Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
|
|
- Viljo Mäkelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
2 Sisältö Sisältö Johdanto Kaupallisten palveluiden nykytila Haukiputaalla Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla Kaupalliset palvelut Haukiputaalla Haukiputaan lähiympäristön kaupan palveluverkko Markkinoiden kehitys Haukiputaalla Väestön ja ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarve 2016 ja 2025 sekä palvelurakenne Haukiputaan keskustan ja kaupallisten palveluiden kehittäminen Kaupan toimijoiden ja kiinteistönomistajien näkemyksiä keskustasta Keskustan kaupallinen kehittäminen Haukiputaan keskustan palvelumitoitus Johtopäätökset /21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
3 1. Johdanto Haukipudas on yksi Oulun kaupungin suurista paikalliskeskuksista. Haukiputaan paikalliskeskusta kehitetään Haukiputaan ja Kellon suuralueiden keskuksena. Keskustassa on tehty Haukiputaan keskuksen kehittämissuunnitelma ( ). Kehittämissuunnitelmassa keskusalueen rakennuskantaa uudistetaan voimakkaasti korvaamalla vanhoja rakennuksia uusilla paremmin nykypäivän vaatimukset täyttävillä rakennuksilla. Suunnitelman toteuttaminen asemakaavalla tehdään vaiheittain. Revontiellä on tapahtunut jo uudistumista kerrostalorakentamisen kautta, ja seuraavana on alkamassa torin ympäristön uudistaminen. Haukiputaan keskeisellä keskusta-alueella puretun entisen kunnantalon ja torin ympäristössä on nyt vireillä asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Haukiputaan keskuksen elävöittäminen sekä kyläkuvan ja liikennejärjestelyiden parantaminen. Keskuksen asukasmäärää on tarkoitus lisätä, mikä tukee palveluiden säilymistä ja saatavuutta alueella. Kaavatyön yhteydessä selvitetään torialueen sekä toriin rajoittuvien liike- ja toimistorakennusten kortteleiden kehittämistä. Asemakaavoituksen alkuvaiheessa on alueen maankäytöstä tehty tarkasteluja, jotka ovat jonkin verran päivittyneet keskustan kehittämissuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelman taustaksi on laadittu kaupallinen selvitys (2013). Tämän jälkeen Haukiputaalla on rakentunut uutta kauppaa lähinnä Annalankankaan alueelle, ja aluetta täydennetään edelleen. Näin ollen asemakaavatyön lähtökohdaksi on tarve tarkastella uudelleen keskustan kaupallista kehittämistä. Kaupallisen selvityksen tarkoituksena on tuottaa lähtötietoja Haukiputaan keskuksen kaupallisten palveluiden nykytilanteesta ja palveluiden realistisesta kehittämispotentiaalista käynnissä olevaa kaavatyötä varten sekä keskuksen alueella mahdollisesti käynnistyviä kaavamuutoksia silmällä pitäen. Haukiputaan keskustan kaupallisessa selvityksessä tarkastellaan kaupan nykytilaa ja selvitetään kehittämistarpeita, joita Haukiputaan keskustassa on kaupan ja palveluiden suhteen. Haukiputaan keskustan nykytilan arvioinnin pohjalta on tavoitteena etsiä niitä realistisia keinoja ja mahdollisuuksia, joilla kaupallisia palveluita voitaisiin vahvistaa ja keskustan kaupallista toimivuutta parantaa. Haukiputaan kaupalliset palvelut kilpailevat seudun muiden keskusten kanssa asiakkaista, ja kehittämisessä onkin löydettävä ratkaisuja, joilla Haukiputaan kaupalliset palvelut voisivat olla nykyistä vetovoimaisempia. Kaupallisen selvityksen tekivät WSP Oy:n Kaupunkitalous ja kauppa -yksiköstä KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela. Oulun kaupungin puolelta työtä ohjasi Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista Jouni Mäkäräinen, Hanna Pöytäkangas ja Anne Olsbo. 3/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
4 2. Kaupallisten palveluiden nykytila Haukiputaalla Kaupan tarjontaa tutkittiin Haukiputaalla ja lähiympäristössä Kellon ja Ritaharjun alueilla kartoittamalla nykyiset palvelut ja palvelupisteet. Kartoituksen pohjalta saadaan tietoa kaupan sijainnin ja toimialan lisäksi myös vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä olevista liikepinta-aloista. Päivittäiskaupan nykytilaa analysoidaan myös tilastotietojen pohjalta. Koko vähittäiskaupasta saadaan tilastotietoja myynnistä vain kuntatasolla, joten Haukipudasta koskevia erikoiskaupan myyntitietoja ei ole saatavilla. Keskustassa on kohtuullisen hyvin erikoiskauppaa, ja lisäksi Annalankankaalla on erikoistavarataloja, jotka täydentävät Haukiputaan erikoiskaupan tuotetarjontaa Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla Haukiputaalla on useita päivittäistavarakauppoja. Keskustassa on K-market ja S-market. Valintatalo lopetti toimintansa alkuvuodesta Lisäksi keskustassa on yksi luontaistuotekauppa, joka sisältyy päivittäistavarakaupan tarkasteluun. Annalankankaalla on samoin kolme päivittäistavarakauppaa, Lidl ja Säästökuoppa sekä Halpahalli, joka sijoittuu Haukiväylän varrelle. Haukiputaalla on päivittäistavarakauppaa myös keskustan pohjoispuolella (ABCmarket) ja Martinniemessä (K-market ja Putaan Pullan leipomomyymälä). Päivittäistavarakaupan verkon tilastoanalyysi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten niitä ei tässä ole sellaisenaan esitetty. Myynti- ja pinta-alatiedot esitetään osuuksina sekä indekseinä, jossa Oulun kaupunkia koskevaa lukua kuvataan indeksillä 100. Mikäli alueella indeksi on yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Mikäli myynti-indeksi on yli 100, ovat päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät alueella positiivisia. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho eli päivittäistavarakaupan myynti pinta-alaa kohden alueella parempi kuin koko kunnassa keskimäärin. Haukiputaalla on yhteensä yhdeksän päivittäistavarakauppaa, joista kaksi on päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä. Suuria supermarketteja ja lähikauppoja on seitsemän. Noin kolmannes päivittäistavarakaupan myyntipintaalasta on keskustassa, kun taas eniten myyntipinta-alaa on Annalankankaan alueella. Kaupan liiketilaa on hyvin vähäisesti keskustan pohjoispuolella. Vaikka myyntipinta-alaa on keskustassa selvästi vähemmän kuin Annalankankaan alueella, on keskustassa myyntiä kuitenkin eniten. Myös keskustan pohjoisosissa on myyntiä enemmän kuin pinta-alaa. Annalankankaalla on siis paljon pinta-alaa mutta vähemmän myyntiä, jolloin myyntiteho on alueella keskimääräistä alhaisempi. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla 2016 Tehoindeksi 100 = Haukipudas Myymälämäärä Marketit Myynti- Teho- Alue Kaikki Lähikaupat pinta-ala Myynti indeksi Keskusta % 46 % 131 Annalankangas % 45 % 76 Martinniemi ja ABC % 9 % 164 Haukipudas % 100 % 100 Lähde: AC Nielsen Haukiputaan päivittäistavarakaupan tarjontaa verrataan myös Kellon, Oulun keskustan, koko Oulun kaupungin sekä Oulun seudun päivittäistavarakaupan tarjonnan tasoon ja suhteutetaan se asukasmäärään. Haukiputaalla on varsin vahva päivittäistavarakaupan tarjonta. Myyntialaa on asukasta kohden 30 % enemmän kuin keskimäärin. Myyntiä sitä vastoin on vain hieman keskimääräistä enemmän (2 %). Haukiputaan päivittäistavarakaupan tarjonta palvelee myös kellolaisia, jossa oma tarjonta on asukasmäärään suhteutettuna vähäistä. Jonkin verran siirtymää on Haukiputaalta ja Kellosta myös Oulun keskustaan sekä keskustan pohjoispuolelle mm. Linnanmaalle. 4/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
5 Haukiputaalla myyntitehokkuus on keskimääräistä alhaisempi johtuen osin Annalankankaan myymälätarjonnasta. Alueella on suuria tavaratalotyyppisiä myymälöitä, joiden päivittäistavarakaupan myynnin taso ei yllä perinteisten supermarkettien tasolle. Päivittäistavarakauppa Haukiputaalla ja muualla Oulun seudulla 2016 Oulun kaupunki = ind. 100 / 100 % Myymälämäärä Myyntiala m 2 Myynti Teho Per asukas Per asukas Marketit Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö- Alue Kaikki Lähikaupat* Osuus Oulu Osuus Oulu Oulu osuus Haukipudas % % % Kello % 61 2 % % Haukipudas ja Kello % % % Oulun keskusta** % % % Muu Oulu % % % Oulun kaupunki yht % % % Muu seutu*** % % % Oulun seutu yht % % % *Ei sisällä päivittäistavaran erikoiskauppoja (kauppahalli, leipomot, luontaistuotekaupat, makeiskaupat) ** Postinumeroalueet ja *** Oulun seutu (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Ii:n kunta Lähde: A.C. Nielsen Oulun keskustassa tarjontaa ja myyntiä on keskimääräistä enemmän, ja alueella asioidaan koko Oulun kaupungista. Tarkastelussa on mukana ruutukaava-alue (postinumerot ja 90120) mutta ei Raksilaa. Kun Haukipudasta verrataan myös muuhun Oulun seutuun (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Iin kuntaan, on päivittäistavarakaupan tarjonnan taso Haukiputaalla selvästi parempi. Tyypillisesti päivittäistavarakaupan palvelut haetaan läheltä kotia, kun tarjonta on riittävän monipuolista. Haukiputaalla on kaikki perinteiset päivittäistavarakaupan supermarketit (S-market, K-supermarket ja Lidl). Näitä täydentävät tavaratalokauppojen päivittäistavarakauppa sekä lähikauppatarjonta Martinniemessä. Näin ollen tarjonta on hyvin monipuolista. Ainoastaan hypermarkettarjontaa ei Haukiputaalla ole. Lähin hypermarket on Linnanmaalla, ja ostovoimaa valuu vähäisesti muun asioinnin yhteydessä myös keskustaan ja sen lähiympäristöön Kaupalliset palvelut Haukiputaalla Haukiputaan nykyinen kaupallinen rakenne on selvitetty kenttäkartoituksella. Kartoitus tehtiin Haukiputaalla helmikuussa Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan, ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Hotellin palveluiden pinta-alasta on laskettu vain pohjakerros, jossa on myös ravintolatoimintaa. Laskettu pinta-ala ei ole yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa, mutta liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannolliset. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Tilanne kuitenkin elää, kun liikkeet vaihtavat paikkaa, tulee uusia liikkeitä tai ne lopettavat toimintansa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. 5/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
6 Kaupallinen rakenne Haukiputaan keskustassa 2017 Lähde: WSP kartoitus, helmikuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 02/2017 Haukiputaan keskustassa on varsin monipuolisesti kauppaa ja palveluita. Keskustassa on päivittäistavarakauppaa, palveluita ja jonkin verran erikoiskauppaa sekä tilaa vaativaa kauppaa. Palvelutarjonta on keskimääräistä paikalliskeskustaa monipuolisempi. Pääosa keskustan palveluista on sijoittunut Revontien varteen ja torin ympäristöön, mutta kauppaa ja palveluita on myös vanhan nelostien oikealla puolella. Revontie muodostaa keskustassa varsin toimivan kauppakadun, jonka varrella on kauppaa molemmin puolin tietä. Kaupallinen rakenne on tiivis ja kaupallisesti toimiva kadun pohjoispäässä. Ja uusiin asuintaloihin on saatu hyvin rakennettua liiketoimintaa kadulle päin. Kaupan rakenne harvenee etelään päin mentäessä ja loppupäähän on sijoittunut tilaa vaativaa kauppaa (Värisilmä ja LVI-liike) ja palveluita. Osa toimitiloista on tyhjillään, kirpputorina tai muussa yritystoiminnassa. Päivittäistavarakaupat ovat pistemäisesti keskustan molemmin puolin, ja näiden yhteydessä on muitakin kaupan palveluita. Valintatalo K-supermarketin vieressä lopetti toimintansa noin vuosi sitten, ja kiinteistö on osittain jäänyt tyhjilleen. Keskustan kaupallista vetovoimaa heikentävätkin lukuisat tyhjät liiketilat. Tyhjää liiketilaa on erityisesti torin lähiympäristössä ja kohtalaisen suurina yksiköinä. Suurin osa tyhjästä liiketilasta on nyt asemakaavamuutoksen alueella tai tämän välittömässä lähiympäristössä. Kokonaisuudessaan keskustassa on kaupallisia palveluita k-m 2, josta kauppaa on yli puolet ja palveluita hieman alle puolet. Kokonaisuudessaan liiketilaa on keskustassa kuitenkin tätä enemmän, eli yhteensä lähes k-m 2. Liiketilasta neljännes eli yli 6000 k-m 2 on tyhjänä, mikä vaikuttaa heikentävästi keskustan kaupalliseen toimivuuteen. Jonkin verran liiketilasta on myös muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä, mm. kirjaston ja muun yritystoiminnan käytössä. 6/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
7 Revontiellä on paikoin tiiviisti kauppapalveluita Haukiputaalla kauppaa on keskustan lisäksi keskittynyt Annalankankaan alueelle sekä Haukiväylän varrelle alle kahden kilometrin päähän keskustasta. Annalankankaalla (ml. Haukiväylä) on lähinnä päivittäistavarakauppaa, laajan tavaravalikoiman kauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa sekä autoalan palveluita. Kauppa on sijoittunut alueelle pistemäisesti, ja alueella liikutaan pääosin autolla. Annalankankaan kaupallinen rakenne eroaa selvästi keskustan kaupallisesta rakenteesta. Keskustassa on monipuolisesti sekä kauppaa että palveluita. Annalankankaalla kaupan tarjonnasta vastaavat pääosin laajan tavaravalikoiman kaupat, joiden tuotevalikoimiin kuuluvat päivittäistavarat ja käyttötavarat. Käyttötavarakaupalla ei ole suuria päällekkäisyyksiä keskustan erikoiskaupan tarjonnan kanssa. Alueella ei ole keskustahakuisia erikoiskauppoja tai kaupallisia palveluita eikä lainkaan tyhjää liiketilaa. Kokonaisuudessaan kauppaa ja palveluita on Annalankankaalla hieman enemmän kuin keskustassa eli k-m 2. Nykyistä tarjontaa täydentämään on suunnitteilla Tokmannin tavaratalokauppa noin 3000 k-m 2 :n myymälällä. Käytetyn tavaran kauppa 4 % Tyhjä liiketila 26 % Muu käyttö 6 % Tiva- ja autoalan kauppa 9 % Keskusta Ravintolat, kahvilat 11 % Päivittäistavarakauppa 17 % Palveluyritykset 15 % Erikoiskauppa 12 % Palveluyritykset 1 % Erikoiskauppa 1 % Käytetyn tavaran kauppa 11 % Tiva- ja autoalan kauppa 13 % Annalankangas Muu käyttö 7 % Päivittäistavarakauppa 9 % Tavatatalokauppa 58 % Liiketilan pinta-alan jakautuminen keskustassa ja Annalankadulla Lähde: WSP Kartoitus /21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
8 Kaupallinen rakenne Haukiputaan keskustassa ja Annalankankaalla 2017 Lähde: WSP kartoitus, helmikuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 02/2017 8/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
9 2.3. Haukiputaan lähiympäristön kaupan palveluverkko Haukiputaan lähiympäristössä on useita muita kaupallisia keskittymiä. Haukiputaan keskustan pohjoispuolella on ABC-liikenneasema ja Teboil. Martinniemessä on Siwa ja Putaan Pullan leipomomyymälä. Haukiputaan vaikutusalueeseen kuuluu myös Kello. Kellon keskustassa on lähipalveluita, päivittäistavarakauppaa, apteekki ja ravintolapalveluita ja pienimuotoisesti muita kaupallisia palveluita. Osa liiketiloista on tyhjänä tai muun yritystoiminnan käytössä. Kellon alueeseen kuuluu myös Kiviniemi, jossa on päivittäistavarakauppa ja ravintola. Lähin erikoiskaupan keskittymä on Ritaharjussa, jossa on Ideapark. Ideaparkissa on laajamittaisesti mm. muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa sekä Tokmannin tavaratalo. Ideaparkin lähiympäristössä on myös pari pientä päivittäistavarakauppaa. Keskusta Annalankangas Martinniemi, ABC:n ympäristö Kello, Kiviniemi Ritaharju, Ideapark Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotelli Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu käyttö Tyhjä liiketila m 2 Liiketilat Haukiputaalla ja lähiympäristössä Lähde: WSP Kartoitus 2017 Haukiputaan keskusta ja Annalankankaan alue palvelevat haukiputaalaisten lisäksi myös Kellon alueen asukkaita. Haukiputaan keskusta erottuu lähiympäristön kaupan keskuksista selvästi. Keskusta tarjoaa monipuolisesti paikallispalveluita, mutta erikoiskauppaa keskustassa on vain vähän. Annalankankaan kaupallinen rakenne painottuu tavaratalokauppaan ja tilaa vaativaa kauppaan. Erikoiskauppaa ei alueella ole juurikaan. Kauppaa ja palveluita on molemmissa suuriin piirtein saman verran. Liiketilakanta eroaa tyhjän liiketilan määrässä. Martinniemeen ja ABC:n alueelle on sijoittunut keskustaa ja Annalankangasta täydentäviä palveluita. Kello tarjoaa lähipalveluita lähialueen asukkaille. Ritaharjun liiketilatarjonta on samaa suuruusluokkaa Haukiputaan keskustan ja Annalankankaan alueen kanssa, mutta rakenne ja tarjonta ovat toisen tyyppisiä. Ritaharjuun on keskittynyt monipuolisesti erikoiskauppaa ja palveluita, erityisesti muotikauppaa. Päivittäistavarakauppaa on Ritaharjussa vähäisesti. Ouluun päin mentäessä seuraava kaupan keskittymä on Linnanmaa, jossa on Prisma. 9/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
10 Kaupalliset keskukset Haukiputaan lähiympäristössä Lähde: WSP kartoitus, helmikuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 02/ /21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
11 Haukiputaan markkina-alueen kaupallisten keskusten rakennetta ja liiketilamääriä tarkasteltaessa voidaan huomata, että entinen kuntakeskus on monitasoinen palvelukeskus, jota täydentävät Annalankankaan kaupalliset palvelut. Paikalliskeskuksiin sijoittuu yleensä varsin vaatimattomasti erikoiskauppaa, mutta Haukiputaan keskustassa on jonkin verran pieniä erikoiskauppoja ja Annalankankaan tavaratalokauppa tarjoaa laajan valikoiman käyttötavaraa. Monipuoliset erikoiskaupan ostokset hoidetaan usein kuitenkin usein etelämpänä Oulussa, esimerkiksi keskustassa tai Ritaharjussa. Liiketilat Haukiputaalla ja lähiympäristössä 2017 Keskusta Annalankangas Martinniemi ja ABC:n ympäristö Haukipudas yhteensä Kello ja Kiviniemi Ritaharju Päivittäistavarakauppa ja Alko Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Pankit, vakuutus, posti Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Muut palveluyritykset Palvelut yhteensä Kauppa ja palvelut Muu käyttö Tyhjä Tyhjien osuus 26 % 0 % 0 % 3 % 18 % 0 % Liiketilat yhteensä Lähde: WSP Kartoitus 2017 m 2 11/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
12 3. Markkinoiden kehitys Haukiputaalla Edellisessä luvussa tarkasteltiin kaupan markkinoita tarjonnan lähtökohdista. Tässä luvussa markkinoiden kehitystä tarkastellaan kysynnän kannalta. Kysyntää kuvataan markkina-alueen ostovoimalla. Haukiputaan markkina-alue on pääosin Haukipudas, mutta siihen kuuluu myös Kellon suuralue. Suuri osa paikallisasioinnista hoidetaan Haukiputaalla, mutta shoppailemaan lähdetään herkästi Oulun keskustaan, sen lähiympäristöön tai Ideaparkiin. Haukiputaalla on monipuolisesti päivittäistavarakaupan tarjontaa, joten päivittäistavarakaupan asiointia suuntautuu muualle vain vähäisesti lähinnä muun asioinnin yhteydessä. Kellolaisia palvelevat omat lähipalvelut Kellon keskustassa ja Kiviniemessä, mutta monipuolisia päivittäistavarakaupan palveluita ja muita paikallispalveluita sekä käyttötavaroita haetaan Haukiputaalta Väestön ja ostovoiman kehitys Haukiputaalla on asukkaita tällä hetkellä yli ja koko markkina-alueella Kello mukaan lukien lähes Asukasmäärä kasvaa lähes prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2025 Haukiputaan vaikutusalueella ennustetaan olevan asukkaita yli Väestön kasvuvauhti Haukiputaalla on koko kaupungin kanssa samaa suuruusluokkaa. Väestön kehitys Haukiputaan vaikutusalueella 1.tammi Muutos Vuosi lkm % muutos Haukipudas % 0,9 % Kello % 1,0 % Yhteensä % 0,9 % Oulun kaupunki % 0,9 % Lähde: Tilastokeskus ja Oulun kaupunki Väestösuunnite Keskustan kehittämissuunnitelmassa Haukiputaan keskukseen on osoitettu runsaasti lisää asuinrakentamista tukemaan monipuolista palvelutarjontaa. Keskusta-alueella vanhat asuinkerrostalot edustavat lähinnä I- ja IIkerroksista rakennuskantaa, joka suunnitelmassa korvataan keskusta-alueen identiteettiin paremmin sopivilla korkeammilla rakennusmassoilla Ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa pitkällä tähtäimellä nopeammin kuin päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima luvulla vähittäiskaupan myynti/ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Viime vuosina kaupan kehityksessä on tapahtunut muutos. Vuoden 2012 loppupuoliskolta lähtien kaupan myynnin kasvu on vuositasolla pysähtynyt ja paikoin hieman laskenut, mutta nyt on jälleen näkyvissä hidasta kasvua. Toimialoittaiset vaihtelut kaupan kehityksessä ovat suuria. Keskimääräistä nopeammin viime vuosina ovat kasvaneet kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista selvästi hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Yleisesti taantumaa seuraa aina jossain vaiheessa kasvu. Taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan joillakin toimialoilla voimakkaastikin. Kasvun odotetaan pitkällä tähtäimellä hidastuvan aikaisemmasta. Ostovoiman kasvua on arvioitu kahden eri mallin, ns. perinteisen kasvuennusteen sekä hitaan kasvun, pohjalta. Perinteistä kasvuennustetta on käytetty mm. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kaupan palveluverkko selvityksessä. Viime vuosien ostovoiman kasvun heikentymisen sekä epävarmuuden myötä on päädytty esittämään 12/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
13 myös hitaan kasvun malli. Perinteisessä kasvuennusteessa ostovoiman arvioidaan kasvavan päivittäistavarakaupassa prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa noin 2 % vuodessa. Hitaan kasvun mallissa ostovoima kasvaa päivittäistavarakaupassa puolen prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa prosentin vuosivauhdilla. Ennusteet ovat positiivisia mutta realistisia, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin kuitenkaan päästään pitkällä aikajaksolla. Ennusteet on tehty varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastuminen/pysähtyminen sekä kasvun vuosivaihtelut, jolloin ennusteet eivät ole herkkiä yksittäisille taantumavuosille. Tähän mennessä vähittäiskauppaan kohdistuva kulutus on pitkällä tähtäimellä ollut jatkuvassa kasvussa. Pidemmällä tulevaisuudessa kasvua tulee suuntautumaan kuitenkin enemmän palveluihin, ja osa vähittäiskaupan ostovoimasta suuntautuu verkkokauppaan. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Haukiputaan vaikutusalueella 2016 milj. euroa Haukipudas Kello Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä milj. euroa Perinteinen kasvuvauhti Hidas kasvuvauhti Haukipudas Kello Yhteensä Haukipudas Kello Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Lähde: Santasalo Ky, Ostovoimat 13/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
14 3.3. Liiketilatarve 2016 ja 2025 sekä palvelurakenne Ostovoiman ja sen kasvun pohjalta on arvioitu liiketilan nykyistä laskennallista tarvetta sekä liiketilan lisätarvetta vuodelle Ostovoima on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvioitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitettujen liiketilojen pohjalta. Myyntitehokkuus vaihtelee toimialoittain. Liiketilan lisätarve on laskettu keskimääräisillä nykyisillä myyntitehokkuuksilla, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Haukiputaalla myyntitehokkuus on hieman keskimääräistä alhaisempi, joten käytetyt tehokkuusluvut ovat tavoitteellisia. Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * Myyntipinta-ala /k-m 2 /my-m 2 Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 20 % kaupan tarpeesta. Lisäksi palveluiden tarpeeseen lisätään ravintolapalvelut. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla laskettua suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Laskelma kertoo, kuinka paljon liiketilaa tarvittaisiin laskennallisesti Haukiputaalla, jos koko Haukiputaan ostovoima toteutuisi Haukiputaalla. Liiketilan lisätarve taas kuvaa tilannetta, jossa koko ostovoiman kasvu toteutuu uutena kaupan tilana. Nykyisin Haukipudas palvelee varsin hyvin haukiputaalaisia. Nykyinen liiketilakanta Haukiputaalla on paikoin suurempi kuin mitä on laskennallinen tarve alueen omille asukkaille. Ostovoimaa Haukiputaalle tulee myös Kellosta. Toisaalta osa erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan ostovoimasta suuntautuu Oulun muihin monipuolisiin kauppapaikkoihin. Liiketilan laskennallinen tarve ja toteutuneet liiketilat 2017 Haukiputaalla k-m 2 Liiketilatarve 2016* Liiketilat 2017** Toteutuneet liiketilat /liiketilatarve Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Autokauppa ja huoltamot % Ravintolat % Muut kaupalliset palvelut % Kauppa ja palvelut yhteensä % * Laskennallinen tarve Haukiputaalla (pl Kello) ** Liiketilat Haukiputaalla 2017, tavaratalokauppa on jaettu pt-kauppaan ja erikoiskauppaan ei sisällä tyhjää liiketilaa tai toimistokäytössä olevaa tilaa Liiketilat 2017; WSP Kartoitus 14/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
15 Jos koko Haukiputaan ostovoima toteutuisi Haukiputaalla, tarvittaisiin Haukiputaalla liiketilaa noin k-m 2. Tällä hetkellä Haukiputaalla on kaupallisten palveluiden liiketilaa noin k-m 2, luku ei sisällä tyhjiä tai toimistokäytössä olevia liiketiloja. Päivittäistavarakaupassa ja palveluissa tarjonta on selvästi paikallista tarvetta suurempi. Erikoiskaupan tarjontaa on Haukiputaalla sijoittunut merkittävä määrä tavaratalokauppaan, ja se kattaa kohtalaisen hyvin paikallisen tarpeen. Tilaa vaativan kaupan tarpeesta kuitenkin pienempi osa toteutuu Haukiputaalla. Vuoteen 2025 mennessä tarvittaisiin Haukiputaan markkina-alueelle lisää kaupan ja palveluiden liiketilaa ostovoiman kasvusta riippuen noin k-m 2, jos koko ostovoiman kasvu toteutuisi uutena liiketilana. Osa kysynnästä voi kohdistua myös nykyisiin tyhjiin liiketiloihin, mutta osin tyhjät liiketilat eivät joko sijainniltaan tai kooltaan kohtaa kysyntää. Markkina-alueen uuden liiketilan kysyntä ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kohdistu Haukiputaalle. Kellossa ei kuitenkaan ole todennäköisesti kysyntää merkittävälle kaupan uusperustannalle, ja kysyntää kohdistuu Haukiputaalle, mutta asiointia suuntautuu Kellosta myös etelän suuntaan. Yleisesti paikalliskeskuksissa todennäköistä kysyntää löytyy päivittäistavarakaupalle ja palveluille. Haukiputaan paikalliskeskus on kuitenkin niin monipuolinen, että kysyntää löytyy myös paikallisille erikoiskaupoille. Monipuoliset muotikaupat ja ketjuliikkeet hakeutuvat kuitenkin tyypillisesti suurempiin kaupan keskuksiin. Liiketilan lisätarve Haukiputaan vaikutusalueella k-m 2 Perinteinen kasvuvauhti Hidas kasvuvauhti Haukipudas Kello Yhteensä Haukipudas Kello Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä On hyvä myös ottaa huomioon, ettei liiketilatarve tai lisätarve ole suoraan kaavallinen mitoitus. Kaavallisen mitoituksen tulisi olla suurempi kuin tarve, koska osin kaavat jäävät toteutumatta. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla myös vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, ja uusille toimijoille tulee luoda mahdollisuuksia markkinoille tuloon. Mikäli kaavat tehdään liian tiukalla mitoituksella, osa kysyntää vastaavasta liiketilasta saattaa jäädä toteutumatta. 15/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
16 4. Haukiputaan keskustan ja kaupallisten palveluiden kehittäminen Haukiputaan keskustan rakennuskantaa on viime vuosina uusittu, ja sitä myötä kaupallinen tarjonta on saanut uusia toimintamahdollisuuksia. Erityisesti Revontielle on tullut uusia palvelupisteitä, ja Revontien merkitys kauppakatuna on vahvistunut. Keskustan kehittäminen jatkuu, mutta ennen asemakaavoituksen luomia uusia mahdollisuuksia kaupan toiminnoille tulevat päivittäistavarakaupan suuret myymälät keskustassa keskittymään keskustan länsilaidalle. S-ryhmän suuri päivittäistavaramyymälä siirtyy K-Supermarketin viereen syksystä 2017 alkaen, mikä keskittää päivittäistavara-asiointia nykyistä pienemmälle alueelle keskustan ytimen reunaan. Kun keskittymään sisältyvät sekä apteekki että Alko, tästä syntyy vahva arjen asiointikeskittymä. Muutos vahvistaa keskustan kaupallista merkitystä Haukiputaan tien länsipuolella mutta samalla heikentää Haukiputaantien itäpuolen kaupallista arvoa ja toimivuutta. Haukiputaan keskustan kaupan painopisteet Kaupan painopiste vahvistuu tulevaisuudessa Haukiputaantien länsipuolella, ja Revontie-Kirkkotiestä tulee kaupallisen keskustan keskeinen akseli. Torin ympäristössä ja asemakaavan suunnittelualueella tarjoutuu hyviä mahdollisuuksia vahvistaa kaupallisen keskustan ydinaluetta. Liikerakentamisella torin ympäristössä voidaan vahvistaa Revontie-Kirkkotien suuntaista asiointiakselia. Erityisen tärkeää on saada torin ympäristön liiketilat toteutumaan tiiviinä ja yhtenäisenä kokonaisuutena, jotta tori vahvistaa kiinnostavuuttaan asiointipaikkana. Tori on sopivasti kaupallisen keskustan keskeisellä paikalla, ja se on mittakaavaltaan sopiva Haukiputaalla. 16/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
17 4.1. Kaupan toimijoiden ja kiinteistönomistajien näkemyksiä keskustasta Selvitystyön aikana keskusteltiin kaupan toimijoiden ja kiinteistönomistajien kanssa Haukiputaan keskustasta kauppapaikkana ja siitä, miten keskustaa pitäisi heidän näkökulmastaan kehittää. Haukiputaan keskustalla on riittävä väestömäärä ja potentiaalia kaupan kehittämisessä. Keskusta on ollut pitkään tärkeä asiointipaikka haukiputaalaisille, eikä keskustan imu ole olennaisesti heikentynyt. Keskustaan on viime vuosina tullut uusia toimijoita, ja tarjonnan rakenne on pysynyt kohtuullisen monipuolisena. Keskustan liikepaikat ovat osin jo uudistuneet, mutta keskustassa on useita liikepaikkoja uusimisen ja kehittämisen tarpeessa. Torin kehittämistä ja säilyttämistä tapahtumapaikkana pidetään paikallisten yrittäjien kannalta erittäin tärkeänä. Vaikka toritapahtumia on yleisesti aika vähän, ovat yksittäiset tapahtumat tärkeitä haukiputaalaisten identiteetille ja yhteisöllisyydelle. Yrittäjät pitävät myös tärkeänä, että liiketiloja ja toimitiloja rakennetaan keskustaan, jotta keskustassa on tarjolla tiloja yritystoiminnalle. Keskon tilanne on Haukiputaalla vakaa. Keskustassa on uusi liikerakennus, jota on jo laajennettu, ja kiinteistössä on kaksi vuokralaista: Alko ja Osuuspankki. Lähivuosien kehitystarpeet liittyvät lähinnä myymälän sisustan ja kaluston uusimiseen. Haukiputaan lähialueella on Kellossa yksi pieni K-market, jolla on saneeraustarvetta. Keskon myymäläverkkoon lähialueella kuuluvat vielä kaksi Siwaa Kiviniemessä ja Martinniemessä, jotka uudistetaan kuluvan vuoden aikana K-marketeiksi. Ne ovat pieniä lähipalvelumyymälöitä. Kesko pärjää hyvin tällä myymäläverkolla Haukiputaalla. Keskustan K-Supermarket on alueen markkinajohtaja. Keskustan ja torin ympäristön uudistukset eivät suoraan vaikuta Keskon myymäläverkkoon. Osuuskauppa Arina toteaa tiedotteessaan, että Haukiputaalla S-market siirtyy syksyllä 2017 uuteen paikkaan, kun nykyinen Välitiellä palveleva S-market Haukipudas uudistuu ja muuttaa Kauppakujalle. S-marketin lisäksi samassa kiinteistössä toimiva Haukiputaan Apteekki siirtyy samalla uusiin tiloihin Koy Haukiputaan Ykköseen, jossa toimivat ennestään jo Kela ja Haukiputaan Taksi. Uuden S-marketin rakentaminen käynnistyy kesän aikana ja Välitien kiinteistö on S-marketin sekä Apteekin käytössä uusien tilojen avaukseen saakka. Syksyllä Välitien liiketilat vuokrataan eteenpäin uusille toimijoille. Uudessa S-marketin myymälässä on nykyistä enemmän tilaa, jonka myötä palvelut ja valikoimat parantuvat entisestään. Haukiputaan S-market työllistää 20 työntekijää Keskustan kaupallinen kehittäminen Haukiputaan keskustan kaupallista kehittämistä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavan sivun kuvassa. Keskustasta on kuvattu erilaisia liiketoiminnallisia alueita ja analysoitu niiden kehittämismahdollisuuksia. Keskeisin liiketoiminta-alue on rajattu punaisella katkoviivalla. Sinne tulee keskittää mahdollisimman paljon keskustahakuisia erikoisliikkeitä ja palveluita. Alueella on tällä hetkellä paljon pieniä ja keskisuuria liiketiloja, jotka soveltuvat erikoisliikkeille ja palveluille. Tällä alueella on tärkeää, että myös uusissa rakennuksissa katutasolla on liiketiloja, jotka avautuvat kadun tai torin suuntaan. Revontien ja Kirkkotien akselilla on jo valmiina varsin hyvä valikoima kaupallisia palveluita, mutta Kirkkotiellä rakennuskanta on kaavamuutoksen myötä uudistumassa, ja uusiin rakennuksiin pitää osoittaa tiiviisti riittävän paljon liike- ja palvelutilaa kadunvarteen ja torin reunaan. Mitä tiiviimpi kokonaisuus kaava-alueelle saadaan, sitä paremmin palvelut toimivat tulevaisuudessa alueella. Torin ympäristöön tulee kaavoittaa liiketilaa kivijalkaan ympäröimään toria. Nyt suuri osa rakennuksissa on puolinaisessa käytössä, eikä tällaiselle liiketilalle löydy kysyntää. Nykyisiä rakennuksia tulee uudistaa ja saada asumista keskeiselle paikalle sekä liiketilaa katutasoon. Asumisen lisääminen keskustassa vahvistaa myös liikkeiden asiakaskuntaa ja elävöittää kaupunkitilaa. Torin koillisreunan liikerakennukset (Ravintola-Navetta ja tämän etelänpuolinen rakennus) tulee suunnitelmissa pyrkiä yhdistämään keskeiseen torialueeseen. Aikaisemmin tämä alue oli keskeisemmällä paikalla keskustassa, kun kunnantalo oli vielä paikoillaan ja toiminnassa. Tori on tärkeä tapahtuma- ja identiteettipaikka. Torin ilmettä ja rakennetta tulee kehittää niin, että se tarjoaa hyvät edellytykset tapahtumien järjestämiselle. Yrittäjien toiveissa oli saada torille esiintymislava tai paviljonki. Hyvin toteutettuna paviljonki auttaa tapahtumien järjestämisessä ja antaa myös torille hyvän maamerkin. 17/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
18 Päivittäisasiointi on vuoden 2017 syksystä lähtien keskittymässä Haukiputaan ydinkeskustan länsireunaan. Osuuskauppa Arina siirtää S-Marketinsa Haukiputaan Ykkönen liikekiinteistöön, ja siihen siirtyy myös Apteekki. Kun viereisessä kiinteistössä sijaitsee K-Supermarket ja Alkon myymälä, nämä kaksi kiinteistöä toimijoineen muodostavat päivittäisasioinnin keskuksen. Tästä keskittymästä on tulossa päivittäistavarakaupan asiakasmäärän ja myynnin volyymin ansiosta Haukiputaan vilkkain ja euromäärältään tärkein liikepaikka. Suuri asiakasmäärä hyödyttää muuta kauppaa ja palveluita Haukiputaan keskustassa. Kun Revontie-Kirkkotie akseli täydentyy ja päivittäisasioinnin keskus syntyy sen kylkeen, Haukiputaan kaupallinen keskus vahvistuu entisestään. Tämä johtaa siihen, että Haukiputaantien itäpuolella asiakasvilkkaus heikkenee, koska siellä ei ole enää päivittäistavarakauppaa. Tämä heikentää liiketoiminnan toimintaedellytyksiä itäisellä alueella. Jokelantien varrella olevat liiketoiminnot saavuttavat vielä kohtuullisesti asiakkaita keskustan suunnalta, mutta Välitien varrella olevat liiketoiminnot jäävät syrjään keskustan asiakasvirroista. On todennäköistä, että erikoiskaupat ja palvelut pyrkivät ainakin osittain siirtymään Revontie-Kirkkotien ympäristöön, mikä lisää tarvetta uudelle liiketilalle torin ympäristössä. Haukiputaantien itäpuolella kirjasto on kuitenkin vielä vahva päivittäisasiointia tukeva toiminta. Haukiputaan keskustan kaupallisen toiminnan kehittäminen keskustan toiminnallisissa osissa lähivuosina Keskustan itäreunan kehittäminen kaupallisesti voi olla vaikeaa, koska vanhat päivittäistavarakaupan suuret liiketilat ovat vaikeita vuokrattavia. Tilat ovat isoja ja suuret huoltotilat eivät sovellu erikoiskaupan ja pienten palveluyritysten käyttöön. Kiinteistöjä voidaan kehittää palveluille tai muulle liiketoiminnalle. Jos vaihtoehtona on kehittää kiinteistöjä asumiselle, Jokelantien varressa katutasolle voidaan sijoittaa pienliike- ja toimistotilaa. Yläpuolella olevaan karttaan on sinisellä katkoviivalla rajattu alueita kaupallisen keskustan reunoilta. Niillä tulee kehittää asumista, mutta liiketilaa sijoitetaan kivijalkaan erityisesti Revontien varressa ja Jokelantien varressa. 18/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
19 Revontien keskiosa Haukiputaantien risteyksen kohdalla (kartassa violetilla katkoviivalla) jää jo hieman syrjään keskeiseltä alueelta, mutta saavutettavuus ja näkyvyys Haukiputaantieltä ovat erinomaiset. Tässä päässä keskustaa olisi hyvä liikepaikka toiminnalle, joka edellyttää näkyvyyttä ja hyvää yhteyttä päätieltä. Paikka on Haukiputaan keskustan portti, eikä sovellu hyvin esim. puhtaalle asumiselle tai varastotoiminnalle. Keskustassa on kysyntää myös huoltoasemalle, ja nykyinen SEO on vilkas kauppapiste, joka sijaitsee aivan keskeisellä paikalla, mutta kuitenkin hyvin kivijalkaliikkeiden takana. Jos sille etsitään uutta sijoituspaikkaa, sopisi Revontien ja Haukiputaantien risteykseen hyvin huoltoasematoiminto palaneen liiketalon paikalle. Keskustan reunassa oleva paikka sopisi hyvin esimerkiksi huoltoasemapalveluille tai muulle tilaa vaativalle erikoiskaupalle tai palvelutoimijalle esim. liikuntakeskukselle. Keskustan kaupalliset palvelut ovat nyt joko liike- ja toimitilarakennusten pohjakerroksissa tai asuintalojen kivijaloissa. Kun keskustaan rakennetaan uusia liike- ja asuinrakennuksia, niiden katutason kerroksiin tulee varata tiloja kaupallisille palveluille. Keskustan ytimen kannalta on tärkeää, että kaikki pohjakerroksen tilat ovat kaupan ja palveluiden käytössä. Keskustan reunalla katujen varsilla rakennusten kivijalan tulee suurelta osin olla liike- ja toimitilaa Haukiputaan keskustan palvelumitoitus Ostovoiman avulla selvitettiin Haukiputaan palveluiden mitoitus. Uutta liiketilaa tarvitaan markkinoilla Haukiputaan ja Kellon alueen ostovoiman kasvaessa noin kerrosneliömetriä, josta osa voi suuntautua Haukiputaan keskustaan sekä Annalankankaalle ja osa muualle monipuolisempiin keskuksiin. Annalankankaalle on suunnitteilla uusi Tokmanni, kooltaan alle 3000 k-m 2. Kellossa ei ole suurta potentiaalia uudelle liiketilalle. Keskustan uudistamisen myötä tulee keskeisille paikoille rakentaa uutta liiketilaa kaupan ja palveluiden tarpeisiin. Osa nykyisistä liiketiloista on huonokuntoisissa kiinteistöissä eivätkä ne korjaamatta sovellu liiketiloiksi. Keskustassa on tarvetta lähinnä pienliiketiloille tai keskikokoisille liiketiloille asuintalojen kivijalassa. Uusille suurille liikekiinteistöille ei löydy keskustassa kysyntää. Päivittäistavarakaupan uudistuminen voi tapahtua nykyisissä liikekiinteistöissä. Laajan tavaravalikoiman kauppa on keskittynyt Annalankankaalle, ja tarjonta siellä on yhä vahvistumassa. Haukiputaan keskustan kehittämislähtökohdat nojaavat arkisiin asiointitarpeisiin, päivittäistavarakauppaan ja lähipalveluihin, mutta keskustassa on potentiaalia myös paikalliselle erikoiskaupalle. Paikallisluonteista tilaa vaativaa kauppaa voi hakeutua myös keskustan reuna-alueille. Ostovoiman kasvun johdosta on Haukiputaalla päivittäistavarakaupan laskennallista lisätarvetta noin k-m 2, kun tarkastellaan ostovoiman kasvua joko perinteisen tai hitaan kasvun mallin mukaisesti. Päivittäistavarakaupan tarjontaa Haukiputaalla on kuitenkin nykyään enemmän kuin oma väestö sitä tarvitsee, tosin kauppa palvelee myös kellolaisia. Haukiputaalla on tällä hetkellä jo kaikki nykyiset supermarket-kokoluokan myymälät, joita täydentävät Annalankankaan tavaratalokauppa sekä lähiympäristön lähikauppaverkko. Lisää pinta-alaa päivittäistavarakauppaan on Annalankankaalle tulossa Tokmannin myötä alle 400 m 2. S-ryhmä tulee uudistamaan myymälänsä, mutta muutoin uusille myymälöille ei ole kysyntää nykyisten kaupparyhmien joukossa. Päivittäistavarakaupan uuden liiketilan mitoitus Haukiputaalla vuoteen 2025 on näin ollen enimmillään noin 2000 k-m 2, mutta nettolisäys jäänee tätä vähäisemmäksi. Päivittäistavarakaupan uudistaminen Haukiputaalla tulee keskittää keskustaan. Erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketilan lisätarpeet, sisältäen ravintola- ja kahvilapalvelut, ovat Haukiputaan markkina-alueella yhteensä k-m 2. Lukuun sisältyy keskustahakuisen erikoiskaupan (muu erikoiskauppa), ravintola- ja kahvilapalveluiden sekä muiden kaupallisten palveluiden tilantarve. Tokmannin osuus tästä liiketilan lisätarpeesta on noin puolet ja osa erikoiskaupan lisätarpeesta tullee suuntautumaan Haukiputaan ulkopuolelle. Keskustaan tulee myös jättää liiketoiminnan kasvuvaraa. Uuden rakennettavan liiketilan mitoitus keskustassa on liiketilan lisätarpeesta ja nykyisistä kehityssuunnitelmista arvioituna noin k-m 2. Suurin osa liiketilauudistuksesta tulee olemaan vanhoja liiketiloja korvaavaa tai nykyisten tyhjien tilojen käyttöönottoa, jolloin varsinainen nettolisäys keskustassa jäänee vähäiseksi. Uutta liiketilaa kuitenkin tarvitaan, koska nykyiset liiketilat eivät vastaa täysin sijainniltaan tai kiinteistön kunnoltaan yrittäjien tarpeita. Ja osa nykyisistä tiloista tulee korvautumaan mm. asumisella tai asuinrakentamisen yhteydessä pienemmällä määrällä liiketilaa. 19/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
20 Keskustassa ei kuitenkaan ole kysyntää suurille liikerakennuksille vaan pikemmin pienliiketilalle asuinrakennusten kivijalassa. Keskustan uudistumisen myötä keskustan vetovoima kasvaa, mikä mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittämisen alueella. Kaupallisten palveluiden kehittämisellä on luontaista kysyntää myös palvelukulttuurin kasvun myötä. Uuden liiketilan mitoitus Haukiputaan keskustassa k-m 2 Lisätarve 2025 Uuden liiketilan min max mitoitus 2025 Päivittäistavarakauppa ja Alko Erikoiskauppa ja palvelut > voivat olla osittain nykyisiä liiketiloja korvaavia tiloja tai tyhjien liiketilojen täyttymistä Haukiputaan keskustan mitoitusta suunniteltaessa on hyvä muistaa, että mitoitus antaa vain suuntaa tarvittavasta liiketilan määrästä tulevaisuudessa. Liiketilan määrään varsinkin pienissä keskuksissa vaikuttaa enemmän myymäläkonsepti ja käytettävissä olevat tilat kuin laskennallinen mitoitus. Kaupan kehittämisen kannalta on tärkeää ennemminkin mahdollistaa kaupan kehittäminen kuin rajoittaa sitä liian pienellä kerrosalalla. Mitoitus on vain ohjearvo, jolla arvioidaan liiketilatarvetta yleisesti. Mikäli keskustaa ei kehitetä ja järjestetä mahdollisuuksia kaupan toiminnoille, kasvavat siirtymät muihin kaupan keskittymiin. 20/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
21 5. Johtopäätökset Haukiputaan keskusta on kehittynyt kaupallisena keskuksena kohtuullisen hyvin viime vuosina. Erityisesti Revontien ympäristöön on rakentunut uusia asuntoja sekä liiketiloja, ja keskusta on tältä osin vahvistanut selvästi kaupallista toimivuuttaan. Osa liiketiloista on keskustassa jäänyt tyhjilleen vähittäiskaupassa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten seurauksena. Osa liiketiloista on myös huonokuntoisia tai väärän kokoisia ja tarvitsee peruskorjauksia tai uudelleen rakentamista. Uusin tulossa oleva suuri rakenteellinen muutos keskustassa on päivittäistavarakaupan keskittyminen kaupallisen keskustan länsireunaan. Päivittäisasioinnin tiivistyminen vahvistaa tulevaisuudessa Haukiputaan keskustan asemaa kaupallisena keskuksena. Haukiputaan torin ympäristössä on vireillä kaavamuutos, ja sillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa keskustan kaupan ja palveluiden toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Torin ympäristö on tärkeä kehityskohde, jonne tulee saada lisää uudistettua liiketilaa katutasoon. Tärkeää on kehittää torin ympäristöä liikepaikkana etenkin niin, että se jatkaa Revontien kauppakatua kaupallisena ydinalueena. Tätä tarvitaan keskustan kaupan ja palveluiden vetovoiman kasvattamiseksi. Haukiputaan keskustassa ei ole tarvetta erillisille liikerakennuksille eikä suurille liikkeille, vaan pikemmin on tarvetta pienliiketiloille, joita voidaan sijoittaa asuin- ja toimitilarakennusten pohjakerroksiin. Pienet liiketilat on hyvä toteuttaa siten, että niitä voidaan myös yhdistää ja näin tarjota suurempia liiketiloja tarvitsijoille. Kaupan liiketoimintakonseptit määrittelevät pitkälti liiketilojen koon, joten on tärkeää, että kaavoituksella osoitetaan vain riittävä määrä riittävän tiiviisti sijoitettuja liiketiloja keskustassa. Haukiputaalla on jo osoitettu liikepaikat suurille päivittäistoimijoille keskustassa ja tavaratalokaupalle Annalankankaan alueella. Tulevaisuudessa Annalankankaan aluetta voidaan yhä kehittää suurten kaupallisten toimijoiden kauppapaikkana, mikä vähentää asiointisiirtymiä muualle Ouluun. Keskustassa on vastaavasti tärkeää turvata keskustahakuisille kaupoille ja palveluille toimivat liiketilat mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena. 21/21 Haukiputaan keskustan kaupallisten palveluiden kehittäminen
Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen 2007
27.6.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2007 3 2.1 Imatrankosken kaupallinen rakenne 5 2.2 Vuoksenniskan
LisätiedotMikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain
30.8.2018 Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilatarve vuoteen 2025 ja 2035... 4 3. Kaupan alueiden kehittäminen... 5 3.1. Karila... 5 3.2. Visulahti... 6 3.3.
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotLIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen
LisätiedotSipoon kaupan palveluverkkoselvitys
Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 2016 21.12.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Sipoossa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Sipoossa...
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan
LisätiedotPalveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta
Nurmijärven palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta 24.11.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Nurmijärvellä... 4 2.1.
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotKortteli 17060, Espoo Laajalahti. Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kortteli 17060, Espoo Laajalahti Kaupallisten vaikutusten arviointi 16.6.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 1.1. Maakuntakaava ja yleiskaava... 3 1.2. Asemakaava... 4 1.3. Uudistunut maankäyttö ja rakennuslaki...
LisätiedotKarnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu
Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan
LisätiedotNaantalin kaupallinen selvitys. Päivitys
Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotOulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen
Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotMansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kaupallisten vaikutusten arviointi 29.10.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Imatran kaupunki Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 1 Johdanto 2 2 Kaupan
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotKarnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu
Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 23.5.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan
LisätiedotMalmin lentokentän kaavarunkoalue. Kaupallinen selvitys
Malmin lentokentän kaavarunkoalue Kaupallinen selvitys 22.12.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Malmin lentokentän lähialueella... 4 2.1. Kaupallinen
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotHeinolan kaupan selvitys ja Tähtiniemen kauppa-alueen vaikutusten arviointi
2.10.2018 Heinolan kaupan selvitys ja Tähtiniemen kauppa-alueen vaikutusten arviointi Sisältö 1. Johdanto... 3 1.1. Tähtiniemen suunnitelmat... 4 1.2. Vaikutusalue... 5 2. Kaupan nykytila Heinolassa...
LisätiedotPorvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi
Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotHeinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi
Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava 2030 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Osayleiskaavan kaupan alueet... 4 3. Kaupan nykytila
LisätiedotRuskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen
LisätiedotHERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN
HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN
LisätiedotKAUPALLINEN SELVITYS VAASASSA
KAUPALLINEN SELVITYS VAASASSA 13.03.2014 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 4 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 4 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 7 2.3 Päivittäistavarakaupan
LisätiedotLamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus
Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus 20.8.2010 Oulun
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotL42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys
L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos Lähipalveluselvitys 18.6.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Keskilohjalla... 4 2.1. Lähialueen palveluverkko...
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
LisätiedotVaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi
Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan
LisätiedotKarhunkaatajan ja Roihupellon kaupallinen selvitys
8.11.2017 Karhunkaatajan ja Roihupellon kaupallinen selvitys SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 1.1. Karhunkaatajan asemakaava... 4 1.2. Kaupan hankkeet Roihupellossa... 5 2. Kaupan nykyinen palveluverkko... 7 2.1.
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys
Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen
LisätiedotOulunkylän kaupallinen selvitys. Oulunkylän keskusta ja ympäröivät lähialueet
Oulunkylän kaupallinen selvitys Oulunkylän keskusta ja ympäröivät lähialueet 19.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytila Oulunkylässä ja lähiympäristössä... 4 2.1. Oulunkylän kaupallinen rakenne...
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS
Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotKemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy
Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan
LisätiedotRauman kaupan selvityksen päivitys ja kaupan alueiden vaikutusten arviointi
Rauman kaupan selvityksen päivitys ja kaupan alueiden vaikutusten arviointi 15.2.2019 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vähittäiskauppa Raumalla... 4 2.1. Kaupan palveluverkko... 4 2.2. Kaupan rakenteen muutokset
LisätiedotESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotLohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys
Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotLAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET
Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotÖstersundomin yleiskaavaehdotus. Kaupan palveluverkon suunnittelu ja vaikutusten arviointi
Östersundomin yleiskaavaehdotus Kaupan palveluverkon suunnittelu ja vaikutusten arviointi 30.11.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 4 2. Östersundomin yleiskaava ja kaupan
LisätiedotRauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä
Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...
LisätiedotNaantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus
Kaupallinen toimivuus 4.8.2014 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT... 4 4 MARKKINOIDEN KEHITYS... 5 4.1 Liiketilan
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT
LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotTyöpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä
Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestivät 2.6. ja 10.6.2015 kaksivaiheisen työpajatilaisuuden Oulunsalon keskustan ja asemakaavoitetun alueen
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys
Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN
LisätiedotKESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN
KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia
LisätiedotKaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa
Östersundomin yleiskaavaehdotus Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa 30.3.2017 Sisältö Sisältö... 2 1. Vertailun tausta ja tavoitteet... 3 2. Östersundomin yleiskaava
Lisätiedot