Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011

2 Tartuntatautiraportti /4 Infektioyksikkö Vuoden 2011 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta on käytetty paikallisia tietoja perustuen Etelä- Karjalan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorion löydöksiin. Yleisvaarallisia ja ilmoitettavia tartuntatauteja rekisteröitiin yhteensä 430 kappaletta (Liite 1). Tuberkuloosin suhteen löydöksiä oli yhä vähemmän eikä lääkkeille vastustuskykyisiä tuberkuloosikantoja nyt todettu. Uusia HIV-tapauksia oli vähemmän kuin vuosiin, neljä kappaletta. Kaikki HIV-tapaukset olivat peräisin ulkomailta. Hepatiitti C-infektion esiintyvyys on Etelä-Karjalassa korkeinta koko Suomessa. Noin 2/3 tapauksista havaittiin vuotiailla, joille vuosien saatossa saattaa kehittyä vaikeitakin maksavaurioita. Eksoten suonensisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste aloittaa nykysuunnitelman mukaisesti toimintansa syksyllä 2012 ja näin toivottavasti hepatiitti C -infektiota voidaan torjua paremmin. Hepatiitti C-epidemiologian tarkentamiseksi ja hoitokäytäntöjen optimoimiseksi tulee nyt määrittää saman tien ilman erityisiä konsultaatioita myös viruksen aktiivisuutta mittaava testi S-HCVNh (tutkimusnumero 1721) kun potilas havaitaan alueellamme ensi kertaa HCV-va (Hepatiitti-C-vasta-aine) positiiviseksi. Vuonna 2011 suoritettiin viruksen määrän ja samalla taudin aktiivisuuden selvitys vain noin puolella potilaista. Punkkien levittämiä puutiaisaivokuumetta oli vähän eikä borrelian laboratoriolöydöksissäkään ollut kasvua. Mykoplasmaepidemia jatkui vertaansa vailla olevalla laajuudella. Hinkuyskätapauksista vain yksi oli pikkulapsi, joka ei ollut ehtinyt saada yhtään hinkuyskärokotetta. Myyräkuumetta oli varsin runsaasti. Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien tilanne Etelä-Karjalassa on kaksijakoinen. Toisaalta MRSA -bakteerin torjuntatyö vaikuttaa onnistuneen hyvin ainakin tällä hetkellä mutta uusia uhkia on näköpiirissä. ESBLbakteerikantoja (jotka ovat hyvin laajasti mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä) löytyi varsin paljon. Monet saavat bakteeritartunnan erityisesti kaukomailta suolistoonsa. Vieläkin vastustuskykyisempien superbakteerien aiheuttaman vaaran takia Eksotessa otetaan ko. bakteerinäytteet jos sairaalaan osastohoitoon tuleva potilas on ollut ulkomailla sairaalahoidossa edeltävän 12 kuukauden aikana (Liite 2).

3 2/4 Tippuria ei löydetty yhtään kappaletta, mutta kuppaa kylläkin entiseen tapaan. Kuppatapauksista nyt kaikki olivat peräisin ulkomailta, näistä Venäjältä 9 tapausta tavalla tai toisella. Sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion laboratoriodiagnoosien määrä laski edelleen. Klamydiainfektioita havaitaan erityisesti nuorilla naisilla. Eksotessa tullaan siirtymään käytäntöön jossa automaattisesti tutkitaan sekä klamydia että tippuri aina samasta näytteestä (-CtGcNhO) eikä PCR-pohjaisia tutkimuksia enää saa erillisinä. Asiasta tiedotetaan erikseen. Noroviruksen suhteen vietettiin välivuotta laajoissa epidemioissa.

4 Mikrobilääkeresistenssi (%) E. coli -bakteeri; veri- ja virtsaviljelyt 3/4

5 4/4 Jos tartuntatautilaki vaatii täytettäväksi lääkärin ilmoituksen A tai B, se täytyy toimittaa 7 vrk:n sisällä taudin toteamisesta. Vuonna 2011 on jälleen ollut havaittavissa puutteita lääkärin ilmoitusten teossa. Ilmoituksia jää tekemättä vaikka lainsäädäntö ilmoittamiseen velvoittaa. Ilmoittamisesta vastaa potilasta hoitava lääkäri. Erityisesti C-hepatiittitapauksia jää ilmoittamatta paljon. Mikäli laki sellaista vaatii, lääkärin tartuntatauti-ilmoitus lähetetään suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 29, HELSINKI). Ilmoitus lähetetään suljetussa kuoressa, jossa on merkintä tartuntatauti-ilmoitus. Lääkärin tulee allekirjoittaa lomake ennen sen lähettämistä. Tarttuviin tauteihin liittyvissä ongelmissa ja sairaalahygieniapulmissa voi aina konsultoida Etelä-Karjalan keskussairaalan infektiolääkäreitä, kliinisen mikrobiologian ylilääkäriä tai hygieniahoitajia. Lisäksi tietoja avohoidon infektiotilanteesta otetaan kiitollisuudella vastaan. Epidemiaepäilyissä nopea yhteydenotto on erittäin tärkeää. Sähköpostia voi käyttää, ainakin suppeiden ja yleisluonteisten kysymysten lähettämiseen. Infektioyksikkö Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Infektioerikoislääkäri Arja Aalto Hygieniahoitaja Raija Vuorela Hygieniahoitaja Sirpa Kamppi Hygieniahoitaja Kaija Nikunen Sihteeri Jonna Vilhunen Kliinisen mikrobiologian laboratorio Kl. mikrobiologian yl Maritta Kauppinen Sairaalamikrobiologi Maija Korkeila

6 Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 1 YLEISVAARALLISET TARTUNTATAUDIT Huom Salmonellosis Syfilis Tuberculosis keuhkotbc Inf. meningococcica Hepatitis A Shigellosis Salmonella typhi Salmonella paratyphi ILMOITETTAVAT TARTUNTATAUDIT Huom Inf.venerea Chlamydiae Gonorrhoea HIV-infektio Hepatitis B Kaikki kroonisia Hepatitis C Kaikki kroonisia Listeriosis Malaria Rabies-rokotus Sikotauti Hinkuyskä Puutiaisaivokuume Legionella MUITA TARTUNTATAUTEJA Huom Influenssa A A/H1N1 23 Influenssa B Adenovirus RSV Noro Mycoplasma pneum Chlamydia pneumoniae Kampylobakteeri Borrelia Puumalavirus Giardia ESBL Clostridium difficile (tox+)

7 Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 2 Toimintaohje Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: Eristys- ja näytteenottokäytännöt potilaan tullessa suoraan ulkomaisesta sairaalasta tai oltuaan ulkomaalaisessa sairaalassa sairaalahoidossa edeltävän vuoden aikana Ohje koskee - osastohoitoon tulevia potilaita - potilaita, jotka joutuvat uudelleen sairaalahoitoon vuoden varoajan sisällä Ulkomaisten sairaaloiden mikrobikannat poikkeavat suuresti Suomen sairaaloiden mikrobikannoista. Erityisen suuri resistenssiongelma on Kaukoidässä (Thaimaa, Intia jne.) ja Etelä-Euroopassa (Kreikka, Italia, Turkki, Espanja, jne.). Uusin riski ovat moniresistentit gram-negatiiviset sauvabakteerit (yhteisnimi MDRs eli Multi Drug Resistant sauvat), jotka saattavat olla vastustuskykyisiä kaikille mikrobilääkkeille. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus torjua ulkomaisista sairaaloista tulevia lääkkeille erittäin vastustuskykyisiä mikrobeja, jotta sairaalamme säilyisi turvallisena hoitopaikkana. 1. Potilaan sairaalassaoloa ulkomaisissa sairaaloissa edeltävän vuoden aikana on kysyttävä aktiivisesti päivystyspoliklinikalla ja osastoilla. 2. Potilaat hoidetaan kosketuseristyksessä kunnes MRSA-, MDRs- ja VRE -viljelyt on vastattu negatiivisina. Huom. MDRs- ja VRE-viljelyt otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Ennen eristyksen purkua on vielä konsultoitava infektioyksikköä (riskinarvio). Useissa tapauksissa eristystä joudutaan jatkamaan ensimmäisten negatiivisten näytteiden jälkeenkin, riskinarviosta riippuen. Huom. Tiurun vastaanottokeskuksen potilailta, joiden amanneesista ei selviä edeltävän vuoden ulkomaisia sairaalahoitojaksoja, otetaan yllä mainitut bakteeriviljelyt. Heidät hoidetaan kuitenkin tavanomaisin varotoimin. 3. Potilaasta otetaan välittömästi tullessa seuraavat näytteet MRSA- näytteet: Pakettitutkimus (yhteensä 3 näytettä): molemmista sieraimista (sama tikku), nielusta (tikku), molemmista kainaloista ja nivustaipeista (sama tikku). MRSAVi - yksittäiset näytteet (tutkimusnro: 4358), esim. leikkaushaava, ihorikot, hilseilevä ihottuma tms. dreenien / katetrien juurista (tikkunäytteet) kestokatetrivirtsa (näyte otetaan poikkeavasti virtsankeräyspussista) vastasyntyneiltä näyte myös navan seudusta Kaikissa MRSA-viljelyissä haetaan vain MRSA:ta; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. MRSA: toteaminen / poissulkeminen kestää 3-5 arkipäivää.

8 Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 2 Toimintaohje Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: MDRs- näytteet (tutkimusnro: 20837) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä (tutkimus sisältää aikaisemman ESBL- tutkimuksen): - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, VRE-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - haavat (tikku); ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa - jos potilaalla on keinoilmatie, otetaan trakeaerite, muuten nielu (tikku) MDRs: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. VRE- näytteet (tutkimusnro: 1788) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, MDRs-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - muut tarpeelliseksi katsotut näytteet; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. VRE: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. Tavalliset bakteerinäytteet: aerobi- (3492 Pu-BaktVi2) tai anaerobiviljelyt (3491 Pu-BaktVi1): - haavat, dreenit, katetrien tyvet ja katetrit (potilaan katetrit pyritään poistamaan/vaihtamaan uusiin) - virtsaviljely, veriviljely jos tarpeen kliinisen tilan perusteella 4. Sairaalahoidon pitkittyessä kohdan 3. näytteet uusitaan viikon kuluttua.

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2015 Tartuntatautiraportti 2015 Vuoden 2015 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella.

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2012 Tartuntatautiraportti 2012 6.3.2013 Vuoden 2012 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011 Raportin ovat koonneet infektiolääkäri Kirsi Valve ja hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat infektiolääkärit Jaana Syrjänen,

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2010

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2010 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 21 Kädessäsi on ensimmäinen alueellinen tartuntatautiraportti. Raportti on laadittu kesäkuussa 211. Pyrimme jatkossa tuottamaan vastaavanlaisen koosteen

Lisätiedot

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012 Raportin ovat koonneet infektiolääkäri Kirsi Valve ja hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat infektiolääkärit Jaana Syrjänen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001 Tartuntataudit Suomessa 2000 Mikrobilöydösten kommentoijat Hiltunen-Back, Eija Kuusi, Markku Lyytikäinen, Outi Nuorti, Pekka Ruutu, Petri Siikamäki, Heli

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 3/2006 9.6.2006 Jakelu: Tartuntatautivastuulääkärit ja -terveydenhoitajat, PSHP, TAYS ja Coxa Oy KATTAVASTA TUBERKULOOSIROKOTTAMISESTA LUOVUTAAN SYKSYYN

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013 Raportin ovat koonneet infektiolääkärit Kirsi Valve ja Reetta Huttunen sekä hygieniahoitajat Rita Niemi ja Jaana Sinkkonen. Raportin kommenteista

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1380. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 1380. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2003 N:o 1380 1384 SISÄLLYS N:o Sivu 1380 Tasavallan presidentin asetus hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen

Lisätiedot

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen

Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen Sukupuolitaudit Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla Pauli Kuosmanen Sukupuolitautien ehkäisy ja hoito on suuri haaste perusterveydenhuollolle. Tehdystä valistustyöstä huolimatta tautitapausten

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Tartuntataudit Suomessa 2012

Tartuntataudit Suomessa 2012 Sari Jaakola Outi Lyytikäinen Ruska Rimhanen-Finne Saara Salmenlinna Jaana Vuopio Merja Roivainen Hanna Nohynek Jan-Erik Löflund Markku Kuusi Petri Ruutu (toim.) Tartuntataudit Suomessa 2012 RAPORTTI 10

Lisätiedot

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa 26.5.2016 Hannele Kotilainen Yl, Epidemiologinen toiminta Infektiolääkäri, LT Tartuntataudeista vastaava lääkäri Helsinki Hannele

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

Tartuntataudit Suomessa 2010

Tartuntataudit Suomessa 2010 Terhi Hulkko Outi Lyytikäinen Sari Jaakola Markku Kuusi Jani Puumala Petri Ruutu (toim.) Tartuntataudit Suomessa 2010 RAPORTTI 17 2011 Julkaisija (THL) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto PL 30

Lisätiedot

Tartuntataudit Suomessa 2011

Tartuntataudit Suomessa 2011 Sari Jaakola Outi Lyytikäinen Ruska Rimhanen-Finne Saara Salmenlinna Jaana Vuopio Merja Roivainen Jan-Erik Löflund Markku Kuusi Petri Ruutu (toim.) Tartuntataudit Suomessa 2011 RAPORTTI 36 2012 Jaakola

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta (HE 30/2003 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;

Lisätiedot

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla 40 vuotta MRSAepidemian potilaan selvitystyö psykiatrisella parhaaksi osastolla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21-22.5.2015 Oulu Katja Koukkari, hygieniahoitaja Kaikki alkoi prevalenssitutkimuksesta

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 4 / 2000 TARTUNTATAUDIT SUOMESSA 1995 1999

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 4 / 2000 TARTUNTATAUDIT SUOMESSA 1995 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 4 / 2000 TARTUNTATAUDIT SUOMESSA 1995 1999 Mikrobilöydösten kommentoijat von Bonsdorff, Henrik Helsingin Yliopisto, Helsinki Davidkin, Irja Kansanterveyslaitos,

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteet Ainutkertaisia. Uutta näytettä ei saada tai se ei

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

16.-17.9.2014 Finlandia-talo, Helsinki

16.-17.9.2014 Finlandia-talo, Helsinki 2014 sairaala hygienia 16.-17.9.2014 Finlandia-talo, Helsinki 3. MUKANA 5 CASE-PUHEENVUOROA! Moniresistentit bakteerit: Mikä on tehokkain tapa torjua leviäminen? VUOSI yli 80 kollegaasi! 2014 teemat: Voiko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviran määräys 4/2010: Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010), luku 5 ylitarkastaja,

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa

Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa Projektityöntekijä, laatu ja lean Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan (Eksote) sosiaali- ja terveyspiirin

Lisätiedot

SYÖKSYKIERRETTÄ TORJUMAAN

SYÖKSYKIERRETTÄ TORJUMAAN KANSANTERVEYSLAITOKSEN TIEDOTUSLEHTI FOLKHÄLSOINSTITUTETS INFORMATIONSTIDNING TAMMIKUU 1/1998 JANUARI 1/1998 Konsensuslausuman merkitys avoterveydenhuollolle Sivu 2 Päiväkotien infektiopaineita voitaisiin

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot