Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Transkriptio

1 Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki Riitta Pyykkö, Turun yliopisto

2 Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat säädökset: yliopisto-opiskelijaksi kelpoinen myös hakija, jolla yliopisto toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, pohjakoulutuksesta riippumatta hyväksilukemista koskevat: yliopiston päätöksen mukaan opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla ( tutkintoasetuksessa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen hyväksiluettavaksi myös yliopistoissa) mahdollisuus hakea oikaisua tai muutosta opintosuoritusten arviointia koskeviin päätöksiin

3 Kolmea lajia oppimista formaali oppiminen: tapahtuu yleensä oppilaitoksissa, on järjestelmällistä ja tarkoituksellista, ja siitä saa todistuksen non-formaali eli epävirallinen oppiminen: myös järjestelmällistä ja oppijan näkökulmasta tarkoituksellista; mahdollisuuden tarjoavat esimerkiksi vapaan sivistystyön organisaatiot tai työpaikkojen henkilöstökoulutus arkioppiminen (informaali): tapahtuu työssä, perheen parissa tai vapaa-aikana; ei ole järjestelmällistä mutta voi olla tarkoituksellista; useimmiten kuitenkin sattumanvaraista tilanne yliopistoissa näiden kolmen tunnustamisen osalta hyvin erilainen

4 Ohjaus ja tiedotus ahot-käytännöistä yliopistoissa uusille opiskelijoille tiedotetaan alun johdantokursseilla; lisäksi tiedot löytyvät opinto-oppaista, verkkosivuilta, ja niistä keskustellaan HOPSien yhteydessä ohjausta antavat erityisesti tiedekuntien opintopäälliköt ja opinto-ohjaajat sekä opettajatuutorit kieliopintojen osalta käytännöt vaihtelevat: tiedekunnat ja/tai kielikeskukset ohjaus keskittyy korkeakoulutasoisten opintojen tunnustamiskäytäntöihin; joustavat opintopolut ja elinikäisen oppimisen painotus vähäisempiä kansainvälinen liikkuvuus yhä paremmin kunnossa

5 Tunnustamisprosessit ulkomaiset tutkinnot: oph ulkomailla suoritetut opinnot: tiedekunnan kanslia (lisäksi siellä opiskelijavalinnan yhteydessä, hakuperusteiden kohdalla myös tutkintojen tunnustamista ) muodollista korkeakoulukelpoisuutta vailla olevien osalta oph:n ohjeistamat ja tiedekunnan antamat kriteerit ulkomaisten tutkintojen osalta vastuuhenkilö useimmiten kv-päällikkö, kotimaisten opintopäällikkö; päättäjä dekaani kieli- ja viestintäopinnot: tiedekunnat tai kielikeskukset tietyn oppiaineen korvaavuudet ko. oppiaineessa työharjoittelun hyväksyminen valinnaisena/vaihtoehtoisena opintojaksona lisääntynyt eteenpäin

6 Liikkuminen syklien ja sektorien välillä kandidaatintutkinnon muualla suorittaneelta ei yleensä (toivottavasti) vaadita täydentäviä opintoja, jos tutkinnossa on aineen perus- ja aineopinnot (jos alan vastaavuudessa pieniä eroja, voidaan edellyttää esim. 10 op) amk-tutkinnon suorittaneelta edellytetään myös maisteritutkinnon pääaineen perus- ja aineopintoja (mutta jos opetuksessa kummallakin sektorilla paljon yhteistä, voidaan edellyttää esim. vain 10 op lisää) kieli- ja viestintäopinnot usein ongelma syklien välillä esim. kulttuuri- ja taidealat, biotieteet, tietotekniikka aloja joilla eniten liikutaan ja joilla opinnot myös hyväksytään

7 Kehittämishaasteita muulla tavoin kuin korkeakouluopinnoilla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen erittäin vähäistä (kieliopinnoissa, opettajankoulutuksessa näyttökoe ) yhtenäisyys ja läpinäkyvyys: tiedekuntatasolla päätöksenteossa toteutunut, mutta ei aina yksittäisen opettajan tekemissä ratkaisuissa uusia, esimerkiksi sähköisiä työkaluja HOPS-prosessiin asenneilmapiirin saaminen myönteisemmäksi (on jopa esimerkkejä käytäntöjen kiristymisestä) osaamistavoitteiden, oppimistulosten pohtiminen > vain perusteltuja korvaavuuksia > asenteetkin myönteisemmiksi toisen sektorin osaamisen ja koulutuksen tuntemuksen parantaminen: Bolognan prosessi pätee myös kotimaassa!