Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä"

Transkriptio

1 Yhteistoiminta Helsingin seurakuntayhtymässä Marina Tolonen SHRM 5 ( )

2 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1.0. Johdanto 1.1. Helsingin seurakuntayhtymä lyhyesti, nykytila 1.2. Työn tarkoitus = yhteistoimintaopas esimiehille 2.0. Yhteistoiminnan ohjaajat 2.1. Kirkon yhteistoimintasopimus Työturvallisuuslaki 2002 ( 10, 17, 18, 27, 28) 3.0. Helsingin seurakuntayhtymä 3.1. Strategia, visio ja toiminta-ajatus Hallinto- ja taloustoimisto; henkilöstöpalveluyksikkö 4.0. Yhteistyötoimikunta; kokoonpano ja tehtävät 5.0. Työsuojelu 5.1. Työsuojelun toimintasuunnitelma 5.2. Työsuojeluryhmä 5.3. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut 6.0. Työterveyshuolto 6.1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa Lääkärin ja hoitajan vastaanotot Viranomaistarkastukset Työpaikkakäynnit ja selvitykset

3 Terveys- ja liikuntapäivät Päihdeasiat Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet Uhka- ja väkivaltatilanteet Työkykyasiat, varhainen tuki Kuntoutus ja voimavaravalmennus 7.0. Esimiestyö 7.1. Perehdytyspäivät 7.2. Esimieskoulutus, työnohjaus 7.3. Kirkkoherrainkokous 7.4. Yksilötapaamiset 7.5. Työpaikka ja tehtäväalakokoukset 7.6. Riskien arviointi 7.7. Päihdeasiat 7.8. Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet 7.9. Uhka- ja väkivaltatilanteet Varhainen välittäminen 8.0. Yhteistoiminnan kehittäminen 8.1. Työhyvinvointikorttikoulutus 8.2. Esimieskoulutus 8.3. Esimiesten sitouttaminen 9.0. Lähdeluettelo Liitteet

4 Johdanto 1.1. Helsingin seurakuntayhtymä lyhyesti; nykytila Helsingin seurakuntayhtymän muodostavat 21 seurakuntaa (18 suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä) sekä yhteinen hallinto ja seurakuntatyö (yleisjohto, hallinto- ja taloustoimi, kiinteistö- ja hautaustoimi, keskusrekisteri, yhteinen seurakuntatyö, viestintä ja ruotsinkielinen yhteinen seurakuntatyö). Lyhyt esittely Helsingin seurakuntayhtymästä organisaatiokaavioineen; liite 1. Työyksiköitä on noin 55 ja työntekijöitä on noin 2000, joista vakituisten ja kokoaikaisten lukumäärä on noin Toiminta tapahtuu pääosin Helsingissä, joskin leirikeskuksia on Lohjalla ja Siuntiossa ja Honkanummen hautausmaa sijaitsee Vantaan puolella. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee pappeina, kanttoreina, diakonian viranhaltijoina ja nuorisotyönohjaajina. Nämä edellä mainitut ammattiryhmät ovat ns. hengellisiä, eli ovat työaikalain ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että he ovat työssä, ellei heille ole määritelty vapaa-aikaa. Työaikalain mukaisia työntekijöitä ovat mm. toimistotyöntekijät, kirkonpalveluskunta, kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät sekä lastenohjaajat. Nykytila: Helsingin seurakuntayhtymä on juridisesti yksi työnantaja, mutta yksiköt palkkaavat kuitenkin oman henkilökuntansa ja järjestävät toimintaansa heille jaettujen määrärahojen perusteella. Johtajana 21 seurakunnassa toimii kirkkoherra, jonka valitsevat ao. seurakunnan läsnä olevat (kirkkoon kuuluva) väestö. Kirkkoherra on sielunhoitaja, joka toimii seurakuntansa paimenena. Hänen tulee tämän lisäksi olla myös hallinnollisesti vahva, hänen pitää siis pitää budjetin nyörit tiukasti käsissään ja toimia työyhteisönsä selkärankaisena esimiehenä. Kirkkososiologian opiskelija Jussi V. J. Koski on johdannossa gradussaan Puutarhuri rajapinnalla Hengellinen johtajuus Suomen evankelis-luterilaisten kirkkoherrojen näkökulmasta huhtikuussa 2008 todennut, että Helsingin seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkö Marina Tolonen sanoi Riku Jokisen kirjoittamassa artikkelissa Helsingin Sanomissa: Kirkkoherrat ovat hengellisiä johtajia, eivätkä yritysjohtajia kuten

5 5 muussa työelämässä. Aikaisemmin ei esimieskoulutusta ollut teologisessa koulutuksessa lainkaan. Hän teki siis selvää eroa hengellisen johtajuuden ja yritysjohtajien johtajuuteen. Toisaalta hän tarkoitti lauseellaan sitä, että kirkkoherroilla ei ole riittäviä taitoja työpaikkakiusaamiseen puuttumiseen. Toisaalta hän tuli määritelleeksi hengellisen johtajuuden omaksi osa-alueekseen. Samankaltaisia puheenvuoroja kuului muualtakin. Olen edelleen sitä mieltä, että meidän hengelliset johtajat ovat erilaisia kuin muut johtajat. Pidän kirkkoherroja inhimillisempinä ja tässä piileekin vaara, että tulee liikaa ymmärtämistä silloin kun on ryhdikkäiden tekojen aika. Liitteessä 2 kuvaan näkemystäni kirkkoherran haasteellisesta roolista Työn tarkoitus = yhteistoimintaopas esimiehille Työ on tarkoitettu käytännönläheisenä työkaluna esimiehille. Tämä on yhteistoimintaopas, jonka on tarkoitus toimia apuna esimiehille erilaisissa esimiestyöhön liittyvissä tilanteissa silloin kun esimiehet hoitavat heille kuuluvia esimiestehtäviä. Esimiehinä toimivat 21 kirkkoherraa, 6 johtavaa viranhaltijaa, 14 päällikköä sekä muut johtavat työntekijät, tehtäväalavastaavat ja tiiminvetäjät Yhteistoiminnan ohjaajat 2.1. Kirkon yhteistoimintasopimus 2010 Kirkon yhteistoimintasopimus on virka- ja työehtosopimus, jota sovelletaan henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun yhteistoimintaan. Sopimuksella on tarkoitus edistää vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa ja saada työntekijät osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin kuten esim. työhön ja työpaikkaan sekä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien asioiden käsittelyyn.

6 6 Työsuojelun yhteistoiminnan käsiteltävät asiat: työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tässä selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja ohjelmat sekä toimintaperiaatteet; työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; työturvallisuuslaissa tarkoitetun työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt; työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto ja muut seurantatiedot; työterveyshuollon järjestämisen periaatteet ja toiminnan suunnittelu sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi; työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvittavan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsittelevän koulutuksen tarve; sekä edellä tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan käsiteltävät asiat: henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä; organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia; tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus ja uudelleensijoittamisratkaisut; seurakunnan hankinnoissa ja muissa toiminnoissa huomioitavat kestävän kehityksen periaatteet.

7 Työturvallisuuslaki 2002 Nykyinen Työturvallisuuslaki astui voimaan Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Haluan nostaa laista esille muutaman pykälän, eli 10, 17, 18, 27 ja mom. 1: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin: 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Riskien arviointia käsitellään kohdassa mom. 1: Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. 18 mom. 1: Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. 27 mom. 1: Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

8 8 Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemistä käsitellään kohdassa mom. 1: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Epäasiallisen kohtelun ja ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemistä ja käsittelyn periaatteet käsitellään kohdassa Helsingin seurakuntayhtymä Katso kohta Strategia, visio ja toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on vahvistanut Strategian suuntaviivat Helsingin seurakuntayhtymän suunnittelun ja kehittämisen pohjaksi. Tässä kuvataan lyhyesti käsitteitä ja lähtökohtia, tiedossa olevia muutoksia, visio ja siitä nousevia toiminnan linjauksia ja strategiaa. Toiminta-ajatus: Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa kirkko Helsingissä. Se on kristittyjen yhteisö, joka elää ja toimii edistääkseen ihmisten yhteyttä ja sovintoa Jumalan, lähimmäisten ja ympäristön kanssa. Kirkko Helsingissä toimii ihmistä varten, että he uskoisivat Jumalaan, rakastaisivat lähimmäisiään ja kantaisivat vastuuta ympäristöstä. Visio 2015: Seurakunnat ja seurakuntayhtymä toimivat sovintoa ja luottamusta rakentavana yhteisönä moniarvoisessa ja monikulttuurisessa kaupungissa. Valtaosalla helsinkiläisistä on kristillisestä uskosta nouseva elämänkatsomus ja he kokevat kirkon jäsenyyden myönteisenä voimavarana elämässään.

9 9 Henkilöstöstrategia vuosille : Visio: Päämääränä on, että toiminnasta vastaavat motivoituneet, ammattitaitoiset ja sitoutuneet, yhteistyöhön kykenevät ja kirkon uskosta elävät työntekijät Arvot: Avoimuus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Avainalueet: Henkilöstöresurssien varmistaminen, Johtaminen ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen, Osaamisen ja ammattitaidon turvaaminen, Palkkapolitiikan ja palkitsemisen kehittäminen, Työhyvinvointi Hallinto- ja taloustoimisto; henkilöstöpalveluyksikkö Hallinto- ja taloustoimisto huolehtii koko seurakuntayhtymän taloudesta, asiakirjahallinnosta, palvelussuhdeasioista, henkilöstöpalveluista sekä Seurakuntien talon vahtimestari- ja autonkuljetuspalveluista. Hallinto- ja taloustoimiston organisaatiokaavio; liite 3. Hallinto- ja taloustoimiston toiminta-ajatus: Hallinto- ja taloustoimisto tuottaa ammattitaitoisesti henkilöstö-, hallinto- ja talouspalveluja Helsingin seurakuntayhtymälle sen perustehtävän toteuttamiseksi. Hallinto- ja taloustoimiston Henkilöstöpalveluyksikkö ( Heppa ) vastaa työsuojelusta, työhyvinvointipalveluista, yhteistoiminnasta, henkilöstön kehittämisestä, koulutuksen järjestämisestä ja työnohjauksesta. Toiminta- ja taloussuunnitelman suunnittelukaudella on tavoitteena saada esimiehet tiedostamaan oma roolinsa ja vastuunsa työsuojelun ja hyvinvoinnin edistäjinä ja tukijoina sekä saattaa työsuojelu osaksi työyksikköjen arkitoimintaa. Henkilöstöpalveluyksikön keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 ovat mm. varhaisen vaiheen puheeksi ottamisen työkalujen rakentaminen päihde- sekä ristiriitatilanteita varten sekä näihin liittyvän koulutuksen järjestäminen esimiehille, ammattiryhmäkohtaisen voimavaravalmennuksen toteuttaminen, koulutustarjonnan päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan,

10 10 ajankohtaisen osaamisen tukeminen sekä yhteistyön kehittäminen hiippakunnan ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa Vuodelle 2012 on määritelty seuraavat tavoitteet: työkyky- ja hyvinvointikyselyn toteuttaminen, työnohjauksen painopisteen siirtäminen ryhmätyönohjaukseen, koulutustarpeiden selvittämisessä kannustetaan yhteistyöhön yhtymän yksiköiden välillä, jotta laajempien kehittämiskokonaisuuksien löytäminen mahdollistuu, työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistoiminnan keinoin (mm. tämä työ) 4.0. Yhteistyötoimikunta; kokoonpano ja tehtävät Yhteistyötoimikunta on työnantajan ja työntekijöiden edustajien edustuksellisen yhteistoiminnan elin, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa. Työnantajan edustajina toimivat Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa työsuojelupäällikkö (henkilöstöpalvelupäällikkö), hallintojohtaja (yhtymän johtaja) sekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja kirkkoherrainkokouksen keskuudestaan valitsema toinen kirkkoherra. Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä varavaltuutettujen ja pääsopijajärjestöjen asettamien luottamusmiesten yhteisessä kokouksessaan keskuudestaan valitsemat henkilöt. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosina työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Toimikunta kokoontuu niin usein kuin sille asetetut tehtävät edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano; liite 4. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on mm. hyväksyä työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työpaikan päihdeongelmien käsittelyn ja hoitoon ohjaamisen toimintaperiaatteet, hyvän kohtelun edistämisen toimintaperiaatteet, kuntoutukseen liittyvät ja varhaisen välittämisen periaatteet. Muita toimikunnassa käsiteltäviä asioita ovat henkilöstökertomus, työterveyshuoltosopimus, Kelan korvaushakemus sekä esimerkiksi

11 11 seurakuntaliitokset ja henkilöstöpalvelujen järjestäminen kuten työpaikkaruokailu. Edellä mainittujen lisäksi käsitellään myös työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, tasa-arvosuunnitelma ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset Työsuojelu Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla työnantaja huolehtii siitä, että työntekijät voivat työskennellä terveellisesti ja turvallisesti hyvin organisoidulla työpaikalla. Katso kohta Työsuojelun toimintasuunnitelma Helsingin työsuojeluryhmä valmistelee vuosittain Yhteistyötoimikunnan hyväksyttäväksi toimintasuunnitelman työsuojelulle kolmeksi vuodeksi siten, että tämä tarkistetaan vuosittain. Työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille ; liite 5. Painopisteinä työsuojelutoiminnalla on erityisesti työyhteisöjen ja työntekijöiden tukeminen meneillään olevissa muutoksissa; seurakuntien yhdistämiset, uusi palkkausjärjestelmä ja alati muuttuvat työprosessit. Jatkuva muutos, uuden oppiminen, kiire ja työntekijöiden (varsinkin diakonian viranhaltijoiden ja sairaalapastoreiden) riittämättömyyden tunne kuormittavat suurta osaa henkilöstöämme. Työtapaturmien, päihdeongelmien ja uhka- ja väkivaltatilanteiden ennalta ehkäiseminen ja riskien arviointi ym. ovat luonnollisesti myös erityisen työpanostuksen kohteena Työsuojeluryhmä Työsuojeluryhmä on Yhteistyötoimikunnan työrukkanen, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi neljä varsinaista työsuojeluvaltuutettuamme, työterveyshoitaja ja kaksi sihteeriä. Työsuojeluryhmän kokoonpano; liite 6.

12 Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja, joka työsuojelun asiantuntijana avustaa työnantajaa sekä huolehtii yhteistoiminnan toimivuudesta työnantajan, työntekijöiden, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoimintaorganisaation toimivuudesta. Seurakuntasektori sai vuonna 2010 Yhteistoimintasopimuksen, joka on sitovuudeltaan virka- ja työehtosopimus. Työsuojelun valvontalain mukaan työnantajan edustajan tulee olla henkilö, jolla on vaadittavan osaamisen lisäksi myös päätösvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen. Työsuojelupäällikkö määrätään tehtäväänsä toistaiseksi. Hänen tulee käynnistää, ylläpitää ja kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut (4 + 4) valitaan työntekijöiden järjestämällä (järjestöjen kokous) vaalilla. Kaikilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä. Valtuutetun tulee omalta osaltaan huolehtia työntekijöiden työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Hänen tulee oma-aloitteisesti perehtyä työpaikan työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin asioihin ja työsuojelusäännöksiin sekä osallistua työsuojelutarkastuksiin ym Työterveyshuolto Helsingin seurakuntayhtymällä on ollut sopimus työterveyshuoltopalvelujen ostamisesta henkilökunnalleen lukien. Nykyinen sopimus on Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ja voimassa (+ kaksi optiovuotta). Sopimukseen sisältyy ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyspalvelun lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoitopalvelu laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Tämän lisäksi työntekijät voivat käydä kerran vuodessa erikoislääkärin vastaanotolla työterveyslääkärin konsultaatiolähetteellä. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä työkyvyn arvioimiseksi ovat erikoislääkärin konsultaatiot, työfysioterapeutin, työterveyspsykologin, ravitsemusterapeutin tai työhygieenikon palvelut. Varsinaisen työterveyshuollon

13 13 toimipisteenä on Terveystalo Kamppi; sairaanhoitotilanteissa on oikeus käyttää kaikkia Terveystalon toimipisteitä Suomessa. Työturvallisuuskeskus on vuonna 2009 laatinut oppaan Osallistu, kuuntele, vaikuta työpaikan yhteistoiminnan kehittämiseen. Oppaan luvussa kahdeksan on avattu Helsingin seurakuntayhtymän malli yhteistoimintaan työterveyshuollon kanssa; liite Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheessa. Helsingin seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön osallistavan työterveyshuollon malli. Työnantajankin tavoitteena ovat työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat. Varsinkin hengellisille työntekijöille on työ- ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen haasteellista. Helsingin seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön työterveyshuoltotuottajan varhaisen puuttumisen/tukemisen mallit tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna. Tällaisia ovat pitkät sairauslomat, uupumistilanteet ja silloin kun henkilö kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi. Kansaneläkelaitos korvaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia suuremmalla osuudella kuin sairaanhoitoa. Kela on tämän vuoden alusta lukien määritellyt uudet korvauskäytännöt, mikäli on sovittu siitä, että pyritään varhain havaitsemaan työkykyongelmat. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja, kolmekymmentä päivää ja enemmän -> varhainen puuttuminen. Terveystalo on toimittanut seurakuntayhtymälle työkykyneuvottelun toimintaohjeen ja lomakkeet esitiedoista työkykyneuvottelua varten, työkykyneuvottelu-muistio ja lähete työkykytarkastukseen. Työkykyneuvottelussa on mukana työntekijä, esimies, työsuojelupäällikkö, työterveyslääkäri ja tarvittaessa työterveyshoitaja. Sairauspoissaolot 1-3 päivää ilmoitetaan esimiehelle, tämän jälkeen lääkärin vastaanotolle. Kehitetään mallia ulkopuolisten sairauslomien rekisteröimiseksi, jotta sairauspoissaolotilastoista saadaan kattavat. Työhön paluu pitkiltä sairauslomilta; ennen

14 14 työhön paluuta on työterveyslääkärin tarkastus ja mahdollisesti työkykyneuvottelu. Tavoitteena on järjestää mahdollisia tukitoimia työhön paluun helpottamiseksi. Päihdehaittojen ehkäisy/varhainen puuttuminen: Audit-kysely tehdään jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Mini-interventio suoritetaan tarvittaessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ; liite Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa Helsingin seurakuntayhtymän ja Suomen Terveystalon välillä toimii hyvä ja tiivis yhteistyö. Työterveyshuolto näkyy muuallakin kuin heidän toimipisteessään harva se päivä. Työterveyshoitaja osallistuu yhteistyötoimikunnan, työsuojeluryhmän, tykyryhmän, terveyspäivien, kuntoutuksen ja eri työryhmien työskentelyyn. Tämän lisäksi hän/he osallistuvat seminaareihin, terveyspäiville ja liikuntapäiville ym. Sekä lääkäri että hoitaja pitävät vastaanottoja, tekevät työpaikkakäyntejä työsuojelutarkastusten, riskien arvioinnin ja akuuttien käyntien (mm. sisäilmaongelmat) yhteydessä. Työfysioterapeutti kiertää työyksiköissämme tarpeen mukaan nyt kun hän on kertaalleen kartoittanut kaikkien työyksiköiden kaikkien ammattiryhmien ja työntekijöiden ergonomiat Lääkärin ja hoitajan vastaanotto Sekä työterveyslääkäri että työterveyshoitaja pitävät säännöllisesti vastaanottoa Seurakuntien talossa ja työterveyshoitaja hautausmailla tarvittaessa. Työterveyshoitajan vastaanotolle voi tulla mittauttamaan verenpaineen, otattamaan tikit pois jne. Työterveyslääkärin vastaanotolle voi tulla puhumaan terveysongelmista sekä uusimaan reseptinsä Viranomaistarkastukset Työterveyslääkäri tai hoitaja osallistuu työpaikkakäynteihin, jotka suorittaa viranomainen (esim. Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Näitä suoritetaan silloin kun joku työntekijöistä on ollut heihin yhteydessä tai tilanteissa, jolloin on tapahtunut vakava työtapaturma tai viranomaisen suorittaessa projektiluonteisesti tarkastuksia, mikä oli tilanne vuosina , jolloin Uudenmaan työsuojelupiiri tarkasti kaikki (tuolloin 30) seurakuntaamme.

15 Työpaikkakäynnit ja selvitykset Työterveyshuollon toimesta suoritetaan työpaikkakäyntejä työyksikköihin. Tilanteissa on mukana toimipaikan omien edustajien lisäksi myös työsuojelupäällikkö ja valtuutettu ja mahdollisesti myös edustaja kiinteistötoimistosta. Näistä työpaikkakäynneistä laaditaan muistiot, joista käy ilmi keitä toimipaikassa työskentelee, missä fyysisesti työskentelevät ja missä tehtävissä työskentelevät. Usein tehdään esikysely henkilöstölle ennen varsinaista työpaikkakäyntiä. Työterveyshuoltoon pyydetäänkin toimittamaan ajan tasalla olevat työntekijöiden kirjalliset tehtävänkuvat. Työpaikkakäynnin yhteydessä selvitetään em. asioiden lisäksi työpaikan ergonomia, henkilöstön tila ja työpaikan ilmapiiri, työaikoja jne. Riskien arvioinnissa ja vaarojen tunnistamisessa esille tulevat asiat (fysikaaliset, biologiset ja kemialliset vaaratekijät, tapaturman vaara ja ergonomia) käsitellään myös. Ensiapuvalmius kartoitetaan ja mahdolliset uhka- ja väkivaltatilanteet (vaarat) käsitellään myös Terveys- ja liikuntapäivät Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöpalveluyksikkö järjestää vuosittain kaksi samansisältöistä terveyspäivää ja kaksi samansisältöistä liikuntapäivää. Terveyspäivät järjestetään marraskuun perjantaina ja sitä seuraavana maanantaina. Päivät ovat avoinna kaikille työntekijöille, joskin on huomioitava, että Engel-salin luento-osioon voi osallistua yhtaikaa enintään 130 työntekijää. Luentoaiheina on ollut mm. kakkostyypin diabeteksen ja osteoporoosin ennalta ehkäiseminen, vatsan hyvinvointi ja muistiin vaikuttavat tekijät. Terveyspäivät järjestetään eri viikoilla ja eri viikonpäivinä, jotta mahdollisimman moni voisi näihin osallistua. Terveyspäivillä on monia terveyskioskeja kuten esim. verinäytteiden ottoa (verensokeri, kolesteroli, vatsan Gastro Panel), verenpaineen, puristusvoiman, kehon koostumuksen ja osteoporoosimittausta, Audit-testi ja muistineuvontaa. Liikuntapäivät järjestetään elo- ja syyskuussa. Nämä järjestettiin 1990-luvulla Pirkkolassa, sen jälkeen noin kymmenen vuoden ajan Mäkelänrinteen urheilukeskuksessa ja nykyisellään Urheilutalo Kalliossa Helsinginkadulla. Samansisältöiset liikuntapäivät järjestetään myös eri

16 16 viikoilla ja eri viikonpäivinä. Ohjelmassa on mm. UKK-testi, lihaskuntotesti, kehonanalyysi, sauvakävely, kuntonyrkkeily, zumba, kahvakuula, vesijuoksu, hohtokeilailu, venyttely ja rentoutus. Työterveyshoitaja/t (työfysioterapeutti) on luonnollisesti paikalla terveys- ja liikuntapäivillä, jotta kynnys lähestyä heitä itseään askarruttavilla kysymyksillä olisi mahdollisimman matalalla. Henkilöstöpalveluyksikkö järjestää edellä mainittujen lisäksi vuosittain myös työyksikköjen välisen kuntoilukisan, turnauksia (sähly, pehmislentis, keilailu) sekä patikkapäiviä, kirkkovenesoutua, omia liikuntaryhmiä jne. Henkilöstön terveitä elintapoja tuetaan myös järjestämällä painonpudotus ja tupakasta vieroituskursseja sekä liikunta- ja kulttuurisetelien turvin Päihdeasiat Päihteiden käyttöön suhtaudutaan usein niin kuin tämä olisi yksityisasia, johon työnantajalla ei ole mitään sanomista. Näinhän asia tietenkin on siihen asti kunnes päihteiden käytön seuraamukset näkyvät työpaikalla tavalla tai toisella. Päihteiden käyttö voi olla muutakin kuin alkoholin käyttöä, joskin muut päihteet kuin alkoholi ei vielä tietääkseni ole esiintynyt Helsingin seurakuntayhtymän työpaikoilla. Liitteessä 9 on Helsingin seurakuntayhtymän Työpaikan päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja käytännön menettelytavat päihdetilanteissa sekä sääntö hoitoon ohjaamisesta. Työterveyslääkärit, työsuojelupäällikkö ja eri yksikköjen esimiehet toimivat yhteistyössä päihdeongelmien ehkäisyssä ja näiden poistamiseksi. Työterveyshuolto osallistuu hoitoonohjausprosessin yrityksen päihdeohjelman mukaisesti ja suorittaa Audit-kyselyjä jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä sekä mini-interventioita (muutama ohjauskäynti työterveyshuollossa) tarvittaessa. Hoitoonohjauksen yhteydessä (ja muulloinkin näin sovittaessa) on työntekijän toimitettava työterveyslääkäriltä todistus työkyvyttömyydestä jokaisesta sairauspoissaolostaan. Esimiehen velvollisuudet ja keinot puuttua päihdetilanteisiin käsitellään kohdassa 7.7.

17 Epäasiallinen kohtelu ja ristiriitatilanteet Työterveyshuolto voi olla mukana toimijana kun työyhteisössä esiintyy mitä erilaisimpia ristiriitatilanteista. Näitä voi olla kahden työntekijän välisinä, esimiehen ja alaisen välisinä tai usean henkilön välisinä, jolloin työyhteisöön on muodostunut erikokoisia telttaleirejä. Esimiehen velvollisuutta ja keinoja epäasiallisen kohtelun ja ristiriitatilanteiden hoitamisessa käsitellään kohdassa Uhka- ja väkivaltatilanteet Jokainen uhka- ja väkivaltatilanne on liikaa. Tällainen voi järkyttää uhria, jolloin seuraamukset voivat olla traumaattiset ja nämä voivat hoitamattomina johtaa jopa työntekijän työkyvyttömyyteen. Työterveyshuollossa on koulutuksellista valmiutta uhka- ja väkivaltatilanteiden hoitamiseen. Asiantuntijan debriefingin avulla uhrin vointi paranee huomattavasti. Työterveyshuollon sopimuksessa ja toimintasuunnitelmassa on myös sovittu siitä, miten työterveyslääkäri/hoitaja jalkautuu työyksikköön kun siellä on isompi määrä henkilöitä, jotka ovat joutuneet kokemaan jotakin traumaattista. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalveluyksikkö ovat työstäneet ohjeet siitä, miten tulee menetellä kun on joutunut uhka- ja väkivaltatilanteeseen. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ohjeistus; liite 10. Esimiehen rooli uhka- ja väkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyssä käsitellään kohdassa Työkykyasiat, varhainen tuki Työterveyshuollossa sovelletaan osallistavan työterveyshuollon mallia. Moni kirkon työntekijä työskentelee psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti kuormittavissa olosuhteissa. Tästä johtuen on toimintasuunnitelmassa kiinnitetty huomiota työterveyshuollon mahdollisuuksiin tunnistaa psykososiaaliset kuormitustekijät varsinkin muutostilanteissa. Varsinkin hengellisen työajan työntekijöillä on häilyvä raja työ- ja vapaa-ajan välillä. Työterveyshuolto ja Henkilöstöpalveluyksikkö ovat yhteistyössä kehittäneet varhaisen tuen toimintamallin työkykyongelmien ehkäisemiseksi, työkyvyn tukemisessa ja varhaisen tuen

18 18 havaitsemisessa työkykyongelmissa ja menettelytavoissa pitkissä sairauslomissa ja tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja. Kolmekymmentä päivää ja enemmän -> varhainen puuttuminen. Kehitteillä on malli ulkopuolisten sairauslomien rekisteröimiseksi, jotta sairauslomatilastoista saadaan työterveyshuollossa kattavat. Työkykyneuvottelun toimintaohje ja Työkykyneuvottelumuistio; liite 11. Esimiehen velvoitteita työkykyasioissa käsitellään kohdassa Kuntoutus ja voimavaravalmennus Jo useat kymmenet Helsingin seurakuntayhtymän työntekijät ovat osallistuneet kuntoutukseen. Suurin osa seurakuntayhtymän työntekijöistä on käynyt Aslak-kuntoutuksen. Aslak on ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen varhaiskuntoutus, joka kohdennetaan työntekijöille, joilla on työssään suuri fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus, joka voi johtaa työkyvyn alenemiseen. Tyk-kuntoutuksen on myös läpikäynyt moni työntekijämme. Tyk-kuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta. Tämä työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena ja se on suunniteltu henkilöille, joilla lähivuosina on uhkaa työkyvyttömyydestä tai työkyvyn olennaisesta alenemisesta. Kirkon eläkerahaston opas Ammatillinen kuntoutus kantaa ja kannattaa; liite 12. Helsingin seurakuntayhtymä suorittaa täyden palkan työntekijöille, joille on myönnetty virkavapautta/työlomaa varhaiskuntoutusta varten enintään kolmenkymmenen kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Tämä tarkoittaa, että kuntoutujan tulee jokaisen kuntoutusjakson jälkeen toimittaa todistus kuntoutukseen osallistumisesta palkkahallintoon, jotta palkanlaskija voi tehdä hakemuksen päivärahan suorittamisesta työnantajalle. Voimavaravalmennus on ammattiryhmittäin toteutettu kahdeksan päivää käsittävä valmennus, johon kuuluu ennakko- ja välitehtäviä. Valmennus toteutetaan kahtena kolmen päivän jaksona ja kahtena erillisenä seurantapäivänä. Valmennus kestää ajallisesti noin kahdeksan kymmenen kuukautta ja se on ammattiryhmäkohtaisesti räätälöityä valmennusta. Valmennus toteutetaan Siuntion hyvinvointikeskuksessa, mutta sen

19 19 suunnittelevat yhteistyössä hyvinvointikeskus, henkilöstöpalveluyksikkö, työterveyshuolto ja ao. ammattiryhmän edustajat. Voimavaravalmennusta on toteutettu tuki- ja liikuntaelinpainotteisena ja voimavarapainotteisena. Molemmat painotukset ovat saaneet työntekijöiltämme erittäin hyvän palautteen. Voimavaravalmennusta on jo toteutettu kanttoreille, sairaalapapeille ja diakonian viranhaltijoille. Nämä ammattiryhmät olivat niitä, jotka nousivat esille kun edellisen kerran Helsingin seurakuntayhtymän koko henkilöstölle tehtiin Työkyky- ja hyvinvointikysely Esimiestyö 7.1. Perehdytyspäivät Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöpalveluyksikkö järjestää perehdytyspäiviä. Näitä ovat kaksipäiväiset tulokaspäivät, jotka järjestetään keväisin ja syksyisin uusille työntekijöille. Tulokaspäiviä on järjestetty säännöllisesti jo vuodesta 1989 lukien. Tulokaspäivillä perehdytetään uudet työntekijät Helsingin seurakuntayhtymän rooliin ja tehtävään. Vuoden 2012 koulutustarjontaan tulee sisältymään myös työalakohtaisia perehdytyspäiviä Esimieskoulutus, työnohjaus Esimiehille tarjotaan muutosjohtamisen koulutusta ja heille järjestetään Johtamisen erikoistutkinnon (JET) koulutusta. Tarjolla on myös viiden moduulin esimies- ja johtamisvalmennusohjelma, joista yksi käsittelee konfliktitilanteiden ennalta ehkäisyä työpaikalla. Katso kohta 8.2. Helsingin seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakeutua työnohjaukseen. Työnohjauksen tavoitteena on oman ammattitaidon vahvistuminen ja työhyvinvoinnin lisääntyminen. Henkilöstöpalveluyksikössä työskentelee yksi kokoaikainen työnohjaaja. Hän koordinoi Helsingin seurakuntayhtymän työnohjausta sekä järjestää noin neljällekymmenelle virkansa ohella työnohjaajana toimivalle työntekijälle koulutustilaisuuksia.

20 20 Työnohjausta tarjotaan yksilö, ryhmä ja tiimiohjauksena. Työnohjauksen painopisteitä pyritään tulevaisuudessa siirtämään yksilöohjauksesta ryhmätyönohjaukseen, jotta työnohjaus tavoittaisi useampia työntekijöitä. Työnohjauksen ajaksi annetaan työntekijälle virka- ja työehtosopimuksen mukaan vapautusta työstä Kirkkoherrainkokous Kirkkoherrainkokous on Helsingin seurakuntayhtymän kirkkoherrojen kokous. Kirkkoherrat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa kaksi tuntia kestävään tiistai-kokoukseensa. Kokouksessa käsitellään asioita, jotka kirkkoherrainkokouksen valmisteluvaliokunta on yhdessä sihteerin kanssa valmistellut. Seurakuntayhtymän hallinnon johtajat ja päälliköt vierailevat säännöllisesti kokouksessa. Viranhaltijat esittelevät kirkkoherroille hallinnossa tulossa olevia asioita ja Kirkkohallituksen antamia sopimuksia ja ohjeita. Huhtikuussa 2011 olin esittelemässä heille Osallistavan työterveyshuollon varhaisen tuen mallia. Kokouksessa on oiva tilaisuus saada heti palautetta hallinnossa valmistelussa olevista asioista ja lienee tästä syystä niin tärkeä kaikille osapuolille Yksilötapaamiset Henkilöstöpalveluyksikössä (kuten muissakin Seurakuntien talon työyksiköissä) työskennellään, jotta varsinaista seurakuntatyötä tekevät työntekijät voisivat keskittyä omiin työtehtäviinsä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että henkilöstöpalvelupäällikkö (työsuojelupäällikkö) opastaa ja tukee mm. kirkkoherroja näiden esimiestehtävissä. Kun virkaan astuu uusi kirkkoherra, niin työsuojelupäällikkö kerää hänelle materiaalipaketin seurakuntansa aiemmista tapahtumista. Materiaalissa on mm. työyksikön työpaikka- ja ergonomiaselvitykset, viimeisin riskien arviointi, viranomaistarkastusraportteja sekä muistiot meneillään olevista yksilön tilanteista sekä selvitykset ja muistiot mahdollisista työyhteisön konfliktitilanteista. Luonnollisestikaan ei ole tarkoituksena kaivaa vanhoja ja ruotia näitä, vaan informoin ainoastaan sellaisista, joista seurakunnan kirkkoherran tulee olla tietoinen tai sellaisista, jotka ovat edelleen akuutteja.

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 1 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT 1. Yhteistoiminnan tavoite ja määräykset Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus VEROHALLINNON TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006 annetun lain (44/2006) 23 :n 1 ja 2 momentin sekä 26.9.2007 solmitun valtion työsuojelun

Lisätiedot

Aluetilaisuus Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Aluetilaisuus Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Aluetilaisuus 2012 Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työelämän edunvalvonta -> Työhyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, työsuojelua, työkykyisyyttä -> Työelämän laatua,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot