ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Transkriptio

1 ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli

2 ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä ihmisillä unenaikainen suun / nielun eritteiden aspiraatio pieninä määrinä (mikroaspiraatio) on normaalia Makroaspiraatio (suuria määriä) on poikkeavaa ja voi aiheuttaa aspiraatiopneumoniaa, kemiallista pneumoniittia, keuhkoödeemaa, asfyksiaa 2

3 ASPIRAATIOPNEUMONIA Keuhkokudoksen infektio jonka aiheuttavat tietyt mikro-organismit Edellytys kehittymiselle kolonisoituneiden suunielun ja/tai ylä-gi kanavan eritteiden makroaspiraatio Huom! Veri sekä letkuruokinnassa käytetyt valmisteet ovat lähtökohtaisesti steriilejä eikä niiden aspiraatiosta yleensä aiheudu aspiraatiopneumoniaa Veri kuitenkin hyvä elatusalusta mikro-organismeille 3

4 RISKITEKIJÄT Aspiraatio on seurausta heikentyneestä nielemisestä/nielemisrefleksistä (dysfagia) jolloin oraaliset ja/tai gastriset eritteet pääsevät keuhkoihin erityisesti potilailla joilla yskänrefleksi on heikentynyt Syöpäsairaudet (pään, kaula, ruokatorvi), ruokatorvistriktuura, epileptiset kohtaukset, stroke/aivoverenvuoto Degeneratiiviset neurologiset sairaudet Mekaaninen ventilaatio (erit. ekstubaatio), refluksi ja letkuruokinta Elvytys sekä tajunanntason lasku syystä riippumatta 4

5 KLIININEN KUVA JA OIREET Kliininen kuva vaihtelee oireettomasta aina hengitysvajaukseen ja tehohoitoa vaativaan tautiin asti Oireet kuten muissakin pneumonioissa: yskä, kuume, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen jne. Yleensä akuutti ja oireet alkavat tuntien päivien kuluttua aspiraatiosta. Anaerobit ovat vähemmän virulentteja bakteereja ja tällöin oirekuva voi olla subakuutti 5

6 KLIININEN KUVA JA OIREET Aspiraatio voi aiheuttaa oireita myös henkitorvessa ja keuhkoputkissa Bronkospasmi, krooninen yskä ja astmaattinen oireilu usein aspiraatiosta ei ole tietoa jolloin tautia on vaikea erottaa muista keuhkokuumeista Kuolleisuus sekä avo- että sairaalasyntyiseen aspiraatiopneumoniaan on suurempi muilla keuhkokuumeilla 6

7 DIAGNOOSI Todistettu makroaspiraatio Potilaalla riskitekijöitä aspiraation suhteen Labraa: pvk, crp, ntp, VV THX löydökset Jos aspiraatio makuulla niin infiltraatit usein alalohkon superiorisessa segmentissä tai ylälohkon posteriorisessa segmentissä Jos aspiraatio pystyasennossa niin infiltraatit alalohkojen basaalisissa segmenteissä THX-TT harkinta ja tarv. Bronkoskopia ja BAL (useinkaan ei tarvita vaan dg kliininen) 7

8 EROTUSDIAGNOOSI Kemiallinen pneumoniitti Bronkiitti, COPD tai astman pahenemisvaihe, sydämen vajaatoiminta Tuumori, sarkoidoosi, keuhkofibroosi Respiraattorihoidon aiheuttama keuhkovaurio 8

9 HOITO Aspiraatiopneumonian hoito on antibootti Viimeisten vuosikymmenten aikana aspiraatiopneumoniaa aiheuttavissa patogeeneissä on havaittu selkeää vaihtumista anaerobisista mikrobeista aerobisiin mikrobeihin. Antibioottihoito myös kohdistetaan ensisijaisesti aerobisiin bakteereihin Anaerobisia bakteereita totuttu hoitamaan metronidatsolilla, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan klindamysiini (Dalacin) olisi tässä kuitenkin tehokkaampi Patogeenisten bakteerien (joita normaalisti ei esiinny) kolonisaatio ihmisen limakalvoilla lisääntyy vanhuudessa, sairaalahoidossa/hoivakodissa ja käytettäessä nenämahaletkua. 9

10 HOITO Antibiootin valinta riippuu onko potilas sairastunut avohoidossa vai laitoksessa sekä riskitekijöistä moniresistentin patogeenin aiheuttamalle infektioille Laajakirjoinen ab hoito 90vrk sisällä Sairaalahoito väh. 5vrk Luonnollisesti myös potilaan kliininen tila ohjaa antibioottivalintaa 10

11 HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ YKSINKERTAISTAEN Jos potilas voidaan hoitaa avohoidossa niin amoksisilliini (+ klavulaanihappo) i.v. hoitoa tarvitaan kefuroksiimi Jos epäillään anaerobisen bakteerin mukanaoloa (esim. ns kirurgiset oksentelijat) niin hoitoon liitetään usein mukaan metronidatsoli Jos muita ab hoitoja tarvitaan niin kliinisen tilanteen ja mikrobiologisten näytteiden mukaan ab valinta 11

12 KANSAINVÄLISET HOITOSUOSITUKSET 2/2019 laaja katsausartikkeli julkaistu NEJM Avosyntyinen Ampisilliini-sulfaktaami, amoksisilliini-klavulaanihappo, flurokinoloni (levofloksasiini tai moksifloksasiini) Lisätään klindamysiini jos riski anaerobien aiheuttamalle infektiolle on suuri Esim. todettu suun alueen infektio, nekrotisoiva pneumonia tai keuhkopaise 12

13 KANSAINVÄLISET HOITOSUOSITUKSET Sairaalasyntyinen Jos matala riski resistenteille bakteereille niin em. ohjeen mukaan Jos resistenssiä niin Piperasilliini-Tatsobaktaami, levofloksasiini, imipeneemi tai meropeneemi tarv. hoitoja yhdistellen Jos moniresistentti infektio niin lisätään aminoglykosidi Jos todettu MRSA niin lisätään Vankomysiini 13

14 HOITO Hoidon kesto 5-7vrk jos hyvä kliininen vaste eikä keuhkonulkoisia infektiota Pidempi kesto hoitoaika? jos esim. nekrotisoiva pneumonia, absessi tai empyeema Tarv. Dreneeraus yms Kortikosteroidien käyttöä aspiraatiopneumonian hoidossa ei suositella 14

15 KIITOS 15