Lu8. Viite: Maa- ja metsdtalousministerion ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus , MMM , Luke 955/ OO!

Transkriptio

1 Lu8 LUONNONVARAKESKUS LAUSUNTO s0/00 04 s/2r6 1t10 Maa- ja metsdtalusministeri<i Lunnnvarasast PL Valtineuvst Viite: Maa- ja metsdtalusministerin ja Lunnnvarakeskuksen tulsspimus , MMM , Luke 955/ OO!2O]4 Lausunt Sumen ilveskannan runsaudesta ja lisfi6ntymisest6 sekd ennuste ilveskannan kehityksestd vuteen 2019 Lunnnvarakeskus (Luke) tuttaa riista- ja kalakantjen kestdvdn ja mnipulisen hyddyntdmisen sddtelyn edellyttamdt riista- ja kalakantjen arvit ja ennusteet kantjen tilasta, alueellisen ja ajallisen sddtelyn edellyttdmdt saalistilastt seke hulehtii kannanarviinnin kehittdmisen ed el lyttd mdstd tutki m u ksesta erityisesti su u rpetj en sa lta. llveksen salta Luke tteaa lausuntnaan seuraavan. Arvi yksilcimddristd ennen metsestyskautta 2016/2OL7 phjautuu petyhdyshenkil<iverkstn kirjaamista havainnista ja suritetuista lumijdlkien erillislaskennista (1 riistakeskuksen aluetimist talvella 2OI4/2OtSja 1 aluetimista talvella 2OL5/2OLG) saadusta aineiststa tehtyyn laskelmaan vuden 2015 pentueiden mddrdst6. Havainnt n tehty 1,9.2OL LG (tallennettu L6 mennessd). Arvi ei sisdlld arvita vunna 20L6 (tuk-kesdkuussa) syntyvistd pennuista pentue-ennusteisiin liittyvien lukuisten epdvarmuustekijciiden takia. Kknaisuudessaan ilveshavaintja ( kpl)tallennettiin 4,6 % vdhemmdn vusien 2OL4' 20L5 vastaavaan aikajaksn verrattuna. Kaikki ilveshavainnt pitivdt sisdllddn - a350 kpl ilvespentueiden ndk<i- ja jdlkihavaintja (lisiiksi riistakamerahavainta), mikd n nin 13 % vdhemmdn kuin vastaavana aikajaksna kaudella 2O!4-20t5 (4970 kpl). Havaintjen lukumssrien vaihteluihin vivat vaikuttaa eldinten lukumddrien muutsten hella my<is petyhdyshenkilciiden mtivaati ja timintaan annettu kulutus. Lisdksi havaintmddrddn vivat vaikuttaa yleisdn kiinnstus ilmittaa havaintja ja/tai median kiinnstus suurpetasiihin. Vunna 2015 arviidaan havaitun 487 -S4terillistd pentuetta, mikd n vdhemmdn kuin vunna 2014 (Kuva 1). Vastaavasti ilvesten vdhimmdiskannan kk n laskenut (laskua 7,8%l edelliseen arvin verrattuna, llen vunna 2015 ennen metsdstyskautta vutta vanhempaa yksil6d (Taulukk 1). Pentueluvussa ei le mukana Ahvenanmaalla esiintyvid pentueita. Lunnnvarakeskus Viikinkaari4 PL 2, Helsinki Puhelin Y-tunnus luke.fi

2 2t (! 'E s 5 c t0 20LL 20L2 20t3 20L4 20L5 Kuva 1. llvespentueiden arviitu mddrd Sumessa vusina Kuva 2.llvespentueista tallennetut ndk- ja jdlkihavainnt sekd havainnista jhdettu arvi erillisistd pentueista vunna 2015 esitettynd kartalla. Ahvenanmaan pentuehavainnt eivdt le mukana aineistssa. luke.fi

3 3t10 Tulksen taustalla n mm. erillislaskentjen kautta tarkentunut arvi pentuemddrdstd, mikd n auttanut tarkentamaan laskettujen alueiden kanta-arvita. Erillislaskentjen yhteydessd kirjattujen ilveshavaintjen kautta n kyseisille alueille laskettu mycis aluekhtaisia kertimia, jiden avulla vidaan havaituista erillispentueista arviida alueen yksiltiiden kknaismddrdd tarkemmin (Taulukk 1). Kertimet n mudstettu laskemalla havaittujen pentueiden suus kaikista havaituista ilvesyksilistd. Vusien 2OLL-2OLG aikana tteutettujen erillislaskentjen perusteella arviidut kertimet vaihtelevat 4,5:n ja 6,8:n vdlilld. Alueilla, jille havainnintia tdydentdvdd erillislaskentaa ei vield le suritettu, n kannan arviintiin kdytetty kerrinta 6, jka phjautuu Phjismaissa kehitettyyn, perheryhmien pitkdn aikavilin havainnintiin perustuvaan seuranta- ja arviintimenetelmddn. Alueilla, jilla erillislaskennasta n kulunut yli klme vutta, n laskentakertimena kdytetty ns. suuraluekerrinta (laskentahanketta kskevan suunnitelman mukaisesti). Suuraluekerrin n erillislaskennassa mukana lleiden alueiden aluekhtaisten kertimien keskiarv, jssa itdiselle ja ldntiselle alueelle mudstuvat mat suuralue-keskiarvt. Itdiseen alueeseen lasketaan kuuluvaksi Eteld-Sav, Kaakkis-Sumi, Kainuu, Keski-Sumi, Phjis- Karjala ja Phjis-Sav. Ldntiseen alueeseen lasketaan kuuluvan Eteld-Hdme, Satakunta, Phjis- Hiime, prnhitalueen eteldpulinen Oulu, Phjanmaa ja Rannikk-Phjanmaa, Varsinais-Sumi sekd Uusimaa. Suuraluekeskiarvjen kiiyttci nstaa alueellista kerrinta suuremmaksi kuin edellisessd kanta-arvissa kdytetty kerrin Kainuun, Kaakkis-Sumen ja Satakunnan khdalla. Kertimen suuruuslukka pysyy samana Keski-Sumen ja Phjis-Savn khdalla. Kerrin laski hieman alueellisesta kertimesta suuraluekertimeen siirtyneill6 Eteld-Hdmeelld ja Varsinais- Sumella. Humiitavaa n kuitenkin, ettd pentueluvut vat vusien viilillii edelleen suraan vertailukelpisia. Vuden 20L5 erillisten pentueiden mddrdn arviintiin vaikuttaa erillislaskennan tuls Oulun ja Uudenmaan alueilla. Muilla alueilla pentuearviinti n tehty TASSU-j6rjestelmddn tallennettujen ilvespentueiden ndk6- ja jdlkihavaintihin phjautuen. Alueilla, jilla suritettiin erillislaskenta talvella 2Ot4/20L5 ja2ol5/2016 (Oulu, Uusimaa)n vuden 2015 pentueiden mddrdn arviinnissa humiitu ne erillislaskentapentueet, jiden ldhialueelle ei liity Luken:n, Sumen riistakeskuksen tai Eviran aineistn perusteella lisddntymisikdisen naaraan metsdstys- tai muuta kulleisuutta (10 km sdteiselld alueella) laskentapdivdn jdlkeen laskentavunna tai sitd seuraavina vusina (ml. arvivusi), ja jihin liittyy vdhintddn yksi TASSU-jdrjestelmddn tallennettu pentuehavaint. Usean aluetimistn alueella liikkuvat ilvespentueet lasketaan sen aluetimistn pulelle, jsta pentueesta n kirjattu lukumddrdisesti enemmdn havaintja. luke.fi

4 4110 Taulukk 1. llvespentueet ja arviitu yksilmddrd ennen metsdstyskautta Riistakeskus aluetimist Pentueet 2015 Pentueet 2014 Kerrin 2016 Vutta vanhempia ennen m etsdstys k autta Eteld-Hdme ,8 u Etelii-Sav ,9# Kainuu jstaprnhitalueen ulkpulella ,9 # Keski-Sumi ,9# Kaakkis-Sumi ,9# Lappi jstaprnhitalueen ulkpulella Oulu , jstaprnhitalueen ulkpulella Phjanmaa Phjis-Hdme Phjis-Karjala Phjis-Sav ,9# Rannikk-Phjanmaa Satakunta ,8 n Uusimaa , Varsinais-Sumi ,8 n Yhteensi ** Kannanhitalueet Pentueet 2015 Pentueet 2014 Vutta vanhempia ennen m ets dstys k autta I Prnhitalue *** Muu Sumi *" # Alueet, jilla kaytdssa itainen suuralue -kerrin H Alueet, jilla kiyt<issd lintinen suuralue -kerrin ** raja-arvt pydristetty ldhimpddn viiteen; lukumddrdarvin yldraja n laskettu alueittaisten vaihteluvdlien keskikhtien summana +**arvi ttaa humin pentuehavaintjen pienen lukumddrdn alueella Kk maan mittakaavassa ilveskanta n selvdsti pienentynyt edellisvudesta. Kasvun taittumisen ja laskusuuntauksen taustalla n tdenndkdisesti viimeisen seitsemen vuden metsastysvertus ja sen vaikutuksen ndkyminen viiveelld, sekd se ette ilveksen esiintymisalue ei le endd laajentunut. Riistakeskuksen aluetimistjen alueiden vdlillii n kuitenkin edelleen erja sekd kannan kehityssuunnissa ettd npeuksissa. Ert vat kuitenkin tasaantuneet aikaisempaan verrattuna. Erjen taustalla n seke ilvesppulaatissa tapahtuva kehitys, metsastysvertushistria ette luke.fi

5 5/1 0 erillislaskentjen avulla tdsmentyneet pentuearvit. Lisdksi alueiden maiseman rakenteessa sekd saaliseldinkannissa n eravaisuuksia, jtka vaikuttavat luntaiseen ilvestiheyteen. llvesten luntaisessa kulleisuudessa ei le tapahtunut merkittavie muutksia aikaisempiin vusiin verrattuna. llvesknnn kehitys eri knnnhitlueill Suurpetplitiikassa linjattu metsdstysvertuksella taviteltu ppulaatin pienentyminen niiyttiiisi alkaneen dtetun viiveen jdlkeen ndkyd arviluvuissa ldhes kk maan mittakaavassa. Prnhitalueen ulkpulisella muun Sumen alueella ilveskannassa n arvissa Sumen riistakeskuksen aluetimistista vain Keski-Sumessa sekd Phjis-Hdmeessd muutamien pentueiden lisdys. Edellisvusiin verrattuna ilveskannassa havaitaan livaa laskusuuntausta useilla alueilla, mutta selvempdd laskua pentuemddrien salta vain Eteld-Hiimeessii sekd Phjanmaalla. Prnhitalueella ilveskannan kn arviidaan hienisesti kasvaneen edellisen vuden tassta, mutta prnhitalueen kanta-arvin liittyy muuta maata enemmiin epiivarmuustekijitd. Prnhitalueella humattavana ngelmana n alueen suuri pinta-ala, havainnitsijaverkstn harvuus ja pentuehavaintjen pieni mddrd. Kska prnhitalueen ilvesten lisddntymistutt vaikuttaisi havaittujen pentueiden perusteella hyvin pieneltd, merkittdvii sa prnhitalueen arviidusta ilvesppulaatista lienee nuria ja pddsin prnhitalueen ulkpulelta alueelle vaeltavia nuria aikuisia. Olettamusta tukee mycis satelliittipannitettujen ilvesten levittdytymisliikkuvuutta kskeva tutkimusaineist. Tdenndkciisimpind levittdytymisen ldhtrialueina timinevat prnhitalueen ulkpulella pddasiassa Oulun eteldiset alueet, Yld-Sav ja Kainuu, missd sijaitsevat l6himmdt tuttavat pentuealueet. Ennustemllin tustan ja aineistn lyhyt kuvaus Vusien aikana kk maan kanta-arviista laskettu vusittainen kasvuvauhti n vaihdellut -7,8 ja 28 prsentin vdlilld. Suurin kasvuvauhti tdettiin vusien aikana. Ppulaatin tulevaa kehitystd vidaan arviida erilaisten skenaariiden eli ennustemallien avulla. Tdssi ennustemallilla arviidaan ilveskannan tdenndkdistd kehitystd vuteen 20L9 mennessd eri la isten va ihtehtisten m etsdstysvertu sten tteutuessa. Ennustemallin phjaksi ilveskannasta n tehty aikasarjaan phjautuva ppulaatimalli. Kyseessd n Gmpertz-tyyppinen aikasarjamalli lgaritmisille (lg") havaitun ilveskannan (tdssd: pentueet)ja metsdstettyjen yksilciiden (tdssd: naaraiden) lukumddrille vusina [t] (kts. tarkempi mallin kuvaus edellisisti kanta-arviista sekd kuvaus ilves.pdf). Ppulaatikka kuvattiin prnhitalueen eteldpulisen Sumen lisddntyneiden naaraiden (ilvespentueiden) lukumssrdarviiden kautta. Analyysissi n kdytetty vusittain metsistettyjen naaraiden lukumddrid kerrttuna vusien L6 (viimeisend metsdstysvusi 2015/20L6) metsistysndytteiden aineiststa laskettujen yli 3-vutiaiden naaraiden suudella. Siten analyysittaa humin metsdstyksen vaikutusta lisddntymisikdisten naaraiden mddrdn (khrtin)vaihteluun. Mallin parametrien estiminnissa n kiiytetty ns. state-space-mallinnusta (SSM), jssa maf linnettavia systeemejd n kaksi, tinen ppulaatiprsessille (ppnl,jta sddtelevdt parametrit luke.fi

6 6/1 0 (axesvu, fmns, hmevsl sekd prsessivirhe pp14 s kiitinen havaitulle ppulaatille (hav-pp1ll, jnka pikkeaman ppulaatiprsessista ilmaisee havainnintivirhe havttt. (Taulukk 2). Taulukk 2. Mallin (SSM) tdrkeimpien tekijiden ja tekijistd jhdettujen tunnuslukujen MCMC-piminnan m u kaiset pste riri-jakaumat. rekijii (ssm) Keskiarv Keskihajnta Alaraja 2.s% Yldraja 97.5/ lxtsvu 0,L74 0, ,2L2 flmers! 0,001 0,998 7,002 Kasvukerrin!,L9 0,023 t,t44 1,236 1.MSY 0, VOf nn 0,006 0,003 0, ,L269 VOf lqy 0,001 0,001 0, ,00396 MSY: metsdstettyjen naaraiden suus mallinnetusta ppulaatista Kasvukerrin: lunnllinen kasvukerrin (kerrannall inen) Jakaumat saatiin 3 x tistjen sarjista (3 sarjaa). Optimidun mallin perusteella ennustimme naarasppulaatin (pentueiden mddrdn) muutsta vudesta 2015 neljdn vuden pddhdn vuteen 2OL9. -ly rf) : : tr = =.$ f, c 5.Y (f) f EO (Lc{ + Havaittu SSM-arvi 95% Bayes-lut Kuva 3. Ppulaatimallin (SSM, taulukk 1) mukaan laskettu ppulaatiprsessin luvut (siniset pylvddt: 95 %:n Bayes-lutettavuusvdlit) ja havaitun ppulaatin luvut (punaiset pallt). P pulaatimallinnul<s en tulks et vu teen 2 0 I 9 Nyt keytetty mallitarjaa hyvdt ldhtdkhdat arviida Sumen ilvesten kannankehityksen viimeisen viidentista vuden aikaisia vaiheita analyyttisesti. Kuitenkin ldhtciaineistn lunne asettaa rajituksia kepettevalle ppulaatimallille tuttaen epdvarmuustekijditi, minkd vuksi malliin mukaan tettuja muuttujia ja itse mallin matemaattista rakennetta n juduttu phtimaan paljn. Lpullinen malli phjaa melk perinteiseen tapaan arviida mennytti ppulaatikehitystd, mutta luke.fi

7 7110 sen laskentatapa ja edelleen jhdetut ennusteet vat viimeaikaisten tilasttieteen kehityssuuntausten mu kaisia (ns. Bayesilainen tilasttiede). Tulksena syntyneet tdenndkciisyysjakaumat mahdllistavat suhteellisen lutettavan kehityssuunnan arviinnin muutamilla erilaisilla vertussuuksilla. Ennusteiden tuttamien kanta-arviiden vaihteluvdli (minimi-maksimi) kasvaa kuitenkin mentdessd vusissa eteenpein (Kuva 4.). Ppultin tteutunut kasvunpeus j siitii jhdettu maksimivertus (MSY) Tarkastelemalla mennyttd ppulaatikehitystd, ilveskannalle n vitu laskea ppulaatin tteutunut kasvu. Js ppulaatin ei khdistu lainkaan metsdstystd (metsdstyskulleisuus 0 yksil6d; luntainen kulleisuus humiituna) ppulaatin lunnllinen kasvukerrin (exp(arasvu)) kasvattaa ppulaatita nin 19/vudessa. Ppulaatin tteutunut kasvu pysdhtyy, kun pistettava kiintici n yhtd suuri kuin luntainen kasvu. Tdstd vidaan jhtaa suurin mahdllinen vutuinen pistettujen yksilciiden suus ppulaatista, jlla ppulaati tdenndkdisimmin pysyy vakaana (MSY, engl. mximum sustainable yieldl. Maksimivertussuudeksi malli tutti L5 % arviidusta kannasta (Taulukk 2). Mycis BMgrs-parametrin arvn kasvun mukaisesti metsdstysvertuksen merkitys kannan ennusteeseen n vimistunut edelliseen mallin ajn (ennusteeseen) verrattuna. Kunakin ajanhetkend prsenttisuuden tuttama yksilcimddrd vaihtelee arviintihetken kannankn mukaisesti (Kuva 4). :(It :OX E(O g :l g gcc) ps f c E EO.9N afcc Metsilstyksen 95 /'.n rajal TU c) Kuva 4. Ennustettu ppulaatikehitys 16 %:n vertuksella luttamusviileineen (sininen viiva) sekd metsdstyssaaliin lisddntymisikdisten naaraiden lukumddrien 95 %:n yld- ja alarajat (keltainen viiva). Nykyisillii ppulaatitiheyksill6 ppulaatin kasvukertimen tiheysriippuvan sddtelyn arviimme merkityksettmdksi (ks. mallin kuvaus), jten mallin kasvukertimen perusteella saatua 16%:n arvita (Taulukk 1) maksimivertuksesta vitaneen sveltaa tulevaisuudessa kannan sdilyttimiseksi vakaana, js naarasvertuksen rakenteessa ei tapahdu suuria muutksia. Esimerkkivertukset L0 %, 76 % j 20 % sekci niistii ihdetut ennusteet Ennustettaessa ppulaatin kka neljdn vuden pddhdn (vuteen 20L9)vimme keyttee ldht<ikhtana mallin tuttamia ppulaatikn dtusarvja (Taulukk 3: keskiarvppulaati). luke.fi

8 8/10 Ennustamiseen liittyy kuitenkin epdvarmuutta, jnka suuruutta pyrimme mallinnuksen avulla kuvaamaan (kvantifiimaan). "Keskihajnta"-sarakkeen luvut ilmaisevat, kuinka lutettava arvimme ppulaatin ksta n. Tdmdn jakauman perusteella vidaan laskea, mille vdlille tdellinen ppulaatikk 95 %:n tdenndkriisyydelld sijittuu. Tdenndktiisyysjakaumasta vidaan lisdksi laskea tdenndkriisyyksid eritapahtumille. Mallin perusteella vidaan esimerkiksi ennustaa, mikd n dtettavissa leva metsdstettyjen (lisddntymisikdisten) naaraiden mddrd vunna 2OL9. Taulukk 3. Ennustettu ppulaatin kk ja hajntaluvut sekii metsdstettdvien naaraiden lukumddrien 95 % vaihteluvdli mallin (SSM, Taulukk 2) mukaan neljdn vuden kuluttua vunna 2019 (vudesta 2015; ldhtppulaatin kk n 441 pentuetta). Eri metsdstysvertusskenaariille n laskettu tdenndkisyydet (Tn), ettd ppulaati kasvaa yli 600 tai laskee alle 300 pentueen vuteen Vertus Keskiarv- Keskippulaati hajnta 10 Y 16Y 20 "/ v Alaraja YlSraja TnY Tn/ Mets. Mets. 2.5 / 97.5 / (pp>600) (pp<300) alaraja yldraja 2.5/ 97.5% s ,4 0,3 0,06 0,9 12,6 4',! L6%:n metsestysvertuksella ppulaati pysyisi 68 % tdenndk6isyydelld samansuuruisena (keskiarvppulaati t keskihajnta; tdssd: 446 pentuetta) kuin ldhtdtilanteessa 2015 (44L pentuetta, pieni er jhtuu mallin tekijdiden py<iristdmisestd). Tdellinen ppulaati vunna 2019 sijittuisi 95 % tdenndkisyydelld vdlille pentuetta. Lisdksi L6%:n vutuisella vertuksella saalisppulaati sijittuisi 95 %:n tdenndkdisyydelld vdlille lisdintymisikdistd naarasta vastaavaa mddrdd (taulukk 3). Tiistii ppulaatista vidaan keyttee nimitystd "vakaa ppulaati". to/:n vertuksella keskiarvppulaatin kk lisi 588 pentueen lukkaa. llveskanta kasvaisi 42%:n tdenndkdisyydelld yli 600 pentueen vuteen 2019 menness6. Tdstd ppulaatista vidaan keptee nimitystd "kasvava ppulaati". 20/:n vertuksella ppulaati pienenisi nin 357 pentueeseen (Taulukk 3). llvesppulaati pienentyisi 12,6 %:n tdenndkdisyydellii alle 300 pentueen vuteen 2019 mennessd. Tdstd ppulaatista vidaan kayttee nimitystd "pienenevd ppulaati". luke.fi

9 9/10 - yt$_3... v16_y t!.= ; 600 c. --- v20 a -v16 ka v2o_y ka -v20 v10_a v10_y ev10 ka 20t6 20t7 Kuva 5. Yleistetty esitys klmen erilaisen vertussuuden tuttamista tdenndkisistd pentueiden maarien kehityksestd. Ennusteiden keskiarvn mukaiset ppulaatit n kuvattu yhtendiselld paksunnetulla viivalla, alarajat (l) katkviiva-viivalla ja yldrajat (hi) pisteviivalla. Pentueiden lukumiidrd vunna 2019 sijittuu 95% tdenndkisyydel ld esitettyjen alarajan ja yldrajan vdl i i n. T u I ste n t u I ki nta a n I i ittyv i ti e p aiv r m u u ste kij i t d Ennustemallituttaa ppulaatin menneeseen kehitykseen phjautuen tdennikciisyysjakaumilla varustettuja tulevaisuuden kehityssuuntia. Keskeisimmdt epdvarmuustekijet, jtka vaikuttavat ppulaatikehitykseen ja sen ennustamiseen vat mahdlliset puutteet lisddntyneisiin naaraisiin liittyvdssd havaintjen alueellisessa kattavuudessa, viive ilveskannan kn muutsten havaitsemisessa seka naaraisiin khdistuvan metsastysvertuksen muutkset ja niiden havaitseminen. Mallissa naarasvertus humiidaan vakin (vusien vdlinen paintettu keskiarv) kautta. Se reagi hitaasti iikillisiin muutksiin. Lisddntyviin naaraisiin liittyvd havainninti n tarkentunut erillisten maalaskentjen vuksi vusina 2O1.:O-20L6 Sumen riistakeskuksen kymmenen aluetimistn alueella. Humiitavaa kuitenkin n, ettd laskennan antama alueellinen pentuetuls n ke$tdkelpinen enintdin klmen vuden ajan. Mallissa letetaan, etti ilveskannan alueellinen tiheys eivaikuta kannan kasvunpeuteen. Mallia ei vida sveltaa tilanteissa, jissa tiheydesti riippuva sddtely n tdennikdisti, kuten suurilla ppulaatitiheyksilld tai paikallisppulaatiilla, jilla spivan elinympdrist<in m56rd n rajallinen. Tdllciin ppulaatin kasvukerrin vaihtelee kullisenkin ppulaatikn mukaan ja tdm6 n tettava humin mallin Brturvstekijdn avulla. Mallimme eita humin ikdrakenteen mahdllista vaihtelua vusittain ja tdmdn ilmirin vaikutusta ppulaatin kasvukertimeen. lkdrakenteisissa ppulaatiissa yksilciiden lukusuhteet eri ikdlukissa hakeutuvat tasapainn. Silti n mahdllista, ettd jkin ulkinen tekijd lisi vinuttanut ppulaatin ikdrakennetta hetkellisesti pis tasapaintilasta, mutta tihinastinen aineistmme ei viittaa tdllaiseen tapahtumaan. luke.fi

10 10/10 Pdivitetyn mallin ldhtdvusi n Tdlld hetkel16 (vunna 20LG)j tapahtuneet muutkset pentueiden mddrddn vidaan ndhdii vasta tulevan talven havaintaineistssa (yhden vuden viive). Metsdstyssaaliin kautta saatava tiet lisddntymisikdisten naaraiden suudesta kk metsdstyssaaliissa antaa tdlld hetkelld viitteitd lisddntymisikdisiin naaraisiin khdistuvan metsdstysvertuksen kventumisesta viimeisten metsdstysvusien aikana. Tdmd havaittu muuts pikkeaa skenaarimallin ppulaatidynamiikan letustilanteesta, mutta n sin humiituna naarasvertuksen vakissa (vusien paintettu keskiarv). Edellisen vuden pentueluvuissa ei humiida erikseen talviaikaisia iikillisiii muutksia lisddntymisikdisten naaraiden kulleisuudessa. Ndin llen sekd pentuearvin ettd mallin tuttamaan metsdstyskestdvyyteen liittyy arvivunna epdvarmuustekijriit6, jtka lisi tarpeen erityisesti humiida vertussuunnittelussa. Neljiin vuden ennustetta tulisitarkastella kknaisvaltaisesti, myds ppulaatiennusteiden vaihteluvilit humin ttaen. yksikrin jhtajan Markku Jdrvenpddn pissaltessa Kehittdmisptiiillikkci -b, (-\ Vdd Pruuki t/ra^a Lausunnn vastuuvalmistelija/lisetieta: tutkija Katja Hlmala, Lunnnvarat ja bitutant - yksikk<i, Lunnnvarakeskus luke.fi