Neisseria meningitidis
|
|
- Petri Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Meningokokki-infektio Vakavat bakteeri-infektiot Risto Renkonen Haartman instituutti Invasiivisia meningokokki-infektioita sepsis ja meningiitti Valtaosa nykyisin B-serotyypin aiheuttamia tätä serotyyppiä vastaan ei ole rokotetta meningokokki-infektio voi tulla täysin terveelle erityisen alttiita ovat varusmiehet ja heidän lähipiirinsä harvinaiset immuunivajavuustilat komplementtiosatekijöiden puute pernan poisto Neisseria meningitidis Bakteerimeningiitti Gram-negatiivinen kokki, vain ihmisessä, nenänielun normaaliflooraa Tarttuu pisaratartuntana henkilöstä toiseen Meningiitti, sepsis, pneumonia Polysakkaridikapselin perusteella seroryhmät: A, B, C, Y,W135 Epidemiat, sporadiset tapaukset Dg: viljely Hoito: penisilliini Lääkeprofylaksia sipro, rifa Kapselipolysakkaridirokote A, C, Y,W135 ei B ryhmälle Meningokokki 50 vuosittain B-ryhmää yli 80% kapselipolysakkaridirokote varusmiehille tetravalentti (A, C, W135, Y) B-polysakkaridi ei immunogeeninen, EI rokotetta sille bivalentti (A, C) rokote vuosina v. 2000: 1 varusmies kuoli Y-tyyppiin palattiin nopeasti tetravalenttiin rokotteeseen Meningiitin ehkäisy Haemophilus influenzae Ehkäisy meningokokki-infektioita voidaan ehkäistä sekä rokotuksin että kemoprofylaksilla tetravalentti meningokokkirokote varusmiehille ja pernanpoistopotilaille sekä yksittäisiin meningokokki A-, C-, Y- ja W135- serotyyppeihin sairastuneiden lähipiirille lisäksi lääkehoito nielukantajuuden lopettamiseksi nielukantajuus edeltää lähes aina kliinistä tautia fluorokinolonit siprofloksasiinia 500 mg kerta-annoksena Pieni aerobinen gram-negatiivinen sauva Saksalainen bakteriologi Pfeiffer löysi v influenssapandemian aikana Pienestä koosta johtuen ensimmäinen eliö, jonka koko genomi sekvensoitiin 1740 geeniä (1995) Science-lehdessä Tauteja välikorvatulehdus (otiitti) poskiontelotulehdus (sinusiitti) Dg; bakteeriviljely 1
2 HIB HIB = Haemophilis influenzae ryhmä b Hib-rokotusohjelma on ollut menestys v alkoi suomalaisten lasten rokotus Hibkonjugaattirokotteella alle 5-v. lasten syviä Hib-infektiota v kpl ja v tapausta Uudessa rokotusohjelmassa (2005-->) Hib-rokote yhdistelmärokotteessa DTaP-IPV-Hib 3 kk, 5 kk ja 12 kk iässä Bordetella pertussis Hinkuyskä Pieni gram-negatiivinen sauva, Useita virulenssitekijöitä tärkein pertussistoksiini, joka aiheuttaa lymfosytoosia Tartunta pisaratartunta, inkubaatioaika 1-3 viikkoa suuri tarttuvuus, osittain immuuneilla epätyypillinen taudinkuva Bordetella pertussis vaikea dg vasta-aineet (korkea tiitteri kahdessa eri Ig-luokassa) IgG, IgM, IgA, erit. IgA, tiitterinnousu pariseeruminäytteissä viljely nenänielusta (matala sens.) PCR th (profylaksia): makrolidi rokote Bordetella parapertussis yleisempi kuin aiemmin luultu Hinkuyskä Hinkuyskä ilmoitettua tapausta vuosittain v eli ennen rokotusten aloittamista ad 400 potilasta kuoli vuosittain 1990-luvulla tiedossa 6 pikkulapsen hinkuyskäkuolema vuosina kuoli 3 eri paikkakunnilta kotoisin olevaa rokottamatonta vauvaa (2.5 vko-2 kk) rokotusohjelma, kts seuraava slide Yleinen rokotusohjelma Ikä Rokote 3 kk DTaP-IPV-Hib 5 kk DTaP-IPV-Hib 12 kk DTaP-IPV-Hib kk MPR 6-35 kk Influenssa (vuosittain) 4 v DTaP-IPV 6 v MPR v dtap 2
3 Streptococcus agalactiae (GBS) GBS = group B streptokokki normaalifloorassa limakalvoilla nielussa, vaginassa, suolistossa Aiheuttaa haavainfektioita VTI (virtsatieinfektio) artriittia pneumoniaa meningiittiä, sepsistä Vastasyntyneen GBS-tauti Vastasyntyneen vakava infektio (sepsis, meningiitti) Suomessa vuosittain GBS-tauti 35 vastasyntyneellä muutama lapsi kuolee vuosittain Varhaisen GBS-taudin riskitekijöitä ovat synnyttäjän GBS-kantajuus ennenaikainen synnytys ja synnytyksen aikainen kuume varhainen lapsivedenmeno dg: viljely (veri, likvor, nenä, nielu, napa, anus, korva) ag- osoitus äidin vaginasta hoito: penisilliini GBS-tautia voidaan ehkäistä perustuu yllämainittujen riskitekijöiden tunnistamiseen Suomessa ei toistaiseksi seulota synnyttäjiä laajasti Corynebacterium diphtheriae Kurkkumätä Venäjällä laaja difteriaepidemia esim. Pietarissa yli 3300 tapausta vuodessa mortaliteetti 2.3 % Suomessa yksittäisiä tapauksia muutaman vuoden välein dg: difteriaviljely + kannan toksiininosoitus PCR:llä toksiinigeenin osoitus suoraan nielunäytteestä vasta-aineet (rokotussuoja) Hoito: antitoksiini makrolidi/pen, huom. kontaktit Ehkäisy: toksoidirokote: DTaP, (DT), dt (d) Difteriatapauksia Suomessa 3 kk vauva kuoli difteriaan v ei ollut aloitettu PDT-rokotussarjaa potilaalla 7-vuotias sisar saanut normaalit rokotukset perheessä vieraita Venäjältä sisaresta tuli oireeton kantaja rokote ei estä tätä, estää ainoastaan toksiinin vaikutuksen Varsinaissuomalainen keski-ikäinen mies potilas oli alunperin täysin rokottamaton kurkkukipu toipui antibiooteilla tartunnanlähde jäi epäselväksi? Clostridium tetani Jäykkäkouristus Gram-positiivinen itiöllinen anaerobinen sauva Maaperästä Ihmisen suolen normaalifloorassa Itiöt--> bakteerit ---> toksiini ---> tetanus Mortaliteetti % hengityshalvaus, myokardiitti Dg: kliin (viljely) Ehkäisy DTaP-IPV-Hib (3-5-12kk), DtaP-IPV (4v), dtap 14-15v haavanhoito ja sen yhteyssä tehoste tarvittaessa! penisilliini + metronidatsoli 3
4 Jäykkäkouristus Clostridium botulinum Botulismi 2011 Gram-positiivinen itiöllinen anaerobinen sauva Maaperästä Kontaminoi vihanneksia, meren antimia yms Tauti saadaan säilykkeistä Bakteeri ei aiheuta infektiota, vaan myrkky aiheuttaa oireet Oireet: Vakavia neurologisia oireita Hoito antitoksiini ja penisilliini Mycobacterium tuberculosis Tubi 2012 Aiheuttaa keuhkotuberkuloosin krooninen keuhkotulehdus On haponkestävä ja hyvin hidaskasvuinen sauva Obligatorisesti aerobi bakteeri 30 % kontakteista saa tartunnan 10 % tartunnan saaneista sairastuu muutamien vuosien kuluessa 4
5 Mycobacterium tuberculosis Dg: yskös, virtsa, keuhko, kudos ym. värjäys (happo; värjäys+ vaarallisin tartuttaja) viljely (>2vko) PCR Elispot testi, jossa T solujen vaste tubibakteerin antigeeneille Hoito: yli 6 kk kombinaatiota näistä Rifampisiini, Isoniatsidi, Pyratsinamidi, Etambutoli, Streptomysiini Multiresistenttejä (MDR) kantoja (= Rifa R, INH R) Suomessakin muutama Mortaliteetti MDR-tubiin ad 30 % (hoitoaika >24 kk) BCG-tuberkuloosirokote <1 vko lapsille lähtien vain riskiryhmien lapset rokotetaan Suomessa Tuberkuloosi Eniten tapauksia yli 65-vuotiailla Suomessa 300 tuberkuloositapausta vuodessa keuhkotuberkuloosia 210 tapausta positiivinen ysköksen tbc-värjäys 46 %:lla ulkomaalaisten osuus 18 % suomalaisten tapausten mediaani-ikä 70 v. Atyyppiset mykobakteeri infektiot immunosuppressiopotilailla yhtä yleisiä kuin M. tuberculosis Legionella pneumophila Gram-negatiivinen sauva Luonnon makeissa vesissä Solunsisäisiä, lisääntyvät fagosyyteissä Aerosoleissa pisaroiden sisällä ilmastointi porealtaat Legionellapneumonia riskiryhmiä immunosupprimoidut potilaat turistit Legionelloosi Hollannin kukkamessut 270/ sairastui (10 % kuoli) Suomessa varmistettua tapausta vuosittain Esim.Thaimaan Phuketissa sijaitsevasta hotellista alkunsa saaneeseen tautiryppääseen hotellien porealtaat ja kylpylät Dg virtsan ag-osoitus hengityseritteiden legionellaviljely ja/tai värjäys PCR, serologia Hoito makrolidi, fluorokinoloni Sairaaloiden opportunistibakteerit Sairaalapotilaiden infektioalttius Sairaalainfektiot Opportunistibakteerit vaikeiden infektioiden aiheuttajina multiresistentit MRSA metisiilliniresistentti Staph. aureus VRE, vankomysiiniresistentti enterokokki TRPA, tobraresistentti Pseudomonas aeruginosa ESBL, extended spectrum betalactamase Infektioalttiuden syitä Immuunihäriö fagosytoivien solujen määrä tai laatu neutropenia tavallisin syy vasta-aineiden muodostuksen häiriöt alentunut soluvälitteinen immuniteetti Anatomisten rajojen rikkoutuminen limakalvovauriot kudosrajojen vauriot tai kudosnekroosit obstruktiot keskushermoston toimintahäiriö aspiraatiopneumonia hoitoon liittyvät invasiiviset toimenpiteet 5
6 Aiheuttajia Fagosytoosin häiriöt maligni veritauti tai luuydintä suppressoiva lääkitys enterobakteerit, Pseud. aeruginosa, Staph. aureus ja Staph. epidermidis Humoraalinen, vasta-aineet puuttuvat krooninen lymfaattinen leukemia, pernan poisto Strept. pneumoniae, H. influenzae, meningokokki, muut virulentit bakteerit Soluvälitteinen, T-solujen puute HIV mykobakteerit, Listeria monocytogenes, salmonella, legionella Sairaalainfektiot Sairaalainfektio (= terveydenhuoltoon liittyvä infektio) Näitä enemmän vaativampaa hoitoa antavissa yksiköissä teho-osastolla >30 % potilaista saa sairaalainfektion Sairaalainfektioista valtaosa esiintyy endeemisinä vain pari prosenttia osana epidemiaa Potilaan perustautiin ja toimenpiteisiin liittyviä pyritään ehkäisemään hygieniaa parantamalla Kalliita sairaalainfektio pitkittää hoitojaksoa Tärkeimmät sairaalainfektioiden tyypit Syntyvät kolonisaatiolla potilaan omasta bakufloorasta VTI pneumonia leikkaushaavainfektiot sepsikset suolistoinfektiot ihoinfektiot sairaalainfektio = nosocomial infection Virtsatieinfektio (VTI) Yleisin Virtsakatetri, muut manipulaatiot virtsateissä aiheuttajat enterokokit gram-negativiset sauvat Pseudomonas aeruginosa, Serratia, Morganella, Providencia, Citrobacter potilaat kolonisoituvat sairaalahoidon aikana mikrobilääkehoitojen aiheuttama selektio hankalat kannat seuloutuvat esiin ja aiheuttavat infektioita Pneumonia 2. yleisin Eniten kuolleisuutta % Suunalueen kolonisoituminen suolistobakteereilla aspiraatio hengitysteihin valtaosa gram-negativisia sauvoja pieni osa gram-positivisia bakteereita erityisesti Staph. aureus Leikkaushaavainfektiot 3. yleisin sairaalainfektio Hoitoajat lyhentyneet viime vuosina valtaosa todetaan sairaalasta kotiutuksen jälkeen Sairaalainfektio terveydenhuoltoon liittyvä infektio alkaa sairaalassa, mutta voi oireilee vasta kotona 6
7 Resistentit bakteerit Resistenssigeenit syntyvät bakteerin omien geenien uudelleenjärjestelyn tuloksena mutaatio kromosomissa geeni saadaan joltakin resistentiltä bakteerilta ekstrakromosomaalinen R-tekijä mikrobilääkkeiden aiheuttama selektiopaine näiden käyttö tärkein tekijä resistenssin leviämiselle Sairaalassa Mikrobilääkkeiden selektiopaine voidaan vaikuttaa antibioottien käytön politiikalla Vaikeasti hoidettavia infektioalttiita potilaita HUS/HYKS Suomen vaikein tässä suhteessa Kolonisaatiota ja infektioita suosivia toimenpiteitä HUS/HYKS Suomen vaikein tässä suhteessa Potilassiirrot muihin yksiköihin tai sairaaloihin avohoidonkin ongelma potilaiden runsas siirtely Helsingissä hyvin tavallista Riskit Potilaaseen liittyviä korkea ikä immunosuppressio sairauden tai hoidon aiheuttama suoritettu kirurgia toisen bakteerin aiheuttama leikkaushaavatulehdus krooniset painehaavaumat kooma virtsakatetri Resistentti mikrobikanta leviää helposti Leviää henkilöstä toiseen potilas-potilas potilas-hoitohenkilökunta-potilas suora kontakti kontaminoituneet välineet käsien kautta leviää eniten HUOM! Käsihygienia! Clostridium perfringens anaerobinen gram + sauva esiintyy suoliston normaalifloorassa tavallinen löydös kliinisissä märkänäytteissä Voi aiheuttaa vakavan kudosnekroosin nekrotisoiva faskiitti tai lihaskuolio Kaasukuolio; kaasun muodostuminen kudokseen kudoksesta vapautuu kaasuja painelemalla (krepitaatio) Laboratoriodiagnoosi Kaasukuolio ja nekrotisoiva faskiitti vaaraallisia nopea diagnoosia vaativia taudin etenemisen vuoksi Haava- tai kudosnäytteen gramvärjäys nopea tutkimus suurikokoisia, tylppäpäisiä, gram+ sauvoja itiöitä ei juuri näy Anaerbinen bakteeriviljely Kasvaa 1-2 vuorokaudessa happi tappaa klostridit nopeasti 7
8 Hoito - Kirurgiset toimenpiteet ovat välttämättömiä antibioottihoidon lisäksi - Ylipainehappihoito - Laajakirjoista beetalaktaamiantibioottia iv., - karbapeneemia tai II III p. kefalosporiinia. - klindamysiini on hyvä beetalaktaamin kanssa, - estää myös toksiinin muodostusta. Anaerobiset gramnegatiiviset sauvat Bacteroides fragilis ryhmä haavainfektiota appendisiitti ja peritoniitti peritonsillaari abskessi krooniset otiitti ja sinutiitti aspiraation jälkeen syntyvä keuhkoabskessi sepsis Anaerobinen bakteeriviljely Pen/Kefa ei tehoa (betalaktamaasi+), Amo+klavu Metronidatsoli, karbapenemit, moksifloksasiini Muut 1 Prevotellat, Porphyromonas anaerobisia gram sauvoja suun normaaliflooran pigmentillisiä lajeja patogeeneja suussa, hampaissa ja puremainfektioissa. pään ja kaulan alueen infektiot monet provotellat betalaktamaasi+ amo-klavu ja pipera-tatso, metronidatsoli Muut 2 Fusobacterium nucleatum on yleisin suusta, ylähengitysteistä, suolistosta ja genitaaleista. sekainfektiot Prevotella- ja Porphyromonaksien kanssa Fusobacterium necrophorum on erittäin virulentti nieluinfektion yhteydessä septisen tromboflebiitin eli Lemierren oireyhtymä nuorison kurkkupaiseista yleisin anaerobinen bakteeri Hoito Metronidatsoli, Osa tuottaa betalaktamaasia, amo+klavu Erikoisen vaikeita ovat Multiresistentit bakteerit ESBL enterobakteerit extended spectrum betalactamase MRSA metisiilliniresistentti Staph. aureus VRE vankomysiiniresistentti enterokokki TRPA ja muut moniresistentit MDR sauvat Tobraresistentti yms. resistentti Pseudomonas aeruginosa Acinetobacter -lajit ESBL (extended spectrum betalactamase) Erittäin laajakirjoiset plasmidiperäiset beetalaktamaasit E.colilla 400 kantaa vuodessa HUSin piirin avohoidossa klebsielloilla 40 kantaa vuodessa HUSin piirin avohoidossa alentunut herkkyys kaikille kefalosporiineille myös III polven kefalosporiineille samoin resistenttejä kaikille penisilliineille ja atstreonaamille viime vuosina HUS:n E. coli ja klebsiella-esbl-kannoista valtaosa on ollut resistenttejä myös siprofloksasiinille ja tobramysiinille 8
9 MRSA (metisilliiniresistentti Staph. aureus) Miksi MRSA-tilannetta seurataan Kromosomin meca-geeni pen:ä sitovan proteiinin (PBP) muutos Resistenttejä myös muille beetalaktaameille Taudinaiheuttajana ei poikkea herkästä aureuksesta Pitkäaikaiskantajuus Seulontaviljelyt ennen vastausta eristys Pohjoismaiden ulkopuolella hoidossa, altistunut Jugoslavian sota luvun alussa MRSA lisää Staph. aureus infektioiden kokonaismäärää Vankomysiini ei yhtä tehokas kuin kloksasilliini Staph. aureuksen hoidossa enemmän sivuvaikutuksia ja kallis vain i.v. vankomysiini lisää resistenssiä VISA, VRSA VRE:n seuloutumisenkefalosporiinit merkittävämpiä kuin vanko Staph. epidermidis alentunut herkkyys (I+R) kantojen osuus märkä- ja veriviljelynäytteistä Meilahden sairaalassa vuonna 2006 (n=880) oksasilliini 90% kefalotiini 90% erytromysiini 72% klindamysiini 67% fusidiini 64% levofloksasiini 69% tobramysiini 59% trim+sulfa 57% rifampisiini 23% VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) Suomessa ensimmäinen löytyi v vana (myös teikoplaniini R), vanb (Ent. faecium, harvoin Ent. feacalis) peptidoglykaanissa sitoutumiskohdan muutos yleensä oireeton ulostekantajuus kliinisiä infektioita vain 10% noin 100 tapausta vuodessa netilmysiini 4% vankomysiini 0% VRE VRSA ja VISA Mahdollisesti eräät VRE-kannat voivat helpommin aiheuttaa epidemioita VRE:n virulenssi ei poikkea tavallisesta enterokokista yksittäisen potilaan kohdalla suurempi kuolleisuus ja pidentynyt ab-hoitoaika on mahdollista 1996 Japanissa VISA (vanko intermediate Staph. aureus) samoja kantoja myöhemmin sitten USA, Ranska, Hongkong 2002 VRSA (vanko resist. Staph. aureus) USA:ssa VRE-kannan vana-geeni löytyi VRSA-kannasta toisessa tapauksessa löytyi vanb-geeni tulleet kliinisissä infektioissa, joissa MRSA-infektiota hoidettu pitkillä vankomysiinikuurilla 9
10 NDM-1 ja muut karbapenemaasit Gram negat sauvoja (E.coli ja Klebsiella) Tuottaa karbapenemaasia Resistettejä kaikille betalaktaameille Myös kefalosporineille ja karbapenemeille Vain polymyksiini ja tigesykliini tehoavat Eka kanta löytynyt lokakuussa 2011 HUSLAB ssa Clostridium difficile itiöitä muodostava anaserobinen gram + sauva suolistobakteeri osa kannoista tuottaa ripulia aiheuttavia A ja B toksiineja ripuli liittyy edeltävään mikrobilääkehoitoon vähentää suoliston normaaliin bakteerikasvustoon ja johtaa C. difficilen lisääntymisen. toksiinia tuottamaton kanta ei aiheuta tautia aikuisista muutama prosentti on kantajia Clostridium difficile hoito HeSa huhtikuu 2008 lievässä riittää mikrobilääkehoidon lopettaminen. vaikeammin oireilevat ja kuumeilevat hoidetaan metronidatsolilla tai vankomysiinillä riittävä nesteytys tärkeää vakavissa, henkeä uhkaavissa infektioissa voidaan joutua jopa paksusuolen poistoon leikkauksella Clostridium difficile hoito Mikrobiologista diagnostiikkaa Mikrobiologisen diagnostiikan merkitys korostunut näissä vaikeissa infektioissa erityisen resistentit bakteerit hoidon oikea valinta mikrobilääkeherkkyyden mukaan veriviljely ja likvorviljely märkä-, virtsa- ja ulosteviljelyt viljelyiden lisäksi PCR-pohjaiset bakteeridg:t tulossa näille ei vielä ole molekyylibiologisia rutiinidg-metodeja 10
Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotAvohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotAvohoidon antibiootit
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotBakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotAntibioottien käyttö sairaalassa
Antibioottien käyttö sairaalassa Risto Renkonen Haartman instituutti Beetalaktaamit Peruspenisilliinit Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini; vain parentet) Prokaiinipenisilliini (vain parenteraaliseesti)
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotBeetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit
Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotPALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotBakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
LisätiedotElintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys
Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit Merkitys Ruokamyrkytykset Varsinaiset ruokamyrkytykset: toksiinin aiheuttamat Elintarvikeperäiset infektiot Epidemia: > 2 henkilöä sairastunut (Clostridium
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
Lisätiedot12/1/13. Perustietoa mikrobeista. Tavoite. Bakteerien rakenne. Bakteerit. Peptidoglykaanikerros (= mureiinikerros)
Perustietoa mikrobeista Tavoite yleiskäsitys siitä, mitkä bakteerit ovat ihmiselle tärkeitä patogeenejä minkälaisia tauteja nämä bakteerit aiheuttavat mitä bakteereita löytyy avohoidossa tärkeistä infektioista
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotKierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotAjankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
LisätiedotAvoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti
Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotAvoterveydenhuollon antibiootit
Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
LisätiedotInfektio vai kolonisaatio?
Infektio vai kolonisaatio? 44. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 26.-27.3.19 Kaisu Rantakokko-Jalava, Tyks kl. mikrobiologia 2.4.2019 Infektio vai kolonisaatio? Infektio tartunta mikrobin joutuminen
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotMenestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
Lisätiedot