Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Transkriptio

1

2 Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä

3 Laborointi pareittain Bakteerien kasvatus elatusalustalla Tuo huomenna kouluun jokin näyte, jonka arvelet sisältävän bakteereita (esim.:) Käytetyt kolikot ja setelirahat Kotieläimen ruokakaukalo Osa vanhasta elintarvikkeesta Maaperänäyte pihalta Keittiön kaapin ja seinän välissä oleva aines Sadevesikaivo- tai lattiakaivonäyte Siirrä näyte esim. tulitikkurasiaan ja kirjoita muistiin näytteenottopaikka ja ajankohta Ellei muuta keksi, koulussa oman posken limakalvoa pyyhkäistään vanutai hammastikulla Koululla näyte siirretään elatusalustalle ja jätetään kahtiajakautumaan. Ota selville, minkä nimisiä bakteereita esiintyy yleisesti ihmisen seuralaisena

4 Bakteeriviljelyn ohje Siirrä näyte sipaisemalla kevyesti hammastikulla petrimaljan elatusalustaa (koostuu mm. laktoosista ja lihaliemestä) Lisää merkintätussin avulla petrimaljan pohjaan ympyrällä oman ja parisi sipaisema alue Bakteerit lisääntyvät kahtiajakautumalla. Lisääntymisnopeus riippuu lajista ja kasvatuslämpötilasta (optimioloissa jakautuminen joka 20. minuutti) Monet lajit muodostavat selviä pesäkkeitä viikossa Koetta jatketaan viikon kuluttua lisäämällä antibioottikiekko suurimpien bakteeripesäkkeiden keskelle

5 Mitä bakteereita esiintyy yleisesti ihmisen seuralaisena? Enterobakteerit Terveiden ihmisten suoliston mikrobistoon kuuluvia bakteereita Ruoansulatuskanavasta muualle päästyään voivat aiheuttaa tulehduksia Erityisesti liha- ja maitotuotteiden kontaminoiduttua saattavat johtaa ruokamyrkytykseen Myös maaperässä, vedessä ja elintarvikkeissa Esim. E. coli

6 Joutuessaan ruoansulatuskanavan ulkopuolelle enterobakteeri-infektio voi johtaa tulehduksiin (esim. virtsatieinfektio) Voi levitä munuaisiin Munuaisten kautta verenkiertoon Verenmyrkytys Tulehdusreaktiot turvottavat kudoksia

7

8 Eri bakteerit muodostavat elatusaineen pinnalle ulkonäöltään erilaisia pesäkkeitä Streptokokkeja Harmittomia ihmisen normaaliflooraan kuuluvia kapselillisia E. coli- Basilleja eli sauvabakteereita Stafylokokkeja Ota valokuva omasta bakteeriviljelmästäsi. Mittaa bakteeripesäkkeiden halkaisija (mm). ia_bakteeriviljelmasta/

9 Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä Aseta laajakirjoiset antibioottikiekot Agarmaljan bakteerikantapinnalle mahdollisimman napakasti, ne eivät saa siirtyä agarin pinnalla asettamisen jälkeen. Oikean asettamisen voit tarkastaa seuraavasti: aseta kiekot maljalle. Odota sekuntia ja käännä malja ylösalaisin. Kiekkojen tulee pysyä kiinni agarissa. Aseta ø 9 cm maljalle enintään 3 kiekkoa siten, etteivät ne kosketa toisiaan. Lue tulokset n. 7 vuorokauden kuluessa. Mittaa antibiootin ympärillä olevan bakteerittoman vyöhykkeen halkaisija (mm)

10 Mittaa antibiootin ympärillä olevan bakteerittoman vyöhykkeen halkaisija (mm) ja vertaa tulosta alkuperäisen bakteerikasvuston halkaisijaan Tulokset (R, S tai I) S: Sensitiivinen tarkoittaa, että bakteeripesäkkeen ympärillä on n. 20 mm bakteeriton alue (ns. estorengas*) R: resistentti merkitsee, että antibiootti ei tehoa bakteeriin. Bakteeri ei reagoi lääkeaineeseen Tällöin sanotaan, että bakteeri on resistentti eli vastustuskykyinen antibiootille. Kirjainta I (intermediate) käytetään silloin, kun tulos on epävarma ja (/tai bakteeri on vain osittain herkkä antibiootille.

11 Yleisiä bakteeriviljelmävirhelähteitä: Virhe elatusaineen valinnassa: kaikki bakteerit eivät viihdy kaikilla alustoilla (agar-elatusaine) Virheellisyys näytteenotossa: näyte ei sisällä bakteereita Liian pitkä viive näytteenotosta viljelyyn. Osa anaerobeista bakteereista on erittäin herkkiä näytteen hapettumiselle. Virheellisyys antibioottikiekon käsittelyssä: jos kontakti maljan pintaan jää huonoksi, lääke ei diffundoidu elatusaineeseen ajoissa ja bakteerikanta kasvaa kiinni kiekkoon vaikka se olisi lääkkeelle herkkä Kiekkojen tulee olla riittävän kaukana toisistaan, jotta estorenkaan halkaisija tai säde on kaikissa tapauksissa mitattavissa. Mikrobikasvusto sisältää bakteerien ohella ns. sekaflooraa (mm. homesieniä), mikä vaikuttaa tulokseen Näytteen säilytykseen liittyvät virheellisyydet (mm. väärä lämpötila, optimi olisi inkubaatiokaappi +35 C) Reagointi antibioottiin tapahtuu viiveellä bakteerikannasta riippuen

12 Mitä suurempaan joukkoon bakteereita lääke tehoaa, sitä laajakirjoisemmaksi sitä kutsutaan Romahduttaa bakteerin soluseinän Estää bakteerin proteiinien valmistumisen Häiritsee bakteerin aineenvaihduntaa Laajakirjoisuus on etu silloin, kun infektion mahdollisia aiheuttajia ei pystytä luotettavasti päättelemään

13 Estorenkaat Bakteeri on resistentti (R= vastustuskykyinen) antibiootille ei estorengasta Bakteeri on jonkin verran sensitiivinen (I) antibiootille pienehkö estorengas Bakteeri on sensitiivinen (S= herkkä) antibiootille selkeä estorengas

14 Kahdelle eri antibiootille vastustuskykyisen sairaalabakteerin synty Kuolleen R1- bakteerin kromosomin osa Kuolleen R2- bakteerin plasmideja Elävä S- bakteeri Kuolleen R1- bakteerin DNA siirtyi osaksi elävän S- bakteerin kromosomia Kuolleen R2- bakteerin plasmidi siirtyi elävään S- bakteeriin Sairaalabakteerit saattavat olla vastustuskykyisiä useille eri antibiooteille. Ne ovat saaneet usealle eri antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä toisilta bakteereilta (ks. s. 148). MRSA