Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012"

Transkriptio

1 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta % pesäkekasvun yms. yksityiskohtia tarkastellessanne!!!!

2 Näyte 1/2012 Absessimärkä. 12-vuotiaan lapsen kurkkupaise Löydös: Streptococcus pyogenes, (A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki), patogeeni Tehtävät: Bakteerin eristäminen, tunnistaminen ja mikrobilääkeherkkyysmääritys

3 Näyte 1/2012 Absessimärkä. 12-vuotiaan lapsen kurkkupaise Viljely lampaanverimaljalle 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk -> Pieniä, valkoisen harmaita ja kuperia kokkipesäkkeitä, joiden ympärillä on iso ja kirkas beta-hemolyysivyöhyke.

4 Näyte 1/2012 Absessimärkä. 12-vuotiaan lapsen kurkkupaise Viljely suklaamaljalle 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk -> Pieniä, valkoisen harmaita, kuperia kokkipesäkkeitä.

5 Näyte 1/2012 Streptococcus pyogenes eli A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki A + G - Grampositiivinen ketjukokki Beta-hem streptokokkien ryhmämääritys latex-agglutinaatiolla

6 Näyte 2/2012 Poskionteloerite. Varusmiehen äkillinen poskiontelotulehdus. Varuskunnassa influenssaepidemia. Oletettu löydös: Haemophilus influenzae ja Neisseria meningitidis (meningokokki), patogeeneja. Alfa-hemolyyttinen streptokokki (Streptococcus mitis) edustaa ylähengitysteiden normaalia flooraa. Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tulosten tulkinta

7 Näyte 2/2012 Poskionteloerite Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> Isoja, kuperia, limaisia pesäkkeitä, jotka ovat oksidaasi + -> Pieniä, alfa-hemolyyttisiä streptokokkipesäkkeitä.

8 Näyte 2/2012 Poskionteloerite Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. -> Keskikokoisia, matalia, harmaita pesäkkeitä. (oksidaasi heikko+!!) -> Isoja, kuperia, limaisia pesäkkeitä ->oksidaasi + -> Pieniä, alfa-hemolyyttisiä streptokokkipesäkkeitä

9 Näyte 2/2012 Haemophilus influenzae Satelliittikoe verimaljalla 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. Kasvu suklaamaljalla 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk: Matalia, harmaita pesäkkeitä. Hemofiilus kasvaa verimaljalla S aureuksen satelliittina Monimuotoinen gramnegatiivinen sauva

10 Näyte 2/2012 Haemophilus influenzae Kasvufaktorikoe herkkyysmaljalla, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk XV-faktorikiekko on testin sisäisenä kontrollina: sen ympärillä pitää olla kasvua. H influenzae vaatii sekä X- että V-faktorin kasvaakseen eli se kasvaa vain X- ja V-faktorikiekkojen välissä alueella, johon niistä on diffuntoitunut sekä X- että V-faktoria. Löydöksen tulkinta: poskiontelotulehduksen aiheuttaja

11 Haemophilus influenzae Sekundaariset bakteeri-infektiot ovat tavallisia influenssavirusinfektion jälkitauteja. Haemophilus influenzae-bakteeria pidettiin yhtenä mahdollisena influenssan aihauttajana ennen kuin taudin todelliset aiheuttajat, influenssavirukset keksittiin. Bakteerille jäi harhaanjohtava nimi.

12 Näyte 2/2012 Neisseria meningitidis Puhdasviljelmät veri- ja suklaamaljoilla 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. Isoja, kuperia, limaisia pesäkkeitä. Oksidaasi + Gramnegatiivinen diplokokki

13 Näyte 2/2012 Neisseria meningitidis + + -, + - -, + - -, RapID NH: 3110 Neisseria meningitidis (99,99 %) Löydöksen tulkinta: poskiontelotulehduksen aiheuttaja

14 Näyte 2/2012 Alfa-hemolyyttinen streptokokki Puhdasviljelmä verimaljalla ja optokiinikoe, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. Vihreitä, alfa-hemolyyttisiä streptokokkipesäkkeitä, jotka ovat resistenttejä optokiinille. Löydöksen tulkinta: ylähengitysteiden normaalia flooraa

15 Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä. Ylipainoinen 67-vuotias nainen, joka on matkustellut Intiassa. Löydös: Actinomadura madurae, patogeeni. Tehtävät: Bakteerin eristäminen ja tunnistaminen.

16 Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä 1 vrk 2 vrk Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 ja 2 vrk. -> Hento, juuri näkyvä kasvu vasta 2 vrk inkubaation jälkeen

17 Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 4 vrk. -> Matalia, valkoisia, kiiltäviä pesäkkeitä. (Huom! Eri kasvuvaiheessa olevat pesäkkeet ovat erinäköisiä!)

18 Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 7 vrk. -> Syömähammasmaisia pesäkkeitä on alkanut muodostua.

19 Näyte 3/2012 Näyte tulehtuneesta jalan ihon hiertymästä Anaerobiviljely anaerobiverimaljalla (FAA) 2-7 vrk, +35 C. Ei kasvua. Ehdottomasti aerobi bakteeri.

20 Näyte 3/2012 Actinomadura madurae Oksidaasi negat Grampositiivinen pitkä, haaroittuva sauva Katalaasi +

21 Näyte 3/2012 Actinomadura madurae Lajitunnistus bakteerien DNA-sekvennoinnilla referenssilaboratoriossa Perinteiset bakteerien tunnistuskokeet: Sokerisarja: mykkä (jotku kannat ovat indoli+) Kaupalliset testisarjat (RapID CB Plus, jne) eivät anna oikeaa nimeä. Modifioitu happovärjäys apuna erotettaessa mykobakteereista (hapon kestäviä) ja nokardioista (osittain happoa kestäviä). Actinomadura ei kestä happoa.

22 Actinomadura madurae Yhteenveto Bakteerin nimi on peräisin Intiassa Maduran provinssissa kuvatusta jalkainfektiosta ( Madura foot, Vincent 1894). Kuuluu ns aerobeihin aktinomyketteihin Nocardia-, Rhodococcus- yms bakteerien kanssa. Muistuttaa mykobakteereita. Kasvavat parhaiten aerobisesti; osa ei kasva anaerobisesti lainkaan. (vrt Actinomyces-suvun bakteerit, jotka kasvavat paremmin anaerobisti, osa kuten A israeli vain anaerobisti) Aerobi grampositiivinen haaroittuva sauvabakteeri. Ennen se luettiin kuuluvaksi sieniin. Aiheuttaa tropiikissa kroonisia, hitaasti kehittyviä, invasiivisia ihoinfektioita (aktinomyketoomia). Periaatteessa turistikin voi saada taudin; harvinaista. Bakteeri tarttuu maaperästä, ei ihmisestä toiseen. Taudin diagnoosi: anamneesi, kliininen kuva, infektoituneen kudoksen PAD.

23 Actinomadura madurae Yhteenveto Mikrobiologinen diagnoosi: bakteerin eristäminen näytteestä viljelyllä. A madurae kasvaa aerobisti verimaljalla tai sienimaljalla (Sabouraud) 3-5 vrk:ssa nahkamaisiksi harmaiksi tai kellanruskeiksi pesäkkeiksi. Gram-värjäys: Grampositiivinen haaroittuva sauva. (Kts kuvat s. 24) Modifioitu Ziehl-Neelsenin happovärjäys apuna erotettaessa mykobakteereista, nokardioista jne. A. madurae on happoa kestämätön sauva. (Kts kuvat s. 25) Bakteerin lajitunnistus geenitekniikalla. Muuten tavallisista, perinteisistä bakteriologian testeistä ei ole apua.

24 Gramvärjäytyvyys Actinomadura vrt. Nocardia vrt. Mycobacterium Actinomadura madurae Nocardia asteroides Mycobacterium abscessus Bakteerien värjääntyvyys riippuu niiden soluseinän koostumuksesta, mm. sen mykolihappopitoisuudesta. Actinomaduralla sitä ei ole lainkaan ja se värjääntyy grampositiiviseksi hyvin. Nocardia-lajeilla mykolihappoa on jonkin verran ja ne värjääntyvät grampositiivisiksi kohtalaisen hyvin. Mykobakteerien soluseinässä on paljon mykolihappoa ja ne värjääntyvät huonosti Gramilla.

25 Modifioitu Ziehl-Neelsen happovärjäytyvyys Actinomadura vrt. Nocardia vrt. Mycobacterium Aktinomadurat Eivät kestä happoa Nokardiat Osittain hapon kestäviä sauvoja Mykobakteerit Haponkestäviä sauvoja Bakteerin soluseinän koostumuksesta riippuen ne kestävät eri tavoin myös happoa ja emästä. Mykobakteereilla on mykolihappopitoinen soluseinä ja ne ovat happoa kestäviä. Nokardiat ovat osittain happoa kestäviä. Aktinomadurat eivät kestä happokäsittelyä. (Kts isommalla suurennoksella!!)

26 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista. Löydökset: Actinomyces odontolyticys, Finegoldia magna ja Streptococcus constellatus (betahemolyyttinen streptokokki, ryhmä F). Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tulosten tulkinta.

27 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> Beta-hemolyyttinen streptokokki -> Hyvin pieniä hemolysoimattomia pesäkkeitä

28 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> Harmaita streptokokkipesäkkeitä -> Hyvin pieniä pesäkkeitä (kts isompi suurennos)

29 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 2-3 vrk. -> Beta-hemolyyttinen streptokokki -> Hyvin pieniä kuperia, hemolysoimattomia pesäkkeitä

30 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 4-5 vrk. -> Beta-hemolyyttinen streptokokki -> Hyvin pieniä hemolysoimattomia pesäkkeitä

31 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Anaerobiviljely anaerobiverimaljalla (FAA) 2 vrk, +35 C. Ei selvää estorengasta metronidatsolikiekon ympärillä, mutta maljalla kasvaa kolme erilaista pesäkettä. Niistä yksi, maljan värinen, ei kasva aerobiviljelmissä veri- ja suklaamaljoilla!!

32 Näyte 4/2012 Märkää aivoabsessista Anaerobiviljely anaerobiverimaljalla (FAA) 4-5 vrk, +35 C. Ainakin kolme erilaista pesäkettä! Mikä niistä on anaerobi?

33 Näyte 4/2012. Aerotolenranssitesti (4 vrk, +35 C) Verimalja: aerobikasvu Aerotoleranssitestin tulokset: Suklaamalja: mikroaerofiilinen (5% CO 2 ) kasvu Anaerobiverimalja (FAA): Anaerobikasvu 1. Vm+, Sm+, An-vm (FAA)+ ->Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen bakteeri. 2. Vm+, Sm+, An-vm (FAA)+ ->Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen bakteeri. 3. Vm-, Sm- ja vain An-vm (FAA)+ ->Anaerobinen bakteeri

34 Näyte 4/2012. Gram-värjäyslöydökset Yhteenveto aerotoleranssitestin ja gramvärjäyksen tuloksista: 1. Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen alfa-hemolyyttinen streptokokki. Grampositiivinen ketjukokki. 2. Aerobi ja vaihtoehtoisesti anaerobinen grampositiivinen (haaroittuva) itiötön sauva (Actinomyces-laji?) 3. Anaerobinen grampositiivinen iso kokkibakteeri (F magna?)

35 Näyte 4/ Beta-hemolyyttinen streptokokki, ryhmä F (Streptococcus constellatus) Streptokokkilatex-agglutinaatio F+ G - Pienipesäkeinen betahemolyyttinen streptokokki verimaljalla Gram+ketjukokki

36 Näyte 4/2012. Streptococcus constellatus + - -, - - +, - - -, - + -, + - -, , - - -, - - -, + - -, + - -, - Rapid ID 32 STREP Streptococcus constellatus 99,9 %

37 Streptococcus anginosus-ryhmä Entinen Streptococcus milleri-ryhmä S intermedius, S constellatus ja S anginosus Beta-, alfa- tai ei-hemolyyttisiä streptokokkeja Voivat olla A-,C-,F- tai G-ryhmän beta-hem streptok.! Pienipesäkkeisiä. Toffeekaramellin hajuisia. Kuuluvat ylähengitysteiden normaaliin flooraan Suosivat yhteiseloa anaerobien kanssa: absessit (hampaat, keuhkot, aivot, ym.), keuhkoempyemat (märkäkeräymät), yms. Bakteremioita -> Sydämen sisäkalvon ja läppien infektiot, luu- j nivelinfektiot, jne.

38 Näyte 4/ Actinomyces odontolyticus 2 vrk 2 vrk 4 vrk Puhdasviljely lampaanveri- ja suklaamaljoille (5% CO 2, +35 C) ja anaerobiselle verimaljalle (FAA, anaerobinen inkubaatio, +35 C ), 2-4 vrk. Hidas, pienipesäkkeinen kasvu. Paras kasvu anaerobisesti. Kuperia, kiiltäviä vaalean harmaita pesäkkeitä.

39 Näyte 4/2012 Actinomyces odontolyticus + + -, + + +, - - +, - - +, - - +,+ - - RapID CB Plus Actinomyces odontolyticus (97 %)

40 Actinomyces odontolyticus Yhteenveto Actinomyces odontolyticus kuuluu suun normaaliin flooraan, josta käsin se voi olla mukana nenän sivuonteloiden ja keuhkojen sekainfektioissa, jopa aivoabsesseissa. Actinomyces-suvun bakteerien tavoin se kasvaa veripitoisilla maljoilla mutta paremmin anaerobisti kuin mikroaerofiilisesti (5% CO 2 ) tai aerobisti. (Vrt näytteessä 3 oleva aerobi aktinomykeetti: Actinomadura madurae) Actinomyces-lajit ovat metronidatsolille resistenttejä. A odontolyticus: lyhyt grampositiivinen itiötön sauva. Lajitunnistus kaupallisilla biologisilla testeillä kohtalaisen hyvin. Tarkempi lajitunnistus geenitekniikalla.

41 Näyte 4/ Finegoldia magna Gram-värjäys: Iso gramposit kokki Anaerobiverimalja (FAA) 3-4 vrk: Pieni (0,5-1 mm), maljanvärinen, tarkkarajainen kokkipesäke Katalaasi: Negat (ei kuohu) Pikaindoli: Negat (väritön)

42 Näyte 4/2012. Finegoldia magna Anaerobien identifikaatiotesti (AI) Kanamysiini (1000 µg): Vankomysiini (5 µg): Kolistiini (10 µg): SPS S S R R Lisäksi maljan alaosassa: Metronidatsoli (5 µg): S

43 Näyte 4/2012. Finegoldia magna - - -, - - -, - - -, - + +, - + +, RapID ANA II: Finegoldia magna (99,9 %)

44 Näyte 4/2012. Finegoldia magna (Entinen Peptostreptococcus magnus) Yhteenveto diagnostisista testeistä Ehdottomasti anaerobinen Iso grampositiivinen kokki Anaerobiverimaljalla pieni, maljanvärinen kokkipesäke Katalaasi negat Pikaindoli negat Anaerobien identifikaatiotesti (AI): Ka S, Va S, Ko R, Sps R. Lajitunnistus kaupallisilla tunnistustesteillä toimii. Ei kasva BBE:llä, ei kasva KVLB:llä. Lipaasi negat ja lesitinaasi negat

45 Kevätrentukoita rantakarikkeessa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri NordLab, Oulu, mikrobiologia Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2009 Poskionteloerite. 72-vuotiaan miehen sinuiitti.

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä

Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) Perusvalmiudet Bakteerilaboratorio, jossa toimivat tilat: Näytteiden

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri NordLab, Oulu, mikrobiologia Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteet Ainutkertaisia. Uutta näytettä ei saada tai se ei

Lisätiedot

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Markku Koskela Kl mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Oulu Perusedellytykset Sujuva, joustava, hyvän tuloksen raportoinnin mahdollistava mikrobiologian

Lisätiedot

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien Mikrobi Kierros/ Näytteen laatu ja potilastietoja

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen Vastuuhenkilö Hakkinen Marjaana Sivu/sivut 1 / 5 Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Balter, S. et al. 2000 Nuppunen, M. 2006

Lisätiedot

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia Hyvän laadun ja osaamisen edellytykset Onko laboratoriolla perusasiat

Lisätiedot

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker

Lisätiedot

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien Mikrobi Kierros/ Näytteen laatu ja potilastietoja

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Tioglykolaattiputki bakteerien tunnistuksen apuna

Tioglykolaattiputki bakteerien tunnistuksen apuna Tioglykolaattiputki bakteerien tunnistuksen apuna Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Hanna Ihala Jonna Paavola HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen Sivu/sivut 1 / 6 1 Menetelmä T. Honkanen-Buzalski and E. Seuna: Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa The bovine udder and mastitis, 1995, 121-141. Muunnos. 2 Poikkeamat viitemenetelmästä

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Päivi Pakarinen Erikoislääkäri HYKS NKL PID Sisäsynnyttimien tulehdusten laaja kirjo Kombinaatio eri elinten tulehduksista endometriitti, salpingiitti, tubo-ovariaali

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilö Marjaana Hakkinen, Sivu/sivut 1 / 6 Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 7937:2004 (SC 37 C /

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta. Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen

Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta. Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen ISLAB Liikelaitoskuntayhtymä Neljä aluelaboratoriota, yhteensä 7 sairaalaa Kuopio Iisalmi

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Oraalimikrobiologian laboratoriodiagnostiikkaa. Heini Torkko Tissari,, Pentti Kuusela)

Oraalimikrobiologian laboratoriodiagnostiikkaa. Heini Torkko Tissari,, Pentti Kuusela) Oraalimikrobiologian laboratoriodiagnostiikkaa Heini Torkko 4.5.2012 (Päivi Tissari,, Pentti Kuusela) Laboratorio? mikä? missä? www.espooncine.fi onko nimettyä yhteyshenkilöä öä? näytteenotto-ohjeet? ohjeet?

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Orbifloksasiini Mometasonifuroaatti (monohydraattina) Posakonatsoli 8,5 mg/ml 0,9

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Pu-BaktVi2 (3492) Ps-StrVi (2703) Fl-StrBVi (1729) - MRSAVi (4358) - ESBLVi (4817) - CandVI (1628) - SienVi (2631) - GcVi (1506) -MDRsVi (8589) Ts-HepyVi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. V-penisilliinille (fenoksimetyylipenisilliinille) herkkien mikro-organismien aiheuttamat sairaudet.

VALMISTEYHTEENVETO. V-penisilliinille (fenoksimetyylipenisilliinille) herkkien mikro-organismien aiheuttamat sairaudet. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI V-Pen 500 tabletti, kalvopäällysteinen V-Pen mega tabletti, kalvopäällysteinen V-Pen 1500 tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot avohoidossa. Avoterveydenhuollon bakteriologiaa. Avohoidon antibioottien käyttö 13-09-23

Hengitystieinfektiot avohoidossa. Avoterveydenhuollon bakteriologiaa. Avohoidon antibioottien käyttö 13-09-23 Hengitystieinfektiot avohoidossa 25% avohoidon lääkärikäynneistä aiheutuu 80% mikrobilääkkeistä määrätään 40% sairauspoissaoloista Yleisimpiin hengitystieinfektioihin kansalliset Käypä hoito -suositukset

Lisätiedot

Olli Meurman Labquality-päivät

Olli Meurman Labquality-päivät Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab

Lisätiedot

Tunnettujen ATCC-kantojen säilyvyys kahdessa eri nestekuljetusputkessa

Tunnettujen ATCC-kantojen säilyvyys kahdessa eri nestekuljetusputkessa Anna Nokkanen ja Ira Tikkanen Tunnettujen ATCC-kantojen säilyvyys kahdessa eri nestekuljetusputkessa Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalytiikka Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Neisseria meningitidis

Neisseria meningitidis Meningokokki-infektio Vakavat bakteeri-infektiot Risto Renkonen Haartman instituutti Invasiivisia meningokokki-infektioita sepsis ja meningiitti Valtaosa nykyisin B-serotyypin aiheuttamia tätä serotyyppiä

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Kuvallinen materiaali hiivan ja bakteerin tunnistamiseen

Kuvallinen materiaali hiivan ja bakteerin tunnistamiseen Terhi Tomperi Kuvallinen materiaali hiivan ja bakteerin tunnistamiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 30.10.2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys

Lisätiedot