Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä"

Transkriptio

1 Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä Marina Tolonen SHRM 5 ( )

2 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1.0. Johdanto 1.1. Helsingin seurakuntayhtymä lyhyesti, nykytila 1.2. Työn tarkoitus = yhteistoimintaopas esimiehille 2.0. Yhteistoiminnan ohjaajat 2.1. Kirkon yhteistoimintasopimus Työturvallisuuslaki 2002 ( 10, 17, 18, 27, 28) 3.0. Helsingin seurakuntayhtymä 3.1. Strategia, visio ja toiminta-ajatus Hallinto- ja taloustoimisto; henkilöstöpalveluyksikkö 4.0. Yhteistyötoimikunta; kokoonpano ja tehtävät 5.0. Työsuojelu 5.1. Työsuojelun toimintasuunnitelma 5.2. Työsuojeluryhmä 5.3. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut 6.0. Työterveyshuolto 6.1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa Lääkärin ja hoitajan vastaanotot Viranomaistarkastukset Työpaikkakäynnit ja selvitykset

3 Terveys- ja liikuntapäivät Päihdeasiat Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet Uhka- ja väkivaltatilanteet Työkykyasiat, varhainen tuki Kuntoutus ja voimavaravalmennus 7.0. Esimiestyö 7.1. Perehdytyspäivät 7.2. Esimieskoulutus, työnohjaus 7.3. Kirkkoherrainkokous 7.4. Yksilötapaamiset 7.5. Työpaikka ja tehtäväalakokoukset 7.6. Riskien arviointi 7.7. Päihdeasiat 7.8. Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet 7.9. Uhka- ja väkivaltatilanteet Varhainen välittäminen 8.0. Yhteistoiminnan kehittäminen 8.1. Työhyvinvointikorttikoulutus 8.2. Esimieskoulutus 8.3. Esimiesten sitouttaminen 9.0. Lähdeluettelo Liitteet

4 Johdanto 1.1. Helsingin seurakuntayhtymä lyhyesti; nykytila Helsingin seurakuntayhtymän muodostavat 21 seurakuntaa (18 suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä) sekä yhteinen hallinto ja seurakuntatyö (yleisjohto, hallinto- ja taloustoimi, kiinteistö- ja hautaustoimi, keskusrekisteri, yhteinen seurakuntatyö, viestintä ja ruotsinkielinen yhteinen seurakuntatyö). Lyhyt esittely Helsingin seurakuntayhtymästä organisaatiokaavioineen; liite 1. Työyksiköitä on noin 55 ja työntekijöitä on noin 2000, joista vakituisten ja kokoaikaisten lukumäärä on noin Toiminta tapahtuu pääosin Helsingissä, joskin leirikeskuksia on Lohjalla ja Siuntiossa ja Honkanummen hautausmaa sijaitsee Vantaan puolella. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee pappeina, kanttoreina, diakonian viranhaltijoina ja nuorisotyönohjaajina. Nämä edellä mainitut ammattiryhmät ovat ns. hengellisiä, eli ovat työaikalain ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että he ovat työssä, ellei heille ole määritelty vapaa-aikaa. Työaikalain mukaisia työntekijöitä ovat mm. toimistotyöntekijät, kirkonpalveluskunta, kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät sekä lastenohjaajat. Nykytila: Helsingin seurakuntayhtymä on juridisesti yksi työnantaja, mutta yksiköt palkkaavat kuitenkin oman henkilökuntansa ja järjestävät toimintaansa heille jaettujen määrärahojen perusteella. Johtajana 21 seurakunnassa toimii kirkkoherra, jonka valitsevat ao. seurakunnan läsnä olevat (kirkkoon kuuluva) väestö. Kirkkoherra on sielunhoitaja, joka toimii seurakuntansa paimenena. Hänen tulee tämän lisäksi olla myös hallinnollisesti vahva, hänen pitää siis pitää budjetin nyörit tiukasti käsissään ja toimia työyhteisönsä selkärankaisena esimiehenä. Kirkkososiologian opiskelija Jussi V. J. Koski on johdannossa gradussaan Puutarhuri rajapinnalla Hengellinen johtajuus Suomen evankelis-luterilaisten kirkkoherrojen näkökulmasta huhtikuussa 2008 todennut, että Helsingin seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkö Marina Tolonen sanoi Riku Jokisen kirjoittamassa artikkelissa Helsingin Sanomissa: Kirkkoherrat ovat hengellisiä johtajia, eivätkä yritysjohtajia kuten

5 5 muussa työelämässä. Aikaisemmin ei esimieskoulutusta ollut teologisessa koulutuksessa lainkaan. Hän teki siis selvää eroa hengellisen johtajuuden ja yritysjohtajien johtajuuteen. Toisaalta hän tarkoitti lauseellaan sitä, että kirkkoherroilla ei ole riittäviä taitoja työpaikkakiusaamiseen puuttumiseen. Toisaalta hän tuli määritelleeksi hengellisen johtajuuden omaksi osa-alueekseen. Samankaltaisia puheenvuoroja kuului muualtakin. Olen edelleen sitä mieltä, että meidän hengelliset johtajat ovat erilaisia kuin muut johtajat. Pidän kirkkoherroja inhimillisempinä ja tässä piileekin vaara, että tulee liikaa ymmärtämistä silloin kun on ryhdikkäiden tekojen aika. Liitteessä 2 kuvaan näkemystäni kirkkoherran haasteellisesta roolista Työn tarkoitus = yhteistoimintaopas esimiehille Työ on tarkoitettu käytännönläheisenä työkaluna esimiehille. Tämä on yhteistoimintaopas, jonka on tarkoitus toimia apuna esimiehille erilaisissa esimiestyöhön liittyvissä tilanteissa silloin kun esimiehet hoitavat heille kuuluvia esimiestehtäviä. Esimiehinä toimivat 21 kirkkoherraa, 6 johtavaa viranhaltijaa, 14 päällikköä sekä muut johtavat työntekijät, tehtäväalavastaavat ja tiiminvetäjät Yhteistoiminnan ohjaajat 2.1. Kirkon yhteistoimintasopimus 2010 Kirkon yhteistoimintasopimus on virka- ja työehtosopimus, jota sovelletaan henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun yhteistoimintaan. Sopimuksella on tarkoitus edistää vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa ja saada työntekijät osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin kuten esim. työhön ja työpaikkaan sekä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien asioiden käsittelyyn.

6 6 Työsuojelun yhteistoiminnan käsiteltävät asiat: työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tässä selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja ohjelmat sekä toimintaperiaatteet; työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; työturvallisuuslaissa tarkoitetun työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt; työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto ja muut seurantatiedot; työterveyshuollon järjestämisen periaatteet ja toiminnan suunnittelu sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi; työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvittavan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsittelevän koulutuksen tarve; sekä edellä tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan käsiteltävät asiat: henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä; organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia; tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus ja uudelleensijoittamisratkaisut; seurakunnan hankinnoissa ja muissa toiminnoissa huomioitavat kestävän kehityksen periaatteet.

7 Työturvallisuuslaki 2002 Nykyinen Työturvallisuuslaki astui voimaan Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Haluan nostaa laista esille muutaman pykälän, eli 10, 17, 18, 27 ja mom. 1: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin: 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Riskien arviointia käsitellään kohdassa mom. 1: Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. 18 mom. 1: Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. 27 mom. 1: Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

8 8 Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemistä käsitellään kohdassa mom. 1: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Epäasiallisen kohtelun ja ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemistä ja käsittelyn periaatteet käsitellään kohdassa Helsingin seurakuntayhtymä Katso kohta Strategia, visio ja toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on vahvistanut Strategian suuntaviivat Helsingin seurakuntayhtymän suunnittelun ja kehittämisen pohjaksi. Tässä kuvataan lyhyesti käsitteitä ja lähtökohtia, tiedossa olevia muutoksia, visio ja siitä nousevia toiminnan linjauksia ja strategiaa. Toiminta-ajatus: Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa kirkko Helsingissä. Se on kristittyjen yhteisö, joka elää ja toimii edistääkseen ihmisten yhteyttä ja sovintoa Jumalan, lähimmäisten ja ympäristön kanssa. Kirkko Helsingissä toimii ihmistä varten, että he uskoisivat Jumalaan, rakastaisivat lähimmäisiään ja kantaisivat vastuuta ympäristöstä. Visio 2015: Seurakunnat ja seurakuntayhtymä toimivat sovintoa ja luottamusta rakentavana yhteisönä moniarvoisessa ja monikulttuurisessa kaupungissa. Valtaosalla helsinkiläisistä on kristillisestä uskosta nouseva elämänkatsomus ja he kokevat kirkon jäsenyyden myönteisenä voimavarana elämässään.

9 9 Henkilöstöstrategia vuosille : Visio: Päämääränä on, että toiminnasta vastaavat motivoituneet, ammattitaitoiset ja sitoutuneet, yhteistyöhön kykenevät ja kirkon uskosta elävät työntekijät Arvot: Avoimuus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Avainalueet: Henkilöstöresurssien varmistaminen, Johtaminen ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen, Osaamisen ja ammattitaidon turvaaminen, Palkkapolitiikan ja palkitsemisen kehittäminen, Työhyvinvointi Hallinto- ja taloustoimisto; henkilöstöpalveluyksikkö Hallinto- ja taloustoimisto huolehtii koko seurakuntayhtymän taloudesta, asiakirjahallinnosta, palvelussuhdeasioista, henkilöstöpalveluista sekä Seurakuntien talon vahtimestari- ja autonkuljetuspalveluista. Hallinto- ja taloustoimiston organisaatiokaavio; liite 3. Hallinto- ja taloustoimiston toiminta-ajatus: Hallinto- ja taloustoimisto tuottaa ammattitaitoisesti henkilöstö-, hallinto- ja talouspalveluja Helsingin seurakuntayhtymälle sen perustehtävän toteuttamiseksi. Hallinto- ja taloustoimiston Henkilöstöpalveluyksikkö ( Heppa ) vastaa työsuojelusta, työhyvinvointipalveluista, yhteistoiminnasta, henkilöstön kehittämisestä, koulutuksen järjestämisestä ja työnohjauksesta. Toiminta- ja taloussuunnitelman suunnittelukaudella on tavoitteena saada esimiehet tiedostamaan oma roolinsa ja vastuunsa työsuojelun ja hyvinvoinnin edistäjinä ja tukijoina sekä saattaa työsuojelu osaksi työyksikköjen arkitoimintaa. Henkilöstöpalveluyksikön keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 ovat mm. varhaisen vaiheen puheeksi ottamisen työkalujen rakentaminen päihde- sekä ristiriitatilanteita varten sekä näihin liittyvän koulutuksen järjestäminen esimiehille, ammattiryhmäkohtaisen voimavaravalmennuksen toteuttaminen, koulutustarjonnan päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan,

10 10 ajankohtaisen osaamisen tukeminen sekä yhteistyön kehittäminen hiippakunnan ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa Vuodelle 2012 on määritelty seuraavat tavoitteet: työkyky- ja hyvinvointikyselyn toteuttaminen, työnohjauksen painopisteen siirtäminen ryhmätyönohjaukseen, koulutustarpeiden selvittämisessä kannustetaan yhteistyöhön yhtymän yksiköiden välillä, jotta laajempien kehittämiskokonaisuuksien löytäminen mahdollistuu, työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistoiminnan keinoin (mm. tämä työ) 4.0. Yhteistyötoimikunta; kokoonpano ja tehtävät Yhteistyötoimikunta on työnantajan ja työntekijöiden edustajien edustuksellisen yhteistoiminnan elin, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa. Työnantajan edustajina toimivat Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa työsuojelupäällikkö (henkilöstöpalvelupäällikkö), hallintojohtaja (yhtymän johtaja) sekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja kirkkoherrainkokouksen keskuudestaan valitsema toinen kirkkoherra. Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä varavaltuutettujen ja pääsopijajärjestöjen asettamien luottamusmiesten yhteisessä kokouksessaan keskuudestaan valitsemat henkilöt. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosina työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Toimikunta kokoontuu niin usein kuin sille asetetut tehtävät edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano; liite 4. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on mm. hyväksyä työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työpaikan päihdeongelmien käsittelyn ja hoitoon ohjaamisen toimintaperiaatteet, hyvän kohtelun edistämisen toimintaperiaatteet, kuntoutukseen liittyvät ja varhaisen välittämisen periaatteet. Muita toimikunnassa käsiteltäviä asioita ovat henkilöstökertomus, työterveyshuoltosopimus, Kelan korvaushakemus sekä esimerkiksi

11 11 seurakuntaliitokset ja henkilöstöpalvelujen järjestäminen kuten työpaikkaruokailu. Edellä mainittujen lisäksi käsitellään myös työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, tasa-arvosuunnitelma ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset Työsuojelu Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla työnantaja huolehtii siitä, että työntekijät voivat työskennellä terveellisesti ja turvallisesti hyvin organisoidulla työpaikalla. Katso kohta Työsuojelun toimintasuunnitelma Helsingin työsuojeluryhmä valmistelee vuosittain Yhteistyötoimikunnan hyväksyttäväksi toimintasuunnitelman työsuojelulle kolmeksi vuodeksi siten, että tämä tarkistetaan vuosittain. Työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille ; liite 5. Painopisteinä työsuojelutoiminnalla on erityisesti työyhteisöjen ja työntekijöiden tukeminen meneillään olevissa muutoksissa; seurakuntien yhdistämiset, uusi palkkausjärjestelmä ja alati muuttuvat työprosessit. Jatkuva muutos, uuden oppiminen, kiire ja työntekijöiden (varsinkin diakonian viranhaltijoiden ja sairaalapastoreiden) riittämättömyyden tunne kuormittavat suurta osaa henkilöstöämme. Työtapaturmien, päihdeongelmien ja uhka- ja väkivaltatilanteiden ennalta ehkäiseminen ja riskien arviointi ym. ovat luonnollisesti myös erityisen työpanostuksen kohteena Työsuojeluryhmä Työsuojeluryhmä on Yhteistyötoimikunnan työrukkanen, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi neljä varsinaista työsuojeluvaltuutettuamme, työterveyshoitaja ja kaksi sihteeriä. Työsuojeluryhmän kokoonpano; liite 6.

12 Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja, joka työsuojelun asiantuntijana avustaa työnantajaa sekä huolehtii yhteistoiminnan toimivuudesta työnantajan, työntekijöiden, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoimintaorganisaation toimivuudesta. Seurakuntasektori sai vuonna 2010 Yhteistoimintasopimuksen, joka on sitovuudeltaan virka- ja työehtosopimus. Työsuojelun valvontalain mukaan työnantajan edustajan tulee olla henkilö, jolla on vaadittavan osaamisen lisäksi myös päätösvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen. Työsuojelupäällikkö määrätään tehtäväänsä toistaiseksi. Hänen tulee käynnistää, ylläpitää ja kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut (4 + 4) valitaan työntekijöiden järjestämällä (järjestöjen kokous) vaalilla. Kaikilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä. Valtuutetun tulee omalta osaltaan huolehtia työntekijöiden työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Hänen tulee oma-aloitteisesti perehtyä työpaikan työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin asioihin ja työsuojelusäännöksiin sekä osallistua työsuojelutarkastuksiin ym Työterveyshuolto Helsingin seurakuntayhtymällä on ollut sopimus työterveyshuoltopalvelujen ostamisesta henkilökunnalleen lukien. Nykyinen sopimus on Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ja voimassa (+ kaksi optiovuotta). Sopimukseen sisältyy ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyspalvelun lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoitopalvelu laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Tämän lisäksi työntekijät voivat käydä kerran vuodessa erikoislääkärin vastaanotolla työterveyslääkärin konsultaatiolähetteellä. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä työkyvyn arvioimiseksi ovat erikoislääkärin konsultaatiot, työfysioterapeutin, työterveyspsykologin, ravitsemusterapeutin tai työhygieenikon palvelut. Varsinaisen työterveyshuollon

13 13 toimipisteenä on Terveystalo Kamppi; sairaanhoitotilanteissa on oikeus käyttää kaikkia Terveystalon toimipisteitä Suomessa. Työturvallisuuskeskus on vuonna 2009 laatinut oppaan Osallistu, kuuntele, vaikuta työpaikan yhteistoiminnan kehittämiseen. Oppaan luvussa kahdeksan on avattu Helsingin seurakuntayhtymän malli yhteistoimintaan työterveyshuollon kanssa; liite Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheessa. Helsingin seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön osallistavan työterveyshuollon malli. Työnantajankin tavoitteena ovat työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat. Varsinkin hengellisille työntekijöille on työ- ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen haasteellista. Helsingin seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön työterveyshuoltotuottajan varhaisen puuttumisen/tukemisen mallit tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna. Tällaisia ovat pitkät sairauslomat, uupumistilanteet ja silloin kun henkilö kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi. Kansaneläkelaitos korvaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia suuremmalla osuudella kuin sairaanhoitoa. Kela on tämän vuoden alusta lukien määritellyt uudet korvauskäytännöt, mikäli on sovittu siitä, että pyritään varhain havaitsemaan työkykyongelmat. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja, kolmekymmentä päivää ja enemmän -> varhainen puuttuminen. Terveystalo on toimittanut seurakuntayhtymälle työkykyneuvottelun toimintaohjeen ja lomakkeet esitiedoista työkykyneuvottelua varten, työkykyneuvottelu-muistio ja lähete työkykytarkastukseen. Työkykyneuvottelussa on mukana työntekijä, esimies, työsuojelupäällikkö, työterveyslääkäri ja tarvittaessa työterveyshoitaja. Sairauspoissaolot 1-3 päivää ilmoitetaan esimiehelle, tämän jälkeen lääkärin vastaanotolle. Kehitetään mallia ulkopuolisten sairauslomien rekisteröimiseksi, jotta sairauspoissaolotilastoista saadaan kattavat. Työhön paluu pitkiltä sairauslomilta; ennen

14 14 työhön paluuta on työterveyslääkärin tarkastus ja mahdollisesti työkykyneuvottelu. Tavoitteena on järjestää mahdollisia tukitoimia työhön paluun helpottamiseksi. Päihdehaittojen ehkäisy/varhainen puuttuminen: Audit-kysely tehdään jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Mini-interventio suoritetaan tarvittaessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ; liite Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa Helsingin seurakuntayhtymän ja Suomen Terveystalon välillä toimii hyvä ja tiivis yhteistyö. Työterveyshuolto näkyy muuallakin kuin heidän toimipisteessään harva se päivä. Työterveyshoitaja osallistuu yhteistyötoimikunnan, työsuojeluryhmän, tykyryhmän, terveyspäivien, kuntoutuksen ja eri työryhmien työskentelyyn. Tämän lisäksi hän/he osallistuvat seminaareihin, terveyspäiville ja liikuntapäiville ym. Sekä lääkäri että hoitaja pitävät vastaanottoja, tekevät työpaikkakäyntejä työsuojelutarkastusten, riskien arvioinnin ja akuuttien käyntien (mm. sisäilmaongelmat) yhteydessä. Työfysioterapeutti kiertää työyksiköissämme tarpeen mukaan nyt kun hän on kertaalleen kartoittanut kaikkien työyksiköiden kaikkien ammattiryhmien ja työntekijöiden ergonomiat Lääkärin ja hoitajan vastaanotto Sekä työterveyslääkäri että työterveyshoitaja pitävät säännöllisesti vastaanottoa Seurakuntien talossa ja työterveyshoitaja hautausmailla tarvittaessa. Työterveyshoitajan vastaanotolle voi tulla mittauttamaan verenpaineen, otattamaan tikit pois jne. Työterveyslääkärin vastaanotolle voi tulla puhumaan terveysongelmista sekä uusimaan reseptinsä Viranomaistarkastukset Työterveyslääkäri tai hoitaja osallistuu työpaikkakäynteihin, jotka suorittaa viranomainen (esim. Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Näitä suoritetaan silloin kun joku työntekijöistä on ollut heihin yhteydessä tai tilanteissa, jolloin on tapahtunut vakava työtapaturma tai viranomaisen suorittaessa projektiluonteisesti tarkastuksia, mikä oli tilanne vuosina , jolloin Uudenmaan työsuojelupiiri tarkasti kaikki (tuolloin 30) seurakuntaamme.

15 Työpaikkakäynnit ja selvitykset Työterveyshuollon toimesta suoritetaan työpaikkakäyntejä työyksikköihin. Tilanteissa on mukana toimipaikan omien edustajien lisäksi myös työsuojelupäällikkö ja valtuutettu ja mahdollisesti myös edustaja kiinteistötoimistosta. Näistä työpaikkakäynneistä laaditaan muistiot, joista käy ilmi keitä toimipaikassa työskentelee, missä fyysisesti työskentelevät ja missä tehtävissä työskentelevät. Usein tehdään esikysely henkilöstölle ennen varsinaista työpaikkakäyntiä. Työterveyshuoltoon pyydetäänkin toimittamaan ajan tasalla olevat työntekijöiden kirjalliset tehtävänkuvat. Työpaikkakäynnin yhteydessä selvitetään em. asioiden lisäksi työpaikan ergonomia, henkilöstön tila ja työpaikan ilmapiiri, työaikoja jne. Riskien arvioinnissa ja vaarojen tunnistamisessa esille tulevat asiat (fysikaaliset, biologiset ja kemialliset vaaratekijät, tapaturman vaara ja ergonomia) käsitellään myös. Ensiapuvalmius kartoitetaan ja mahdolliset uhka- ja väkivaltatilanteet (vaarat) käsitellään myös Terveys- ja liikuntapäivät Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöpalveluyksikkö järjestää vuosittain kaksi samansisältöistä terveyspäivää ja kaksi samansisältöistä liikuntapäivää. Terveyspäivät järjestetään marraskuun perjantaina ja sitä seuraavana maanantaina. Päivät ovat avoinna kaikille työntekijöille, joskin on huomioitava, että Engel-salin luento-osioon voi osallistua yhtaikaa enintään 130 työntekijää. Luentoaiheina on ollut mm. kakkostyypin diabeteksen ja osteoporoosin ennalta ehkäiseminen, vatsan hyvinvointi ja muistiin vaikuttavat tekijät. Terveyspäivät järjestetään eri viikoilla ja eri viikonpäivinä, jotta mahdollisimman moni voisi näihin osallistua. Terveyspäivillä on monia terveyskioskeja kuten esim. verinäytteiden ottoa (verensokeri, kolesteroli, vatsan Gastro Panel), verenpaineen, puristusvoiman, kehon koostumuksen ja osteoporoosimittausta, Audit-testi ja muistineuvontaa. Liikuntapäivät järjestetään elo- ja syyskuussa. Nämä järjestettiin 1990-luvulla Pirkkolassa, sen jälkeen noin kymmenen vuoden ajan Mäkelänrinteen urheilukeskuksessa ja nykyisellään Urheilutalo Kalliossa Helsinginkadulla. Samansisältöiset liikuntapäivät järjestetään myös eri

16 16 viikoilla ja eri viikonpäivinä. Ohjelmassa on mm. UKK-testi, lihaskuntotesti, kehonanalyysi, sauvakävely, kuntonyrkkeily, zumba, kahvakuula, vesijuoksu, hohtokeilailu, venyttely ja rentoutus. Työterveyshoitaja/t (työfysioterapeutti) on luonnollisesti paikalla terveys- ja liikuntapäivillä, jotta kynnys lähestyä heitä itseään askarruttavilla kysymyksillä olisi mahdollisimman matalalla. Henkilöstöpalveluyksikkö järjestää edellä mainittujen lisäksi vuosittain myös työyksikköjen välisen kuntoilukisan, turnauksia (sähly, pehmislentis, keilailu) sekä patikkapäiviä, kirkkovenesoutua, omia liikuntaryhmiä jne. Henkilöstön terveitä elintapoja tuetaan myös järjestämällä painonpudotus ja tupakasta vieroituskursseja sekä liikunta- ja kulttuurisetelien turvin Päihdeasiat Päihteiden käyttöön suhtaudutaan usein niin kuin tämä olisi yksityisasia, johon työnantajalla ei ole mitään sanomista. Näinhän asia tietenkin on siihen asti kunnes päihteiden käytön seuraamukset näkyvät työpaikalla tavalla tai toisella. Päihteiden käyttö voi olla muutakin kuin alkoholin käyttöä, joskin muut päihteet kuin alkoholi ei vielä tietääkseni ole esiintynyt Helsingin seurakuntayhtymän työpaikoilla. Liitteessä 9 on Helsingin seurakuntayhtymän Työpaikan päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja käytännön menettelytavat päihdetilanteissa sekä sääntö hoitoon ohjaamisesta. Työterveyslääkärit, työsuojelupäällikkö ja eri yksikköjen esimiehet toimivat yhteistyössä päihdeongelmien ehkäisyssä ja näiden poistamiseksi. Työterveyshuolto osallistuu hoitoonohjausprosessin yrityksen päihdeohjelman mukaisesti ja suorittaa Audit-kyselyjä jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä sekä mini-interventioita (muutama ohjauskäynti työterveyshuollossa) tarvittaessa. Hoitoonohjauksen yhteydessä (ja muulloinkin näin sovittaessa) on työntekijän toimitettava työterveyslääkäriltä todistus työkyvyttömyydestä jokaisesta sairauspoissaolostaan. Esimiehen velvollisuudet ja keinot puuttua päihdetilanteisiin käsitellään kohdassa 7.7.

17 Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet Työterveyshuolto voi olla mukana toimijana kun työyhteisössä esiintyy mitä erilaisimpia ristiriitatilanteista. Näitä voi olla kahden työntekijän välisinä, esimiehen ja alaisen välisinä tai usean henkilön välisinä, jolloin työyhteisöön on muodostunut erikokoisia telttaleirejä. Esimiehen velvollisuutta ja keinoja epäasiallisen kohtelun ja ristiriitatilanteiden hoitamisessa käsitellään kohdassa Uhka- ja väkivaltatilanteet Jokainen uhka- ja väkivaltatilanne on liikaa. Tällainen voi järkyttää uhria, jolloin seuraamukset voivat olla traumaattiset ja nämä voivat hoitamattomina johtaa jopa työntekijän työkyvyttömyyteen. Työterveyshuollossa on koulutuksellista valmiutta uhka- ja väkivaltatilanteiden hoitamiseen. Asiantuntijan debriefingin avulla uhrin vointi paranee huomattavasti. Työterveyshuollon sopimuksessa ja toimintasuunnitelmassa on myös sovittu siitä, miten työterveyslääkäri/hoitaja jalkautuu työyksikköön kun siellä on isompi määrä henkilöitä, jotka ovat joutuneet kokemaan jotakin traumaattista. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalveluyksikkö ovat työstäneet ohjeet siitä, miten tulee menetellä kun on joutunut uhka- ja väkivaltatilanteeseen. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ohjeistus; liite 10. Esimiehen rooli uhka- ja väkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyssä käsitellään kohdassa Työkykyasiat, varhainen tuki Työterveyshuollossa sovelletaan osallistavan työterveyshuollon mallia. Moni kirkon työntekijä työskentelee psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti kuormittavissa olosuhteissa. Tästä johtuen on toimintasuunnitelmassa kiinnitetty huomiota työterveyshuollon mahdollisuuksiin tunnistaa psykososiaaliset kuormitustekijät varsinkin muutostilanteissa. Varsinkin hengellisen työajan työntekijöillä on häilyvä raja työ- ja vapaa-ajan välillä. Työterveyshuolto ja Henkilöstöpalveluyksikkö ovat yhteistyössä kehittäneet varhaisen tuen toimintamallin työkykyongelmien ehkäisemiseksi, työkyvyn tukemisessa ja varhaisen tuen

18 18 havaitsemisessa työkykyongelmissa ja menettelytavoissa pitkissä sairauslomissa ja tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja. Kolmekymmentä päivää ja enemmän -> varhainen puuttuminen. Kehitteillä on malli ulkopuolisten sairauslomien rekisteröimiseksi, jotta sairauslomatilastoista saadaan työterveyshuollossa kattavat. Työkykyneuvottelun toimintaohje ja Työkykyneuvottelumuistio; liite 11. Esimiehen velvoitteita työkykyasioissa käsitellään kohdassa Kuntoutus ja voimavaravalmennus Jo useat kymmenet Helsingin seurakuntayhtymän työntekijät ovat osallistuneet kuntoutukseen. Suurin osa seurakuntayhtymän työntekijöistä on käynyt Aslak-kuntoutuksen. Aslak on ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen varhaiskuntoutus, joka kohdennetaan työntekijöille, joilla on työssään suuri fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus, joka voi johtaa työkyvyn alenemiseen. Tyk-kuntoutuksen on myös läpikäynyt moni työntekijämme. Tyk-kuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta. Tämä työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena ja se on suunniteltu henkilöille, joilla lähivuosina on uhkaa työkyvyttömyydestä tai työkyvyn olennaisesta alenemisesta. Kirkon eläkerahaston opas Ammatillinen kuntoutus kantaa ja kannattaa; liite 12. Helsingin seurakuntayhtymä suorittaa täyden palkan työntekijöille, joille on myönnetty virkavapautta/työlomaa varhaiskuntoutusta varten enintään kolmenkymmenen kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Tämä tarkoittaa, että kuntoutujan tulee jokaisen kuntoutusjakson jälkeen toimittaa todistus kuntoutukseen osallistumisesta palkkahallintoon, jotta palkanlaskija voi tehdä hakemuksen päivärahan suorittamisesta työnantajalle. Voimavaravalmennus on ammattiryhmittäin toteutettu kahdeksan päivää käsittävä valmennus, johon kuuluu ennakko- ja välitehtäviä. Valmennus toteutetaan kahtena kolmen päivän jaksona ja kahtena erillisenä seurantapäivänä. Valmennus kestää ajallisesti noin kahdeksan kymmenen kuukautta ja se on ammattiryhmäkohtaisesti räätälöityä valmennusta. Valmennus toteutetaan Siuntion hyvinvointikeskuksessa, mutta sen

19 19 suunnittelevat yhteistyössä hyvinvointikeskus, henkilöstöpalveluyksikkö, työterveyshuolto ja ao. ammattiryhmän edustajat. Voimavaravalmennusta on toteutettu tuki- ja liikuntaelinpainotteisena ja voimavarapainotteisena. Molemmat painotukset ovat saaneet työntekijöiltämme erittäin hyvän palautteen. Voimavaravalmennusta on jo toteutettu kanttoreille, sairaalapapeille ja diakonian viranhaltijoille. Nämä ammattiryhmät olivat niitä, jotka nousivat esille kun edellisen kerran Helsingin seurakuntayhtymän koko henkilöstölle tehtiin Työkyky- ja hyvinvointikysely Esimiestyö 7.1. Perehdytyspäivät Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöpalveluyksikkö järjestää perehdytyspäiviä. Näitä ovat kaksipäiväiset tulokaspäivät, jotka järjestetään keväisin ja syksyisin uusille työntekijöille. Tulokaspäiviä on järjestetty säännöllisesti jo vuodesta 1989 lukien. Tulokaspäivillä perehdytetään uudet työntekijät Helsingin seurakuntayhtymän rooliin ja tehtävään. Vuoden 2012 koulutustarjontaan tulee sisältymään myös työalakohtaisia perehdytyspäiviä Esimieskoulutus, työnohjaus Esimiehille tarjotaan muutosjohtamisen koulutusta ja heille järjestetään Johtamisen erikoistutkinnon (JET) koulutusta. Tarjolla on myös viiden moduulin esimies- ja johtamisvalmennusohjelma, joista yksi käsittelee konfliktitilanteiden ennalta ehkäisyä työpaikalla. Katso kohta 8.2. Helsingin seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakeutua työnohjaukseen. Työnohjauksen tavoitteena on oman ammattitaidon vahvistuminen ja työhyvinvoinnin lisääntyminen. Henkilöstöpalveluyksikössä työskentelee yksi kokoaikainen työnohjaaja. Hän koordinoi Helsingin seurakuntayhtymän työnohjausta sekä järjestää noin neljällekymmenelle virkansa ohella työnohjaajana toimivalle työntekijälle koulutustilaisuuksia.

20 20 Työnohjausta tarjotaan yksilö, ryhmä ja tiimiohjauksena. Työnohjauksen painopisteitä pyritään tulevaisuudessa siirtämään yksilöohjauksesta ryhmätyönohjaukseen, jotta työnohjaus tavoittaisi useampia työntekijöitä. Työnohjauksen ajaksi annetaan työntekijälle virka- ja työehtosopimuksen mukaan vapautusta työstä Kirkkoherrainkokous Kirkkoherrainkokous on Helsingin seurakuntayhtymän kirkkoherrojen kokous. Kirkkoherrat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa kaksi tuntia kestävään tiistai-kokoukseensa. Kokouksessa käsitellään asioita, jotka kirkkoherrainkokouksen valmisteluvaliokunta on yhdessä sihteerin kanssa valmistellut. Seurakuntayhtymän hallinnon johtajat ja päälliköt vierailevat säännöllisesti kokouksessa. Viranhaltijat esittelevät kirkkoherroille hallinnossa tulossa olevia asioita ja Kirkkohallituksen antamia sopimuksia ja ohjeita. Huhtikuussa 2011 olin esittelemässä heille Osallistavan työterveyshuollon varhaisen tuen mallia. Kokouksessa on oiva tilaisuus saada heti palautetta hallinnossa valmistelussa olevista asioista ja lienee tästä syystä niin tärkeä kaikille osapuolille Yksilötapaamiset Henkilöstöpalveluyksikössä (kuten muissakin Seurakuntien talon työyksiköissä) työskennellään, jotta varsinaista seurakuntatyötä tekevät työntekijät voisivat keskittyä omiin työtehtäviinsä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että henkilöstöpalvelupäällikkö (työsuojelupäällikkö) opastaa ja tukee mm. kirkkoherroja näiden esimiestehtävissä. Kun virkaan astuu uusi kirkkoherra, niin työsuojelupäällikkö kerää hänelle materiaalipaketin seurakuntansa aiemmista tapahtumista. Materiaalissa on mm. työyksikön työpaikka- ja ergonomiaselvitykset, viimeisin riskien arviointi, viranomaistarkastusraportteja sekä muistiot meneillään olevista yksilön tilanteista sekä selvitykset ja muistiot mahdollisista työyhteisön konfliktitilanteista. Luonnollisestikaan ei ole tarkoituksena kaivaa vanhoja ja ruotia näitä, vaan informoin ainoastaan sellaisista, joista seurakunnan kirkkoherran tulee olla tietoinen tai sellaisista, jotka ovat edelleen akuutteja.

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot