Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
|
|
- Leo Aarne Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011
2 Tartuntatautiraportti /4 Infektioyksikkö Vuoden 2011 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta on käytetty paikallisia tietoja perustuen Etelä- Karjalan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorion löydöksiin. Yleisvaarallisia ja ilmoitettavia tartuntatauteja rekisteröitiin yhteensä 430 kappaletta (Liite 1). Tuberkuloosin suhteen löydöksiä oli yhä vähemmän eikä lääkkeille vastustuskykyisiä tuberkuloosikantoja nyt todettu. Uusia HIV-tapauksia oli vähemmän kuin vuosiin, neljä kappaletta. Kaikki HIV-tapaukset olivat peräisin ulkomailta. Hepatiitti C-infektion esiintyvyys on Etelä-Karjalassa korkeinta koko Suomessa. Noin 2/3 tapauksista havaittiin vuotiailla, joille vuosien saatossa saattaa kehittyä vaikeitakin maksavaurioita. Eksoten suonensisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste aloittaa nykysuunnitelman mukaisesti toimintansa syksyllä 2012 ja näin toivottavasti hepatiitti C -infektiota voidaan torjua paremmin. Hepatiitti C-epidemiologian tarkentamiseksi ja hoitokäytäntöjen optimoimiseksi tulee nyt määrittää saman tien ilman erityisiä konsultaatioita myös viruksen aktiivisuutta mittaava testi S-HCVNh (tutkimusnumero 1721) kun potilas havaitaan alueellamme ensi kertaa HCV-va (Hepatiitti-C-vasta-aine) positiiviseksi. Vuonna 2011 suoritettiin viruksen määrän ja samalla taudin aktiivisuuden selvitys vain noin puolella potilaista. Punkkien levittämiä puutiaisaivokuumetta oli vähän eikä borrelian laboratoriolöydöksissäkään ollut kasvua. Mykoplasmaepidemia jatkui vertaansa vailla olevalla laajuudella. Hinkuyskätapauksista vain yksi oli pikkulapsi, joka ei ollut ehtinyt saada yhtään hinkuyskärokotetta. Myyräkuumetta oli varsin runsaasti. Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien tilanne Etelä-Karjalassa on kaksijakoinen. Toisaalta MRSA -bakteerin torjuntatyö vaikuttaa onnistuneen hyvin ainakin tällä hetkellä mutta uusia uhkia on näköpiirissä. ESBLbakteerikantoja (jotka ovat hyvin laajasti mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä) löytyi varsin paljon. Monet saavat bakteeritartunnan erityisesti kaukomailta suolistoonsa. Vieläkin vastustuskykyisempien superbakteerien aiheuttaman vaaran takia Eksotessa otetaan ko. bakteerinäytteet jos sairaalaan osastohoitoon tuleva potilas on ollut ulkomailla sairaalahoidossa edeltävän 12 kuukauden aikana (Liite 2).
3 2/4 Tippuria ei löydetty yhtään kappaletta, mutta kuppaa kylläkin entiseen tapaan. Kuppatapauksista nyt kaikki olivat peräisin ulkomailta, näistä Venäjältä 9 tapausta tavalla tai toisella. Sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion laboratoriodiagnoosien määrä laski edelleen. Klamydiainfektioita havaitaan erityisesti nuorilla naisilla. Eksotessa tullaan siirtymään käytäntöön jossa automaattisesti tutkitaan sekä klamydia että tippuri aina samasta näytteestä (-CtGcNhO) eikä PCR-pohjaisia tutkimuksia enää saa erillisinä. Asiasta tiedotetaan erikseen. Noroviruksen suhteen vietettiin välivuotta laajoissa epidemioissa.
4 Mikrobilääkeresistenssi (%) E. coli -bakteeri; veri- ja virtsaviljelyt 3/4
5 4/4 Jos tartuntatautilaki vaatii täytettäväksi lääkärin ilmoituksen A tai B, se täytyy toimittaa 7 vrk:n sisällä taudin toteamisesta. Vuonna 2011 on jälleen ollut havaittavissa puutteita lääkärin ilmoitusten teossa. Ilmoituksia jää tekemättä vaikka lainsäädäntö ilmoittamiseen velvoittaa. Ilmoittamisesta vastaa potilasta hoitava lääkäri. Erityisesti C-hepatiittitapauksia jää ilmoittamatta paljon. Mikäli laki sellaista vaatii, lääkärin tartuntatauti-ilmoitus lähetetään suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 29, HELSINKI). Ilmoitus lähetetään suljetussa kuoressa, jossa on merkintä tartuntatauti-ilmoitus. Lääkärin tulee allekirjoittaa lomake ennen sen lähettämistä. Tarttuviin tauteihin liittyvissä ongelmissa ja sairaalahygieniapulmissa voi aina konsultoida Etelä-Karjalan keskussairaalan infektiolääkäreitä, kliinisen mikrobiologian ylilääkäriä tai hygieniahoitajia. Lisäksi tietoja avohoidon infektiotilanteesta otetaan kiitollisuudella vastaan. Epidemiaepäilyissä nopea yhteydenotto on erittäin tärkeää. Sähköpostia voi käyttää, ainakin suppeiden ja yleisluonteisten kysymysten lähettämiseen. Infektioyksikkö Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Infektioerikoislääkäri Arja Aalto Hygieniahoitaja Raija Vuorela Hygieniahoitaja Sirpa Kamppi Hygieniahoitaja Kaija Nikunen Sihteeri Jonna Vilhunen pekka.suomalainen@eksote.fi arja.aalto@eksote.fi raija.vuorela@eksote.fi sirpa.kamppi@eksote.fi kaija.nikunen@eksote.fi jonna.vilhunen@eksote.fi Kliinisen mikrobiologian laboratorio Kl. mikrobiologian yl Maritta Kauppinen Sairaalamikrobiologi Maija Korkeila maritta.kauppinen@eksote.fi maija.korkeila@eksote.fi
6 Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 1 YLEISVAARALLISET TARTUNTATAUDIT Huom Salmonellosis Syfilis Tuberculosis keuhkotbc Inf. meningococcica Hepatitis A Shigellosis Salmonella typhi Salmonella paratyphi ILMOITETTAVAT TARTUNTATAUDIT Huom Inf.venerea Chlamydiae Gonorrhoea HIV-infektio Hepatitis B Kaikki kroonisia Hepatitis C Kaikki kroonisia Listeriosis Malaria Rabies-rokotus Sikotauti Hinkuyskä Puutiaisaivokuume Legionella MUITA TARTUNTATAUTEJA Huom Influenssa A A/H1N1 23 Influenssa B Adenovirus RSV Noro Mycoplasma pneum Chlamydia pneumoniae Kampylobakteeri Borrelia Puumalavirus Giardia ESBL Clostridium difficile (tox+)
7 Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 2 Toimintaohje Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: Eristys- ja näytteenottokäytännöt potilaan tullessa suoraan ulkomaisesta sairaalasta tai oltuaan ulkomaalaisessa sairaalassa sairaalahoidossa edeltävän vuoden aikana Ohje koskee - osastohoitoon tulevia potilaita - potilaita, jotka joutuvat uudelleen sairaalahoitoon vuoden varoajan sisällä Ulkomaisten sairaaloiden mikrobikannat poikkeavat suuresti Suomen sairaaloiden mikrobikannoista. Erityisen suuri resistenssiongelma on Kaukoidässä (Thaimaa, Intia jne.) ja Etelä-Euroopassa (Kreikka, Italia, Turkki, Espanja, jne.). Uusin riski ovat moniresistentit gram-negatiiviset sauvabakteerit (yhteisnimi MDRs eli Multi Drug Resistant sauvat), jotka saattavat olla vastustuskykyisiä kaikille mikrobilääkkeille. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus torjua ulkomaisista sairaaloista tulevia lääkkeille erittäin vastustuskykyisiä mikrobeja, jotta sairaalamme säilyisi turvallisena hoitopaikkana. 1. Potilaan sairaalassaoloa ulkomaisissa sairaaloissa edeltävän vuoden aikana on kysyttävä aktiivisesti päivystyspoliklinikalla ja osastoilla. 2. Potilaat hoidetaan kosketuseristyksessä kunnes MRSA-, MDRs- ja VRE -viljelyt on vastattu negatiivisina. Huom. MDRs- ja VRE-viljelyt otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Ennen eristyksen purkua on vielä konsultoitava infektioyksikköä (riskinarvio). Useissa tapauksissa eristystä joudutaan jatkamaan ensimmäisten negatiivisten näytteiden jälkeenkin, riskinarviosta riippuen. Huom. Tiurun vastaanottokeskuksen potilailta, joiden amanneesista ei selviä edeltävän vuoden ulkomaisia sairaalahoitojaksoja, otetaan yllä mainitut bakteeriviljelyt. Heidät hoidetaan kuitenkin tavanomaisin varotoimin. 3. Potilaasta otetaan välittömästi tullessa seuraavat näytteet MRSA- näytteet: Pakettitutkimus (yhteensä 3 näytettä): molemmista sieraimista (sama tikku), nielusta (tikku), molemmista kainaloista ja nivustaipeista (sama tikku). MRSAVi - yksittäiset näytteet (tutkimusnro: 4358), esim. leikkaushaava, ihorikot, hilseilevä ihottuma tms. dreenien / katetrien juurista (tikkunäytteet) kestokatetrivirtsa (näyte otetaan poikkeavasti virtsankeräyspussista) vastasyntyneiltä näyte myös navan seudusta Kaikissa MRSA-viljelyissä haetaan vain MRSA:ta; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. MRSA: toteaminen / poissulkeminen kestää 3-5 arkipäivää.
8 Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 2 Toimintaohje Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: MDRs- näytteet (tutkimusnro: 20837) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä (tutkimus sisältää aikaisemman ESBL- tutkimuksen): - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, VRE-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - haavat (tikku); ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa - jos potilaalla on keinoilmatie, otetaan trakeaerite, muuten nielu (tikku) MDRs: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. VRE- näytteet (tutkimusnro: 1788) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, MDRs-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - muut tarpeelliseksi katsotut näytteet; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. VRE: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. Tavalliset bakteerinäytteet: aerobi- (3492 Pu-BaktVi2) tai anaerobiviljelyt (3491 Pu-BaktVi1): - haavat, dreenit, katetrien tyvet ja katetrit (potilaan katetrit pyritään poistamaan/vaihtamaan uusiin) - virtsaviljely, veriviljely jos tarpeen kliinisen tilan perusteella 4. Sairaalahoidon pitkittyessä kohdan 3. näytteet uusitaan viikon kuluttua.
Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2015 Tartuntatautiraportti 2015 Vuoden 2015 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella.
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2012 Tartuntatautiraportti 2012 6.3.2013 Vuoden 2012 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016
Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 213 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1. 3.4.213 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA lääkärien ilmoitukset, kuukausittain
Lisätiedotdynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotYLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri).
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 212 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1.212 31.5.212 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 212 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.212 2.9.212 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen
LisätiedotMONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotLÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 214 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.3.214 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.8.2014 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotTartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa
Tartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa PSHP:n alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Terveydenhoitaja Sari Jaakola THL 2.2.2016 Sari Jaakola 1 1 Valtakunnallinen
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2016 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 31.5.2016 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tartuntatautilain (1227/2016) nojalla: 1 luku Tartuntatautien luokittelu 1 Yleisvaaralliset tartuntataudit Yleisvaarallisia
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotVIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT
VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT POS POS(H) NEG JUKKA SUNI HUSLAB - VIROLOGIA Vieritestien käyttäjiä Itsehoito h koti Terveysasemat Doctor s Office Ensiapupoliklinikka Teho-osasto
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2010
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 21 Kädessäsi on ensimmäinen alueellinen tartuntatautiraportti. Raportti on laadittu kesäkuussa 211. Pyrimme jatkossa tuottamaan vastaavanlaisen koosteen
LisätiedotVESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1
VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011 Raportin ovat koonneet infektiolääkäri Kirsi Valve ja hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat infektiolääkärit Jaana Syrjänen,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotEPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.12.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotKierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy
Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotKANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotPshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta
Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800
LisätiedotMenestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015
LisätiedotRipulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi
Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Alueellinen sairaalahygienian ja mikrobiologian laboratorion koulutuspäivä 29.11.2017 Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Ripulin aiheuttajia Ripulin aiheuttaja
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista
1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012 Raportin ovat koonneet infektiolääkäri Kirsi Valve ja hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat infektiolääkärit Jaana Syrjänen,
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotInfektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja
LisätiedotKansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001 Tartuntataudit Suomessa 2000 Mikrobilöydösten kommentoijat Hiltunen-Back, Eija Kuusi, Markku Lyytikäinen, Outi Nuorti, Pekka Ruutu, Petri Siikamäki, Heli
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotEPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 30.9.2018 (THL, tartuntatautirekisteri) Tapauksia 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2018 Tuberkuloosi
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotTunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry
Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry 12.5.2017 Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017 Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat - Hoitoon liittyvien
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Lisätiedot