoituksen ja ajanmukaiset kokeellisen tutkimuksen tilat ja laitteet kokeelliseen tutkimukseen tukeutuva vahva teoreettinen tutkimus ja numeerinen simulointi laaja ja vakiintunut kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö merkittävien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa Toimintakäsikirja Sivu 2/23
3 aktiivinen tutkimustulosten julkaisutoiminta alan merkittävissä tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa hyvä ja määrältään riittävä perus ja jatko opiskelija aines sisältäen merkittävässä määrin ulkomaisia opiskelijoita toimiva ja tarkoituksenmukainen peruskoulutus, joka tuottaa ajanmukaiset ja riittävät tiedot omaavia diplomi insinöörejä teollisuuden ja muiden sidosryhmien tarpeisiin sekä jatkokoulutukseen toimiva ja tarkoituksenmukainen tohtorikoulutus, jonka keskeisiä piirteitä ovat integroituminen laitoksen tutkimustoimintaan sekä toimiva yhteistyö tieteellisen yhteisön, teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa 2.2 Strategia ja toimintasuunnitelma Laitoksen toimintaa ohjaa TKK:n strategian ja IA tiedekunnan strategisen suunnitelman pohjalta laadittava laitoksen pitkän tähtäimen suunnitelma. Suunnitelmaa toteutetaan vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kuvataan laitoksen tila, asetetaan konkreettiset tavoitteet seuraavalle vuodelle ja määritellään toimenpiteet ja vastuuhenkilöt tai tahot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelma laaditaan osana TKK:n tulossopimusneuvotteluja. 2.3 Organisaatio Kuvan 2.1 organisaatiokaavion mukaisesti: Laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja apunaan johtoryhmä. Tutkimus ja opetustoimintaa toteutetaan laitoksen neljällä tutkimus ja opetusalueella alueiden esimiesten johdolla. Laitoksen hallintohenkilöstö ja tekninen henkilöstö on kumpikin koottu omaksi tukipalveluryhmäkseen. Ryhmien toimintaa koordinoivat ryhmien vetäjät. Henkilöstö toimii hajautetusti eri tutkimus ja opetusalueilla. Laitoksen toimintaa tukevat kuvassa 2.1 esitetyt toimikunnat ja työryhmät, joissa pääsääntöisesti on edustus kaikilta tutkimus ja opetusalueilta. Toimintakäsikirja Sivu 3/23
4 Laitosjohtaja Johtoryhmä Tukipalvelut Hallinnolliset Tekniset Tutkimus ja opetusalueet Meritekniikka Lentotekniikka Lujuusoppi Virtausmekaniikka Toimikunnat ja työryhmät Koulutustoimikunta Opetushallinto www sivut Tutkijayhteistyö Laatu Kuva 2.1 Sovelletun mekaniikan laitoksen organisaatio. Tutkimus ja opetusalueiden organisaatiomalli on esitetty kuvassa 2.2. Kaavioiden mukaisesti alueilla toimii yksi tai useampia tutkimusryhmiä nimettyjen ryhmänvetäjien johdolla. Kullekin alueelle on lisäksi nimetty opetustoiminnasta vastaava henkilö, jonka alaisuudessa voi olla opettajia ja/tai assistentteja. Pääsääntöisesti opetustehtäviä hoitavat kuitenkin professorit, opettavat tutkijat ja tutkimusryhmiin kuuluvat tutkijat. Alueen esimies voi koota tuekseen koordinaatioryhmän alueen henkilöstöstä ja neuvottelukunnan tärkeiden sidosryhmien edustajista. Esimies: NN Koordinaatioryhmä Neuvottelukunta Opetus: NN Tutkimusryhmät Ryhmä 1: NN Ryhmä 2: NN Kuva 2.2 Tutkimus ja opetusalueen organisaatio. Vastuuhenkilöiden, toimikuntien ja työryhmien tehtävät on määritelty tämän käsikirjan liitteessä 1. Vastuuhenkilöt varahenkilöineen sekä laitoksen johtoryhmän, tutkimus ja opetusalueiden koordinaatioryhmien, neuvottelukuntien sekä työryhmien ja toimikuntien jäsenet on esitetty liitteessä 2. Henkilöstö on kokonaisuutenaan esitetty laitoksen www sivuilla (appmech.tkk.fi). Toimintakäsikirja Sivu 4/23
5 3. Laitoksen toiminnan kuvaus Laitoksen toiminnan ytimen muodostavat TKK:n perustoiminnot. Jotta perustoiminnot olisivat mahdollisia, tarvitaan lisäksi erilaisia tukitoimintoja. Toiminnot on kuvattu alla määrittelemällä kunkin osalta: Toiminnon tarkoitus Laitoksen tehtävät Toimintaperiaatteet Toimintaperiaatteita täsmennetään tarvittaessa toimintaohjeilla. Koko laitosta koskevat toimintaohjeet hyväksyy laitosjohtaja, tutkimus ja opetusaluetta koskevat ohjeet alueen esimies. Luettelo käytössä olevista toimintaohjeista on liitteessä 3. Toimintaohjeet ovat velvoittavia. 3.1 Ydintoiminnot TKK:n toiminta ajatuksen mukaisesti laitoksen perustoimintoja ovat (1) tutkimus, (2) perusopetus, (3) jatkokoulutus (lisensiaatti /tohtorikoulutus) ja (4) yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tutkimus Tutkimustoiminnan tarkoituksena on uuden tieteellisen tiedon tuottaminen (perustutkimus) ja tiedon soveltaminen (soveltava tutkimus). Tutkimustoimintaa toteutetaan tutkimus ja opetusalueiden tutkimusryhmissä. Tutkimuksen painopistealueet eri alueilla ovat tutkimusryhmien nimikkeiden mukaiset. Tutkimustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan seuraavia periaatteita: Tutkimustoiminta jakautuu sopivassa suhteessa perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen pääpainon ollessa perustutkimuksessa Tutkimus on merkittävää alan kehitykselle ja Suomen elinkeinoelämälle Tutkimus tuottaa julkaisuja ja opinnäytetöitä Tutkimus toteutetaan pääsääntöisesti projekteina Tutkimusprojekteihin sisällytetään mahdollisimman paljon kaikkia osapuolia hyödyntävää kansainvälistä, kansallista ja laitoksen sisäistä yhteistyötä Tutkimusprojektit hinnoitellaan TKK:n säädösten mukaisesti Tutkimusprojektin aikataulu ja budjetti määritellään realistisesti ja projekti toteutetaan määritellyn aikataulun ja budjetin puitteissa. Ennakoimattomissa tilanteissa pyritään ensisijaisesti neuvottelemaan tutkimuksen tavoitteet uudelleen alkuperäistä aikataulua ja budjettia vastaaviksi. Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan prosessimaisesti koko TKK:n kattavaa prosessimäärittelyä soveltaen (prosessimäärittely valmisteilla) Toimintakäsikirja Sivu 5/23
6 Perusopetus Perusopetuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kandidaatti ja maisteritason koulutusta. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa kursseja, tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä. Laitoksen antama perusopetus on osa konetekniikan tutkinto ohjelmaa. Laitoksen vastuulla ovat tutkinto ohjelman seuraavat pää /sivuaineet: K3004 Lentotekniikka K3005 Meritekniikka K3006 Teknillinen mekaniikka Moduuleista muodostuva opetuskokonaisuus on esitetty kuvassa 3.1. Moduulien sisältö on kuvattu TKK:n opinto oppaassa. Kandidaattiopinnot Lentotekniikka Meritekniikka Laivatekniikka Maisteriopinnot Lentotekniikka Meritekniikka Meriliikenteen turvallisuus Sovellettu mekaniikka Laivateoria Teknillinen mekaniikka Virtausmekaniikka Lujuusoppi Perusmoduuli Jatkomoduulit Syventävät moduulit Kuva 3.1 Sovelletun mekaniikan laitoksen perusopintotarjonta Erikoismoduulit: Kulkuneuvojen järjestelmät Meritekniikan erityiskysymykset Virtausmekaniikka Laitoksen vastuulla olevia perusopetustehtäviä ovat: Perusopetuksen markkinointi Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toimittaminen tiedekunnan hyväksyttäväksi Kurssien suunnittelu ja toteutus tiedekunnan hyväksymää suunnitelmaa vastaten Laitoksen pääaineopiskelijoiden kandidaattitöiden aiheiden määrittely ja töiden ohjaus Laitoksen pääaineopiskelijoiden diplomitöiden valvonta ja arvostelu Toimintakäsikirja Sivu 6/23
7 Perusopetuksessa noudatetaan TKK:ta ja IA tiedekuntaa koskevien määräysten ja ohjeiden ohella seuraavia periaatteita: Huolehditaan laitoksen näkyvyydestä ja siitä, että laitoksen julkisuuskuva on positiivinen oppilaitosta valitsevien ja TKK:ssa pääainevalintoja tekevien keskuudessa Suunnitellaan opetuskokonaisuus niin, että valmistuvilla diplomi insinööreillä on hyvät valmiudet siirtyä työelämään tai vaihtoehtoisesti jatkaa opiskeluaan Hyödynnetään koko laitoksen osaamista kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa (laitoksen sisäinen yhteistyö) Suunnitellaan kurssien sisältö tarkoituksenmukaiseksi ydinainesanalyysia soveltaen Elävöitetään ja havainnollistetaan kurssien sisältöä mm. hankkimalla kursseille vierailevia luennoitsijoita ja sisällyttämällä kursseihin laboratoriotiloissa tapahtuvia kiinnostavia käytännön harjoitteita Mitoitetaan kurssit niiden opintopistemääriä vastaaviksi Edistetään opetushenkilöstön pedagogista kouluttautumista Huolehditaan siitä, että kurssimateriaalit ja kurssien kotisivut ovat hyvät ja mahdollisimman yhteneväiset Kehitetään opetuskokonaisuutta ja kursseja jatkuvasti mm. palautemenettelyä hyödyntäen Kehitetään kiinnostavia kandidaattityön aiheita ja autetaan opiskelijoita löytämään kiinnostavia diplomitöiden aiheita Seurataan jatkuvasti opiskelijoiden opintomenestystä ja tarjotaan hitaasti eteneville opiskelijoille ohjausta niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista Jatkokoulutus Jatkokoulutuksen tarkoituksena on tuottaa tekniikan tohtoreita ja tekniikan lisensiaatteja. Laitoksen vastuulla ovat seuraavat jatkokoulutuksen tutkimusalat: K008Z Lentotekniikka IA001Z Meritekniikka K026Z Lujuusoppi K103Z Virtausmekaniikka Laitoksen vastuulla olevia jatkokoulutustehtäviä ovat: Jatko opiskelijoiden rekrytointi Jatko opiskelijoiden ohjaus jatko opintokokonaisuuden suunnittelussa Jatko opintokurssien määrittely ja toimittaminen tiedekunnan hyväksyttäväksi Jatko opintokurssien suunnittelu ja toteutus tiedekunnan hyväksymää suunnitelmaa vastaten Toimintakäsikirja Sivu 7/23
8 Muiden jatko opintoihin liittyvien opintosuoritusten ohjaus ja arvostelu Lisensiaatti ja väitöskirjatöiden ohjaus ja valvonta Toimivan tutkijayhteistyön luonti ja ylläpito Jatkokoulutuksessa noudatetaan TKK:ta ja IA tiedekuntaa koskevien määräysten ja ohjeiden ohella seuraavia periaatteita: Rekrytoidaan kyvykkäitä kotimaisia ja ulkomaisia jatko opiskelijoita markkinoimalla jatko opiskelumahdollisuutta aktiivisesti potentiaalisille maisterivaiheen opiskelijoille Haetaan aktiivisesti tutkijakoulupaikkoja Haetaan aktiivisesti jatko opiskelun tutkimusaiheita ja rahoitusta alan teollisuudesta ja muilta sidosryhmiltä Ohjataan jatko opiskelijoita säännöllisesti ja riittävästi Hyödynnetään koko laitoksen osaamista jatkokoulutuksessa (laitoksen sisäinen yhteistyö) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on siirtää oleellista tietoa laitokselta sidosryhmille ja muuhun yhteiskuntaan ja päinvastoin. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä ovat: Alaa hyödyntävien tutkimustulosten tuottaminen Jatkuva yhteydenpito alan teollisuuteen ja muihin sidosryhmiin Alan tiedettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäminen sidosryhmille ja muualle yhteiskuntaan Yhteiskunnallinen vaikuttaminen laitoksen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sovelletaan seuraavia periaatteita: Tehdään pitkäjänteistä, tavoitteellista ja kumpaakin osapuolta hyödyntävää yhteistyötä sidosryhmien kanssa Osallistutaan sidosryhmien aikuis ja täydennyskoulutukseen resurssien puitteissa Laaditaan resurssien puitteissa alan oppimateriaalia Tiedotetaan kansantajuisesti alan kehityksestä ja laitoksen tutkimuksesta kotimaisissa tiedotusvälineissä 3.2 Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot ovat TKK:n vastaavien toimintojen osaprosesseja. Toimintoja ovat: Henkilöstöhallinto Toimintakäsikirja Sivu 8/23
9 Uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen Opetushallinto Taloushallinto Tietohallinto Viestintä Kirjastotoiminta Kansainvälinen toiminta Johtaminen Henkilöstöhallinto, taloushallinto ja kirjastotoiminta muodostavat yhdessä hallinnollisten tukipalvelujen ryhmän. Laitoksella tukipalveluita tuottavat pääasiassa laitoksen sihteerit ja talousvastaavat. Hallinnollisten tukipalvelujen tehtävät on lueteltu liitteessä 4. Henkilöstöhallinto Laitoksen vastuulla olevia henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat: Vakituisten virkojen täytön valmistelu ja täyttöesityksen antaminen tiedekunnalle Projektihenkilöstön palkkaus Henkilöstön lomasuunnitelmien ja toteutuneiden lomien kirjaaminen henkilöstötietojärjestelmään Lyhytaikaisten poissaolojen kirjaus henkilöstötietojärjestelmään Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilöstöhallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Alueet valmistelevat vakituisten virkojen täyttöesityksen. Professorien ja tarvittaessa muiden virkojen täyttöesitykset käsitellään laitoksen johtoryhmässä. Laitosjohtaja allekirjoittaa esityksen. Alueiden esimiehet nimittävät määräaikaiset tutkijat ja tutkimusapulaiset varmistuttuaan nimityksen tarpeellisuudesta ja riittävän rahoituksen olemassaolosta. Muut laitosjohtajan tekemät nimitykset valmistellaan sillä alueella, jota nimitys ensisijaisesti koskee. Alueen esimies tai sihteeri esittelee nimityksen laitosjohtajalle. Tärkeimmistä nimitysasioista keskustellaan johtoryhmässä. Alueiden sihteerit kirjaavat oman alueensa lomasuunnitelmat, toteutuneet lomat sekä lyhytaikaiset poissaolot henkilöstötietojärjestelmään. Henkilöstön hyvinvointia edistetään suunnitelmallisella toiminnalla, josta vastaa laitosjohtaja. Uuden työtekijän vastaanotto ja perehdyttäminen Laitoksen vastuulla on jokaisen uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen. Vastaanotossa ja perehdyttämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Toimintakäsikirja Sivu 9/23
10 Kaikki osa tai kokopäiväiseen työsuhteeseen otettavat uudet henkilöt perehdytetään sekä TKK:n että laitoksen toimintaan. Jokainen alue vastaa uuden työntekijänsä vastaanotosta ja perehdyttämisestä. Jokaisella alueella tulee olla ainakin yksi perehdyttämisestä vastaava henkilö. Kyseisen henkilön tulisi osallistua korkeakoulun järjestämään perehdyttämiskoulutukseen. Perehdyttäjät on lueteltu liitteessä 2. Perehdyttämisen tulee olla järjestelmällistä ja siinä tulee tukeutua TKK:n ohjeisiin tai vastaaviin laitoksen ohjeisiin. Perehdyttämisen muistilista on perehdyttäjän hyödyllinen työkalu samoin kuin Perehdytysopas. Opetushallinto Laitoksen vastuulla olevia opetushallinnon tehtäviä ovat: Laitoksen opetusohjelman ja lukujärjestyksen kokoaminen Oodi ja Noppa järjestelmien ajan tasalla pito laitosta koskevien tietojen osalta Laitoksen tutor toiminnan organisointi Laitoksen kurssipalautejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Aloitteiden teko laitoksen opetuskokonaisuuden ja kurssien kehittämiseksi Opetushallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Opetushallinnosta vastaa laitosjohtaja Opetushallinnon tehtävät hoitaa laitoksen opetushallinnon työryhmä. Taloushallinto Laitoksen vastuulla olevia taloushallinnon tehtäviä ovat: Laitoksen talousarvion laadinta sekä toteuman seuranta Ostolaskujen kirjaukset, tarkastukset ja hyväksynnät Myyntilaskujen laadinta, kirjaukset, tarkastukset ja hyväksynnät Taloushallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Laitoksen taloudesta vastaa laitosjohtaja Laitoksen talousvastaava laatii laitoksen talousarvion yhteistyössä alueiden talousvastaavien kanssa Laitoksen talousseurannan hoitaa laitoksen talousvastaava. Alueiden talousvastaavat seuraavat oman alueensa taloutta Laitoksen talousvastaava raportoi laitosjohtajalle laitoksen talouden tilan laitoksen johtajan määrittämin ajankohdin Laitosjohtajan valtuuttamana alueen esimies tai muu nimetty henkilö hyväksyy alueen omat osto ja myyntilaskut Alueet vastaavat omien osto ja myyntilaskujen kirjauksista, tarkastuksista ja hyväksynnöistä Toimintakäsikirja Sivu 10/23
11 Laitoksen yhteiset osto ja myyntilaskut käsittelee nimetty sihteeri. Nämä laskut asiatarkastaa laitoksen talousvastaava ja hyväksyy laitosjohtaja Menolaskun asiatarkastajan tulee varmistaa laskun asianmukaisuus. Lisäohjeita löytyy julkaisusta Kirjanpidon ohjeet 2009 Tietohallinto Laitoksen vastuulla on laitoksella tuotetun ja laitokselta/laitokselle siirretyn tiedon hallinta kattaen sekä painetun että sähköisessä muodossa olevan tiedon. Tietohallinnosta vastaavat alueet TKK:n ja IA tiedekunnan määräysten ja ohjeiden ja tarpeen mukaan laadittujen omien ohjeiden mukaisesti. Viestintä Laitoksen tehtävänä on tiedottaa henkilökunnalleen laitosta koskevat oleelliset asiat. Tiedotuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Laitoksen yhteisiä tapahtumia pidetään vähintään kolme kappaletta vuodessa. Tapahtumassa tiedotetaan ajankohtaisista laitosta koskevista asioista. Laitoksen johtoryhmän kokouksista laaditaan tiedote, joka on koko henkilökunnan saatavilla. Alueiden esimiehet tiedottavat omalle henkilökunnalleen oleelliset, aluekohtaiset asiat Laitoksen ulkopuolisille tahoille tiedotetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Laitoksen viestinnästä vastaa laitosjohtaja. Alueiden esimiehet vastaavat aluekohtaisesta viestinnästä. Mahdollisille tuleville ja nykyisille opiskelijoille kerrotaan laitoksen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista laitoksen www sivujen kautta, osallistumalla korkeakoulun järjestämiin tiedotustapahtumiin sekä suoralla informaation jaolla kohderyhmille. Laitoksen sidosryhmille tiedotetaan laitoksen toiminnasta seminaareissa, koulutustilaisuuksissa, projektitoiminnan yhteydessä sekä muissa mahdollisissa yhteyksissä. Kirjastotoiminta Laitoksen kirjastot sijaitsevat tutkimus ja opetusalueilla: Lentotekniikan kirjasto sijaitsee Konetekniikka 1 rakennuksen huoneessa K204d Lujuusopin kirjasto sijaitsee Konetekniikka 3 rakennuksen huoneessa 123 Meritekniikan kirjasto sijaitsee Meritekniikan rakennuksessa osoitteessa Tietotie 1. Laitoksen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kirjastoja. Kirjastojen toiminnasta vastaavat alueiden esimiehet ja kirjastoja hoitavat alueiden esimiesten määrittelemät henkilöt. Kansainvälinen toiminta Laitos kehittää kansainvälistä toimintaansa ydintoimintojensa osana. Kansainväliseen toimintaan liittyvissä käytännön toimissa laitos tukeutuu TKK:lla tarjolla oleviin palve Toimintakäsikirja Sivu 11/23
12 luihin. Tärkeimpiä palveluiden tuottajia ovat Hallinto osaston Opintoasiat yksikkö (kansainväliset opiskelijapalvelut) ja Innovaatiokeskus (kansainväliset tutkimussopimukset). Johtaminen Laitosta johtaa laitosjohtaja tukenaan laitoksen johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu laitosjohtajan kutsusta niin, että kokouksia pidetään luentokausien aikaan vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa laitosjohtaja voi kutsua johtoryhmän kokouksiin myös muita laitoksen edustajia ja määriteltyjen asioiden käsittelyyn laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. 4. Laatu Laatutoiminnan tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen. Jotta toimintaa voidaan kehittää, sillä tulee olla: tavoite, johon toiminnan hyvyyttä verrataan toimintaprosessi (menettelytapa), joka määrittelee toiminnan toiminnan arviointi ja/tai mittaus toiminnan parantamistapa, joka huomioi arvioinnin/mittauksen tulokset suhteessa toiminnan tavoitteeseen. Toiminnan kehittämisen systematiikkaa selvittää kuva 4.1. Laitoksen laatutoiminnassa sovelletaan tätä systematiikkaa. KEHITÄ (tee tarvittavat parannukset); Arviointitulosten perusteella toimenpiteitä, hyvien käytänteiden levittäminen, uusien tavoitteiden asettaminen Suunnittele toiminta tavoitteiden mukaan SUUNNITTELE (mitä teet); Toiminta ja taloussuunitelmat, strategiat, opetuksen/ tutkimuksen kehittämissuunnitelma, opetussuunnitelmat, opinto oppaat Paranna ja kehitä toimintaa Laadunvarmistussystematiikka Toteuta/toimi suunnitelmien mukaan ARVIOI, TARKISTA (kuinka hyvin onnistuit); Mittaristojen hyödyntäminen, itsearvioinnit, opiskelijapalaute, ulkoinen arviointi Arvioi, mittaa ja tee johtopäätökset TOTEUTA (tee se mitä suunnittelit); Toimintatavat, prosessikuvaukset tietojärjestelmät, työkalut, palautteen keruu, tilastointi, Kuva 4.1 Jatkuva toiminnan kehittämisen systematiikka. Toimintakäsikirja Sivu 12/23
13 4.1 Laatuorganisaatio Laitoksen toiminnan laadusta vastaa laitosjohtaja. Laatutoimintaa koordinoi laatutyöryhmä, jonka vetäjänä toimii laitoksen laatuvastaava. Laatutyöryhmässä ovat edustettuna kaikki tutkimus ja opetusalueet. Laatutyöryhmän tehtävänä on: Toimittaa laitoksen toimintakäsikirjaa Tunnistaa laitoksella tarvittavat yhteiset menettelytavat Käynnistää, organisoida ja valvoa tarvittavien menettelyohjeiden laadinta Ylläpitää luetteloa laitoksen menettelyohjeista ja toimintaohjeista Järjestää laitoksen sisäisiä laatukatselmuksia Informoida laitosjohtajaa laatuun liittyvistä asioista 4.2 Näkemys laadusta ja laatutavoitteet Laitos toteuttaa perustehtävänsä tämän käsikirjan määrittelyjen ja periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on lisäksi virtaviivaistaa tukitoiminnot niin, että ydintoimintoihin voidaan paneutua mahdollisimman täysiaikaisesti. Tämä edellyttää toimivia tukitoimintoproseduureja, jotka kuormittavat asiantuntijahenkilöstöä mahdollisimman vähän. Laitoksen laatutavoitteet on määritelty tässä toimintakäsikirjassa yleisellä tasolla toimintaperiaatteina. Tavoitteet priorisoidaan ja tarkennetaan vuosittain tehtävässä toimintasuunnitelmassa. Priorisointi ja tarkennukset tehdään riittävän haastavasti, mutta samalla realistisesti ottaen huomioon toiminnan kehittämiseen käytössä olevat resurssit. 4.3 Mittarit Laitoksen toiminnan mittareina käytetään TKK:n tulosopimusneuvottelussa IAtiedekunnalle määriteltyjä mittareita. Mittarit ovat määrällisiä ja vaikuttavat tiedekunnan ja laitoksen rahanjakoon. Tiedekunnan laatutavoitteet ja mittarit on kootusti esitetty tiedekunnan tulossopimuksessa tai sen luonnoksessa ( Tiedekunnan laatumittareiden lisäksi laitos voi määrittää mittareita oman toimintansa arviointiin. Näiden tarkoituksena on erityisesti mitata laitoksen toimivuutta ja laitoksen asettamien tavoitteiden toteutumista. 4.4 Palaute ja sen hyödyntäminen Laitos kerää palautetta toiminnastaan kehittääkseen ydin ja tukitoimintojaan. Perusopetus Perusopetuksessa palautetta kerätään kurssikohtaisesti käyttäen pääsääntöisesti wwwpohjaista palautteenkeruujärjestelmää. Kurssin vastaava opettaja voi lisäksi kerätä vapaamuotoista palautetta kurssista. Kurssipalautteen tarkoituksena on saada tietoa opetuksen sisällön ja toteutuksen toimivuudesta. Palautetta hyödynnetään kurssien suunnittelussa, opetuksen kehittämisessä, kurssivaatimuksien ja kurssien kuormittavuuden määrittelemisessä sekä opettajakoulutuksen suunnittelussa. Toimintakäsikirja Sivu 13/23
14 Tavoitteena on lisäksi aloittaa toiminta, missä valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työelämään sekä heidän osaamisensa työnantajan vaatimuksiin nähden kartoitetaan säännöllisesti. Tämän palautteen avulla voidaan arvioida kurssien ja niiden sisältöjen ajanmukaisuutta. Jatkokoulutus Jatkokoulutuksessa palautetta kerätään jatko opiskelijoiden henkilökohtaisilla haastatteluilla, joista vastaa jatko opiskelua valvova professori. Haastattelu tehdään vähintään kerran vuodessa. Tuloksista tehdään vuosittain koko laitoksen kattava yhteenveto, jonka pohjalta määritellään jatkokoulutuksen kehitystoimenpiteet. Samassa yhteydessä kehitetään haastattelun sisältöä ja toteutusta tavoitteena mahdollisimman toimiva ja koko laitoksella käytössä oleva formaatti. Tutkimus Tutkimustoiminnassa palautetta kerätään muilta tutkimusosapuolilta ja tutkimuksen rahoittajilta. Palautetta kerätään tutkimuksen tuloksista ja tutkimuksen toteutuksesta. Palaute kerätään osana tutkimusprojektien päätöstoimenpiteitä. Palautetta hyödynnetään uusien tutkimusprojektien sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot palvelevat ensisijaisesti laitoksen henkilökuntaa sekä korkeakoulun hallintoa. Henkilökunnan tehtävänä on antaa palautetta tukipalvelujen toimivuudesta tukipalveluita tuottaville henkilöille. Palautetta puretaan ja esitettyihin epäkohtiin etsitään ratkaisuja sihteeripalavereissa, joita pidetään noin kerran kuukaudessa. Koko laitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus antaa suoraa palautetta ja keskustella ratkaisuvaihtoehdoista laitospalaverien yhteydessä, joita pidetään vähintään kolme vuodessa. TKK:n palaute laitoksen tukipalveluihin tulee pääasiassa laitosjohtajan kautta, joka ryhtyy palautteen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. TKK:n ulkopuolisilta tahoilta ei kerätä järjestelmällisesti palautetta laitoksen tukipalveluiden toimivuudesta ja laadusta. Mahdollinen palaute annetaan tiedoksi laitosjohtajalle ja tukipalveluiden vetäjälle, jotka tarvittaessa ryhtyvät korjaaviin toimenpiteisiin. 4.5 Toiminnan arviointi Laitoksen toiminnan arviointimenetelmiä ovat: ulkoiset arvioinnit TKK:n arvioinnit itsearvioinnit sisäiset toimintojen katselmukset Lisäksi IA tiedekunta arvioi laitoksen toimintaa ja tuloksia vuotuisten tulosneuvottelujen yhteydessä. Laitos osallistuu ulkoisiin ja TKK:n arviointeihin TKK:n määrittelyjen ja aikataulutuksen mukaisesti. Itsearviointi tehdään vuosittain elokuussa ennen seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatimista. Arvioinnin tarkoituksena on löytää toiminnan puutteet Toimintakäsikirja Sivu 14/23
15 ja niille korjaavat toimenpiteet. Itsearvioinnin toteuttaa laitoksen johtoryhmä. Arvioinnin tulokset ja korjaavat toimenpiteet kirjataan. Korjaavien toimenpiteiden toteutusta ja toimivuutta seurataan suunnitelmallisesti toimintojen katselmuksilla. Toimintakäsikirja Sivu 15/23
16 TKK Sovelletun mekaniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 1: Vastuuhenkilöiden, toimikuntien ja työryhmien tehtävät Laitoksen johtaja Laitoksen johtajan tehtävänä on: 1. johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa ja vastata sen toiminnan tuloksista 2. päättää laitokselle myönnettyjen määrärahojen käyttämisestä 3. nimittää laitoksen virkoihin siten kun johtosäännöllä on määrätty 4. käsitellä ne laitokselle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty 5. järjestää laitoskokouksia laitoksen toiminnan kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi sekä henkilökunnan kuulemiseksi vähintään kolme kappaletta vuodessa Alueen esimies Alueen esimiehen tehtävänä on: 1. johtaa, koordinoida ja kehittää oman alueensa toimintaa laitosjohtajan ja laitoksen johtoryhmän päätösten mukaisesti 2. vastaa, että jokaiselle alueen työntekijälle on määritelty lähiesimies 3. vastata oman alueensa taloudesta siten, että tulot ja menot ovat tasapainossa 4. hoitaa alueellaan muita hallinnollisia tehtäviä, joihin laitosjohtaja on esimiehen valtuuttanut Ryhmän vetäjä Tutkimusryhmän vetäjän tehtävänä on johtaa, koordinoida ja kehittää oman tutkimusryhmänsä toimintaa ja vastata tutkimusryhmän taloudesta alueen esimiehen ohjeistuksen mukaisesti. Koulutustoimikunta Koulutustoimikunta käsittelee opinnäytteisiin liittyviä asioita, diplomitöiden aiheita, valvojia ja ohjaajia sekä puoltaa hyväksyttäväksi opinnäytetyöt ja opinnäytetöiden aiheet Konetekniikan koulutusneuvoston kokoukseen. Toimikunta kokoontuu samana päivänä ennen Konetekniikan koulutusneuvoston kokousta. Jatko opintoihin liittyvät kysymykset käsitellään ja esitetään tiedekunnalle. Koulutustoimikunnan kokouksen sihteeri laatii kokouksesta pöytäkirjan. Opetushallinto Sovelletun mekaniikan laitoksen opetushallinnossa on edustaja laitoksen kultakin tutkimus ja opetusalalta. Täten opetushallinto voi ottaa kantaa kaikkeen laitoksella annet Toimintakäsikirja Sivu 16/23
17 tavaan opetukseen. Opetushallinnon työvälineinä ovat kokoukset, sähköpostin välityksellä toimitettava yhteydenpito ja kunkin jäsenen itsenäinen työskentely. Opetushallinto ei tee omia päätöksiä vaan sen työn tuloksena ovat suositukset ja ehdotukset, jotka käsitellään ja hyväksytään laitoksen johtoryhmässä. Kaikki laitoksen johtoryhmälle esitettävät suositukset ja ehdotukset pyritään käsittelemään siten, että ne ovat opetushallinnon kaikkien jäsenten hyväksymiä. Jos eriäviä mielipiteitä esiintyy, niistä on merkintä laitoksen johtoryhmälle lähetettävässä suosituksessa tai ehdotuksessa. Sovelletun mekaniikan laitoksen opetushallinnon ensisijaisena tehtävänä on koordinoida laitoksella annettavaa opetusta. Siten opetushallinto tarkkailee laitoksen kurssitarjontaa, tarvittaessa ehdottaa rajoituksia kurssien sisältöihin ja tuo esiin tarpeen laajentaa jonkin kurssin sisältöä tai luoda kokonaan uusia kursseja. Myös kurssien sisällöllisestä päällekkäisyydestä tiedottaminen ja siihen liittyvien parannusehdotusten tekeminen kuuluu opetushallinnon työnkuvaan. Opetushallinto huolehtii siitä, että opetusohjelmassa on esitetty oikeat tiedot laitoksen hallinnoimista moduuleista ja sen tarjoamista kursseista. Myös muun opetukseen liittyvän aineiston hallinnointi opetusohjelmassa kuuluu opetushallinnon toimialaan. Opetusohjelman fyysinen päivittäminen ei kuulu opetushallinnolle. Opetushallinto vastaa siitä, että työ tulee tehtyä. Opetushallinto vastaa kurssipalautejärjestelmän ylläpidosta, toimittaa opettajille kurssipalautekyselyn tekemiseen tarvittavaa tietoa sekä opastusta ja huolehtii palautejärjestelmään kirjautumista varten tarvittavien käyttäjätunnusten ylläpidosta. Opetushallinto vastaa laitoksen www sivuista siltä osin kun ne liittyvät opetukseen. Tämä työ tehdään laitoksen www sivuista vastaavan elimen alaisuudessa. Edellisten lisäksi opetushallinto käsittelee muita laitoksen opetushallintoon liittyviä yksityiskohtaisiakin asioita ja tekee tarvittavia ehdotuksia. Esimerkiksi oppilaiden tekemät kursseihin liittyvät ehdotukset voidaan varsin luontevasti ensin käsitellä opetushallinnossa ja sitten esittää työstetyt ehdotukset laitoksen johtoryhmälle päätöksentekoa varten. www sivut Työryhmän tehtävänä on luoda laitoksen www sivut sekä järjestää niiden ylläpito ja valvoa sivuston ajantasaisuutta. Tutkijayhteistyö (täydennetään myöhemmin) Laatu Laatutyöryhmän tehtävänä on: Toimittaa laitoksen toimintakäsikirjaa Tunnistaa laitoksella tarvittavat yhteiset menettelytavat Käynnistää, organisoida ja valvoa tarvittavien menettelyohjeiden laadinta Toimintakäsikirja Sivu 17/23
18 Ylläpitää luetteloa laitoksen menettelyohjeista ja toimintaohjeista Järjestää laitoksen sisäisiä laatukatselmuksia Informoida laitosjohtajaa laatuun liittyvistä asioista Toimintakäsikirja Sivu 18/23
19 TKK Sovelletun mekaniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 2: Laitoksen vastuuhenkilöt sekä alueiden koordinaatioryhmien ja neuvottelukuntien sekä työryhmien ja toimikuntien jäsenet Laitoksen vastuuhenkilöt Tehtävä Vastuuhenkilö Varahenkilö Laitoksen johtaja Olli Saarela Jukka Tuhkuri Lentotekniikan esimies Olli Saarela Erkki Soinne Lujuusopin esimies Jukka Tuhkuri Gary Marquis Meritekniikan esimies Jerzy Matusiak Pentti Kujala Virtausmekaniikan esimies Timo Siikonen Ari Miettinen Talousvastaava Timo Brander Heikki Remes Hallinnolliset tukipalvelut Timo Brander Tekniset tukipalvelut Keijo Hanhirova Koulutustoimikunta Jerzy Matusiak Opetushallinto Kari Santaoja Tommi Mikkola www sivut Timo Brander Kari Santaoja Tutkijayhteistyö Jukka Tuhkuri Laatu Teemu Manderbacka Perehdyttäjät Alue Lentotekniikka Lentotekniikka Lujuusoppi Meritekniikka Virtausmekaniikka Vastuuhenkilö Timo Brander Mikko Korhonen Kari Santaoja Heikki Remes Timo Siikonen Laitoksen johtoryhmä Olli Saarela puheenjohtaja Jukka Tuhkuri varapuheenjohtaja Jerzy Matusiak Timo Siikonen Timo Brander sihteeri Keijo Hanhirova Kari Santaoja Toimintakäsikirja Sivu 19/23
20 Lentotekniikan koordinaatiotyhmä Olli Saarela puheenjohtaja Erkki Soinne Timo Brander Mikko Korhonen Timo Sailaranta Markus Wallin Lujuusopin koordinaatioryhmä Jukka Tuhkuri puheenjohtaja Gary Marquis Jouni Freud Kari Santaoja Kari Kantola Meritekniikan koordinaatioryhmä Jerzy Matusiak puheenjohtaja Petri Varsta Pentti Kujala Risto Jalonen Keijo Hanhirova Teemu Manderbacka Pentti Tukia Heikki Remes Tommi Mikkola Jani Romanoff Virtausmekaniikan koordinaatioryhmä Timo Siikonen puheenjohtaja Juhaveikko Ala Juusela Mikko Auvinen Tomas Brockman Reijo Lehtimäki Ari Miettinen Mizanur Rahman Heru Reksoprodjo Lentotekniikan neuvottelukunta Olli Saarela puheenjohtaja Erkki Soinne Markku Ihantola Jukka Holkeri Patria Kimmo Soini Finnair Ari Vahtera Ilmailuhallinto Jarmo Alanko Ilmavoimat Lujuusopin neuvottelukunta ei ole Toimintakäsikirja Sivu 20/23
21 Meritekniikan neuvottelukunta ei ole Virtausmekaniikan neuvottelukunta ei ole Koulutustoimikunta Jerzy Matusiak puheenjohtaja Jukka Tuhkuri Timo Siikonen Erkki Soinne Heikki Remes Kari Santaoja Henri Lönn varalla Heikki Sjöman Opetushallinto Kari Santaoja Tommi Mikkola Mikko Auvinen Jarno Ruotsalainen vetäjä varavetäjä www sivut Timo Brander vetäjä Kari Santaoja varavetäjä Juhaveikko Ala Juusela Jani Romanoff varalla Olli Lassinen Tutkijayhteistyö Jukka Tuhkuri Jani Romanoff Timo Siikonen Laatutoimikunta Teemu Manderbacka Juhaveikko Ala Juusela Kari Kantola Mikko Korhonen puheenjohtaja laatuvastaava Toimintakäsikirja Sivu 21/23
22 TKK Sovelletun mekaniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 3: Voimassa olevat toimintaohjeet Toimintakäsikirja Sivu 22/23
23 TKK Sovelletun mekaniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 4: Hallinnollisten tukipalvelujen tehtävät ja tekijät Hallinnolliset tukipalvelut käsittävät: taloushallinnon henkilöstöhallinnon muut hallinnolliset tukipalvelut Taloushallinnon tehtävänä on tuottaa laitoksen ja alueiden johdolle talousarvioita sekä talouden toteumatieoja sekä huolehtia laitoksen yhteisten menojen kirjauksista. Alueiden talousasioita hoitavat alueiden sihteerit yhdessä alueiden talousvastaavien kanssa. Alueiden esimiehet vastaavat oman alueensa taloudesta. Taloushallinnon henkilöstö on seuraava: Timo Brander laitoksen ja lentotekniikan talousvastaava Kari Kantola lujuusopin talousvastaava Heikki Remes meritekniikan talousvastaava Timo Siikonen virtausmekaniikan talousvastaava Irina Forsman laitoksen taloussihteeri Henkilöstöhallinnon ja muiden hallinnollisten tukipalveluiden tehtävät tehdään alueilla. Alueiden sihteerit ovat: Anna Maija Harju lentotekniikka Tytti Nyman lentotekniikka Irina Forsman lujuusoppi Leila Silonsaari meritekniikka Susanne Dahlström meritekniikka Kirsi Romanoff meritekniikka Tytti Nyman virtausmekaniikka Terhi Kujala virtausmekaniikka, energiatekniikan laitos Laitoksen matkasihteerit vastaavat matkojen varauksista ja matkalaskujen tiliöinneistä. Matkasihteerit toimialueittain ovat: Anna Maija Harju Konetekniikka 3 rakennus (lentotekniikka ja lujuusoppi) Tytti Nyman Konetekniikka 4 rakennus (lentotekniikka ja virtausmekaniikka) Leila Silonsaari Konetekniikka 5 (meritekniikka) Laitoksen hankintavastaava toimii hankinta asioiden yhteyshenkilönä korkeakoulun hankinta asioista vastaaviin tahoihin. Laitoksen hankintavastaava on Kari Kantola. Toimintakäsikirja Sivu 23/23
TOIMINTAKÄSIKIRJA KONEENRAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS
TOIMINTAKÄSIKIRJA KONEENRAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS Versiohallinta Versio Pvm. Laati Status 0.1 E Niemi Käsikirjan 1. koonti 0.3 9.12.2008 E Niemi 0.4 29.1.2009 E Niemi Päivityksiä 0.5 1.3.2009 E Niemi Päivityksiä
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotKemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0
Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio 2.0 27.3.2010 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 001 24.9.2008 A. Kontturi n runko 002 4.11.2008 A. Kontturi Laitoksen kommentit
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotKoulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula
Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,
LisätiedotLENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE
Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko
LisätiedotKUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013
JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013
LisätiedotTohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotLEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET
LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus
LisätiedotAalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri
Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun
LisätiedotOikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.
Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa
LisätiedotLaatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski
1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotKokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä
Kokouskutsu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä AIKA: Maanantai 28.11.2011 klo 17.30 - PAIKKA: Kuopion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotMeritekniikan opetus Aalto-yliopistossa
Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa Laradin Syyspäivät 23. - 24.9.2010 Aalto-yliopisto, Sovelletun mekaniikan laitos Opettava-tutkija Heikki Remes Aalto-yliopisto 23.9.2010 Tausta ja opetuksen lähtökohta
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10
JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden
LisätiedotTOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto
TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
Lisätiedot1 OAJ Pääkaupunkiseutu
1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia
LisätiedotTekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta
Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n
LisätiedotORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016
ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen
LisätiedotYliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012
Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotRehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.
1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotSUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015
SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,
Lisätiedot1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ
VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa
LisätiedotEsimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla
Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotOPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI
OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotPOHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt
POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus
LisätiedotOperaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen
Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)
LisätiedotKANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet
KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotAalto-yliopisto. Raili Pönni
Aalto-yliopisto Raili Pönni 7.9.2017 Aalto-yliopiston organisaatio Insinööritieteiden Kauppa Kemian tekniikan Sähkötekniikan Perustieteiden Taiteiden ja suunnittelun Professorineuvosto Provosti, vararehtorit
LisätiedotKajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n
LisätiedotHelsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Kirjaston tehtävä... 2 2 Hallinto... 2 3 Johtokunnan vastuut ja tehtävät... 2 4 Johtokunnan
LisätiedotMikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011
Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen
LisätiedotNäkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen
Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotHuippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet
Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,
LisätiedotSTRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotOrientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille
28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotLääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi
Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa
LisätiedotSipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotKokouksen 12 / 2009 asialista
Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi
LisätiedotYMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017
YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ
Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
Lisätiedot1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:
1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden
LisätiedotJatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala
Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta
LisätiedotRAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen
RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys
Lisätiedot2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.
PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen
LisätiedotHuittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma
1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6
LisätiedotAalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Sovellettu mekaniikka
Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Sovellettu mekaniikka Sovellettu mekaniikka terminä sovellettu mekaniikka applied mechanics engineering mechanics teknillinen mekaniikka Mekaniikan esimerkkejä
LisätiedotEnnakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011
Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON HALLINTOYKSIKÖN TYÖJÄRJESTYS
LAPIN YLIOPISTON HALLINTOYKSIKÖN TYÖJÄRJESTYS Annettu Rovaniemellä 30 päivänä lokakuuta 2009 Lapin yliopiston rehtori, kuultuaan yliopiston yhteistyöneuvostoa, on 5 päivänä lokakuuta 2009 annetun Lapin
LisätiedotHyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut
Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotCAF arvioinnin arviointi Vantaalla
CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle
LisätiedotSopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017
Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa
LisätiedotLaatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia
Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotKerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.
Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotOPISKELIJAKUNTA HUMAKO
Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
Lisätiedot1 OAJ Pääkaupunkiseutu
1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS 2014 Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia
LisätiedotMETSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt
Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen
LisätiedotTöiden organisointi laitoksella
Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus
LisätiedotSOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA
SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotTALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE
TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan
Lisätiedot