Henkilöstökertomus 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstökertomus 2015"

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2015

2 Sisältö Lukijalle JOHDANTO Johtamisen arvot Henkilöstösopimus osana talouden tasapainottamisohjelmaa Yhteistoiminta Yhteistoimintamenettely HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön määrä Henkilöstörakenne Vaihtuvuus Eläkkeelle siirtyminen Eläkemaksut Henkilöstömenot palvelualueittain Määräaikaisen henkilöstön palkkakustannukset TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Työterveyshuolto Poissaolot Työtapaturmat Työsuojelutoiminta Aktiivisen tuen toimintamalli Viestintä PALVELUPROSESSIEN KEHITTÄMINEN ESIMIESTYÖ JA JOHTAMINEN OSAAMINEN PALKITSEMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET TILASTOJA

3 Lukijalle Kädessäsi on vuoden 2015 henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on myötävaikuttaa henkilöstön, työyhteisöjen ja johtamisen kehittymiseen. Henkilöstökertomuksessa kuvataan erilaisten tunnuslukujen avulla henkilöstörakennetta sekä henkilöstön tilaa. Henkilöstökertomus tuottaa tietoa niin päättäjille kuin kaupungin johdolle, esimiehille sekä henkilöstölle kehittämiskohteiden määrittelyn tueksi. Työpaikan hyvinvointia ja hyviä työtuloksia tuottavat esimiehet ja työntekijät yhdessä kehittämällä työtään yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Johtamista kehitettiin erityisesti osallistumalla ensimmäiseen valtakunnalliseen EKJ-valmennukseen. Tavoitteena on ollut jatkaa asiakaslähtöisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin sekä prosessimaisen toimintatavan juurruttamista käytäntöön. Asiakas- ja henkilöstölähtöisellä johtamisella haetaan yhdessä henkilöstön kanssa laadukkaita kuntapalveluita ja hyväksi havaitut käytänteet tuodaan suoraan mukaan jokapäiväiseen toimintaan. Mukana olleiden esimiesten mukaan EKJ-ohjelma antoi heille paljon hyvää uutta tietotaitoa ja vahvisti positiivista yhteistä näkyä tulevaisuudesta. Yhdessä tekeminen yli palvelualue- ja ammattikuntarajojen on vahvistunut ja käsitys yhteisten asiakkaiden parhaasta on syventynyt. Hyvä johtaminen yhdessä henkilöstön muutosvalmiuden kanssa takaavat kuntalaisille hyvät palvelut, vaikka talouden reunaehdot ovatkin säilyneet tiukkoina. Vuoden 2015 työhyvinvoinnin tunnuslukujen toteumat osoittavat edelleen hyvien tuloksien toteutumista; sairauspoissaolojen määrä sekä työkyvyttömyyden vuoksi ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvat eläkemaksut (varhe-maksut) ovat jatkaneet laskuaan. Aika, jossa elämme, haastaa meitä kaikkia kehittämään työtämme innovatiivisesti sekä luovasti kokeilemaan uusia toimintamalleja. Tarvitsemme kykyä muuttua, kykyä luopua vanhasta ja kykyä ajatella rohkeasti uudella tavalla. Lämpimät kiitokseni kaikille Järvenpään kaupungin työntekijöille loistavasti tehdystä työstä vuonna Päivi Autere henkilöstöjohtaja 3

4 1 JOHDANTO 1.1 Johtamisen arvot Kaupungin johtamisen visio on Linjakas johtajuus - yhteinen sävel. Keskeisenä päämääränä on; Henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Vastuullisuus Se tarkoittaa organisaatiossamme: Tunnemme vastuumme asiakkaistamme, kaupungin kokonaistaloudellisuudesta, työyhteisöstämme, työntekijöistämme ja kukin itsestämme ja että toimintamme on pitkäjänteistä ja johdonmukaista, emme ohjaudu yksittäisten tilanteiden mukaan sekä sitä, että toimintaamme ja päätöksentekoamme ohjaa avoimuus, selkeys ja ymmärrettävyys. Yhteisöllisyys Se tarkoittaa organisaatiossamme: Kaikki tiedämme, mitä teemme ja miksi, yhteiset tavoitteet ohjaavat toimintaamme ja kaikki osallistuvat aktiivisesti työhön yhteiseksi parhaaksi sekä sitä, että meillä on aikaa toisillemme. Oikeudenmukaisuus Se tarkoittaa organisaatiossamme: Toimintaamme ohjaavat johdonmukaiset ja kaikkien tiedossa olevat säännöt ja päätöksemme perustuvat mahdollisimman oikeaan tietoon ja että jokaisella on moikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan. Luovuus Se tarkoittaa organisaatiossamme: Etsimme uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja palvelumme kehittämiseksi, toimimme joustavasti ja sujuvasti sekä olemme rohkeita tekemään uudenlaisia ratkaisuja emmekä pelkää epäonnistumista. 1.2 Henkilöstösopimus osana talouden tasapainottamisohjelmaa Vuonna 2015 toteutettiin edellisen vuoden tapaan talouden tasapainottamisen yhteydessä ja sen osaksi hyväksyttyä henkilöstösopimuksen tavoitteita vuosille Sopimuksessa määritellään ne tavoitteet, keinot ja mittarit, jotka tuottavat toisaalta tuloksellisuutta ja toisaalta vahvistavat henkilöstön työhyvinvointia kaupungin työyhteisöissä. Ne tukevat omalta osaltaan kaupungin talouden tasapainottamista, erityisesti puuttumalla tekemättömän työn kustannuksiin, työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjauksiin. Sopimus sisältääkin yhteensä 1,5 milj. euromääräisen säästötavoitteen. Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy vuoden päättyessä mm. vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyystapauksina sekä varhemaksujen pienentymisenä. Nämä tulokset ovat heijastuneet suoraan kaupungin talouteen. Talouden tasapainottamisohjelman säästötoimenpiteiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen seurattiin tammi lokakuun ajan. Webropol-kysely toteutettiin edellisvuoden tapaan sekä esimiestyön että työyhteisön näkökulmasta. Esimiestyön näkökulmasta kyselyyn vastasi 86 esimiestä ja työyhteisön näkökulmasta 123 työyhteisöä. Vastaajat kokivat, että eniten säästötoimenpiteet olivat vaikuttaneet heikentävästi 4

5 työssä jaksamiseen, työtehtävistä suoriutumiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toisaalta arvioitiin, ettei säästötoimenpiteillä ollut niinkään heikentävää vaikutusta palvelujen laatuun (saatu asiakaspalaute), yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa eikä sitoutumiseen Järvenpään kaupunkiin työnantajana. Kuten edellisvuonnakin lomautus nousi esiin eniten työhyvinvointiin ja toimintaan vaikuttavana taloudentasapainottamistoimenpiteenä. Lomautusprosessi työllisti esimiehiä ja vei aikaa niin esimiesten kuin työtekijöidenkin perustehtävältä. Vastaajat kokivat myös, että säästötoimenpiteet jakautuivat epätasaisesti organisaatiossa. Säästötoimenpiteillä koettiin olevan myös positiivisia vaikutuksia. Työyhteisössä tsempattiin työkavereita ja oman työyhteisön merkitys kasvoi. Kehittämistyö on lisännyt vaikuttamismahdollisuuksia. Kyselyjen tuloksia ja tarvittavia toimenpiteitä käytiin läpi yhteistoiminnan eri rakenteissa. Tämä lisäsi yhteistä keskustelua työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. 1.3 Yhteistoiminta Kaupunkitason yhteistoimintaeliminä toimivat yhteistyötoimikunta ja suppea yhteistoimintaelin eli pikku YT. Varsinainen yhteistoiminta tapahtuu palvelu- ja avainalueilla, työyksiköissä arkipäivän tilanteissa. Avainalueiden asiakkuusjohtajat johtotiimeineen ovat järjestäneet yhteistoiminnan teemakokouksia, joissa on käsitelty yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita. Teemakokouksia järjestettiin vuonna 2015 yhteensä 22 kertaa. Esimiesten ja työyhteisöjen työyhteisötasoisen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan tukena on toiminut yhteistoimintatiimi. Vuonna 2015 yhteistoiminnan kehittämisen keskeisinä painopisteinä olivat yhteistoimintasopimuksen tarkastaminen, yhteistoimintakoulutuksien järjestäminen, yhteistyötoimikunnan toiminnan kehittäminen sekä muiden rakenteiden arviointi ja kehittäminen. Henkilöstöjärjestöjen, työsuojelun ja työnantajan edustajat kokoontuivat pääsääntöisesti kuukauden välein pikku YT:ssä. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Yhteistoiminnassa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita: työaikaohjeet, talouden tasapainottamisohjelman säästötoimenpiteiden vaikutukset henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen, henkilöstökertomus, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, sisäilmaongelmien ratkaisuprosessi, talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen, Keski-Uudenmaan kaupungin yhdistymisselvitys, kaupungin työllisyystilanne, yhteistoiminnan kehittäminen, työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, KuntaPro-selvitys, ETA-esimiehen toimiva arki -hanke, palkitseminen henkilöstöresurssin käytön tehostamisesta, kaupungin palveluverkkosuunnitelma. 1.4 Yhteistoimintamenettely Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut henkilöstösäästöjen täsmentämiseksi vuodelle Lisäksi päätettiin neuvotella jo edellisenä vuonna alustavasti päätettyjen lomautuksille asetettujen euromääräisten säästötavoitteiden vaihtoehdoista sekä kiinteistöpalveluselvityksen henkilöstövaikutuksista. Yhteistoimintamenettely käynnistyi henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa ja ne päättyivät Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ja 259 lomauttaa henkilöstön vuonna vrk:ksi ja perusopetuksen henkilöstön 5 vrk:ksi. Lomautusten ulkopuolelle rajattiin mm. ympärivuorokautisen hoivan, lastensuojelun ja 5

6 avovastaanoton henkilökuntaa sekä terveyskeskuslääkärit ja lisäksi lain ja virka- ja työehtosopimusten lomautuksilta suojaamat työntekijät. Syksyllä 2015 henkilöstöjärjestöjen kanssa käytiin yhteistoimintamenettely talouden tasapainottamisohjelman henkilöstövaikutuksista. Yhteistoimintamenettelyssä todettiin, että ne muutokset, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan, voidaan toteuttaa pääasiassa luonnollista poistumaa ja tehtäväjärjestelyjä hyödyntäen. Tähän perustuen vuonna 2016 ei toteuteta lomautuksia. 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstömäärällä tarkoitetaan vuoden lopussa olleiden palvelussuhteiden määrää. Henkilöstömäärässä ovat mukana myös ne viranhaltijat / työntekijät, jotka eivät ole aktiivityössä, mutta heidän palvelussuhteensa on voimassa. Järvenpään kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 2315, joista vakinaisia oli 1789, määräaikaisia 513 ja työllistettyjä 13 henkilöä. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% edellisvuodesta Vakinaiset ,1 % Määräaikaiset ,7 % - josta työllistettyjä ,0 % Yhteensä ,0 % Vuoden 2015 aikana työllistettiin yhteensä 37 henkilöä keskimäärin noin 6 kk:n työsuhteisiin. Henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 71 henkilöllä eli 3 %. Kokonaishenkilöstömäärässä ovat mukana myös raportointipäivänä Resinan henkilöstö, Järvenpään Vesi, Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteinen perheoikeudellinen yksikkö sekä Keski- Uudenmaan sosiaalipäivystys. Määräaikaista henkilöstöä vuoden lopussa oli 526 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 14 henkilöllä eli 2,6 %. Koko henkilöstöstä määräaikaisia oli 22,7 %. Vuonna 2014 määräaikaisten osuus oli 22,6 % ja vuonna 2013 vastaava luku oli 23,6 %. 6

7 Henkilöstön määrä palvelualueittain Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Muutos% koko henkilöstö Konsernipalvelut ,7 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,1 % Lapset ja nuoret ,0 % Sivistys- ja vapaa-aika ,3 % Tekninen palvelukeskus ,2 % Kaupunkikehitys ,3 % Järvenpään Vesi ,0 % edellä oleviin sisältyen: Kuuma Resina Perheoikeudellinen yksikkö Sosiaalipäivystys Järvenpään Opiston tuntiopettajat Yhteensä ,0 % Taulukko kuvaa henkilöstön määrää vuoden viimeisenä päivänä palvelualueittain /toimintakokonaisuuksittain sekä prosentuaalista muutosta tilanteeseen. Henkilöstön määrän muutos Henkilöstön määrää ohjattiin rekrytointilupamenettelyn avulla. Rekrytointilupien myöntäminen perustuu kaupunginhallituksen vuoden 2015 henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien hyväksynnän yhteydessä päättämiin henkilötyövuosien määrään. 7

8 Henkilöstömäärän kehitys suhteessa asukaslukuun (henkilöstöä/1000 asukasta) Vuoden 2015 lopussa henkilöstöä oli tuhatta asukasta kohden 56,6 henkilöä. Vuonna 2014 vastaava luku oli 59,1 henkilöä. Henkilöstömäärän kehityksessä merkittäviä poikkeamia ovat olleet vuodet 2004 ja 2009, jolloin on toteutettu toimintojen ulkoistamisia ja toiminnan tehostamista ja sitä kautta saavutettu merkittäviä henkilöstöresurssin säästöjä. Henkilöstön työpanos henkilötyövuosina Vuoden 2015 henkilötyövuosien määrä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien hyväksynnän yhteydessä Henkilötyövuosien toteumaa (työpanosta) seurataan ja sen toteumaa raportoidaan kuukausittain. Mikäli kuukausiseuranta osoittaa htv-toteutuman ylittävän tavoitetason, on palvelualueilla ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Vuoden 2015 henkilötyövuosien tavoitteeksi asetettiin 1928,5 henkilötyövuotta. Palvelualue toteuma Konsernipalvelut 86,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 406,2 Lapset ja nuoret 841,7 Sivistys- ja vapaa-aika 195,8 Tekninen palvelukeskus 101,1 Kaupunkikehitys 53,6 Järvenpään Vesi 12,5 Yhteensä 1697,1 8

9 Työpanos henkilötyövuosina sisältää kaikkien työntekijöiden tehollisen eli todellisten tehtyjen työpäivien työajan kalenterivuoden ajalta. Työpanokseen ei lasketa mukaan yli-/lisätöitä. Työpanoksen laskenta muuttui vuoden 2015 alusta johtuen raportointijärjestelmän vaihtumisesta Pegasoksesta Populukseen. Työpanoksesta on vähennetty kaikki poissaolot mukaan lukien vuosilomat ja koulutus, millä on ollut oma vaikutuksensa työpanoksen vähenemiseen (vuonna 2015 työpanos oli 1931,4). Aiemmin vuonna 2014 vuosiloma ja koulutus olivat mukana työpanoksessa. 2.2 Henkilöstörakenne Sukupuolijakauma Kaupungin henkilöstöstä naisia oli 1964 eli 84,8 % ja miehiä 351 eli 15,2 % ollen lähes sama kuin vuonna Vuonna 2013 naisia oli 83,0 % ja miehiä 17,0 %. Vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 85,7 % ja miesten 14,3 % (vuonna 2014: 85,4 % ja 14,6 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 81,3 % ja miehiä 18,7 % (vuonna 2014: 82,2 % ja 17,8 %). Keski-ikä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli 45,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli 38,0 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 43,7 vuotta. Vakinaisen henkilöstön iän kehitystä kuvaa seuraava taulukko: Vuosi miehet naiset yhteensä ,4 46,7 46, ,2 46,5 46, ,5 46,3 46, ,3 46,0 46, ,1 45,8 45, ,7 45,3 45,4 Palvelualueittain/toimintakokonaisuuksittain vakinaisen henkilöstön keski-ikä Konsernipalvelut 50,4 vuotta 49,2 vuotta Sosiaali- ja terveyspalvelut 44,9 44,7 Lapset ja nuoret 45,2 44,7 Sivistys- ja vapaa-aika 45,9 46,1 Tekninen palvelukeskus 47,9 48,1 Kaupunkikehitys 49,2 49,1 Järvenpään Vesi 45,1 46,7 9

10 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina lukumäärä %-osuus alle 30 v ,7 % v ,5 % v ,3 % v ,0 % v ,4 % yli 65 v. 2 0,1 % ,0 % Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä alle 40-vuotiaita oli 576 henkilöä eli 32,2 %, kun se edellisvuonna oli 29,9 %. Yli 50-vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli 707 eli 39,5 %. Yli 60- vuotiaita oli 171, määrä väheni 12 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauman kehitys vuosina

11 2.3 Vaihtuvuus Palvelualue Alkaneet palvelujaksot Vaihtuvuus % Päättyneet palvelujaksot Vaihtuvuus % Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapset ja nuoret Sivistys ja vapaa-aika Tekninen palvelukeskus Kaupunkikehitys Järvenpään Vesi ,9 % 7,4 % 6,1 % 1,7 % 5,8 % 4,9 % 6,3 % ,9 % 7,6 % 6,9 % 6,3 % 6,7 % 3,3 % 0,0 % Yhteensä 104 5,8 % 126 7,0 % Yllä olevassa taulukossa on kuvattu vakinaisen henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentteja palvelualueittain/toimintakokonaisuuksittain. Vuonna 2015 vakinaisia palvelussuhteita solmittiin 104 vaihtuvuusprosentin ollessa 5,8 ja palvelussuhteita päättyi 126 (vaihtuvuusprosentti 7,0). Vuonna 2014 tulovaihtuvuusprosentti oli 5,4 ja lähtövaihtuvuusprosentti 13,2. Päättyneisiin palvelussuhteisiin sisältyy myös eläkkeelle jääneet ja kuolleet henkilöt. Vaihtuvuusprosentti on laskettu KT Kuntatyönantajan Henkilöstövoimavarojen arviointi -raportin suosituksen mukaisesti. Suosituksen mukaisesti vaihtuvuus lasketaan alkaneiden ja päättyneiden palvelujaksojen vaihtuvuusprosentteina. Lähtökyselyt Kaupungin palveluksesta poislähtevien henkilöiden mielipiteitä Järvenpään kaupungista työnantajana kartoitetaan jatkuvasti lähtökyselyjen avulla. Työntekijöiltä tiedustellaan lähtökyselylomakkeessa, miten tyytyväisiä he ovat olleet työtehtäviin, työyhteisöön, kehittymismahdollisuuksiin sekä palkkaukseen. Lähtökyselyn täytti 52 henkilöä. Edellisvuonna kyselyyn vastasi 68 henkilöä. 11

12 Poislähteneistä työntekijöistä suurin osa oli työskennellyt kaupungilla 1 5 vuotta. vaihtoivat eniten vuotiaat. Työpaikkaa Yllä olevassa kuvassa on kuvattu palvelussuhteen päättymisen syitä. Yleisimpiä lähtöön vaikuttavia neutraaleja syitä olivat työn määräaikaisuus, henkilökohtaiset syyt, uudet haasteet tai työuralla kehittyminen. Negatiivisia tekijöitä, jotka vaikuttivat kaupungilta poislähtemiseen, olivat muun muassa huonontunut työilmapiiri ja joissakin tapauksissa epäselvät tehtäväkuvat. Myös lisääntynyt työmäärä ja kuormittuminen vaikuttivat työssä jaksamiseen. Työntekijät toivoivat, että työyhteisöä koskevista muutoksista tulisi tuli tiedottaa ajantasaisesti ja avoimesti sekä työntekijöitä tulisi kohdella tasa-arvoisesti. Työntekijän ja esimiehen väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen tulisi panostaa ja lisäksi toivottiin keskustelevampaa ilmapiiriä ja vaikuttamisen mahdollisuutta. Useat vastaajista antoivat kuitenkin positiivista palautetta onnistuneesta esimiestyöstä ja hyvästä työyhteisöilmapiiristä. 12

13 Yllä olevassa kuvassa on kaupungin palveluksesta poislähteneiden henkilöiden mielipiteitä työyhteisöön liittyvistä asioista. (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Rekrytointi ja sijaisvälitys Vuodelle 2015 kohdistui tuotannollisia ja taloudellisia henkilöstön asemaan vaikuttavia toimenpiteitä kuten lomautuksia. Tämän vuoksi rekrytointilupakäytäntöä tiukennettiin edelleen koko vuoden ajan siten, että lupaa tuli hakea kaikkiin yli 2 kuukauden mittaisiin palvelussuhteisiin. Tämän tiukennuksen perusteena oli työnantajan työntarjoamisvelvollisuus irtisanomisuhan alla olleille henkilöille ja niille lomautetuille henkilöille, jotka ilmoittivat olevansa kiinnostuneita tekemään sijaisuuksia muualla organisaatiossa oman lomautuksensa aikana. Rekrytointilupia ovat myöntäneet palvelualuejohtajat, yrityspalvelujohtaja ja talous- ja hallintojohtaja. Rekrytointilupia myönnettiin vuoden aikana yhteensä 526 kpl (v kpl, v kpl), joista 257 johti ulkoiseen rekrytointiin (v , v ). Rekrytointiluvista 54 % myönnettiin Lasten ja nuorten palvelualueelle, Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueelle 29 % sekä loput 17 % Sivistys- ja vapaa-ajan palvelualueelle, Tekniseen palvelukeskukseen, Konsernipalveluihin ja Kaupunkikehitykseen. Vuoden aikana haetuimmat tehtävät olivat tietojärjestelmäasiantuntija (93 hakijaa), toimistosihteeri (86), koulusihteeri (80), opasvalvoja (73), koulukuraattori (71), ja erityissosiaaliohjaaja (66). Hakijoita rekrytointia kohden oli keskimäärin 16,5 henkilöä (v ,6). Vuoden aikana eniten hakijoita oli lastenhoitajan ja koulusihteerin tehtäviin. Vähiten hakijoita oli muun muassa hammaslääkärin, terveyskeskuslääkärin, erityislastentarhanopettajan ja sosiaalityöntekijän tehtäviin. Kaikkiin avoimiin työpaikkoihin haetaan sähköisen rekrytointijärjestelmän Lauran kautta. Avoimet tehtävät ilmoitetaan haettavaksi kaupungin ilmoitustaululla, Järvenpään kaupungin ja työvoimahallinnon internetsivuilla, Nuotit-henkilöstötiedotteessa sekä kaupungin intranetissä Janetissa. Lisäksi kaupungin avoimien työpaikkojen näkyvyyden lisäämiseksi käytetään tapauskohtaisesti muita ilmoittelukeinoja, kuten maksullisia lehti-ilmoituksia, Facebook-ilmoittelua liitettynä maksulliseen näkyvyyteen, LinkedIn-kontaktointia, yliopistojen urasivuja ja maksullisia ilmoittelukanavia kuten 13

14 Rekrytointi-ilmoittelua on siirretty vuoden 2015 aikana voimakkaammin printtimediasta sosiaaliseen mediaan. Facebook- tai Twitter-mainoskulut ovat huomattavasti perinteisiä lehtiilmoituksia edullisempia ja saavuttavat potentiaalista työnhakijaa. Työpaikkailmoittelua tukemaan aloitettiin loppuvuodesta rekrytointivideoiden laadinta, jotka valmistuvat maaliskuun 2016 aikana. Rekrytointivideoita hyödynnetään jatkossa työpaikkailmoitusten ja sosiaalisen median rekrytointi-ilmoittelussa. Kaupungin työnantajakuvaa saadaan kehitettyä nuorekkaammaksi, samalla kun kustannuksia saadaan laskettua. Sähköisessä työnhakulomakkeessa hakijalta kysytään, mistä hän on kuullut haettavasta työpaikasta ensimmäisen kerran. Lähes kaikki hakijat vastasivat kysymykseen. Järvenpään työpaikoista hakijat saivat tietää seuraavista ilmoittelukanavista: työvoimahallinnon internetsivuilta (www.te-palvelut.fi) 55 % Järvenpään nettisivuilta 22 % ystävältä/kollegalta 11 % muuta kautta 8 % lehti-ilmoituksesta 1 % Kuntarekry.fi:stä 2 % Facebookista 1 % Muuta kautta -kirjauksissa oli mainittu, että hakija oli saanut tietää työpaikasta muun muassa esimieheltä, vinkkauksen kautta tai TE-toimiston työntekijältä. Järvenpään kaupungille haki kesätöihin kaikkiaan 866 nuorta, joista eri työyhteisöihin palkattiin 117 nuorta. Nuoria työllistettiin kuukauden työsuhteeseen mm. päiväkoteihin, koti- ja laitoshoitoon, nuoriso- ja liikuntapalveluihin, kirjastoon ja viherpalveluihin. Lisäksi kaupunki maksoi yrityksille kesätyöllistämistukea 35 nuoren työllistämiseksi. Kaupungin kesätyöllistämistuella 15 yritystä palkkasi nuoria kesätöihin. Vuonna 2015 oppisopimussuhteessa kaupungilla työskenteli kaiken kaikkiaan 39 työntekijää, uusia oppisopimuksia solmittiin 21. Rekrytointikysely uusille työntekijöille Kaupunki on aloittanut systemaattiset kyselyt uusille työntekijöille rekrytointia ja perehdytystä koskien. Kysely toteutetaan, kun työntekijä on ollut töissä noin 3 4 kuukautta. Vuonna 2015 kysely lähetettiin noin sadalle henkilölle ja vastaukset saatiin 23 henkilöltä. Vastaajia oli kaikilta palvelualueilta ja toimintayksiköistä. Uusien työntekijöiden mielestä rekrytointiprosessi työpaikkailmoituksineen, haastatteluineen ja tiedoksiantoineen vahvistivat tai ainakin pitivät neutraalina työnantajakuvaa. Avoimia kommentteja varsin hyvin edustava palaute on Ainut miinus mitä mieleen tuli oli se että päätös valinnasta kesti huomattavan kauan. Vastaajat kokivat, että heidät otettiin ystävällisesti vastaan työyhteisössä, mutta perehdyttämiseen toivottiin panostamista. Vastauksista on tulkittavissa, että perehdyttämiseen ja erityisesti sen suunnitteluun on varattava lisää aikaa. Sanallista palautetta kuvastaa hyvin: Perehdyttäminen tuntui välillä sekavalta. Osaltaan muutokset aiheuttivat epävarmuutta myös perehdytyksessä. Vakihenkilöstökin oli epätietoisia asioista. Omalla kohdalla auttoi pitkä työkokemus, itsenäisesti asioiden selvittäminen eri tietolähteitä hyödyntäen sekä lähin kollega, joka oli aika hyvin perillä asioista. 14

15 Keskiarvo Minut otettiin En saanut ystävällistä vastaanottoa työyhteisössä ystävällisesti vastaan työyhteisössä 4,39 Minulle jäi epäselväksi osa työyhteisön työkäytänteistä Tiesin olennaiset työkäytänteet perehdytyksen jälkeen 3,04 Yhteensä ,72 Taulukko: vastaajien kokemus perehdytysvaiheesta Järvenpään kaupungilla Rekrytointiyksikkö Resinan sijaisvälitysten määrä lisääntyi vuoden aikana lähes tuhannella ollen yhteensä välitystä. Resinan täyttöaste oli 90 %. Pitkäaikaista varahenkilöstöä on kaupungissa lisätty Sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella yhteensä yhdeksään. Varhaiskasvatuspalveluissa on yhteensä neljä pitkäaikaista sijaista. Lyhyitä sijaisuuksia hoitavia rekisterissä on noin työntekijää välitystä välitystä välitystä Resina hoitaa sijaisvälityksen kaupungin rekrytoinnin tukitoimet ja kehittää sähköistä rekrytointijärjestelmää ja koko rekrytointiprosessia esimiesten tukena. Resinan rooli uusien työntekijöiden aloittaessa on kehittämistyön päättyessä keväällä 2016 olla laajemmin esimiesten tukena rutiininomaisten järjestelmätunnusten hakemisessa. Resinan tehtäviin on lisäksi kuulunut henkilöstökoulutusten järjestelyistä huolehtiminen ja henkilökohtaisten sijaisavustajien välittäminen. 2.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2015 eläkkeelle (kaikki eläkelajit, KuEL ja VaEL) siirtyi 75 henkilöä (keski-ikä 61,6 vuotta), vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,8 vuotta. Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä ja keskiikä eläkelajeittain aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan 15

16 perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. lähde: Keva lähde: Keva 2.5 Eläkemaksut Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu ,5 Eläkemenoperusteinen maksu (ei lasketa) Keskimäärin kunnissa varhaiseläkemenoperusteinen maksu on noin 1 %. Järvenpäässä varhemaksun osuus palkkakustannuksista oli 0,5 %. Varhemaksun lasku on merkittävä edellisiin vuosiin nähden, tulos on saatu aikaiseksi määrätietoisella ja tavoitteellisella työhyvinvoinnin johtamiseen keskittyvällä työllä ja menetelmillä. Työkykyrahaston kautta on voitu sijoittaa ennenaikaisen eläköitymisuhan alla olevia henkilöitä uuteen kunkin henkilön työkykyä paremmin tukevaan työtehtävään. Vuoden 2015 varhe-maksut Kevan ilmoituksen mukaan tulevat olemaan euroa. Laskua vertailulukuun vuodelta 2013 ( e) on euroa, 59 %. Nettosäästö vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014 on kasvanut 8,2 %, kun summasta on vähennetty työkykyrahastosta maksetut palkat euroa vuonna

17 2.6 Henkilöstömenot palvelualueittain Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapset ja nuoret Sivistys- ja vapaa-aika Tekninen palvelukeskus Kaupunkikehitys Järvenpään Vesi Lomapalkkavelan oikaisu Yhteensä Työllistämistuki Yhteensä Henkilöstömenot vuonna 2015 olivat noin 98,2 milj. euroa ja palkkakustannukset olivat 75,5 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenivät edellisvuodesta 3 %. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli 40,5 %. Kunta-alan palkkoja korotettiin vuoden 2015 aikana sopimuskohtaisilla korotuksilla, joiden kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,4 %. Vuosiloma-ajan palkkoja maksettiin yhteensä 5,9 milj. euroa eli 2610 euroa/työntekijä. 2.7 Määräaikaisen henkilöstön palkkakustannukset Tilapäinen henkilöstö, kuukausipalkkaiset Tilapäinen henkilöstö, tuntipalkkaiset Sijaishenkilöstö Työllistämispalkat Muu työvoima Yhteensä Määräaikaisen henkilöstön palkkakustannukset ilman sivukuluja olivat 7,9 milj. euroa. Määräaikaisen henkilöstön kustannukset eivät ole suoraan verrannollisia vuoden 2014 tilanteeseen, sillä määräaikaisen henkilöstön kirjauskäytäntöä on tarkennettu palkanlaskentajärjestelmän muuttuessa vuonna 2015 Pegasoksesta Populukseen. Aiemmin vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön tilikohdalle kirjattiin myös vakinaisen henkilöstön sijaisten palkkakustannukset, kun vuoden 2015 alusta kustannukset on kohdennettu tilapäis- ja sijaishenkilöstöön. 17

18 3 TYÖHYVINVOINTI 3.1 Työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Vuonna 2014 esimiehistä kootun pilottiryhmän "Voimaantuminen esimiehenä ja voimaannuttava esimiestyö" kokoontumiset jatkuivat vuonna 2015 puolella. Pilottiryhmään osallistui 10 esimiestä ja jatkotapaamisiin 8 esimiestä. Pilottiryhmään osallistujilta saadun palautteen mukaan ryhmä oli kokonaisuudessaan onnistunut ja vastasi hyvin osallistujien tarpeeseen. Palautekyselyssä ryhmälle annettu kokonaisarvosana oli 9-. Palautteen perusteella syksyllä 2015 käynnistettiin toinen vastaavanlainen ryhmä. Tapaamiset jatkuvat kevään 2016 aikana. Ryhmiin kutsuttiin työterveyshuollon toimesta ns. työhyvinvointitapaamiseen työpaikkaselvitykseen osallistuneita tai muuten työyhteisön asioissa työterveyshuoltoon yhteyksissä olleita esimiehiä. Ryhmän tarkoituksena oli tarjota esimiehille foorumi vertaistuelliseen kokemusten jakamiseen sekä esimiestyön ja esimiehen hyvinvointiin liittyvien teemojen tarkasteluun. Toiminta perustui yhteistoiminnalliseen osallistujien voimavarojen ja asiantuntemuksen näkyväksi tuomiseen. Järvenpään kaupungin henkilöstösopimus tuloksellisuudesta ja hyvinvoinnista vuosille painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa sairauspoissaolopäivien määrä on suuri. Pilottiryhmästä saatujen hyvien kokemusten perusteella vuonna 2015 perustettiin toinen ryhmä Ariel, joka aloitti helmikuussa. Tämänkin ryhmän tavoitteeksi asetettiin sairauspoissaolojen vähentäminen, ennenaikaisen eläköitymisen estäminen ja yksilötasolla koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Ryhmä (13 henkilöä) valittiin yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ko. työyksikön palvelupäällikön kanssa. Valintakriteerinä oli runsaat sairauspoissaolot ja / tai muu uhka työkyvyn menettämiselle. Työskentely käynnistyi valittujen henkilöiden motivoivalla alkuhaastattelulla ja terveystarkastuksella, jonka toteuttivat työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Ohjaustunnit koostuivat liikuntalajikokeiluista, luennoista (aiheina mm. ravinto ja liikunta) sekä mielen hyvinvointia tukevista harjoitteista. Ryhmä on ollut myös osa laajempaa Aikaa sinulle -hanketta. Ohjaustunnit toteutettiin työfysioterapeutin, työterveyspsykologin ja liikunnanohjaajan vetäminä. Tapaamiset jatkuvat vielä keväällä Alustavien tulosten mukaan osallistujat ovat olleet erittäin sitoutuneita ryhmän toimintaan ja liikuntaan. Vuonna 2015 työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu pitivät kolme työhyvinvointikorttikoulutusta työsuojelupareille, joihin osallistui yhteensä 45 henkilöä. Koko päivän kestävässä työhyvinvointikorttikoulutuksessa tarkastellaan työhyvinvoinnin näkökulmia, työhyvinvointia johtamisessa, työyhteisön toimintaa sekä terveyttä ja työkykyä. Jokaisella vähintään 6 kk kaupungin palvelussuhteessa olevalla työntekijällä oli mahdollisuus lunastaa Järvenpään uimahallilta alennettu kertalippu. Kuntosalilippuja lunastettiin 1295 kpl, uintilippuja 4280 ja uinti + kuntosalilippuja 180 eli yhteensä 5755 lippua. Kaiken kaikkiaan lippuja lunastettiin 1414 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Syksyn 2015 työhyvinvointiviikko toteutettiin perinteiseen tapaan viikolla 36. Työhyvinvointiviikon ohjelma oli edellisvuosien tapaan liikuntapainotteinen, mutta henkilöstölle tarjottiin viikon aikana myös mahdollisuus osallistua erilaisiin Taidemuseon tapahtumiin. Viikko alkoi terveysluennolla ja Askel-kisan käynnistyksellä. Valtakunnalliseen Askel-kisaan osallistui Järvenpäästä useita joukkueita. Työsuojeluvaltuutetut järjestivät toimistollaan avoimet ovet jo toista kertaa. Yhteisiin viikon tapahtumiin osallistui tapahtumasta riippuen 3 50 henkilöä. Perinteiseen sählyturnaukseen osallistui viisi joukkuetta. Viikon päätteeksi henkilöstöllä oli mahdollisuus uimahallilla 18

19 maksuttomaan uintiin ja kuntosalin käyttöön. Tätä mahdollisuutta hyödynsi kolmisen kymmentä kaupungin työntekijää. Vuonna 2015 liikuntapalvelut järjesti kohdennettuina ryhminä Kohennusta keuhkoille ja kunnolle sekä Diabetes-kuntosaliryhmät. Ne järjestettiin sekä kevät- että syyslukukaudella. Henkilöstön virkistystoimintaa tuettiin tarjoamalla mahdollisuutta osallistua alennettuun hintaan kaupungin järjestämiin kulttuuritilaisuuksiin ja Kunnan Kinon esityksiin. Talouden tasapainottamisohjelman säästötoimenpiteiden takia henkilöstöjuhlaa eikä työhyvinvointikursseja järjestetty vuonna Myöskään edellisvuosina tarjottuun henkilöstöetuuteen (älyseteli) ei ollut mahdollisuutta. 3.2 Työterveyshuolto Vuoden 2015 aikana työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat pääsääntöisesti saavutettu. Ikäryhmätarkastuksiin kutsuttiin 42- ja 52-vuotiaat kaupungin työntekijät. Lähes kaikki kutsutut osallistuivat näihin tarkastuksiin. Työkykyä ylläpitävä toiminta on pysynyt edellisvuoden tasolla, tosin työterveyslääkärillä käynnit ovat jonkin verran lisääntyneet. Sairaanhoitokäyntien määrä on edelleen laskenut edellisiin vuosiin verrattuna kaikkien työterveyshuollon työntekijöiden osalta. Vuonna 2014 aloitettu pilottihanke työntekijöiden työkyvyn parantamiseksi sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi jatkui myös vuonna 2015, jolloin aloitti uusi ryhmä. Työterveyshuollosta ryhmää on ollut vetämässä työfysioterapeutti. Työterveyshoitaja ja työterveyspsykologi ovat myös osallistuneet ryhmän toimintaan. Tätä toimintaa seuraa ja arvio ohjausryhmä, johon kuuluvat ryhmän vetäjien lisäksi työhyvinvointipäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja esimies. Yksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sovituista työterveyshuoltotoiminnan painopisteistä oli esimiestyön tukeminen. Voimaantuminen esimiehenä ja voimaannuttava esimiestyö -pilottiryhmästä saatiin osallistujilta hyvää palautetta ja toinen vastaava ryhmä perustettiin syksyllä Ryhmää vetää työterveyshuollosta työterveyspsykologi. Työterveyshuollon edustaja on osallistunut muun muassa yhteistyötoimikunnan ja työhyvinvointityöryhmän kokouksiin. Työterveyshuollon edustaja on ollut mukana kehittämässä toimintamallia sisäilmasto- ja työympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Erikoislääkärikonsultaatiot (ortopedi ja ihotautilääkäri) on ostettu Lääkärikeskus Aavasta, korvalääkäri konsultaatiot Lääkärikeskus Ainosta ja psykiatrikonsultaatiot Beneprax Oy:ltä. Työterveyspsykologin palvelut on hankittu ostopalveluna, palveluntuottajana jatkaa Psykologipalvelut JS (Jari Suviola). Työterveyshuollosta puuttuu edelleen työterveyshuollon erikoislääkäri. Kyseinen virka on hoidettu sijaisjärjestelyin. 19

20 Alla olevassa taulukossa on kuvattu työterveyshuollon toimintaa numeroina. Terveystarkastukset ja työkykyä ylläpit. toiminta työterveyslääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti psykologi erikoislääkäri Työpaikkaselvitykset Asiakaskäynnit ja ohjaukset tunteina ,5 344,5 202,5 40,0 87,0 335,5 231,0 45,5 106,0 344,0 211,0 42,0 125,0 599,0 224,0 48,0 127,0 454,0 235,0 56,0 Sairaanhoito työterveyslääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti psykologi erikoislääkäri Yhteensä ,5 699,0 703,0 996,0 872,0 Lähde: Kelan korvaushakemus ja Pegasos, käyntien selaus Erikoislääkärikäynnit ovat Järvenpään Lääkärikeskukseen lähetettyjä ortopedi-, psykiatri- ihotautija korvalääkärikäyntejä. 20

21 3.3 Poissaolot Henkilöstön poissaolot, vrk Sairaus- Poissaolon syy poissaolo% Sairausloma ,9 - Konsernipalvelut ,7 - Sosiaali- ja terveyspalvelut ,2 - Lapset ja nuoret ,1 - Sivistys- ja vapaa-aika ,1 - Tekninen palvelukeskus ,2 - Kaupunkikehitys ,7 - Järvenpään Vesi ,9 Tapaturma Perhevapaat Vuosiloma Lomautus Lakko Muut kirjatut poissaolot Poissaolot yhteensä Poissaolot vrk/hlö sekä poissaolo% - Konsernipalvelut 82,6 104,5 100,0 2,1 - Sosiaali- ja terveyspalvelut 82,5 85,0 86,3 3,5 - Lapset ja nuoret 71,3 74,6 78,0 2,3 - Sivistys- ja vapaa-aika 37,4 41,7 44,8 1,7 - Tekninen palvelukeskus 80,1 94,5 98,0 3,3 - Kaupunkikehitys 78,8 75,6 69,3 3,0 - Järvenpään Vesi 63,5 57,8 65,4 3,1 Poissaolot vrk/hlö, koko henkilöstö 71,4 76,0 77,4 2,4 Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2015 yhteensä kalenteripäivää. Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 2458 päivää eli 8 %. Vuonna 2015 sairauspoissaoloprosentti oli 3,9. Sairauspoissaolojen määrä oli työntekijää kohden 12,4 kun se edellisvuonna oli 12,9. Samoin on laskenut sairauspoissaolojen prosenttiosuus kaikista poissaoloista 16 prosenttiin (vuonna 2013 prosenttiosuus oli 17 %). Yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat ja hengitystieinfektiot. Kaikkien poissaolojen palkkakustannukset sivukuluineen olivat 11,7 milj. euroa, joista sairauslomien palkkakustannusten osuus oli 1,9 milj. euroa. Summasta on vähennetty jo sairausvakuutuskorvaukset ( euroa). 21

22 Henkilöstöä on kannustettu pitämään palkattomia harkinnanvaraisia työlomia tai virkavapaita aina, kun se työjärjestelyjen perusteella on mahdollista. Kannustevapaan pitämiseksi työntekijä voi hakea harkinnanvaraista palkatonta työlomaa ja virkavapaata enintään kolme viikkoa siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu työlomaan tai virkavapaaseen. Palkattomia virka- ja työlomia pidettiin yhteensä euron edestä. Sairauspoissaolojen kehitys kalenteripäiviä / työntekijä (jakajana käytetty vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärää) vuosi pv / työntekijä 15,0 15,0 14,5 14,3 12,9 12,4 Sairauspoissaolot palvelualueittain/toimintakokonaisuuksittain (pv/työntekijä) Konsernipalvelut 14,6 18,8 12,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 16,5 14,2 14,2 Lapset ja nuoret 12,6 12,3 12,2 Sivistys- ja vapaa-aika 6,7 5,9 5,7 Tekninen palvelukeskus 22,1 19,8 23,7 Kaupunkikehitys 12,8 10,8 8,9 Järvenpään Vesi 12,9 9,4 8,6 Sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes kaikilla palvelualueilla ja myös palvelualueiden väliset erot ovat pienentyneet edellisvuoteen verrattuna. Omalta osaltaan tähän on vaikuttanut käytäntö, jossa esimies voi myöntää 5 vrk sairauslomaa. Sairauspoissaolot pituuden mukaan 22

23 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaan on aloittanut: vuosi määrä Vuorotteluvapaan pituus vaihteli 90 päivästä 359 päivään. Vuorotteluvapaan sijaisiksi palkattiin työttömänä olleita henkilöitä. 3.4 Työtapaturmat Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Vahinkoja Sairauspäiviä Sairauspäivät/vahinko Maksetut korvaukset e e e e e e Vuonna 2015 vakuutusosakeyhtiö Pohjola korvasi työtapaturmia yhteensä 158 kpl, joista sairauspäiviä kertyi 454 vrk. Työmatkatapaturmia sattui 42, joista kertyi sairauspäiviä 488 vrk. lähde: Pohjolan tapaturmatilastot Työtapaturmat luokitellaan (ESAW-menetelmä) kahdeksan eri muuttujan avulla (työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu ja vahingoittunut ruumiin osa). Työtapaturmien muuttujien tarkastelua käytetään hyväksi, kun tapaturmia tutkitaan. Luokittelun tavoitteena on tapaturmien torjuntatyön tehostaminen ja kohdistaminen ongelma-alueille. Yleisin tapaturmaan johtanut poikkeama oli henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen tai liukastuminen. Toiseksi yleisin oli henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (nostaessa, työntäessä, vääntäessä, horjahtaessa). Tosin näiden määrä on laskenut vuodesta Selvästi yleisin vahingoittumistapa samana ajanjaksona oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten eli käytännössä yleensä putoaminen tai kaatuminen. Eniten sattui sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Vahingot kohdistuivat eniten jalkoihin, sormiin sekä selkään. 3.5 Työsuojelutoiminta Järvenpään kaupungissa yhteistyötoimikunta toimii myös koko kaupungin työsuojelutoimikuntana. Työsuojelutoimikunta käsittelee työsuojeluun liittyviä asioita koko kaupungin tasolla. Toimikunta antaa tarvittaessa työsuojelulain mukaisia suosituksia ja kehotuksia sekä toimii virallisena työsuojeluelimenä kaupungissa. 23

24 Työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin työterveyshuollon korvaushakemus, työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2016, sisäilmasto-ongelmien ratkaisuprosessi, vaara- ja uhkatilannetilasto sekä tapaturmatilastoa edelliseltä vuodelta. Esillä oli myös vaarojen tunnistaminen ja riskien arvioinnin toteuttaminen, työsuojeluvaltuutettujen selvitys työsuojelutehtävien kokonaisuuksista, yhteistoiminnan arviointi, kehittäminen ja tavoitteet, henkilöstösopimuksen päivittäminen, työsuojelun toimintaohjelma, yhteistoimintasopimukseen liittyvien asioiden käsittely esimieskoulutuksessa, työaikaohjeet ja talouden tasapainottamisohjelman säästötoimenpiteiden vaikutuksia henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työsuojelun yhteistoiminnan vahvistamiseksi avainalueiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kesken asiakkuusjohtajat johtotiimeineen tapasivat avainalueen henkilöstöä edustavan pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteistoiminnan teemakokouksissa. Avainalueiden yhteistoiminnan teemakokouksia pidettiin yhteensä 22 kertaa. Kokoontumistiheys vaihteli avainalueittain 0 3 kertaa. Työyksiköihin on nimetty työsuojeluparit (esimies ja työntekijä). Työsuojelupari seuraa mm. riskien arvioinnin ja sen perusteella sovittujen toimenpiteiden toteutumista työpaikallaan. Työyhteisötasolla yhteistoimintaa tapahtuu säännöllisissä työpaikkakokouksissa ja työpaikan työsuojelupari on tässä keskeisessä roolissa. Työsuojelupareille järjestettiin työhyvinvointikorttikoulutuksia. Paikallisen sopimuksen työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksistä toimikaudeksi mukaan kolme työsuojeluvaltuutettua edustaa sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä toimintakaudella Sopimusta päivitettiin Työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamiseen tarvittava säännöllinen kiinteä vapautusaika on yhteensä 96,89 h viikossa. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö toimivat henkilöstösopimuksen mukaisesti kiinnittäen erityisesti huomiota talouden tasapainottamisohjelman vaikutusten arviointiin liittyen henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen, työsuojeluparitoiminnan käynnistämiseen, ohjeiden ja lomakkeiden päivittämiseen, työturvallisuudesta tiedottamiseen, sisäympäristöongelmien ratkaisumallin kehittämiseen sekä työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinnan mallin rakentamiseen ja käyttöönottoon. Toimenpiteet vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin sähköisen työkalun hankkimiseksi käynnistettiin. Kaikissa kaupungin työyksiköissä siirryttiin tekemään työturvallisuusilmoitukset sähköisessä HaiPro -järjestelmässä alkaen. Vuonna 2015 työsuojelun tietoon tuli vaara- ja uhkatilanteista ja työtapaturmista yhteensä 1037 ilmoitusta. Suurin osa (710 kpl) ilmoituksista aiheutui edelleenkin aggressiivisesti käyttäytyvistä asiakkaista. Aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas oli osallisena 338 vaara- ja uhkatilanteessa pääosin erityisopetuksen kuntouttavissa luokissa. Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen kokemuksen mukaan kaikilla työpaikoilla ei edelleenkään tunnisteta työhön ja työympäristöön liittyviä työturvallisuuspoikkeamia, koska on työpaikkoja, joista ei tule yhtään läheltä piti-, uhka- ja vaaratilanne- eikä tapaturmailmoitusta. Vaara ja uhkatilanne -selvitysten raportoinnin tarkoituksena on kartoittaa kaikki mahdolliset organisaation vaarat, uhkat ja riskit, jotta niihin voitaisiin puuttua ja löytää ratkaisumalleja tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja riskienhallintaan. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut korostavat asian tärkeyttä aina työpaikkakäyntien yhteydessä ja työhyvinvointikortti- yms. koulutuksissa. 24

25 Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen suorittamiin terveydellisten olosuhteiden tarkastuksiin ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin. Kiinteistöjen huoltopalvelut siirtyi Mestaritoiminta Oy:lle , mistä lähtien sisäympäristöongelmien ratkaisuissa on noudatettu kaupungin työterveyshuollon, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja Mestaritoiminnan kehittämää toimintamallia. Esimiehille järjestettiin kolme saman sisältöistä Maestro-koulutusta mallin käyttöön otosta. 3.6 Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivisen tuen toimintamalli koostuu kolmesta osiosta: varhaisesta tuesta, tehostetusta tuesta ja työhön paluun tuesta. Varhainen tuki tarkoittaa varhaista työkykyä heikentävien tekijöiden tunnistamista ja niiden puheeksi ottamista sekä ratkaisujen hakua työkyvyn heikentymisen ehkäisemiseksi. Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa ja tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja. Työhön paluun tuen avulla pyritään varmistamaan työntekijän työelämässä pysyminen ja luomaan hänelle joustava työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Tarvittaessa työhön paluuta edeltää työkokeilu. Työhön paluun tuki on osa ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeelle jäänti-ikää ja Aktiivisen tuen toimintamalli on tässä työssä yksi tekijä. Vuonna 2015 työhyvinvointipäällikön johdolla pidettiin 22 yhteispalaveria työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyen. Vuoden 2014 alusta on HR-palveluissa ollut käytössä työkykyrahasto. Työkykyrahasto on osa työhön paluun tukea ja sen tarkoituksena on mahdollistaa palvelualueita järjestämään osatyökykyisille heille sopivia työtehtäviä. Talousarviosuunnittelussa työkykyrahaston määrärahat varataan HR:n budjettiin ja määrärahojen käyttöä koordinoi työhyvinvointipäällikkö. Työkykyrahaston kautta voidaan osatyökykyisten palkka maksaa enintään kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen palkkakustannus siirtyy palvelualueelle. Työkykyrahasto ja osatyökykyisten palkkamenot palvelualueilla rahoitetaan varhe-maksuista syntyvistä säästöistä. Työkykyrahastosta maksettiin palkkoja vuonna 2015 kuudelle henkilölle yhteensä noin euroa. 3.8 Viestintä HR:ssä henkilöstöjohtajan alaisena toimivat viestintäpäällikkö ja viestintäassistentti tuottavat yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa viestintäpalveluita kaupungin henkilöstölle ja asukkaille. Vuonna 2015 viestinnän koordinoinnissa kiinnitettiin normaalin sisäisen ja ulkoisen ajankohtaistiedottamisen lisäksi erityistä huomiota Sibelius 150 -juhlavuoden markkinointiviestinnän toteuttamiseen. Sisäinen tiedottaminen mm. lomautuksista ja muista talouden tasapainottamisohjelman vaikutuksista oli suppeampaa kuin vuonna 2014, koska asia oli jo tutumpi henkilöstölle. Asiasta kuitenkin tiedotettiin useita kertoja eri kanavissa, ml. esimiesinfot ja henkilöstötiedote Nuotit. Sisäisen viestinnän kehittämiskohteeksi nostettiin Konsernipalvelujen tukipalvelujen kehittäminen, esimiesten toteuttaman henkilöstö- ja taloussuunnittelun tukemiseksi. Työkaluiksi tähän tarpeeseen luotiin Konsernipalveluiden vuosikello 2015 sekä esimiesohjeistuksen yhteenkokoavat kuukausitiedotteet toukokuusta 2015 alkaen. Kuukausitiedotteet jaettiin esimiehille sähköpostitse ja Janetissa. Konsernipalvelujen eri asiantuntijat ovat osallistuneet tiedon tuottamiseen ja aineiston on koonnut HR-palveluiden erityisasiantuntija. Samaa toimintatapaa jatketaan hyvän käyttökokemuksen kannustamana vuonna

26 Kaupungin uudistettu Intranet Janet otettiin käyttöön tammikuussa 2015 ja sisältöjen viritystä jatkettiin edelleen alkuvuonna. Uudistus otettiin hyvin vastaan ja muun muassa pikalinkkejä on vuoden aikana hyödynnetty lukuisissa yhteyksissä aktiivisesti. Janetissa on käytössä myös uusia vuorovaikutteisia palstoja, mm. keskustelupalsta Mitä kuuluu? sekä kirpputoripalsta Kama kiertoon, joiden eri sisältöjä on luettu satoja kertoja. Sibelius 150 -juhlavuoteen satsattiin merkittävä markkinointi- ja viestintäpanostus, muun muassa printti-, digi- ja radiomainoksineen sekä erittäin laajalla mediajakelulla lähetettyine epressitiedotteineen. Vuonna 2015 tehdyissä kahdessa tiedotuslehdessä Sibelius sai myös merkittävän sijan muiden ajankohtaisaiheiden ohella. Kulttuuripalveluiden, viestintäpäällikön, matkailusihteerin ja muiden osallisten tekemä työ tuottikin hyvän tuloksen: positiivista mediahuomiota saatiin paljon ja mm. taidemuseon aiemmat kävijäennätykset ylitettiin reilusti. Loppuvuodesta käynnistettiin rekrytointivideoprojekti, jolla tähdätään vaikeasti työllistettävien alojen rekrytoinnin helpottamiseen sekä henkilöstön Virtaa työarkeen! -projekti, jolla pyritään lisäämään liikuntaa ja sen myötä hyvinvointia työarjessa. 4 PALVELUPROSESSIEN KEHITTÄMINEN Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueet yhdistyivät yhdeksi palvelualueeksi. Valtuusto päätti kokouksessaan ko. palvelualueiden hallintosäännön ja talousarvion 2015 muutoksista. Uuden palvelualueen nimi on Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue, joka jakaantuu seuraaviin avainalueisiin: terveyden edistäminen, sairauden hoito, aikuisten sosiaalipalvelut, kotona asumisen tuki ja erityisasuminen. Järvenpään kaupungin organisaatio tammikuussa

27 Asiakaslähtöisten toimintaprosessien kehittäminen Vuonna 2015 on jatkettu toimintaprosessien kehittämistä palvelualueilla. Prosessit on tunnistettu ja niitä mallinnetaan järvenpääläisen prosessiarkkitehtuurin mukaisesti. Prosessitasot etenevät strategisista laajoista kokonaisuuksista käytännön työketjujen kuvauksiin. Avain- ja palveluprosesseista on tehty sanalliset kuvaukset, joita päivitetään vuosittain. Prosessit mallinnetaan yhdessä prosessissa toimijoiden kanssa, jolloin voidaan esittää parantamisideoita ja näin osallistua kehittämisprojekteihin ja oman työn kehittämiseen. Kaupungin prosessien kuvaustapa, prosessien hallintamalli toimii apuna riittävän yhdenmukaisen prosessityön aikaansaamiseksi. QPR-ProcessDesigner -prosessisovelluksen pääkäyttäjä vastaa prosessien hallintamallista, hallintamallin sekä prosessiarkkitehtuurin kehittämisestä ja eteenpäin viemisestä organisaatiossa, sekä ProcessDesigner sovelluksen rakenteen teknisestä ylläpidosta. Pääkäyttäjä vastaa myös prosessien mallinnuskoulutuksista. Kaupunki on hankkinut käyttöönsä 24 mallintajalisenssiä, mikä pitää sisällään myös pääkäyttäjä- ja vastuukäyttäjälisensoinnin. 5 ESIMIESTYÖ JA JOHTAMINEN Esimiesten työtä on pyritty vuoden aikana tukemaan monin eri keinoin. Järvenpää oli pilottiorganisaationa mukana vuonna 2015 käynnistyneessä valtakunnallisessa kuntaesimiesvalmennuksessa. Tämän EKJ-ohjelman toteuttajina olivat Kuntaliitto, KT kuntatyönantajat, Keva sekä Vaasan ja Tampereen yliopistot ja Aalto EE. Järvenpäästä ohjelmaan osallistui yhdeksän esimiestä. Heidän lisäkseen noin 50 muuta esimiestä osallistui ohjelman valtakunnallisiin johtamisfoorumeihin ja Järvenpään omiin syventäviin valmennuspäiviin. Tekes rahoitti eurolla Järvenpään osuutta hankkeeseen. Esimiesten osaamista vahvistetaan tavoitteellisesti rakennetun Johtamisakatemia-mallin (Järvenpäässä toteutettavia johtamisen kehittämisen käytäntöjä) mukaisesti. Uusia esimiehiä varten on luotu erillinen perehdyttämisohjelma, josta esimies saa tukea aloittaessaan esimiestehtävässään ja jonka kautta järvenpääläinen tapa toimia opitaan. EKJ-ohjelmaan osallistumista tuetaan jatkossakin, sen kautta mahdollistetaan vuosittain 5 7 esimiehelle johtamisosaamisen syventäminen. Johtamisakatemia-malli 27

28 Esimiehen toimiva arki (ETA) -hankkeen avulla kehitetään työmenetelmiä esimiestyön tueksi. Tukiprosessien toimivuus käydään järjestelmällisesti läpi ja pyritään löytämään konkreettisia toimenpiteitä niiden kehittämiseksi. Näin esimiehelle saadaan vapautettua enemmän aikaa johtamiselle ja tehdään työarki toimivammaksi. Esimiehillä on myös mahdollisuus saada tuekseen mentori jo kokeneemmasta esimiehestä sekä työnohjausta. Hyvä johtaja ja esimies antaa henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua työnsä ja uusien toimintatapojen kehittämiseen, hyvä johtaminen mahdollistaa yhdessä tekemisen työyhteisöissä. Järvenpääläinen hyvä johtaminen on valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista. Esimiesten rooli ja merkitys työhyvinvoinnin johtamisessa on ollut kaupungissa merkittävä, ilman esimiesten hyvää ja sitoutunutta johtamista ei toteutuneita henkilöstösäästöjä olisi saatu aikaiseksi. 6 OSAAMINEN Henkilöstön koulutukseen käytetty taloudellinen resurssi Palvelualue/toimintakokonaisuus Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapset ja nuoret Sivistys- ja vapaa-aika Tekninen palvelukeskus Kaupunkikehitys Järvenpään Vesi Yhteensä Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2015 yhteensä euroa eli noin 308 euroa jokaista vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Edellisvuonna luvut olivat euroa ja 243 euroa. Tässä tarkoitettu taloudellinen resurssi tarkoittaa osallistumismaksuja ja vastaavia, ei koulutusajan palkkakustannuksia. Vuoden 2015 koulutussuunnittelu on dokumentoitu ensi kertaa koko organisaatiolle laaditussa Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Koulutussuunnittelun lähtökohtana ovat olleet kaupungin palvelutuotannon ja toiminnan tarpeet tulevaisuudessa ja strategialähtöiset osaamisen kehittämistarpeet. Koulutussuunnitelmassa eri palvelualueet ja toiminnalliset kokonaisuudet kuvasivat kukin keskeiset osaamisen kehittämisen strategiset painopisteensä ja laativat niitä tukevan koulutussuunnitelman. Tästä ammatillista osaamista ylläpitävästä ja edistävästä koulutuksesta vastasivat palvelualueet itse. Yleisen henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi HR-palvelut. Koulutussuunnitelman mukaisten koulutusten toteutumista seurattiin palvelualueilla ja toteutumat raportoitiin vuoden lopussa avainalueittain HR-palveluille, jossa tiedot koottiin yhteen. Toteutuneiden koulutuspäivien perusteella on haettu kaupungille koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvaus myönnetään vähennyksenä kaupungin vuosittaisesta työttömyysvakuutusmaksusta ja sitä voi saada korkeintaan kolmelta koulutuspäivältä/työntekijä. 28

29 Yleinen henkilöstökoulutus Vuonna 2015 HR:n keskitetysti koko organisaatiolle järjestämään yleiseen henkilöstökoulutukseen käytettiin euroa, edellisvuonna euroa. Vuonna 2015 koulutustilaisuuksia järjestettiin 51, edellisenä vuonna 18. Koulutuksiin osallistui yhteensä 2202 henkilöä, edellisenä vuonna osallistujia oli 343. Koulutusten ja osallistujien määrää nostavat vuoden 2015 alussa käyttöön otetun uuden henkilöstönohjausjärjestelmän Populuksen käyttöön liittyvät perehdytyskoulutukset sekä Timecontyöajanseurannan lisäosan käyttöön perehdyttävät koulutukset. Näihin on kouluttaja ostettu ulkopuolelta järjestelmäntoimittajalta, mutta muutoin organisaation omia asiantuntijoita on käytetty entistä enemmän kouluttajina, mikä on osaltaan tuonut säästöä kustannuksiin. Henkilöstölle tarjottiin vuonna 2015 koulutusta ja valmennusta edellä mainittujen sovellusten perehdytyksen lisäksi mm työyhteisötaitojen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämiseen. Esimiehille järjestettiin koulutusta mm. taloushallinnosta ja talouden johtamisesta, jaksotyön muuttuneista säädöksistä, sisäympäristöongelmien uusitusta ratkaisumallista, tapaturmien tutkintamallista ja viranhaltijapäätösten tekemisestä. Uusille esimiehille järjestettiin kaksi perehdytystilaisuutta ja heille tarjottiin mahdollisuus myös mentorointiin. Vuonna 2015 jatkui edellisenä vuonna käynnistynyt seudullinen Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus (JET-valmennus). Ryhmässä esimiestaitoja opiskeli viisi päällikkötason esimiestä. Lähiesimiestehtävissä ja tiiminvetäjinä toimiville järjestettiin samoin seudullisena Leaderina kuntaorganisaatiossa -valmennus, johon osallistui seitsemän esimiestä tai tiiminvetäjää. Vuoden 2015 aikana jatkettiin osaamisen hallinnan järjestelmän, Osaamispankin käyttöönottoa. Järjestelmää käytettiin vuonna 2015 Kaupunkikehityksessä, Konsernipalveluissa, Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Lasten ja nuorten palvelualueilla. 7 PALKITSEMINEN Kaupungin henkilöstön palkitseminen perustuu päätettyyn palkitsemiskäytäntöihin ja -linjauksiin. Palkka- ja palkitsemisen kokonaisuus muodostuu aineellisista ja aineettomista palkitsemistavoista. Aineellisia palkitsemistapoja ovat peruspalkka ja sitä täydentävät henkilökohtaiset palkanosat sekä näiden lisäksi pikapalkkio Sukkela, innovaatiopalkkio ja muut huomioimiset. Aineellisiksi palkitsemistavoiksi katsotaan joustavat työaikajärjestelyt sekä kouluttautumisen tuki. Aineettomia palkitsemistapoja ovat palautteen antaminen työstä, arvostuksen osoittaminen, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen, työsuhteen pysyvyys sekä mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa työn sisältöön. Kaikki nämä palkitsemistavat ovat merkityksellisiä työntekijän kannalta ja niitä voivat työyhteisöt ja esimiehet tarjota työntekijöilleen. Henkilöstöä palkittiin Sukkela-pikapalkkioiden sekä innovaatiopalkkion kautta. Sukkelarahapalkkiota varten oli käytettävissä euroa sivukuluineen ja Sukkela-rahapalkkion sai vuoden aikana 123 työntekijää esimiesten hakemuksesta, kertaluontoisen palkkion arvo on ollut euroa. Esimiesten on ollut myös mahdollista myöntää oman talousarvionsa puitteissa Sukkela, joka voi olla mm. vapaapäivä, kakkukahvit, esinelahja arvoltaan 50 euroa, vapaalippu konserttiin tai elokuviin. Esimiesten myöntämiä Sukkeloita sai vuoden aikana noin 550 työntekijää. 29

30 Työyhteisön/tiimin henkilöstöä tai työntekijää palkitaan henkilöstöresurssin käytön tehostamisesta silloin, kun jokin tehtävä työyhteisössä jätetään täyttämättä määräaikaisesti ja työtehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin korkeintaan kolmen työntekijän kesken. Palkitsemismallia ja sisäisiä järjestelyjä tehtiin 2 htv:n työpanoksen edestä vuoden 2015 aikana 10 määräaikaisen poissaolon ajaksi. Innovaatio- ja ideakilpailu uudistui vuonna Järvenpään kaupunki myönsi Innovaatio- ja ideakannusteen yhdeksälle työyhteisölle. Inno- ja ideakilpailussa haettiin kaupunkistrategiaa tukevia innovaatioita, jotka on jo viety käytäntöön tai toteuttamiskelpoisia ideoita, joita tulisi viedä käytäntöön. Kotiin kuntouttavalle yksikölle 1000 innovaatiosta "Uusi toimintamalli iäkkään asiakkaan kotiin kuntoutumiseksi" Kartanon koulun pedagogiselle tiimille 800 innovaatiosta "Kartanon koulun tukiryhmä" Järvenpään suun terveydenhuollolle 500 innovaatiosta "Lohkeamatiimi ts. Lohkeamapoli" Ravitsemispalveluille 800 innovaatiosta "Ylijäämäruuan myynti eläkeläisille, työttömille ja vähävaraisille" Opiskeluterveydenhuollolle 500 innovaatiosta "Kutsuntaikäisten terveystarkastusten integrointi opiskeluterveydenhuoltoon" Työterveyshuollolle 500 innovaatiosta "Järvenpään kaupungin työhyvinvoinnin edistämisen pilottihanke" Koivusaaren koulun pedagogiselle tiimille 400 innovaatiosta "Opiskelutaitotyöryhmä" Varhaiskasvatuksen erityisopettajille 300 innovaatiosta "Lukivalmiusarvion tekeminen (Lukiva) 4-vuotiaille lapsille" Terveysasemapalveluille 800 ideasta "Ikääntyneiden terveys- ja hyvinvointitilaisuus vuonna v täyttäville järvenpääläisille" Järvenpään kaupungin henkilöstöjuhlaa vietettiin Järvenpää-talolla. Tilaisuudessa jaettiin Järvenpään kaupungin 40-vuotisesta palvelusta lahjakortti seitsemälle henkilölle, 30- vuotisesta palvelusta lahjakortti urheiluliikkeeseen 18 henkilölle ja 20-vuotisesta palvelusta pyörätai muu lahjakortti urheiluliikkeeseen 24 henkilölle. Henkilöstön merkkipäivistä (50- ja 60-vuotispäivät, eläkkeellelähtö) ja pitkäaikaisesta palvelussuhteesta annetut lahjakortit poistuivat. Lahjakorttien tilalle tuli 250 euron suuruinen lahjaraha, joka on veronalaista tuloa. 50- ja 60-vuotislahjaksi annettava työkykyä ylläpitävä 2 vrk:n kuntolomalahjakortti, pyörälahjakortti sekä esinelahja ovat kuitenkin edelleen lahjavalikoimassa mukana. 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstöresurssit Henkilöstömäärän muutokset ovat sidoksissa kaupungin väestömäärän muutoksiin ja tuotettujen palvelujen laajuuteen. Kaupunki pyrkii tulevina vuosina hallittuun henkilöstömäärän kasvuun sekä henkilöstöresurssin kohdistamiseen hallinnosta palvelutuotantoon. Kaupungin hyvinvointistrategian kokonaisuuteen kuuluu yhtenä asiakirjana henkilöstösuunnitelmat palveluverkko- ja investointisuunnitelman rinnalla. Henkilöstösuunnittelun merkitys kasvaa tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin taloudellisen liikkumavaran ollessa edelleen niukka on lähivuosina löydettävä tehokkaita keinoja huolehtia nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta entistä paremmin sekä kyetä kohdentamaan henkilöstöresurssi oikein palvelutuotannon 30

31 varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ja muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi kaupungin henkilöstömäärään ja tarpeeseen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisen velvoitteen tultua kunnille vuonna 2014 on kaupungissa laadittu kyseiset suunnitelmat nyt kaksi kertaa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisen prosessia on kehitetty ja suunnitelmien sisältöä terävöitetty. Kehitystyö jatkuu edelleen tavoitteenaan saada henkilöstö- ja koulutussuunnitelmista todellinen työkalu henkilöstövoimavarojen oikein kohdentamiseen. Työhyvinvointi Sairauspoissaolopäivien määrää työntekijää kohden on seurattu useamman vuoden ajan. Sairauspoissaolojen vähentäminen on edelleen haaste koko organisaatiolle. Kun verrataan sairauspoissaolojen määrää edellisvuosiin, niin voidaan sanoa, että haasteeseen on pystytty vastaamaan. Sairauspoissaolojen määrän lasku on merkittävä jo toisena vuonna peräkkäin, noin 8 % edellisvuoteen verrattuna. Tulokset ovat heijastuneet suoraan kaupungin talouteen. Vähentyneet poissaolot vaikuttavat myös suoraan työyhteisöjen arkeen lisäten työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Saavutetut hyvät tulokset eivät kuitenkaan pysy ilman jatkuvaa yhteistä ponnistelua. Esimiesten ja henkilöstön tietoisuutta tulee vielä lisätä mm. koulutuksen avulla. Aktiivisen tuen toimintamallin kantavana ajatuksena on, että työntekijää tai työyhteisöä pyritään tukemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun työyhteisössä huomataan, että nyt kaikki asiat eivät ole kunnossa. Aktiivinen ja varhainen sairauspoissaolojen puheeksi ottaminen on edelleen tärkeä osa esimiestyötä. Sairauspoissaolojen seurannan helpottamiseksi vuoden 2015 alusta käyttöön otettiin Populus-henkilöstötietojärjestelmä. Esimies saa sähköpostiinsa ilmoituksen työntekijän poissaolorajan ylityksestä ja ohjeen aktiivisen tuen toimintamallin mukaisista jatkotoimenpiteistä. Tehtyjen toimenpiteiden tai käytyjen keskustelujen määrästä ei kuitenkaan vielä saada raporttia. Osatyökykyisille tarvitaan ja tullaan aktiivisesti etsimään jatkossakin palvelualueilla heille sopivia työtehtäviä. Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen on ollut esillä useissa vuoden aikana esimiehille järjestetyissä työturvallisuuteen liittyvissä tilaisuuksissa. Tapaturmien tutkintamalli on ollut valmis toukokuusta alkaen. Tapaturmien tutkinta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi esimiesten käytössä, joten sen tunnetuksi tekemisessä riittää vielä työtä. Myös lokakuussa koko organisaatiossa käyttöön otettu sähköinen HaiPro-työturvallisuusilmoitus on esimiehelle hyvä työkalu turvallisuusjohtamiseen. Niin tapaturmien tutkinta kuin HaiPro-työturvallisuusilmoituksetkin antavat esimiehelle tietoa työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä hyvän lähtökohdan työyksikön työsuojelun toimintaohjelman laatimiseksi. Esimiestyö ja johtaminen Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen on edelleen keskeisessä asemassa. Jokaisen esimiehenä toimivalta odotetaan hyvää johtamista ja hänen tulee tunnistaa ja edistää johtamisellaan sitä toimintakulttuurin muutosta, jota kaupunki on tavoitellut jo useamman vuoden ajan. Esimiehiltä odotetaan hyvää johtamista kaikilla johtamisen tasoilla, johtaminen on valmentavaa ja mahdollistavaa. EKJ-ohjelma on tukenut tätä tavoitetta, se on jatkanut asiakaslähtöisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin sekä prosessimaisen toimintatavan juurruttamista käytäntöön. Asiakas- ja henkilöstölähtöisellä johtamisella haetaan yhdessä henkilöstön kanssa laadukkaita kuntapalveluita ja hyväksi havaitut käytänteet tuodaan suoraan mukaan jokapäiväiseen toimintaan. Vuonna 2016 painopiste johtamisen kehittämisessä on erityisesti lähiesimiehille 31

32 suunnatussa koulutuksessa, joka jatkaa EKJ-hankkeen periaatteita, sekä Johtamisakatemian sisältöjen kehittämisessä. Osaaminen Ennakoivan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että rekrytoidaan oikea määrä henkilöstöä, jonka osaaminen on oikeanlaista ja riittävää asiakaslähtöisten, laadukkaiden palvelujen tuottamisen ja jatkuvan kehittämisen varmistamiseksi. Henkilöstön osaamista tulee pitää ajan tasalla ja oikeassa suhteessa tehtävän vaatimuksiin nähden. Kannustamalla henkilöstöä jatkuvaan ammatilliseen ja oman työnsä kehittämiseen lisätään henkilöstön työhyvinvointia ja sitoutumista työhön. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tavoitteena on varmistaa sekä henkilöstön määrällisen kehityksen (htv) että laadullisen kehittämisen (osaaminen) kohdentuminen kaupunkistrategian painopisteiden mukaisesti. Lähitulevaisuuden tavoitteena on osaamisen johtamisen prosessin kokonaisvaltainen kehittäminen yhdessä Konsernipalvelujen ja palvelualueiden kanssa. Tällä kehittämistyöllä tavoitellaan keinoja, jolla voidaan hallita organisaation osaamista ja johtaa oppimista. Työ on aloitettu ja sitä jatketaan vielä vuoden 2017 puolelle. Palkitseminen Oikeudenmukainen palkitseminen työstä lisää tuloksellista työntekoa ja tuottavuutta. Palkitsemisella voidaan vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin, hyvin toimiessaan se lisää työhyvinvointia ja vaikuttaa paitsi työssä viihtymiseen, myös siinä pysymiseen. On tärkeää, että esimiehet kertovat työntekijöille, mitä heiltä odotetaan ja mitkä ovat asetetut tavoitteet. Työyhteisön/tiimin henkilöstöä tai työntekijää palkitsemista henkilöstöresurssin käytön tehostamisesta kehitetään. Palkitseminen on käytössä silloin, kun jokin tehtävä työyhteisössä jätetään täyttämättä määräaikaisesti ja työtehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin 1 3 työntekijän kesken. Työntekijöiden lisäksi voidaan palkita esimiestä tekemistään työjärjestelyistä kertapalkkiolla. Jo käytössä olleita palkitsemisen muotoja, kuten pikapalkkio Sukkelaa kannustetaan käyttämään sekä pitkään palvellutta henkilöstöä muistetaan kaupungin omien käytäntöjen mukaan. Idea- ja innovaatio -palkitsemista jatketaan, kokemukset ensimmäisestä palkitsemiskierroksesta olivat rohkaisevia ja tämän palkitsemismuodon voidaankin sanoa vakiinnuttaneen paikkansa. 32

33 9 TILASTOJA 1. Henkilöstön määrä palvelualueittain/toimintakokonaisuuksittain Taulukko kuvaa vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautumista palvelualueittain. 2. Naisten ja miesten jakautuminen palvelualueittain/toimintakokonaisuuksittain 33

34 3. Vakinainen henkilöstö (%-osuus) palvelualueittain Määräaikainen henkilöstö (%-osuus) palvelualueittain

35 5. Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Vuoden 2015 lopussa koko henkilöstöstä virkasuhteisia oli 31,1 % ja työsuhteisia 68,9 %. Edellisvuonna virkasuhteisia oli 29,0 % ja työsuhteisia 71,0 %. Vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 2015 lopussa virkasuhteisia oli 31,4 % ja työsuhteisia 68,6 %. Vuoden 2014 lopussa vakinaisista virkasuhteisia oli 29,1 % ja työsuhteisia 70,9 %. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti työsuhteeseen, ellei tehtävä vaadi julkisen vallan käyttöä. 6. Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet 35

36 Yllä olevassa taulukossa on kuvattu viisitoista yleisintä ammattinimikettä vakinaisen henkilöstön keskuudessa. Henkilöstöä työskentelee eniten lastenhoitajan, lastentarhanopettajan, peruskoulun luokanopettajan, lähi- ja sairaanhoitajan sekä ruokapalveluvastaavan tehtävissä. 7. Henkilöstön jakautuminen koko- ja osa-aikaisiin Vakinaiset Määräaikaiset Kokoaikainen päävirka/toimi Osa-aikainen päävirka/toimi Sivuvirka/toimi, alle 19 h Yhteensä Vuoden 2015 lopussa kaupungilla työskenteli osa-aikaisesti 368 henkilöä, vuonna 2014 osa-aikaisia oli 385 ja vuonna 2013 määrä oli 415. Osa-aikaisen henkilöstön määrä koko henkilöstön määrästä oli 15,9 % (vuonna 2014 osa-aikaisia oli 16,1 %). Vuoden 2015 lopussa osa-aikaisesta henkilöstöstä miehiä oli 73 ja naisia Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Henkilöstöstä suurin osa eli 40,3 % on yleistyöajan työaikajärjestelmässä. Tähän työaikajärjestelmään kuuluvat varhaiskasvatuksen, ravitsemispalveluiden ja teknisen alan henkilöstöä. Jaksotyötä tekevät mm. terveydenhuollon hoitohenkilöstö. Yllä olevassa kuvassa Muut sisältää seuraavat työaikajärjestelmät: säännöllinen työaika 37 h/vko, lääkärit, hammaslääkärit ja perhepäivähoitajat. 36

37 10. Henkilöstö sopimusaloittain Henkilöstöstä suurin osa eli 67 % kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES:n) piiriin. Tähän sopimusalaan kuuluvat hallinto- ja toimistohenkilöstö, varhaiskasvatuksen henkilöstö, sosiaalihuollon ja terveydenhuoltoalan hoitohenkilöstö, ravitsemispalveluiden sekä kirjasto- ja kulttuurialan henkilöstö. Seuraavaksi eniten on opetusalan eli OVTES:n sopimusalaan kuuluvaa henkilöstöä eli lähes 24 % koko henkilöstön määrästä. 11. Henkilöstömäärän suhde kaupungin asukaslukuun 37

38 12. Eläköitymisennuste vuosina Eläkepoistuma Järvenpään kaupungilta on keskimäärin 3 % (noin 64 henkilöä/vuosi) seuraavan viiden vuoden aikana. Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyysja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu. lähde: Keva 38

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 3. HENKILÖSTÖ... 5 3.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 3.2. HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2014

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2014 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2014 Käsitelty: Kunnanhallitus 14.4.2015, 166 8.4.2015 Sisältö Sisältö... 2 Johdanto... 3 Organisaatiorakenne... 3 Merkittäviä tapahtumia... 3 Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön

Lisätiedot

SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO

SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO Kunnanhallitus 3.6.2014 erillisliite 122 SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus: Päivähoitopalveluiden sähköistys toteutetaan suunnittelukaudella vaiheittain.

Kunnanhallitus: Päivähoitopalveluiden sähköistys toteutetaan suunnittelukaudella vaiheittain. VARHAISKASVATUS tilivelvollinen varhaiskasvatusjohtaja Tarja Leppikangas-Maunula Varhaiskasvatuspalvelut Esiopetus 3910 Lähdehaan päiväkoti 3210 Esiopetus Köyhäjoki 3915 Henkilökohtaiset avustajat 3216

Lisätiedot

HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen

HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015 py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen TOIMINNAN TAVOITTEET linjassa PA10n yhteisten tavoitteiden kanssa 1. henkilötyön tuottavuuden

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä...

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin yhteistoimintaneuvotteluiden päättäminen ja henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötavoitteet

Kemijärven kaupungin yhteistoimintaneuvotteluiden päättäminen ja henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötavoitteet Kaupunginhallitus 41 08.02.2016 Kaupunginhallitus 61 22.02.2016 Kemijärven kaupungin yhteistoimintaneuvotteluiden päättäminen ja henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötavoitteet 526/02/024/2015 KH 08.02.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015

LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015 LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015 Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömäärän kehitys Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2014 972 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2015

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sisältö Lukijalle... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 Johtamisen arvot... 4 1.2 Henkilöstösopimus osana talouden tasapainottamisohjelmaa... 4 1.3 Yhteistoiminta... 5 1.4 Yhteistoimintamenettely...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2013

Henkilöstöraportti 2013 Yt -toimikunta 23.04.2014 22 Kunnanhallitus 26.05.2014 154 Kunnanvaltuusto 9.6.2014 43 SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI...3 JOHDANTO...3 Henkilöstö kunnan strategiassa...3 HENKILÖSTÖRESURSSIT...5 Henkilöstön

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI

SUONENJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2 0 1 5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 HENKILÖSTÖPANOKSET... 2 2.1 YLEISTÄ... 2 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 2.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 3 2.4 TYÖLLISTÄMISTYÖ...

Lisätiedot

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Liite 6: SÄÄSTÖLASKELMAT

Liite 6: SÄÄSTÖLASKELMAT LIITE 6 PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI ASIKKALA-PADASJOKI-SYSMÄ PALVELUYHTEISTYÖSELVITYS Projekti on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Joustavat henkilöstöratkaisut varmistavat palvelutuotannon ja kustannustehokkuuden

Joustavat henkilöstöratkaisut varmistavat palvelutuotannon ja kustannustehokkuuden Joustavat henkilöstöratkaisut varmistavat palvelutuotannon ja kustannustehokkuuden Palvelutarjooma Rekrytointipalvelut Hallinnollinen tukipalvelu, haastattelut, sijaisvinkkaus, seurantapalvelu Sijaispalvelu

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015 Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015 2 TAUSTAA Henkilöstöraportti on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan muodostaman Wiitaunionin koko organisaatiota

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot