Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä

Transkriptio

1 Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä Marina Tolonen SHRM 5 ( )

2 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1.0. Johdanto 1.1. Helsingin seurakuntayhtymä lyhyesti, nykytila 1.2. Työn tarkoitus = yhteistoimintaopas esimiehille 2.0. Yhteistoiminnan ohjaajat 2.1. Kirkon yhteistoimintasopimus Työturvallisuuslaki 2002 ( 10, 17, 18, 27, 28) 3.0. Helsingin seurakuntayhtymä 3.1. Strategia, visio ja toiminta-ajatus Hallinto- ja taloustoimisto; henkilöstöpalveluyksikkö 4.0. Yhteistyötoimikunta; kokoonpano ja tehtävät 5.0. Työsuojelu 5.1. Työsuojelun toimintasuunnitelma 5.2. Työsuojeluryhmä 5.3. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut 6.0. Työterveyshuolto 6.1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa Lääkärin ja hoitajan vastaanotot Viranomaistarkastukset Työpaikkakäynnit ja selvitykset

3 Terveys- ja liikuntapäivät Päihdeasiat Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet Uhka- ja väkivaltatilanteet Työkykyasiat, varhainen tuki Kuntoutus ja voimavaravalmennus 7.0. Esimiestyö 7.1. Perehdytyspäivät 7.2. Esimieskoulutus, työnohjaus 7.3. Kirkkoherrainkokous 7.4. Yksilötapaamiset 7.5. Työpaikka ja tehtäväalakokoukset 7.6. Riskien arviointi 7.7. Päihdeasiat 7.8. Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet 7.9. Uhka- ja väkivaltatilanteet Varhainen välittäminen 8.0. Yhteistoiminnan kehittäminen 8.1. Työhyvinvointikorttikoulutus 8.2. Esimieskoulutus 8.3. Esimiesten sitouttaminen 9.0. Lähdeluettelo Liitteet

4 Johdanto 1.1. Helsingin seurakuntayhtymä lyhyesti; nykytila Helsingin seurakuntayhtymän muodostavat 21 seurakuntaa (18 suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä) sekä yhteinen hallinto ja seurakuntatyö (yleisjohto, hallinto- ja taloustoimi, kiinteistö- ja hautaustoimi, keskusrekisteri, yhteinen seurakuntatyö, viestintä ja ruotsinkielinen yhteinen seurakuntatyö). Lyhyt esittely Helsingin seurakuntayhtymästä organisaatiokaavioineen; liite 1. Työyksiköitä on noin 55 ja työntekijöitä on noin 2000, joista vakituisten ja kokoaikaisten lukumäärä on noin Toiminta tapahtuu pääosin Helsingissä, joskin leirikeskuksia on Lohjalla ja Siuntiossa ja Honkanummen hautausmaa sijaitsee Vantaan puolella. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee pappeina, kanttoreina, diakonian viranhaltijoina ja nuorisotyönohjaajina. Nämä edellä mainitut ammattiryhmät ovat ns. hengellisiä, eli ovat työaikalain ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että he ovat työssä, ellei heille ole määritelty vapaa-aikaa. Työaikalain mukaisia työntekijöitä ovat mm. toimistotyöntekijät, kirkonpalveluskunta, kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät sekä lastenohjaajat. Nykytila: Helsingin seurakuntayhtymä on juridisesti yksi työnantaja, mutta yksiköt palkkaavat kuitenkin oman henkilökuntansa ja järjestävät toimintaansa heille jaettujen määrärahojen perusteella. Johtajana 21 seurakunnassa toimii kirkkoherra, jonka valitsevat ao. seurakunnan läsnä olevat (kirkkoon kuuluva) väestö. Kirkkoherra on sielunhoitaja, joka toimii seurakuntansa paimenena. Hänen tulee tämän lisäksi olla myös hallinnollisesti vahva, hänen pitää siis pitää budjetin nyörit tiukasti käsissään ja toimia työyhteisönsä selkärankaisena esimiehenä. Kirkkososiologian opiskelija Jussi V. J. Koski on johdannossa gradussaan Puutarhuri rajapinnalla Hengellinen johtajuus Suomen evankelis-luterilaisten kirkkoherrojen näkökulmasta huhtikuussa 2008 todennut, että Helsingin seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkö Marina Tolonen sanoi Riku Jokisen kirjoittamassa artikkelissa Helsingin Sanomissa: Kirkkoherrat ovat hengellisiä johtajia, eivätkä yritysjohtajia kuten

5 5 muussa työelämässä. Aikaisemmin ei esimieskoulutusta ollut teologisessa koulutuksessa lainkaan. Hän teki siis selvää eroa hengellisen johtajuuden ja yritysjohtajien johtajuuteen. Toisaalta hän tarkoitti lauseellaan sitä, että kirkkoherroilla ei ole riittäviä taitoja työpaikkakiusaamiseen puuttumiseen. Toisaalta hän tuli määritelleeksi hengellisen johtajuuden omaksi osa-alueekseen. Samankaltaisia puheenvuoroja kuului muualtakin. Olen edelleen sitä mieltä, että meidän hengelliset johtajat ovat erilaisia kuin muut johtajat. Pidän kirkkoherroja inhimillisempinä ja tässä piileekin vaara, että tulee liikaa ymmärtämistä silloin kun on ryhdikkäiden tekojen aika. Liitteessä 2 kuvaan näkemystäni kirkkoherran haasteellisesta roolista Työn tarkoitus = yhteistoimintaopas esimiehille Työ on tarkoitettu käytännönläheisenä työkaluna esimiehille. Tämä on yhteistoimintaopas, jonka on tarkoitus toimia apuna esimiehille erilaisissa esimiestyöhön liittyvissä tilanteissa silloin kun esimiehet hoitavat heille kuuluvia esimiestehtäviä. Esimiehinä toimivat 21 kirkkoherraa, 6 johtavaa viranhaltijaa, 14 päällikköä sekä muut johtavat työntekijät, tehtäväalavastaavat ja tiiminvetäjät Yhteistoiminnan ohjaajat 2.1. Kirkon yhteistoimintasopimus 2010 Kirkon yhteistoimintasopimus on virka- ja työehtosopimus, jota sovelletaan henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun yhteistoimintaan. Sopimuksella on tarkoitus edistää vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa ja saada työntekijät osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin kuten esim. työhön ja työpaikkaan sekä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien asioiden käsittelyyn.

6 6 Työsuojelun yhteistoiminnan käsiteltävät asiat: työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tässä selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja ohjelmat sekä toimintaperiaatteet; työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; työturvallisuuslaissa tarkoitetun työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt; työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto ja muut seurantatiedot; työterveyshuollon järjestämisen periaatteet ja toiminnan suunnittelu sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi; työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvittavan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsittelevän koulutuksen tarve; sekä edellä tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan käsiteltävät asiat: henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä; organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia; tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus ja uudelleensijoittamisratkaisut; seurakunnan hankinnoissa ja muissa toiminnoissa huomioitavat kestävän kehityksen periaatteet.

7 Työturvallisuuslaki 2002 Nykyinen Työturvallisuuslaki astui voimaan Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Haluan nostaa laista esille muutaman pykälän, eli 10, 17, 18, 27 ja mom. 1: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin: 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Riskien arviointia käsitellään kohdassa mom. 1: Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. 18 mom. 1: Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. 27 mom. 1: Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

8 8 Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemistä käsitellään kohdassa mom. 1: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Epäasiallisen kohtelun ja ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemistä ja käsittelyn periaatteet käsitellään kohdassa Helsingin seurakuntayhtymä Katso kohta Strategia, visio ja toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on vahvistanut Strategian suuntaviivat Helsingin seurakuntayhtymän suunnittelun ja kehittämisen pohjaksi. Tässä kuvataan lyhyesti käsitteitä ja lähtökohtia, tiedossa olevia muutoksia, visio ja siitä nousevia toiminnan linjauksia ja strategiaa. Toiminta-ajatus: Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa kirkko Helsingissä. Se on kristittyjen yhteisö, joka elää ja toimii edistääkseen ihmisten yhteyttä ja sovintoa Jumalan, lähimmäisten ja ympäristön kanssa. Kirkko Helsingissä toimii ihmistä varten, että he uskoisivat Jumalaan, rakastaisivat lähimmäisiään ja kantaisivat vastuuta ympäristöstä. Visio 2015: Seurakunnat ja seurakuntayhtymä toimivat sovintoa ja luottamusta rakentavana yhteisönä moniarvoisessa ja monikulttuurisessa kaupungissa. Valtaosalla helsinkiläisistä on kristillisestä uskosta nouseva elämänkatsomus ja he kokevat kirkon jäsenyyden myönteisenä voimavarana elämässään.

9 9 Henkilöstöstrategia vuosille : Visio: Päämääränä on, että toiminnasta vastaavat motivoituneet, ammattitaitoiset ja sitoutuneet, yhteistyöhön kykenevät ja kirkon uskosta elävät työntekijät Arvot: Avoimuus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Avainalueet: Henkilöstöresurssien varmistaminen, Johtaminen ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen, Osaamisen ja ammattitaidon turvaaminen, Palkkapolitiikan ja palkitsemisen kehittäminen, Työhyvinvointi Hallinto- ja taloustoimisto; henkilöstöpalveluyksikkö Hallinto- ja taloustoimisto huolehtii koko seurakuntayhtymän taloudesta, asiakirjahallinnosta, palvelussuhdeasioista, henkilöstöpalveluista sekä Seurakuntien talon vahtimestari- ja autonkuljetuspalveluista. Hallinto- ja taloustoimiston organisaatiokaavio; liite 3. Hallinto- ja taloustoimiston toiminta-ajatus: Hallinto- ja taloustoimisto tuottaa ammattitaitoisesti henkilöstö-, hallinto- ja talouspalveluja Helsingin seurakuntayhtymälle sen perustehtävän toteuttamiseksi. Hallinto- ja taloustoimiston Henkilöstöpalveluyksikkö ( Heppa ) vastaa työsuojelusta, työhyvinvointipalveluista, yhteistoiminnasta, henkilöstön kehittämisestä, koulutuksen järjestämisestä ja työnohjauksesta. Toiminta- ja taloussuunnitelman suunnittelukaudella on tavoitteena saada esimiehet tiedostamaan oma roolinsa ja vastuunsa työsuojelun ja hyvinvoinnin edistäjinä ja tukijoina sekä saattaa työsuojelu osaksi työyksikköjen arkitoimintaa. Henkilöstöpalveluyksikön keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 ovat mm. varhaisen vaiheen puheeksi ottamisen työkalujen rakentaminen päihde- sekä ristiriitatilanteita varten sekä näihin liittyvän koulutuksen järjestäminen esimiehille, ammattiryhmäkohtaisen voimavaravalmennuksen toteuttaminen, koulutustarjonnan päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan,

10 10 ajankohtaisen osaamisen tukeminen sekä yhteistyön kehittäminen hiippakunnan ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa Vuodelle 2012 on määritelty seuraavat tavoitteet: työkyky- ja hyvinvointikyselyn toteuttaminen, työnohjauksen painopisteen siirtäminen ryhmätyönohjaukseen, koulutustarpeiden selvittämisessä kannustetaan yhteistyöhön yhtymän yksiköiden välillä, jotta laajempien kehittämiskokonaisuuksien löytäminen mahdollistuu, työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistoiminnan keinoin (mm. tämä työ) 4.0. Yhteistyötoimikunta; kokoonpano ja tehtävät Yhteistyötoimikunta on työnantajan ja työntekijöiden edustajien edustuksellisen yhteistoiminnan elin, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa. Työnantajan edustajina toimivat Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa työsuojelupäällikkö (henkilöstöpalvelupäällikkö), hallintojohtaja (yhtymän johtaja) sekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja kirkkoherrainkokouksen keskuudestaan valitsema toinen kirkkoherra. Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä varavaltuutettujen ja pääsopijajärjestöjen asettamien luottamusmiesten yhteisessä kokouksessaan keskuudestaan valitsemat henkilöt. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosina työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Toimikunta kokoontuu niin usein kuin sille asetetut tehtävät edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano; liite 4. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on mm. hyväksyä työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työpaikan päihdeongelmien käsittelyn ja hoitoon ohjaamisen toimintaperiaatteet, hyvän kohtelun edistämisen toimintaperiaatteet, kuntoutukseen liittyvät ja varhaisen välittämisen periaatteet. Muita toimikunnassa käsiteltäviä asioita ovat henkilöstökertomus, työterveyshuoltosopimus, Kelan korvaushakemus sekä esimerkiksi

11 11 seurakuntaliitokset ja henkilöstöpalvelujen järjestäminen kuten työpaikkaruokailu. Edellä mainittujen lisäksi käsitellään myös työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, tasa-arvosuunnitelma ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset Työsuojelu Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla työnantaja huolehtii siitä, että työntekijät voivat työskennellä terveellisesti ja turvallisesti hyvin organisoidulla työpaikalla. Katso kohta Työsuojelun toimintasuunnitelma Helsingin työsuojeluryhmä valmistelee vuosittain Yhteistyötoimikunnan hyväksyttäväksi toimintasuunnitelman työsuojelulle kolmeksi vuodeksi siten, että tämä tarkistetaan vuosittain. Työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille ; liite 5. Painopisteinä työsuojelutoiminnalla on erityisesti työyhteisöjen ja työntekijöiden tukeminen meneillään olevissa muutoksissa; seurakuntien yhdistämiset, uusi palkkausjärjestelmä ja alati muuttuvat työprosessit. Jatkuva muutos, uuden oppiminen, kiire ja työntekijöiden (varsinkin diakonian viranhaltijoiden ja sairaalapastoreiden) riittämättömyyden tunne kuormittavat suurta osaa henkilöstöämme. Työtapaturmien, päihdeongelmien ja uhka- ja väkivaltatilanteiden ennalta ehkäiseminen ja riskien arviointi ym. ovat luonnollisesti myös erityisen työpanostuksen kohteena Työsuojeluryhmä Työsuojeluryhmä on Yhteistyötoimikunnan työrukkanen, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi neljä varsinaista työsuojeluvaltuutettuamme, työterveyshoitaja ja kaksi sihteeriä. Työsuojeluryhmän kokoonpano; liite 6.

12 Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja, joka työsuojelun asiantuntijana avustaa työnantajaa sekä huolehtii yhteistoiminnan toimivuudesta työnantajan, työntekijöiden, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoimintaorganisaation toimivuudesta. Seurakuntasektori sai vuonna 2010 Yhteistoimintasopimuksen, joka on sitovuudeltaan virka- ja työehtosopimus. Työsuojelun valvontalain mukaan työnantajan edustajan tulee olla henkilö, jolla on vaadittavan osaamisen lisäksi myös päätösvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen. Työsuojelupäällikkö määrätään tehtäväänsä toistaiseksi. Hänen tulee käynnistää, ylläpitää ja kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut (4 + 4) valitaan työntekijöiden järjestämällä (järjestöjen kokous) vaalilla. Kaikilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä. Valtuutetun tulee omalta osaltaan huolehtia työntekijöiden työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Hänen tulee oma-aloitteisesti perehtyä työpaikan työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin asioihin ja työsuojelusäännöksiin sekä osallistua työsuojelutarkastuksiin ym Työterveyshuolto Helsingin seurakuntayhtymällä on ollut sopimus työterveyshuoltopalvelujen ostamisesta henkilökunnalleen lukien. Nykyinen sopimus on Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ja voimassa (+ kaksi optiovuotta). Sopimukseen sisältyy ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyspalvelun lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoitopalvelu laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Tämän lisäksi työntekijät voivat käydä kerran vuodessa erikoislääkärin vastaanotolla työterveyslääkärin konsultaatiolähetteellä. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä työkyvyn arvioimiseksi ovat erikoislääkärin konsultaatiot, työfysioterapeutin, työterveyspsykologin, ravitsemusterapeutin tai työhygieenikon palvelut. Varsinaisen työterveyshuollon

13 13 toimipisteenä on Terveystalo Kamppi; sairaanhoitotilanteissa on oikeus käyttää kaikkia Terveystalon toimipisteitä Suomessa. Työturvallisuuskeskus on vuonna 2009 laatinut oppaan Osallistu, kuuntele, vaikuta työpaikan yhteistoiminnan kehittämiseen. Oppaan luvussa kahdeksan on avattu Helsingin seurakuntayhtymän malli yhteistoimintaan työterveyshuollon kanssa; liite Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheessa. Helsingin seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön osallistavan työterveyshuollon malli. Työnantajankin tavoitteena ovat työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat. Varsinkin hengellisille työntekijöille on työ- ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen haasteellista. Helsingin seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön työterveyshuoltotuottajan varhaisen puuttumisen/tukemisen mallit tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna. Tällaisia ovat pitkät sairauslomat, uupumistilanteet ja silloin kun henkilö kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi. Kansaneläkelaitos korvaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia suuremmalla osuudella kuin sairaanhoitoa. Kela on tämän vuoden alusta lukien määritellyt uudet korvauskäytännöt, mikäli on sovittu siitä, että pyritään varhain havaitsemaan työkykyongelmat. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja, kolmekymmentä päivää ja enemmän -> varhainen puuttuminen. Terveystalo on toimittanut seurakuntayhtymälle työkykyneuvottelun toimintaohjeen ja lomakkeet esitiedoista työkykyneuvottelua varten, työkykyneuvottelu-muistio ja lähete työkykytarkastukseen. Työkykyneuvottelussa on mukana työntekijä, esimies, työsuojelupäällikkö, työterveyslääkäri ja tarvittaessa työterveyshoitaja. Sairauspoissaolot 1-3 päivää ilmoitetaan esimiehelle, tämän jälkeen lääkärin vastaanotolle. Kehitetään mallia ulkopuolisten sairauslomien rekisteröimiseksi, jotta sairauspoissaolotilastoista saadaan kattavat. Työhön paluu pitkiltä sairauslomilta; ennen

14 14 työhön paluuta on työterveyslääkärin tarkastus ja mahdollisesti työkykyneuvottelu. Tavoitteena on järjestää mahdollisia tukitoimia työhön paluun helpottamiseksi. Päihdehaittojen ehkäisy/varhainen puuttuminen: Audit-kysely tehdään jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Mini-interventio suoritetaan tarvittaessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ; liite Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa Helsingin seurakuntayhtymän ja Suomen Terveystalon välillä toimii hyvä ja tiivis yhteistyö. Työterveyshuolto näkyy muuallakin kuin heidän toimipisteessään harva se päivä. Työterveyshoitaja osallistuu yhteistyötoimikunnan, työsuojeluryhmän, tykyryhmän, terveyspäivien, kuntoutuksen ja eri työryhmien työskentelyyn. Tämän lisäksi hän/he osallistuvat seminaareihin, terveyspäiville ja liikuntapäiville ym. Sekä lääkäri että hoitaja pitävät vastaanottoja, tekevät työpaikkakäyntejä työsuojelutarkastusten, riskien arvioinnin ja akuuttien käyntien (mm. sisäilmaongelmat) yhteydessä. Työfysioterapeutti kiertää työyksiköissämme tarpeen mukaan nyt kun hän on kertaalleen kartoittanut kaikkien työyksiköiden kaikkien ammattiryhmien ja työntekijöiden ergonomiat Lääkärin ja hoitajan vastaanotto Sekä työterveyslääkäri että työterveyshoitaja pitävät säännöllisesti vastaanottoa Seurakuntien talossa ja työterveyshoitaja hautausmailla tarvittaessa. Työterveyshoitajan vastaanotolle voi tulla mittauttamaan verenpaineen, otattamaan tikit pois jne. Työterveyslääkärin vastaanotolle voi tulla puhumaan terveysongelmista sekä uusimaan reseptinsä Viranomaistarkastukset Työterveyslääkäri tai hoitaja osallistuu työpaikkakäynteihin, jotka suorittaa viranomainen (esim. Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Näitä suoritetaan silloin kun joku työntekijöistä on ollut heihin yhteydessä tai tilanteissa, jolloin on tapahtunut vakava työtapaturma tai viranomaisen suorittaessa projektiluonteisesti tarkastuksia, mikä oli tilanne vuosina , jolloin Uudenmaan työsuojelupiiri tarkasti kaikki (tuolloin 30) seurakuntaamme.

15 Työpaikkakäynnit ja selvitykset Työterveyshuollon toimesta suoritetaan työpaikkakäyntejä työyksikköihin. Tilanteissa on mukana toimipaikan omien edustajien lisäksi myös työsuojelupäällikkö ja valtuutettu ja mahdollisesti myös edustaja kiinteistötoimistosta. Näistä työpaikkakäynneistä laaditaan muistiot, joista käy ilmi keitä toimipaikassa työskentelee, missä fyysisesti työskentelevät ja missä tehtävissä työskentelevät. Usein tehdään esikysely henkilöstölle ennen varsinaista työpaikkakäyntiä. Työterveyshuoltoon pyydetäänkin toimittamaan ajan tasalla olevat työntekijöiden kirjalliset tehtävänkuvat. Työpaikkakäynnin yhteydessä selvitetään em. asioiden lisäksi työpaikan ergonomia, henkilöstön tila ja työpaikan ilmapiiri, työaikoja jne. Riskien arvioinnissa ja vaarojen tunnistamisessa esille tulevat asiat (fysikaaliset, biologiset ja kemialliset vaaratekijät, tapaturman vaara ja ergonomia) käsitellään myös. Ensiapuvalmius kartoitetaan ja mahdolliset uhka- ja väkivaltatilanteet (vaarat) käsitellään myös Terveys- ja liikuntapäivät Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöpalveluyksikkö järjestää vuosittain kaksi samansisältöistä terveyspäivää ja kaksi samansisältöistä liikuntapäivää. Terveyspäivät järjestetään marraskuun perjantaina ja sitä seuraavana maanantaina. Päivät ovat avoinna kaikille työntekijöille, joskin on huomioitava, että Engel-salin luento-osioon voi osallistua yhtaikaa enintään 130 työntekijää. Luentoaiheina on ollut mm. kakkostyypin diabeteksen ja osteoporoosin ennalta ehkäiseminen, vatsan hyvinvointi ja muistiin vaikuttavat tekijät. Terveyspäivät järjestetään eri viikoilla ja eri viikonpäivinä, jotta mahdollisimman moni voisi näihin osallistua. Terveyspäivillä on monia terveyskioskeja kuten esim. verinäytteiden ottoa (verensokeri, kolesteroli, vatsan Gastro Panel), verenpaineen, puristusvoiman, kehon koostumuksen ja osteoporoosimittausta, Audit-testi ja muistineuvontaa. Liikuntapäivät järjestetään elo- ja syyskuussa. Nämä järjestettiin 1990-luvulla Pirkkolassa, sen jälkeen noin kymmenen vuoden ajan Mäkelänrinteen urheilukeskuksessa ja nykyisellään Urheilutalo Kalliossa Helsinginkadulla. Samansisältöiset liikuntapäivät järjestetään myös eri

16 16 viikoilla ja eri viikonpäivinä. Ohjelmassa on mm. UKK-testi, lihaskuntotesti, kehonanalyysi, sauvakävely, kuntonyrkkeily, zumba, kahvakuula, vesijuoksu, hohtokeilailu, venyttely ja rentoutus. Työterveyshoitaja/t (työfysioterapeutti) on luonnollisesti paikalla terveys- ja liikuntapäivillä, jotta kynnys lähestyä heitä itseään askarruttavilla kysymyksillä olisi mahdollisimman matalalla. Henkilöstöpalveluyksikkö järjestää edellä mainittujen lisäksi vuosittain myös työyksikköjen välisen kuntoilukisan, turnauksia (sähly, pehmislentis, keilailu) sekä patikkapäiviä, kirkkovenesoutua, omia liikuntaryhmiä jne. Henkilöstön terveitä elintapoja tuetaan myös järjestämällä painonpudotus ja tupakasta vieroituskursseja sekä liikunta- ja kulttuurisetelien turvin Päihdeasiat Päihteiden käyttöön suhtaudutaan usein niin kuin tämä olisi yksityisasia, johon työnantajalla ei ole mitään sanomista. Näinhän asia tietenkin on siihen asti kunnes päihteiden käytön seuraamukset näkyvät työpaikalla tavalla tai toisella. Päihteiden käyttö voi olla muutakin kuin alkoholin käyttöä, joskin muut päihteet kuin alkoholi ei vielä tietääkseni ole esiintynyt Helsingin seurakuntayhtymän työpaikoilla. Liitteessä 9 on Helsingin seurakuntayhtymän Työpaikan päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja käytännön menettelytavat päihdetilanteissa sekä sääntö hoitoon ohjaamisesta. Työterveyslääkärit, työsuojelupäällikkö ja eri yksikköjen esimiehet toimivat yhteistyössä päihdeongelmien ehkäisyssä ja näiden poistamiseksi. Työterveyshuolto osallistuu hoitoonohjausprosessin yrityksen päihdeohjelman mukaisesti ja suorittaa Audit-kyselyjä jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä sekä mini-interventioita (muutama ohjauskäynti työterveyshuollossa) tarvittaessa. Hoitoonohjauksen yhteydessä (ja muulloinkin näin sovittaessa) on työntekijän toimitettava työterveyslääkäriltä todistus työkyvyttömyydestä jokaisesta sairauspoissaolostaan. Esimiehen velvollisuudet ja keinot puuttua päihdetilanteisiin käsitellään kohdassa 7.7.

17 Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet Työterveyshuolto voi olla mukana toimijana kun työyhteisössä esiintyy mitä erilaisimpia ristiriitatilanteista. Näitä voi olla kahden työntekijän välisinä, esimiehen ja alaisen välisinä tai usean henkilön välisinä, jolloin työyhteisöön on muodostunut erikokoisia telttaleirejä. Esimiehen velvollisuutta ja keinoja epäasiallisen kohtelun ja ristiriitatilanteiden hoitamisessa käsitellään kohdassa Uhka- ja väkivaltatilanteet Jokainen uhka- ja väkivaltatilanne on liikaa. Tällainen voi järkyttää uhria, jolloin seuraamukset voivat olla traumaattiset ja nämä voivat hoitamattomina johtaa jopa työntekijän työkyvyttömyyteen. Työterveyshuollossa on koulutuksellista valmiutta uhka- ja väkivaltatilanteiden hoitamiseen. Asiantuntijan debriefingin avulla uhrin vointi paranee huomattavasti. Työterveyshuollon sopimuksessa ja toimintasuunnitelmassa on myös sovittu siitä, miten työterveyslääkäri/hoitaja jalkautuu työyksikköön kun siellä on isompi määrä henkilöitä, jotka ovat joutuneet kokemaan jotakin traumaattista. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalveluyksikkö ovat työstäneet ohjeet siitä, miten tulee menetellä kun on joutunut uhka- ja väkivaltatilanteeseen. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ohjeistus; liite 10. Esimiehen rooli uhka- ja väkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyssä käsitellään kohdassa Työkykyasiat, varhainen tuki Työterveyshuollossa sovelletaan osallistavan työterveyshuollon mallia. Moni kirkon työntekijä työskentelee psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti kuormittavissa olosuhteissa. Tästä johtuen on toimintasuunnitelmassa kiinnitetty huomiota työterveyshuollon mahdollisuuksiin tunnistaa psykososiaaliset kuormitustekijät varsinkin muutostilanteissa. Varsinkin hengellisen työajan työntekijöillä on häilyvä raja työ- ja vapaa-ajan välillä. Työterveyshuolto ja Henkilöstöpalveluyksikkö ovat yhteistyössä kehittäneet varhaisen tuen toimintamallin työkykyongelmien ehkäisemiseksi, työkyvyn tukemisessa ja varhaisen tuen

18 18 havaitsemisessa työkykyongelmissa ja menettelytavoissa pitkissä sairauslomissa ja tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja. Kolmekymmentä päivää ja enemmän -> varhainen puuttuminen. Kehitteillä on malli ulkopuolisten sairauslomien rekisteröimiseksi, jotta sairauslomatilastoista saadaan työterveyshuollossa kattavat. Työkykyneuvottelun toimintaohje ja Työkykyneuvottelumuistio; liite 11. Esimiehen velvoitteita työkykyasioissa käsitellään kohdassa Kuntoutus ja voimavaravalmennus Jo useat kymmenet Helsingin seurakuntayhtymän työntekijät ovat osallistuneet kuntoutukseen. Suurin osa seurakuntayhtymän työntekijöistä on käynyt Aslak-kuntoutuksen. Aslak on ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen varhaiskuntoutus, joka kohdennetaan työntekijöille, joilla on työssään suuri fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus, joka voi johtaa työkyvyn alenemiseen. Tyk-kuntoutuksen on myös läpikäynyt moni työntekijämme. Tyk-kuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta. Tämä työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena ja se on suunniteltu henkilöille, joilla lähivuosina on uhkaa työkyvyttömyydestä tai työkyvyn olennaisesta alenemisesta. Kirkon eläkerahaston opas Ammatillinen kuntoutus kantaa ja kannattaa; liite 12. Helsingin seurakuntayhtymä suorittaa täyden palkan työntekijöille, joille on myönnetty virkavapautta/työlomaa varhaiskuntoutusta varten enintään kolmenkymmenen kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Tämä tarkoittaa, että kuntoutujan tulee jokaisen kuntoutusjakson jälkeen toimittaa todistus kuntoutukseen osallistumisesta palkkahallintoon, jotta palkanlaskija voi tehdä hakemuksen päivärahan suorittamisesta työnantajalle. Voimavaravalmennus on ammattiryhmittäin toteutettu kahdeksan päivää käsittävä valmennus, johon kuuluu ennakko- ja välitehtäviä. Valmennus toteutetaan kahtena kolmen päivän jaksona ja kahtena erillisenä seurantapäivänä. Valmennus kestää ajallisesti noin kahdeksan kymmenen kuukautta ja se on ammattiryhmäkohtaisesti räätälöityä valmennusta. Valmennus toteutetaan Siuntion hyvinvointikeskuksessa, mutta sen

19 19 suunnittelevat yhteistyössä hyvinvointikeskus, henkilöstöpalveluyksikkö, työterveyshuolto ja ao. ammattiryhmän edustajat. Voimavaravalmennusta on toteutettu tuki- ja liikuntaelinpainotteisena ja voimavarapainotteisena. Molemmat painotukset ovat saaneet työntekijöiltämme erittäin hyvän palautteen. Voimavaravalmennusta on jo toteutettu kanttoreille, sairaalapapeille ja diakonian viranhaltijoille. Nämä ammattiryhmät olivat niitä, jotka nousivat esille kun edellisen kerran Helsingin seurakuntayhtymän koko henkilöstölle tehtiin Työkyky- ja hyvinvointikysely Esimiestyö 7.1. Perehdytyspäivät Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöpalveluyksikkö järjestää perehdytyspäiviä. Näitä ovat kaksipäiväiset tulokaspäivät, jotka järjestetään keväisin ja syksyisin uusille työntekijöille. Tulokaspäiviä on järjestetty säännöllisesti jo vuodesta 1989 lukien. Tulokaspäivillä perehdytetään uudet työntekijät Helsingin seurakuntayhtymän rooliin ja tehtävään. Vuoden 2012 koulutustarjontaan tulee sisältymään myös työalakohtaisia perehdytyspäiviä Esimieskoulutus, työnohjaus Esimiehille tarjotaan muutosjohtamisen koulutusta ja heille järjestetään Johtamisen erikoistutkinnon (JET) koulutusta. Tarjolla on myös viiden moduulin esimies- ja johtamisvalmennusohjelma, joista yksi käsittelee konfliktitilanteiden ennalta ehkäisyä työpaikalla. Katso kohta 8.2. Helsingin seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakeutua työnohjaukseen. Työnohjauksen tavoitteena on oman ammattitaidon vahvistuminen ja työhyvinvoinnin lisääntyminen. Henkilöstöpalveluyksikössä työskentelee yksi kokoaikainen työnohjaaja. Hän koordinoi Helsingin seurakuntayhtymän työnohjausta sekä järjestää noin neljällekymmenelle virkansa ohella työnohjaajana toimivalle työntekijälle koulutustilaisuuksia.

20 20 Työnohjausta tarjotaan yksilö, ryhmä ja tiimiohjauksena. Työnohjauksen painopisteitä pyritään tulevaisuudessa siirtämään yksilöohjauksesta ryhmätyönohjaukseen, jotta työnohjaus tavoittaisi useampia työntekijöitä. Työnohjauksen ajaksi annetaan työntekijälle virka- ja työehtosopimuksen mukaan vapautusta työstä Kirkkoherrainkokous Kirkkoherrainkokous on Helsingin seurakuntayhtymän kirkkoherrojen kokous. Kirkkoherrat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa kaksi tuntia kestävään tiistai-kokoukseensa. Kokouksessa käsitellään asioita, jotka kirkkoherrainkokouksen valmisteluvaliokunta on yhdessä sihteerin kanssa valmistellut. Seurakuntayhtymän hallinnon johtajat ja päälliköt vierailevat säännöllisesti kokouksessa. Viranhaltijat esittelevät kirkkoherroille hallinnossa tulossa olevia asioita ja Kirkkohallituksen antamia sopimuksia ja ohjeita. Huhtikuussa 2011 olin esittelemässä heille Osallistavan työterveyshuollon varhaisen tuen mallia. Kokouksessa on oiva tilaisuus saada heti palautetta hallinnossa valmistelussa olevista asioista ja lienee tästä syystä niin tärkeä kaikille osapuolille Yksilötapaamiset Henkilöstöpalveluyksikössä (kuten muissakin Seurakuntien talon työyksiköissä) työskennellään, jotta varsinaista seurakuntatyötä tekevät työntekijät voisivat keskittyä omiin työtehtäviinsä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että henkilöstöpalvelupäällikkö (työsuojelupäällikkö) opastaa ja tukee mm. kirkkoherroja näiden esimiestehtävissä. Kun virkaan astuu uusi kirkkoherra, niin työsuojelupäällikkö kerää hänelle materiaalipaketin seurakuntansa aiemmista tapahtumista. Materiaalissa on mm. työyksikön työpaikka- ja ergonomiaselvitykset, viimeisin riskien arviointi, viranomaistarkastusraportteja sekä muistiot meneillään olevista yksilön tilanteista sekä selvitykset ja muistiot mahdollisista työyhteisön konfliktitilanteista. Luonnollisestikaan ei ole tarkoituksena kaivaa vanhoja ja ruotia näitä, vaan informoin ainoastaan sellaisista, joista seurakunnan kirkkoherran tulee olla tietoinen tai sellaisista, jotka ovat edelleen akuutteja.