Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015"

Transkriptio

1 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

2 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta Kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä Bakteeria levittävät Oireeton nielukantajuus, tartuttavuus on vähäinen erityisesti lapsilla % aikuisilla 2-5 % Oireiset potilaat Bisno et al. CID 2002

3 Lievät A-streptokokkitaudit Infektiot yleensä Yli 3-vuotiailla lapsilla Aikuisilla Paikallisesti aiheuttaa Märkärupi (impetigo) Tonsilliitti Ruusu (erysipelas) Vulvovaginiitti Perianaali-ihottuma Tulirokko

4 Vakavat A-streptokokkitaudit Invasiiviset taudit Esiintyy noin 7 %:ssa tapauksista Nekrotisoiva faskiitti Meningiitti Sepsis (mm. lapsivuodekuume) Toksinen sokki -oireyhtymä Muita Pneumonia tai mediastiniitti Peritoniitti

5 A-streptokokkitaudin itämisaika ja tartuttavuus Itämisaika 1-4 vuorokautta, vaihtelee kuukauteen saakka Kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä < 2 vrk Tartuttava viikon ajan ennen oireiden alkua Tonsilliitti, tulirokko ja invasiivinen tauti Loppuu 1 vrk:ssa systeemisellä mikrobilääkityksellä Tartuttava oireiden alettua Märkärupi tai muu lievä ihoinfektio Loppuu 2 vrk:ssa paikallisella mikrobilääkityksellä

6 A-streptokokkitaudin virulenssitekijät Virulenssitekijät M-proteiini Pyogeeninen eksotoksiini (spea) Superantigeenit (Streptococcal Superantigen, SSA) SpeA:n tai SSA:n lisääntyminen lisää toksisen sokin riskiä Emm-geenityypitys Tunnistettu noin 150 emm-tyyppiä Emm1 ja emm3 aiheuttavat muita useammin vakavia infektioita Käytetään epidemiaselvityksissä

7 Veriviljelylöydökset emm-tyypin mukaisesti, luvun puolivälissä pieniä epidemioita Suomessa Huom! Makrolideille resistentin emm33-tyypin lisääntyminen 2012 lähtien THL: Tartuntataudit Suomessa 2013

8 Lievän A-streptokokkitaudin epidemia ja kontaktiselvitys

9

10

11 A-streptokokkiepidemioita esiintyy läheisessä kontaktissa Falck ja Kjellander. Pediatr Infect Dis 1992 Falck et al. Scand J Infect Dis 1997

12 THL:n ohje 3/2014: A-streptokokkiepidemiat Epidemian ajallinen määritelmä Oireisia henkilöitä, joilla on kuukauden sisällä tonsilliitti, perianaali-ihottuma, vulvovaginiitti, märkärupi, tulirokko Epidemian ryhmäkoon määritelmä Perhe tai pieni laitosryhmä: yli 2 henkilöllä Suurempi laitosryhmä: 3-5 henkilöllä (15-20 % sairastunut), esim. 5 lasta 30 lapsen päiväkodissa

13 A-streptokokin diagnostiikka epidemiassa Bakteeriviljely Alustava vastaus seuraavana päivänä Mikrobilääkeherkkyys Positiivinen viljely ei erota akuuttia tautia kroonisesta kantajasta Antigeenitesti Negatiivinen tulos varmistettava bakteeriviljelyllä (erityisesti tonsilliitissa yli 3-vuotiailta lapsilta) Testitulos voi riippua ottajasta

14 A-streptokokin diagnostiikka epidemiassa Bakteeriviljely samanaikaisesti Nieluviljely kaikilta perhe-epidemiaan tai laitosryhmään (päiväkoti, koulu jne) kuuluvilta Bakteeriviljelyt myös oireisilta peräaukon suulta, vaginasta tai iholta Kunnan tartuntatautiyksikkö organisoi tarv. paikan päällä, laboratorion henkilökunta jalkautuu

15 A-streptokokin diagnostiikka epidemiassa, lisäksi Päiväkotiepidemiassa (käytäntö poikkeaa eri kunnissa) Ohje: nieluviljely tai muu bakteeriviljely vain oireisilta työntekijöiltä ja lasten oireisilta perheenjäseniltä Käytäntö: kaikki ryhmän työntekijät ja viljelypositiivisten perheenjäsenet Gerber. Pediatr Infect Dis J 1994 Hoitolaitos- tai varuskuntaepidemiassa Nieluviljely ja muu bakteeriviljely ryhmän kanssa läheisessä tekemisessä olevalta henkilökunnalta, kuten majoittuvat samoissa tiloissa tai osallistuvat toistuvasti yhteisruokailuun

16 A-streptokokkiepidemian näytteenoton ja hoidon organisointi Bakteeriviljelyjen tulokset annetaan Kunnan tartuntatautiyksikölle Henkilölle itselleen tai alaikäisen huoltajalle Henkilökunnan hoito Yhdessä työterveyshuollon kanssa

17 A-streptokokin mikrobilääkehoito Mikrobilääkehoito samanaikaisesti Kaikille, joilla viljelypositiivinen A-streptokokki Oireiset viljelypositiiviset C- ja G-ryhmän streptokokit Viljelypositiiviset poissa päiväkodista/koulusta 24 tuntia mikrobilääkehoidon aloituksesta Kontrolliviljelyjä ei oteta ilman erityistä syytä Ohje: voidaan harkita, jos oireisto uusii Gerber. Pediatr Infect Dis J 1994

18 A-streptokokin mikrobilääkehoito ilman näytteenottoa ensitilanteessa Missä tilanteessa? Pienet ryhmät, jos jollain ryhmän jäsenellä on edeltävän kuukauden aikana ollut A-streptokokki-infektio ja epidemia on käynnissä Strategian etuna Ei lisätartuntoja bakteeriviljelyvastauksia odoteltaessa Toisaalta Myös viljelynegatiiviset saavat mikrobilääkityksen

19 Pitkittynyt, toistuva epidemia eli toinen kierros Laajennetaan näytteenottoa Ohje: kaikki päiväkodin työntekijät ja viljelypositiivisten perheenjäsenet Käytäntö: yleensä otettu jo ensimmäisellä kierroksella Hoidetaan koko ryhmä ilman näytteenottoa Jos näytteiden otto ei kattavasti onnistu

20 Finres 2012 Antibioottiherkkyydet Suomessa

21 Finres 2012 Antibioottiherkkyydet Suomessa

22 A-streptokokin mikrobilääkehoito V-penisilliini ensisijainen 10 vrk suun kautta Ei läheskään aina poista nielukantajuutta Relapsi %:lle Krober et al. Clin Pediatr 1990 I polven kefalosporiini toissijainen, mutta toistuvissa ensisijainen Kefaleksiini (kefadroksiilia ei ole tällä hetkellä) Penisilliiniallergisille (ei anafylaksiaa) Tehokkaampi kuin penisilliini, tai yhtä tehokas Casey ja Pichichero. Pediatrics 2004

23 Kroonisen A-streptokokkikantajuuden hoito Shulman et al. CID 2012

24 A-streptokokin mikrobilääkehoito Klindamysiini Penisilliinista tai kefalosporiinista anafylaksia Toistuva tonsilliitti Eradikoi nielukantajuuden parhaiten Korvalääkärin konsultaatio tonsillektomiasta Jos tonsilliitti uusii yli 4 x /vuosi tai 3 x/6 kuukautta Kurkkupaise

25 A-streptokokkiepidemian muut torjuntatoimet A-streptokokki voi säilyä useita päiviä Kosketuspinnoilla ja pölyssä Ehkäisyssä tärkeää Hyvä käsihygienia, erityisesti Päiväkotihenkilökunnan koulutus infektioiden estoon Henkilökunta: käsien pesun lisäksi voidaan käyttää alkoholikäsihuuhdetta Pottien ja WC-istuinten pesu (oma potta) Lapsilla omat hammasharjat

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1 Sidonnaisuudet ja lähteet: Streptokokki A epidemia Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21.- Oulu Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Sidonnaisuudet: PKSSK ja lujasti J Lähteet: THL:n toimenpideohje

Lisätiedot

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY 1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien

Lisätiedot

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi OHJAUS Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi Marjo Vuorela Verna Björklund Eeva Pekkanen Outi Lyytikäinen Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy AMMATTILAISOHJE 1 (7) INFEKTIOYKSIKKÖ Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy A-streptokokkitautien määrät ovat lisääntyneet Suomessa. Vakavien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, keuhkokuume, toksinen

Lisätiedot

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi 3.7.2018 1(15) Marjo Vuorela, Leif Lakoma, Eeva Ruotsalainen, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian. Vuorela, Marjo.

A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian. Vuorela, Marjo. https://helda.helsinki.fi A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian Vuorela, Marjo 2017 Vuorela, M, Ruotsalainen, E, Valtonen, K, Vuopio, J & Lyytikäinen, O 2017, ' A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile - infektioiden torjunta Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

streptokokki-a Vakavat infektiot INTO- Infektioiden torjuntapäivät

streptokokki-a Vakavat infektiot INTO- Infektioiden torjuntapäivät Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja nuorten sairaala Vakavat streptokokki-a infektiot INTO- Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 1 Mikrobiologiaa

Lisätiedot

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut 3.2.2011/ph 305 Varhaiskasvatus ja perusopetus YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON 15.8.2017 Hyvinvointipalvelus Kasvatus- ja opetuspalvelut OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta. VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 219 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.5.219 THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta. Tapauksia 219-1

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Suomen tuberkuloositilanne Iäkkäillä suomalaissyntyisillä henkilöillä, jotka saaneet tartunnan lapsuudessa V2016 jo puolet tapauksista maahanmuutajilla (huom

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden

Hoitoon liittyvien infektioiden Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden

Lisätiedot

Ihon primaarien bakteeri-infektioiden hoitosuositus

Ihon primaarien bakteeri-infektioiden hoitosuositus Mikstra Ihon primaarien bakteeri-infektioiden hoitosuositus Suomen ihotautilääkäriyhdistys ry Tavoitteet ja kohderyhmät Suosituksen tavoitteina ovat ihon primaarien bakteeritulehdusten asianmukainen diagnostiikka

Lisätiedot

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta Oili Ström Hygieniahoitaja Mitä ovat Staphylococcus aureus ja MRSA? Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen bakteeri löytyy terveiden henkilöiden

Lisätiedot

Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa

Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia

Lisätiedot

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

Kroonisen tonsilliitin diagnostiikka ja leikkausindikaatiot

Kroonisen tonsilliitin diagnostiikka ja leikkausindikaatiot Kroonisen tonsilliitin diagnostiikka ja leikkausindikaatiot Karin Blomgren Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Dosentti, ylilääkäri HYKS, Korvaklinikka Sidonnaisuudet Ylilääkäri, päivystys ja

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä Virukset elintarvikehygieenisenä haasteena, Helsinki 2.2.2016 Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS)... 4 II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME,

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Nielutulehduksen hoitosuositus

Nielutulehduksen hoitosuositus Mikstra Suomen Mikrobiologit ry Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuosituksen tavoitteina ovat nielutulehduspotilaiden järjestelmällinen diagnostiikka, mikrobiologiseen diagnoosiin perustuva hoito, bakteerilääkkeiden

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot