VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v. Varhaiskasvatuspalvelut, neuvola ja sosiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki

Transkriptio

1 VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v Varhaiskasvatuspalvelut, neuvla ja ssiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki

2 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 JOHDANTO VARHAINEN JA AVOIN YHTEISTYÖ HUOLI PUHEEKSI Varhainen tuki ja puuttuminen Huli puheeksi miksi? Reflektiivinen hulen puheeksittaminen Lakisääteinen velvllisuus HYVÄT KÄYTÄNNÖT Neuvla Perustehtävä Varhaiskasvatuspalvelut Perustehtävä Ssiaalipalvelut Perustehtävä Lapsiperheiden palvelut Lastensujelutarpeen selvitys VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI Huli puheeksi - timintamalli Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut LÄHTEET LIITTEET... 31

3 LUKIJALLE Tämän ppaan tarkituksena n perehdyttää Hyvinkään 0 6-vutiaiden varhaisen tuen käytäntöihin varhaiskasvatuspalveluissa, neuvlassa ja ssiaalipalveluissa. Oppaalla pyritään varhaiseen tuen tunnistamiseen, jtta lapsi ja tämän perhe saa ajissa apua. Huli puheeksi - timintamalli auttaa hulen hahmttumista ja hakemaan tarvittavia yhteistyökumppaneita sekä hjaamaan tarvittaviin palveluihin. Oppaan alussa n varhaisen tuen yhteistyö- ja palvelumallin viitekehys ja ennaltaehkäisevän lastensujelulain keskeisimmät lakipykälät. Jatkssa käsitellään Hyvinkään hyviä käytäntöjä kuten 0 6-vutiaiden perus- ja ehkäiseviä palveluita. Oppaan lpussa n myös knti varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluista. Liitteinä n mm. taulukk menneistä hankkeista ja prjekteista, eettiset timintaperiaatteet ja hulen puheeksitn ennakintilmake. Opasta susitellaan luettavaksi kknaisuudessaan, sillä luvut nivutuvat jhdnmukaisesti tisiinsa. Turvaamalla laadukkaat peruspalvelut vimme parhaiten ennaltaehkäistä lasten ja perheiden ngelmia ja laajemmin syrjäytymistä. Tämän asiakirjan n knnut suunnittelija KM Heidi Vesa. Hyvinkäällä

4 JOHDANTO Perheet khtaavat paljn sellaisia vaikeuksia, jihin lisi vitu tarjta apua j aiemmin. Tästä havainnsta n syntynyt varhaisen puuttumisen timintatapa. On hyvä muistaa, että lasten hyvinvinti rakentuu aikuisten kautta, jllin vanhempien uhkakuvat vat riski myös lasten hyvinvinnille. Vanhempien jaksamista uhkaavia tekijöitä vat mm. päihde- ja mielenterveysngelmat, vanhempien työn kurmittuvuus, aviert, uusperheet, jilla n mnimutisia ngelmia, pitkittyneet hultajuuskiistat, perheväkivalta, perheiden kaukana levat sukulaisverkstt ja ngelmien kasaantuminen samille perheille (ks. Tarja Känkänen 2009). Eri viranmaisten välinen yhteistyö näiden ja mnien muiden ngelmien ennaltaehkäisyssä krstuu, ja siihen n lutava timivat rakenteet ja timintamalli. Ei le mielekästä maksaa erityispalveluista, kun vimme tehdä j paljn tehstamalla peruspalveluita. Useissa selvityksissä n tdettu, että lapsiperheet tarvitsevat tukea erityisesti vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen ja hitn, parisuhteensa ngelmiin ja yleiseen elämäntilanteeseensa. Peruspalvelut luvat ylisektrisen varhaisen tuen palvelumallin perustan, mutta siihen rinnalle tarvitaan laadukkaita tukipalveluita kuten avhidn kuntutuspalvelujen fysi- ja timintaterapia, lasten mielenterveys- ja kuntutuspalvelut, puheterapia sekä lastensujelun ssiaali- ja perhetyönpalvelut. Lisäksi vimavarana vat liikuntapalvelut, kulttuuritimen lastenpalvelut, pliisi, seurakunta ja yksityiset palveluntuttajat ja järjestöt. Perhepalveluita ei kuitenkaan vi kehittää kuulematta itse asiakkaita. Työ perheitä tukevissa palveluissa n hyvin ihmiskeskeistä ja sensitiivistä, jllin asiakkaan tuntemus saamastaan palvelusta n kehittämisen kannalta merkityksellistä. Timintjen keskittäminen ja asiakkaan tilanteen kknaisvaltainen humiiminen vat keskeisellä sijalla palveluprsesseja suunniteltaessa. Asiakkaalle pitää tulla tunne, että hänen asiihinsa suhtaudutaan yksityisyyttä kunniittavasti. Hyvinkään varhaisen tuen malli rakennetaan vaiheessa, jssa kunnassa n j tehty paljn timia rakenteiden uusimiseksi. Lisäksi naapurikunnissa, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä, tehdyt varhaisen puuttumisen mallit vat lleet virikkeenä ja mtivaatina luda ma Hyvinkään varhaisen tuen ja yhteistyön malli. Varhaisen tuen malli n syntynyt useiden käytyjen keskustelujen ja phdintjen tulksena. Keskeistä n humata, että Hyvinkäällä li j tehty humattava määrä prjekteja ja käytäntöjen yhtenäistämisratkaisuja, jita nyt käsillä leva pas kuvaa ja täsmentää. Lasten ja perheiden tukemisen kehittäminen n kansallisella taslla mnimutista, jita kuvaa lukuisat hankkeet ja uudistukset 1. Paras-uudistus, kunta- ja palvelurakenneuudistus 4

5 2. Uusi lastensujelulaki 3. Uusi asetus neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta 4. Valtineuvstn lapsi- ja nurisplitiikan kehittämishjelma vusille Lasten, nurten ja perheiden hyvinvinnin plitiikkahjelma 6. Kaste-hjelma, ssiaali- ja terveydenhulln kehittämishjelma. Varhainen tuki ennen lastensujelun palveluja n tämän palvelualueiden rajat ylittävän mallin ydintavite. Lisäksi tarkituksena n vähentää palvelualueiden välisiä ennakkluulja ja lähentää perhepalveluita tisiinsa. Oleellista n ppia tuntemaan kk tukipalveluiden verkst, jhn jkainen perhe ja heitä tukeva työntekijä vi lla yhteydessä. Tulevaisuuden haasteena n ennaltaehkäisevän lastensujelutyön timintaperiaatteiden (ks. liite 3) luminen perhepalvelujen ja hultajien välille. Yhdeksi periaatteeksi vidaan lukea se, että tuen tarpeen arviinnissa lutetaan pitkälle asiakkaan matimisuuteen ja kykyyn arviida maa tilannettaan. Tiveena n ratkaisukeskeinen timintatapa perheen hyväksi, jssa vältetään lumasta ngelmia. Tulevaisuuteen katsttaessa tulisi nähdä jtain uutta, tai kyetä rhkeasti kyseenalaistamaan vanhja käsityksiä. Nk. syrjäytymisen ja hun-saisuuden lemus vinee tulevaisuudessa muuttua perinteisenä pidetystä taludellisesta niukkuudesta, elämäntaitjen ja ajatusmaailmjen henkiseen rapautumiseen, ja ajautua elämänhallinnan taitjen tapailuun. Ehkä jpa kyvyttömyyteen elää aikuisen tavin. (Yökylä-hankeraprtti ) 1 VARHAINEN JA AVOIN YHTEISTYÖ HUOLI PUHEEKSI Hyvinkäällä krstetaan avinta ja yhteistyöhön pyrkivää timintatapaa sekä perheiden että eri viranmaisten välillä. Tämä n tettu myös perusarvksi varhaisen tuen ja puuttumisen salta. Tavitteet n kirjattu Perusturvan strategiihin, kuten vutiaiden palvelujen kehittämiseen ja viimeisimpään, jka n valmisteilla leva lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma vusille (ks. lähteet). Varhaisen tuen ja lastensujelutarpeen tunnistamiseen liittyvän timintamallin rakentaminen esitetään yhtenä kärkihankkeena. Hyvinkään varhaisen tuen ja puuttumisen mallissa n hyödynnetty j hyviksi tdettuja käytäntöjä sekä kaupungin sisällä että naapurikunnissa (Nurmijärvi ja Järvenpää). Tm Arnkilin ja Esa Erikssnin (esim. 2005) kehittämä hulen vyöhykkeistö n Hyvinkään varhaisen tuen ja puuttumisen mallin phjana. Hulen puheeksi ttamiseksi riittää ma henkilökhtainen huli lapsesta ja/tai tämän perheestä. Hulen vyöhykkeistöä ei le tarkitettu käytettäväksi lasten lukitteluun, vaan man timinnan arviinnin ja yhteistyön välineeksi. 5

6 1.1 Varhainen tuki ja puuttuminen Varhaista tukea varhaiskasvatuksessa (VarTu) hankkeessa ( ) li keskeisenä tehtävänä kehittää varhaisen tuen työkäytänteitä varhaiskasvatuksessa. Stakesin tteuttamassa hankkeessa tutettiin materiaalia työyhteisön kehittämiseen, jista sittemmin kttiin kehittämisvalikk varhaisen tukeen (ks. Heinämäki 2005). Varhainen puuttuminen (VARPU) n llut Stakesin ja Lastensujeluliitn krdinima hanke ( ). Hankkeen tavitteena n llut kuluttaa ja kehittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä kuten kehittää lasten ja nurten kanssa timivien tahjen yhteistimintaa ja edistää vastuuntn ja välittämisen kulttuuria. Lisäksi lasten, nurten ja lapsiperheiden hyvinvinnin ja syrjäytymisen ehkäisy vat lleet hankkeen tavitteena. Varhaisen puuttumisen kehittämis- ja tutkimustiminta jatkuu meneillään levan Kaste-hjelman sana. Varhaisella puuttumisella tarkitetaan sitä, että ngelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut riittävän varhain, sillin kun mahdllisuuksia ja vaihtehtja tukemiseen n runsaasti. Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, ppimisvaikeuksien, päihteiden käytön, nurisrikllisuuden, työttömyyden yms. ehkäisyyn ja hitn liittyvissä kysymyksissä. (Ssiaali- ja terveysministeriö 2009.) Varhaisella tuella tarkitetaan lapsen tukemista varhaisvusina tai mahdllisimman varhain käynnistyviä tukitimia. Varhaisella tuella pyritään ehkäisemään ngelmia ttaen humin lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijät. (Ssiaali- ja terveysministeriö 2009.) Tuki n meneillään levien prsessien ylläpitämistä tivtun muutksen aikaansaamiseksi tai epätivtun ehkäisemiseksi. Kntrlli n meneillään levien prsessien rajittamista epätivtun tilanteen muuttamiseksi ja tivtun muutksen aikaansaamiseksi. (Arnkill & Erikssn 1996.) Ehkäisevä lastensujelu Ehkäisevää lastensujelua tteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvlassa sekä muussa terveydenhullssa, päivähidssa, petuksessa ja nuristyössä. Kunnan hallinnnalat ylittävän pikkihallinnllisen yhteistyön ja ehkäisevän työn tarkituksena n havaita lasten, nurten ja perheiden ngelmat nykyistä varhaisemmin ja varhaisemmalla tuella ehkäistä yksilökhtaisen lastensujelun tarvetta. (Lastensujelun käsikirja.) 6

7 1.2 Huli puheeksi miksi? 1. Subjektiivinen huli riittää Työntekijän intuitiivinen kuva tilanteesta rakentuu hänen tiedistaan, tunteistaan ja velvitteistaan kskien lasta. Nämä havainnt, jita havaitsija peilaa suhteessa aikaisempiin kkemuksiinsa, ppimaansa sekä tietihinsa, vat hulen syntymisen edellytyksenä. Intuitiivinen, ns. musta tuntuu -tiet, n arvkasta työntekijän hiljaista ammattitieta. Vurvaikutuksessa syntyvää tieta kutsutaan myös kntaktitiedksi, jka n ainutlaatuista jkaisen ihmisen khdalla. Lapsen tilanteen kknaiskuvan saamiseksi ktaan ja jaetaan työntekijöiden tiet ja ymmärrys. (Arnkil & Erikssn 2005, 21, 24.) 2. Oman timinnan ja ajattelun näkyväksi tekeminen Työntekijä ennaki timintaansa ja sen seurauksia kk ajan. Hulen puheeksi ttamisen taustalla n ajatus, että ihmiset ennakisivat tietisemmin ja jäsentäisivät ja selkiyttäisivät timintaansa. Oleellista n pysähtyä tarkastelemaan tilannetta ja kiinnittämään humi keskeisiin seikkihin. Virheellisiä tulkintja ei kannata pelätä, vaan nähdä ne mahdllisuutena ppimiseen. (em., ) 3. Vimavaralähtöinen ja vanhempien kanssa dialgiin pyrkivä timinta Parhaimmillaan puheeksi ttaminen jhtaa vanhempien mien vimavarjen tunnistamiseen yhdessä viranmaisten kanssa. Yhteistyö edellyttää asiakkaan kunniittamista ja khtaamista tasavertaisena kumppanina. (em., 29.) Dialgissa eli vurpuhelussa n tarkitus ajatella yhdessä ja rikastaa ja muuntaa käsityksiä (em., 37). 4. Hulen knkretisinti auttaa tukitimien valinnassa Huli tulee aina ilmaista knkreettisina havaintina, sillä liian yleisellä taslla ilmaistu huli saattaa jäädä vanhemmilta ymmärtämättä, ja he eivät näin situdu yhteistyöhön (em., 22 23). 5. Hulen vyöhykkeistö kaikkien kielille Lapsen tilanteeseen puuttuminen edellyttää usein eri viranmaisten yhteistyötä. Hulen vyöhykkeistöä käyttämällä n mahdllisuus löytää yhteinen, yhteistyötä tukeva kieli. (em., 25.) 1.3 Reflektiivinen hulen puheeksittaminen Hulen vyöhykkeistö (ks. taulukk 1) ja siitä rakennettu huli puheeksi - timintamalli (ks. luku 3.1) tetaan käyttöön yhteistyössä varhaiskasvatuspalvelujen, neuvlan ja ssiaalipalvelujen kanssa. Selkeä timintamalli lu työntekijälle hallinnan ja turval- 7

8 lisuuden tunnetta. Oman timinnan ennakinti vapauttaa ajattelua itse asiakastilanteessa. Työntekijä pystyy paremmin kuuntelemaan ja reagimaan asiakkaan viesteihin, kun hän n valmistautunut hyvin. Kuten minkä tahansa muunkin välineen salta, n hulen puheeksi ttamiseen kuitenkin suhtauduttava kehittävällä tteella. Hulen puheeksi ttamisen tavat vat jkaisen työntekijän henkilökhtaisen ja ssiaalisen ppimisen värittämiä. Siksi maa timintaa tulee jatkuvasti arviida (reflektida). Subjektiivista kntaktitieta (työntekijän ja asiakkaan vurvaikutuksessa syntyvä tiet) n hyvä arviida kllegiden kanssa, mutta haasteen tu eri ammattiryhmien kanssa jaettava tiet asiakkaasta. Lähestymistapa vi lla erilainen. Taulukk 1. Hulen vyöhykkeistö (Tm Arnkil & Esa Erikssn, THL 2009). EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei hulta lainkaan Pieni huli tai ihmettely käynyt mielessä. Luttamus miin mahdllisuuksiin hyvä. Ajatus lisävimavarjen tarpeesta. Huli kasvaa ja n tuntuvaa. Luttamus miin mahdllisuuksiin heikkenee. Omat vimavarat ehtymässä. Selvästi kettu lisävimavarjen ja kntrllin *) lisäämisen tarve. Hulta n paljn ja jatkuvasti, huli n suuri. Omat keint lppumassa tai lpussa. Lisävimavarja, kntrllia ja muuts tilanteeseen saatava heti. * Kntrllilla tarkitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajittamalla jtain epätivttavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä Lakisääteinen velvllisuus Hulen puheeksi ttaminen ja varhainen puuttuminen vat lakisääteisesti velvittavia. Uusi lastensujelulaki, jka tuli vimaan hjaa näin myös Hyvinkään varhaisen tuen käytäntöjä. Ohessa n varhaisen puuttumisen salta uuden lain keskeisimmät asiat. 8

9 Lain tarkitus Lain tarkituksena n turvata lapsen ikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainiseen ja mnipuliseen kehitykseen sekä erityiseen sujeluun (Lastensujelulaki 1 ). Vastuu lapsen hyvinvinnista Lapsen vanhemmilla ja muilla hultajilla n ensisijainen vastuu lapsen hyvinvinnista. Lasten ja perheiden kanssa timivien viranmaisten n tuettava vanhempia ja hultajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä hjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensujelun piiriin. (Lastensujelulaki 2.) Lastensujelu Lastensujelua n lapsi- ja perhekhtainen lastensujelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensujelua. Ehkäisevällä lastensujelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvintia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensujelua n myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiysja lastenneuvlassa sekä muussa terveydenhullssa, päivähidssa, petuksessa ja nuristyössä annettava erityinen tuki sillin, kun lapsi tai perhe ei le lastensujelun asiakkaana. (Lastensujelulaki 3.) Lasten ja nurten hyvinvinnin seuraaminen ja edistäminen Kunnan ssiaalihullsta vastaavan timielimen ja kunnan muiden viranmaisten n yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nurten hyvinvintia sekä pistettava kasvuljen epäkhtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (Lastensujelulaki 7 ). Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Kunnan n ssiaali- ja terveydenhulta, petustinta sekä muita lapsille, nurille ja lapsiperheille tarkitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään hulehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, hultajia ja muita lapsen hidsta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nurten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan n järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa levia lapsia ja nuria tukevaa timintaa. Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä n kiinnitettävä erityistä humita lasten ja nurten tarpeisiin ja tivmuksiin. Lastensujelulaki 8.) Suunnitelma lastensujelun järjestämisestä ja kehittämisestä Kunnan tai useamman kunnan yhdessä n laadittava lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseksi ja lastensujelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien timintaa kskeva suunnitelma, jka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustssa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vudessa. Suunnitelma n tettava humin kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talusarvita ja -suunnitelmaa laadittaessa. (Lastensujelulaki 12.) 9

10 Ilmitusvelvllisuus Ssiaali- ja terveydenhulln, petustimen, nuristimen, pliisitimen ja seurakunnan tai muun usknnllisen yhdyskunnan palveluksessa tai luttamustimessa levat henkilöt sekä muun ssiaalipalvelujen tai terveydenhulln palvelujen tuttajan, petuksen tai kulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijiden vastaantttimintaa tai hätäkeskustimintaa taikka kululaisten aamu- ja iltapäivätimintaa harjittavan yksikön palveluksessa levat henkilöt ja terveydenhulln ammattihenkilöt vat velvllisia viipymättä ilmittamaan salassapitsäännösten estämättä kunnan ssiaalihullsta vastaavalle timielimelle, js he tehtävässään vat saaneet tietää lapsesta, jnka hidn ja hulenpidn tarve, kehitystä vaarantavat lsuhteet tai ma käyttäytyminen edellyttää lastensujelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 mmentissa tarkitettu henkilö vi tehdä tällaisen ilmituksen häntä mahdllisesti kskevien salassapitsäännösten estämättä. Sen estämättä, mitä 1 mmentissa säädetään, n vimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhitn liittyvästä salassapitvelvllisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. (Lastensujelulaki 25.) 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT Varhaisen tuen ja yhteistyön mallinnus varhaiskasvatuspalveluihin, neuvlaan ja ssiaalipalveluihin (lapsiperheiden ktipalvelu, lapsiperheiden aikuisssiaalityö ja timeentultuki, perheneuvla ja lastensujelun ssiaali- ja perhetyö) n edellyttänyt j lemassa levien käytäntöjen tarkastelua. Aineistna vat lleet kehittämistyön raprtit, muistit sekä haastattelut varhaiskasvatuspalveluihin, neuvlaan ja ssiaalipalveluihin. Ajatuksena n llut kta tieta mm. työyksiköiden perustehtävästä, työn rganisinnista, työn ja vastuun jasta sekä yhteistyöstä ja työn jhtamisesta. Useiden ihmisten ryhmä mudstaa timintaympäristön, jssa vaikuttavat sekä psyykkiset että ssiaaliset lainalaisuudet. Psykssiaalisella työympäristöllä tarkitetaan sellaista kknaisuutta, jka mudstuu 1) perustehtävästä, jka tulee surittaa 2) teknlgiasta, tiedista ja taidista, jita työssä tarvitaan 3) työn rganisinnista; millä tavalla työt n järjestetty ja kuinka ne tehdään 4) työn ja vastuun jasta 5) yhteistyöstä 6) yksilöllisestä käyttäytymisestä työyhteisössä ja 5) työn jhtamisesta (Ssiaali- ja terveysministeriö 2002). Yhteisten timintaperiaatteiden ja -käytäntöjen luminen n llut haasteellista j pelkästään erilaisten työkulttuurien salta. Tavat hulen puheeksi ttamiseksi ja mahdlliset jatktimenpiteet aina lastensujeluilmitukseen asti vat hyvin yhteisöllisesti mudstuneita. Mniammatillinen kehittäminen n kuitenkin mahdllista, sillä kaikilla n yhteinen näkemys lapsen edun tteutumisesta. Kehittäminen ja muuts sinänsä eivät tapahdu hetkessä. Jkaisella rganisaatilla n mat tapansa timia, ja j pelkästään ammattikielet eravat tisistaan luvulla n tehty useita muutshankkeita, jihin ihmisten n pitänyt speutua. Työmäärän paljus ja kiire vat arkipäivää, mihin myös vedtaan, kun pitäisi tehdä yhteis- 10

11 työtä. Kiireellä vidaan myös tulla peittäneeksi ahdistusta muutkseen ja haluttmuutta tdella khdata tista ihmistä. Näin llen muuts vaatii pitkäjänteistä vaikuttavuuteen uskmista, jhn jht malta saltaan henkilöstöään situttaa. Yhteistyökäytäntöjä suunniteltaessa n hyvä tarkistaa jkaisen ammatillinen rli ja määrittää henkilöt, jtka vastaavat verksttyön krdininnista. Varhaiskasvatuspalveluiden, neuvlan ja ssiaalipalveluiden timintakulttuurit eravat tisistaan muun muassa yksin- ja yhdessä tekemisen salta. Varhaiskasvatuksen henkilöstö n kulutettu tiimityöhön, mikä tulee esille tavassa tehdä päätöksiä ja puhua. Neuvlassa ja ssiaalipalveluissa terveydenhitaja ja ssiaalityöntekijä vat hyvin itsenäisesti timivia, vaikka taustalla tki n kllegiden tuki. Js ajatellaan hulen puheeksi ttamista lapsesta, n varhaiskasvatuksessa tavallista, että kyseisestä lapsesta keskustellaan alusta saakka kk tiimin kanssa. Vaikka varhaiskasvatuspalvelujen, neuvlan ja ssiaalipalvelujen henkilökunta tekee yhteistyötä, näyttäisi edelleen levan myös hyvin vimakkaita ja virheellisiä ennakkluulja tisten timinnasta. Esimerkiksi lastensujeluviranmaiset jutuvat jatkuvasti khtaamaan viranmaisia, jtka tekevät lastensujeluilmituksen ja samalla kysyvät, eihän lasta vaan nyt hustaan teta. Ennen kun päädytään lapsen hustaan ttamiseen, n tehty kaikki vitava, että tähän ei juduttaisi. Siitä n kysymys myös varhaisessa puuttumisessa. Varhaisen tuen ja yhteistyön kehittämisen mahdllistaa Jhdn situtuminen ja tuki Mniammattillinen kehittäminen Henkilöstön asianmukainen kulutus Yhteinen näkemys lapsen ja perheen parhaaksi timimiseksi Yhteiskunnan arvstus. Kehittämisen kannalta ei le samantekevää, arvstaak yhteiskunta uusia timintatapja. Varhaisen tuen palveluista ja puuttumisen periaatteista lisi hyvä käynnistää kansalaiskeskustelua. Tavat, jilla puutumme tai tuemme perheitä, edellyttävät yhtenäisiä, hyväksyttyjä timintaperiaatteita (ks. liite 3 eettiset timintaperiaatteet). Terveydenedistämisen barmetri 2009 sittaa, että sumalaiset viihtyvät kunnissaan ja vat tyytyväisiä palveluihin. Omiin mahdllisuuksiinsa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekn sumalaiset ei kuitenkaan tunnu uskvan. (Parviainen, Laari & Litja 2009.) Ammattilaisten tulisikin entistä paremmin humiida perheiden tiveet ja tarpeet, sillä työn kehittäminen edellyttää jatkuvaa itsearviintia (reflektintia). 11

12 Hyvinkäällä n llut useita hankkeita, jiden tarkituksena n llut kehittää yhteistyökäytäntöjä perheiden tukemiseksi. Henkilökunnan saamista n päivitetty erilaisilla kulutuksilla, jista varhaiseen puuttumiseen ja tukemiseen liittyvät teemat vat lleet näkyvästi esillä (ks. liite 2). Tämän ppaan lpussa n taulukkmudssa kuvaus menneistä ja käynnissä levista hankkeista ja prjekteista (ks. liite 1). Hyvät käytännöt eivät le mitään irrallisia timintamutja vaan ne sisältyvät neuvlan, varhaiskasvatuspalvelujen ja ssiaalipalvelujen perustehtävään ja yhteistyöverkstjen timivuuteen. Yhteistyötä n tehty esimerkiksi siten, että neuvla, varhaiskasvatuspalvelut ja ssiaalipalvelut tapaavat tisiaan säännöllisin väliajin. Näiden tapaamisten n tdettu 1) madaltavan kynnystä yhteydentlle, 2) antavan mahdllisuuden tiednvaihdlle klmikannan erilaisista timintakulttuureista ja ymmärrystä käytettyyn kieleen sekä 3) parantavan asiakkaan kknaisvaltaisen palvelun hahmttumista ja rakenteiden kartittamista ja timintamallin lumista. Hyvät käytännöt eivät le yksinkertaisesti mnistettavissa. Kntekstien ja timijiden erilaisuus tulisi aina humiida. (Seikkula & Arnkil 2009.) 2.1 Neuvla Perustehtävä Neuvlan perustehtävä n ennaltaehkäisevät terveyspalvelut liittyen perhesuunnitteluun (raskauden ehkäisy, seksuaaliterveys), äitiyshultn ja lastenneuvlan palveluihin (ks. työmudt ja mniammatillinen verkst tauluksta 2). Tavitteena n lisätä lasta dttavien ja lapsiperheiden hyvinvintia ja terveyttä tukemalla vanhemmuutta, ennaltaehkäisemällä sairauksia ja tunnistamalla varhain mahdllisia sairauksia ja häiriöitä sekä hjaamalla hitn. Lapsen/perheen asiakkuus neuvlassa alitetaan laatimalla yksilöllinen seuranta/hitsuunnitelma. Kk perheen hyvinvinnin kartitus alitetaan j äitiysneuvlassa. Raskauden aikana perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus. Varhaisen vurvaikutuksen tukeminen n lennainen ja keskeinen vauvaperhetyön mut (esim. unikulu yhteistyössä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa). eterveys Hyvinkään kaupungin terveydenhit tarjaa sähköisiä terveyspalveluja äitiysja lastenneuvla-asiakkaille, piskeluterveydenhulln piskelijille ja malääkärivastaantn asiakkaille. Lisäksi Hyvinkään sairaanhitalueella n virtuaalinen Kelnet-mielenterveystal jka palvelee 12

13 ja auttaa mielenterveysireista kärsiviä ja heidän maisiaan. Päihdengelmista vi pulestaan hakea tieta päihdelinkistä Mnipulinen n myös apua.inf.fi -sivust, jka tarjaa tieta ja kkemuksia erilaisiin elämän tilanteisiin Verkkkirjastna palvelee lisäksi Dudecim Terveyskirjast Taulukk 2. Neuvlan työmudt ja yhteistyö Työmudt Mniammatillinen Verkstyhteistyötaht työryhmä Varhainen tukeminen vastaantttiminta perustiimi: muu perusterveydenhult ktikäynnit terveydenhitaja ja erikissairaanhit perhevalmennus ryhmätiminta puhelinneuvnta eterveys/sähköinen asiinti kulutus/teema-päivät unikulu lääkäri puheterapeutti timintaterapeutti fysiterapeutti psyklgi suuhygienisti tarvittaessa muita asiantuntijita varhaiskasvatuspalvelut päiväktihit perhepäivähit avimet varhaiskasvatuspalvelut esipetus ssiaalipalvelut lapsiperheiden ktipalvelu lapsiperheiden aikuisssiaalityö timeentultuki perheneuvla lastensujelun ssiaali- ja perhetyö seurakunnan lapsityö mielenterveyspalvelut A-klinikka vammaispalvelut pliisi sivistystimi useat järjestöt 13

14 2.2 Varhaiskasvatuspalvelut Perustehtävä Varhaiskasvatuspalveluiden keskeisenä tehtävänä n subjektiivisen päivähitlain velvitteiden täyttäminen sekä peruspetuslain mukaisen esipetuksen järjestäminen. Ydintehtävänä n lapsen hit, kasvatus ja petus. Lapsen kknaisvaltainen kehittyminen n varhaiskasvatuksen tavitteena, ja sitä tuetaan ppimiskkemuksia tarjamalla, tunteiden säätelyn harjittelulla sekä taiteellisella ja liikunnallisella timinnalla. Lisäksi vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta tetaan humin. Varhaiskasvatuksen keskeiseksi periaatteeksi n nimetty vanhemmuuden ja kasvatuskumppanuuden tukeminen. Lisäksi Varhaiskasvatuspalvelut timii lastensujelun avhulln tukitimena sana lapsi- ja perhekhtaista lastensujelun asiakassuunnitelmaa (ks. taulukk 3). Erityispäivähidn tehtävänä n kasvatuksellisen kuntutuksen antaminen lapsille, jtka tarvitsevat terveydellisistä ja kehityksellisistä syistä erityistä tukea kasvunsa ja kehityksensä turvaamiseksi. Varhaisen - ja erityisen tuen tarve vi lla fyysisen, tiedllisen, taidllisen, tunne-elämän tai ssiaalisen kehityksen sa-alueella (ks. kuvi 1). Lapsen kasvatusympäristöä ja timintaa mukautetaan lapsen tarpeisiin. Kknaisvaltaista perheen tukea saa esimerkiksi päivähidn perhetyöstä. Erityinen tuki Erityispedagginen saaminen Varhainen tuki Pedagginen kuntutus, ennaltaehkäisy Pedagginen laadukas perusta Riittävä saaminen, lapsen kehityksen tuntemus Muut tukipalvelut Kuvi 1. Heinämäki, L Varhaista tukea lapselle - työvälineenä kehittämisvalikk. Stakes, Oppaita

15 Taulukk 3. Varhaiskasvatuspalvelut ja yhteistyö Palvelut Mniammatillinen työryhmä Verkstyhteistyötaht Varhainen tukeminen Kunnallinen kunnallinen päivähit lastentarhanpettaja neuvla erityislastentarhanpettaja muu perusterveydenhult erityispäivähit kiertävä erityislastentarhanpettaja erikissairaanhit esipetus puhe-, fysi- ja timin- pienten lasten lastenhitaja taterapeutti kulu 4 8-vutiaille perhepäivähitaja ssiaalipalvelut lapsiperheiden tilapäishit päivähidn perhetyöntekijä ktipalvelu unikulu (Ssiaalitimen alainen) lapsiperheiden avin timinta ja päivähidn psyklgi aikuisssiaalityö timeentultuki leikkikerht yhteisöllisen kuntutuksen perheneuvla perhekahvilat puheterapeutti lastensujelun ssiaalija perhetyö parkkihit seurakunnan lapsityö Yksityinen sivistystimi yksityinen päivähit vammaispalvelut useat järjestöt yksityinen pliisi perhepäivähit mielenterveyspalvelut Seurakunta kerh- ja leikkitiminta 2.3 Ssiaalipalvelut Perustehtävä Ssiaalipalveluiden tehtävänä n hulehtia kuntalaisten ssiaalisen hyvinvinnin, perusturvallisuuden ja timeentuln tteutumisesta, jtta heillä lisi mahdllisimman hyvät edellytykset man elämänsä hallintaan ja itsenäiseen suriutumiseen. Ssiaalipalveluiden lapsiperheiden palvelut turvaavat lasten ja nurten hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Lapsiperheiden palvelut timivat lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen läheis- ja viranmaisverkstn, erityisesti varhaiskasvatuspalveluiden ja kulun, kanssa. 15

16 Ssiaalipalvelut tetaan tässä ppaassa esille varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän lastensujelutyön salta. Lisäksi hjeistetaan lastensujeluilmituksen tekemiseen riittävän ajissa Lapsiperheiden palvelut Perhetyö Perhetyön tehtävänä n perheiden elämänhallinnan ja mien vimavarjen käyttööntn tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen (ks. taulukk 4 ja luku 3.2). Taulukk 4. Perhetyön työmudt ja yhteistyö Työmudt Verkstyhteistyötaht Varhainen tukeminen Perhetyö Varhaisen tuen perhetyö 1. ktipalvelun perhetyö 2. päivähidn perhetyö 3. maahanmuuttajien perhetyö Lastensujelun perhetyö 1. lastensujelun avhulln perhetyö 2. sijitettujen/hustaan tettujen lasten ja heidän perheiden kanssa tehtävä perhetyö 3. ktipalvelun perhetyö (lastensujelun asiakkaille) Palvelualueen sisällä erityisesti perheneuvla lastensujelun ssiaalityö lapsiperheiden aikuisssiaalityö timeentultuki lisäksi varhaiskasvatuspalvelut päiväktihit perhepäivähit avimet varhaiskasvatuspalvelut esipetus neuvla mielenterveyspalvelut A-klinikka seurakunta pliisi useat järjestöt seurakunnan lapsityö sivistystimi vammaispalvelut 16

17 Perheneuvla Perheneuvlan palvelut n suunnattu alle 13-vutiaille lapsille ja heidän perheilleen. Työ keskittyy varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn, lasten mielenterveystyöhön ja parisuhdeneuvntaan ja -terapiaan (ks. myös luku 3.2). Perheikeudelliset asiat käynnistyvä seudullinen perheikeudellinen yksikkö (ent. lastenvalvjapalvelut) vastaa isyyden selvityksistä ja lasten hult-, tapaamis- ja elatusapuspimusten vahvistamisesta sekä käräjäikeuksille tehtävien lsuhdeselvitysten laatimisesta (ks. myös luku 3.2). Lastensujelu Lapsi- ja perhekhtaisen lastensujelun ydintehtävänä n turvata lapsen ikeus arvkkaaseen elämään ja mahdllisuus turvallisiin ihmissuhteisiin. Tuki lapsille ja heidän perheilleen hjataan ensisijaisesti siten, että lapset vivat kasvaa missa kdeissaan. Lapsen sallistumista mien asiidensa selvittelyyn paintetaan, ja hänen mielipiteensä tulee aina selvittää iästä riippumatta Lastensujelutarpeen selvitys 1. Lastensujelun alkuvaiheen selvitys tehdään kun lapsi tai hänen vanhempansa tai jku muu n hulissaan lapsen elämäntilanteesta ja ttaa yhteyttä lastensujeluun. Useimmiten asia tulee vireille lastensujeluilmituksen mudssa. Alkuarviintitiimi vastaanttaa lastensujeluilmitukset tai -hakemukset ja arvii alitetaank lastensujelutarpeen selvitys. 2. Lastensujelutarpeen selvityksen tavitteena n kartittaa perheen lasten elämäntilannetta ja mahdllista lastensujelutyön tarvetta. Selvityksessä kartitetaan lasten ja vanhempien kanssa perheen ja lasten arkea ja hyvinvintia, sekä lasten ja perheen vimavarja ja vahvuuksia että mahdllisia pulmia. 3. Selvityksestä annetaan vanhemmille ja lapselle kirjallinen palaute. Lastensujelutarpeen selvityksen päättyessä perheelle annetaan tiet lastensujeluasiakkuuden päättymisestä tai jatkumisesta perusteluineen. 17

18 4. Lastensujeluilmituksen vi tehdä suullisesti, puhelimitse, henkilökhtaisesti käymällä tai kirjallisesti esim. käyttäen Hyvinkään kaupungin www-sivuilta löytyvää lastensujeluilmituksen lmaketta. Alkuarviintiimin jäseniä vi myös puhelimitse knsultida esim. lastensujeluilmituksen tekemisestä. Lmake: c Alkuarviintitiimin yhteystiedt (puhelinnumert, Intranet-sivuilla myös henkilöiden nimet) ssiaalityöntekijät pliisilaitkselle sijitettu ssiaalityöntekijä ssiaalihjaajat

19 3 VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI Hyvinkään 0 6-vutiaiden (varhaiskasvatuspalvelut, neuvla ja ssiaalipalvelut) varhaisen tuen yhteistyö- ja palvelumalli rakentuu 1) laadukkaista perus- ja ehkäisevistä palveluista 2) kumppanuudesta ja yhteistyöstä perheen ja mniammatillisen verkstn kanssa ja 3) varhaiskasvatuspalveluiden, neuvlan ja ssiaalipalveluiden yhdessä järjestämistä tukipalveluista (ks. kuvi 2). Huli puheeksi - timintamalli (ks. luku 3.1) n pulestaan rakennettu man timinnan arviinnin ja yhteistyön välineeksi, jlla tteuttaa varhaisen tuen ja yhteistyön periaatteita päivittäisessä työssä. Kuvi 2. Varhaisen tuen yhteistyö- ja palvelumalli 3.1 Huli puheeksi - timintamalli Hulen puheeksi ttaminen asiakkaan kanssa edellyttää hyvää ennalta valmistautumista. Tämän ppaan tarkituksena n tukea sinua haastavissa hulen tilanteissa, jissa phdit man ammattitaitsi riittävyyttä ja ket tarvitsevasi lisätukea muilta lapsia ja perheitä tukevilta palveluilta. Vit käyttää hulesi jäsentämiseksi myös ppaan lpussa levaa hulen puheeksitn ennakintilmaketta (liite 4). Muista lmakkeiden käytössä asianmukainen säilytys ja vanhempien lupa-asiat. Js ket, että sinulla n herännyt huli lapsesta tai tämän perheestä, vit phtia hultasi esimerkiksi 1) lapsen kehityksellisiä tarpeita, 2) vanhemmuutta ja 3) perhe- 19

20 ja ympäristötekijöitä (ks. taulukk 5) kartittamalla. Lapsen kehitys- ja kasvuympäristö n hyvä nähdä kknaisuutena, jka rakentuu useista palasista. Yhden palasen vauriituminen ei välttämättä le vielä kvin vahingllista, mutta useamman puuttuessa huli n j suuri. Vidaan puhua ns. riskitekijöistä ja sujaavista tekijöistä. Sujaava tekijä tarkittaa jk yksilön itsensä, lähisuhteiden tai ympäristön minaisuutta, jka vaikuttaa riskitekijöitä sujaavasti. Riskitekijä n minaisuus, lsuhde tai tapahtuma, jka tietyissä lsuhteissa lisää tietyn häiriön tai ngelman tdennäköisyyttä. (Helsingin ssiaalivirast 2007.) Taulukk 5. Lapsen kehitys- ja kasvuympäristö 1. Lapsen kehitykselliset tarpeet fyysinen ja psyykkinen terveys tunne-elämän ja käyttäytymisen kehitys ssiaalistuminen ikätvereihin perheen läheisyyden kkemus identiteetti (lapsen manarvntunt) mahdllisuus leikkiin, vurvaikutukseen ja ppimiseen itsestä hulehtimisen taitjen kehitys 2. Vanhemmuus (timintakyky lapsen parhaaksi) vanhempien fyysinen ja psyykkinen terveys perushulenpit lapsesta turvallisuuden varmistaminen emtinaalinen lämpö ppimisen tukeminen (virikkeet) rajjen asettaminen ja käyttäytymisen hjaaminen jhdnmukainen kasvatus vakauteen ja jatkuvuuteen liitetyt hitjärjestelyt (lastenhidn ja kasvatusvastuun jakaminen) 3. Perhe- ja ympäristötekijöitä perheen vurvaikutussuhteet ja niiden timivuus perheen yhteinen aika asuminen (perusmukavuudet) perheen timeentul tukiverkstn laajuus 20

21 Huli puheeksi - timintamalli Hyvinkään 0 6 v palveluissa AVOIN TIEDONANTO JA YHTEISTYÖ HUOLEN VÄHENTÄMISEKSI MINULLA EI OLE HUOLTA Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen kaikille Lapsi- ja asiakaslähtöinen suunnittelu Yhteistyö neuvlan, varhaiskasvatuspalvelujen ja ssiaalipalveluiden timijiden (esim.lapsiperheiden ktipalvelun ja lapsiperheiden aikuisssiaalityön ja timeentulturvan työntekijöiden) välillä. Matalan kynnyksen palveluista tiedttaminen perheille. MINULLA ON HUOLI Hulen puheeksittaminen Tartun huleeni heti ja tan sen puheeksi perheen kanssa (hulen puheeksitn ennakintilmake). Hulesta keskustellaan tiimin ja/tai esimiehen kanssa. Suunnitellaan yhdessä perheen kanssa spivia tukitimia, ja hjataan perhettä muihinkin palveluihin. Tarvittaessa llaan yhteydessä myös muihin yhteistyökumppaneihin (esim. lastensujelun alkuarviintitiimi). HUOLENI KASVAA Yhteistyötahjen hakeminen HARMAA VYÖHYKE Yhteistyöryhmä ja tarvittavat verkstyhteistyötaht kutsutaan klle. Lapsen/asiakkaan tilanne kartitetaan ja phditaan mahdllisia tukitimia tilanteen krjaamiseksi. Perheen ja mniammatillisen verkstn kanssa laaditaan suunnitelma, jssa svitaan aikataulusta, vastuusta ja seurannasta. Hulen jatkuessa knsultidaan AINA lastensujelun alkuarviinnin ssiaalityöntekijää. Tarvittaessa tehdään lastensujeluilmitus. Yhteydentsta tiedtetaan myös vanhemmille. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI Yhteistiminta lapsen parhaaksi Lapsen turvallisuudessa ja/tai hulenpidssa n vakavia puutteita. TEEN VÄLITTÖMÄSTI LASTENSUOJELUILMOI- TUKSEN HUOM! Kiireelliset tapaukset ssiaalipäivystys virka-ajalla puh muullin puh. 112 Lastensujelun alkuarviintitiimi ttaa lapsen asian selvitettäväkseen. Lastensujelun ja ilmituksen tekijän suunnalta pyritään aktiiviseen tiednkulkuun tavitteena lapsen etu. 21

22 MINULLA EI OLE HUOLTA Perhe sittaa mnipulisia vimavarja lapsensa kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Työntekijä tiedttaa perheille suunnatuista matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluista. Lapsi leikkivä, huletn, tasapaininen kehitys ikätasista selkeä päivärytmi fyysiset ja psyykkiset tarpeet humiitu ja Perhe/vanhemmuus Vanhemmat tavittelevat lapsensa kknaisvaltaista hyvinvintia antamalla rakkautta, turvaa ja hivaa. MINULLA EI OLE HUOLTA Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen kaikille Yleiset hjeet ja spimukset Lapsi- ja asiakaslähtöinen suunnittelu Tiednsiirt nivelvaiheissa Yhteistyö neuvlan, varhaiskasvatuspalveluiden ja ssiaalipalveluiden timijiden (esim. lapsiperheiden ktipalvelun, lapsiperheiden aikuisssiaalityön ja timeentulturvan työntekijöiden) välillä Matalan kynnyksen palveluista tiedttaminen perheille. Perheen kanssa n syntynyt luttamuksellinen ja avin suhde, jssa mlemmat sapulet kkevat timivansa lapsen parhaaksi. Työntekijää hjaa yhteisesti svitut hjeet ja spimukset, jista tiedtetaan säännöllisin väliajin. Nivelvaiheissa n tärkeää, että tarvittava tiet siirtyy ja lapsen tilanteesta llaan ajan tasalla. Jkainen työntekijä n velvitettu tekemään yhteistyötä eri perhepalveluiden kanssa, jka määritetään uusimmassa lastensujelulaissa, ennaltaehkäisevän lastensujelun salta. Perheen vimavarja tuetaan matalan kynnyksen palveluista tiedttamalla. Lisäksi n hyvä ensin tarkistaa man työyksikkönsä mahdllisuudet perheen tukemiseksi, sillä apu n usein lähellä. Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen kaikille Neuvla Lastenneuvla lapsiperheiden tukena pas työntekijöille Yksilöllinen seuranta/hitsuunnitelma Huli herää: tihennetyt neuvla- ja/tai ktikäynnit Varhaiskasvatuspalvelut Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatusspimus/esipetusspimus ja alituskeskustelu Huli herää: HOJKS (henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma)/kuntutussuunnitelma Ssiaalipalvelut Ssiaalisen hyvinvinnin, perusturvallisuuden ja timeentuln tteutumisen seuranta 22

23 MINULLA ON HUOLI Työntekijä kkee, että hänellä n huli lapsesta tai lapsen tilanteesta. Perheen vimavarja n lapsen hyvinvinnin MINULLA ON HUOLI kannalta tarvetta tukea. Ohjaus matalan kynnyksen ja Hulen puheeksittaminen varhaisen tuen palveluihin krstuu. Lapsi Tartun huleeni heti ja tan sen puheeksi Lapsen perushit ei le asianmukaista; lapsi n perheen kanssa (hulen nälkäinen, hitamatn, vaatteet säälihin spimattmat ym. Hulesta keskustellaan puheeksitn ennakintilmake). tiimin ja/tai esimiehen Lapsella saattaa lla arkipäivän kanssa. Suunnitellaan timintja ja/tai kehitystä haittaavia yhdessä perheen kanssa spivia tukitimia, ja ireita; väkivaltaisuutta, levttmuutta, väsymystä, hjataan heitä myös muihin palveluihin. pelkkuutta, itsetuhisuutta, kastelua tai tuhrimista, eristäytymistä Tarvittaessa llaan yhteydessä myös tms. muihin yhteistyökumppaneihin (esim. Lapsi käyttäytyy nrmaaliin ikään tai lastensujelun alkuarviintitiimi). kehitysvaiheeseen kuulumattmasti. Muita asiita, jtka herättävät hulesi. ja/tai Perhe/vanhemmuus Vanhempien timintakyvyssä/tavassa n tapahtunut muuts. Perheen lsuhteissa n lapsen hyvinvintia hrjuttavia asiita. Keskustellaan vanhempien kanssa humiista mieluiten vielä saman päivän aikana. Vit käyttää man timintasi ja hulesi suuruuden arviimiseksi Hulen puheeksitn ennakintilmaketta (ks. liite 4). Etsitään yhdessä vanhemman kanssa keinja ratkaista hulta aiheuttava asia ja käytetään mat mahdllisuudet tukea perhettä. Seurataan tilannetta jatkssa ja keskustellaan tiimin ja esimiehen kanssa. Pyydetään tarvittaessa knsultaatiapua yhteistyöverkstlta. Nimetöntä knsultaatita vi aina pyytää ilman hultajan lupaa. Yhteistyöverkst Neuvla puhe-, fysi- ja timintaterapeutti, psyklgi, perheneuvla, lääkäri, k/elt, perhetyöntekijä, ssiaalityöntekijä jne. Varhaiskasvatuspalvelut k/elt, terveydenhitaja, perheneuvla, perhetyöntekijä, ssiaalityöntekijä, puhe-, fysi- ja timintaterapeutti, psyklgi jne. Ssiaalipalvelut Alkuarviintitiimi tarjaa knsultintiapua (ks. yhteystiedt s. 17). 23

24 HUOLENI KASVAA (HARMAA VYÖHYKE) Huli lapsesta n tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Lapsi sittaa merkkejä riittämättömästä kasvu- ja kehitysympäristöstä lemuksellaan ja/tai käytöksellään. Lapsen kknaistilanteen tarkka selvitys, yhteistyösuunnitelma ja seuranta vat vähimmäisedellytykset huleen puuttumiseksi. Lapsi HUOLENI KASVAA Lapsessa n havaittavissa edelleen samja asiita: lapsi n Yhteistyötahjen hakeminen nälkäinen, hitamatn, vaatteet säälihin spimattmat HARMAA VYÖHYKE ym. Lapsella saattaa lla arkipäivän timintja ja/tai kehitystä haittaavia ireita; väkivaltaisuutta, levttmuutta, vä- verkstyhteistyötaht Yhteistyöryhmä ja tarvittavat kutsutaan klle. symystä, pelkkuutta, itsetuhisuutta, kastelua tai tuhrimista, eristäytymistä tms. Lapsi käyttäytyy nrmaaliin ikään Lapsen/asiakkaan tilanne kartitetaan ja phditaan tai kehitysvaiheeseen kuulumattmasti. mahdllisia tukitimia tilanteen krjaamiseksi. Lapsi tai vanhempi saattaa kerta laiminlyönnistä, tai teet itse havaintja ei-spivista rankaisumenetelmistä, lyömisestä, tukistamisesta, läpsimisestä, yksin ktiin jättämisestä, perheväkivallasta, vanhempien päihteiden käytöstä ym. ja/tai Perhe/vanhemmuus Vanhempien timintakyky/tapa n muuttunut merkittävästi. Perheen vurvaikutussuhteissa ja laajemmin ktiympäristössä havaitaan useampia hulenaiheita. Perheen ja mniammatillisen tiimin kanssa laaditaan suunnitelma, jssa svitaan aikataulusta, vastuusta ja seurannasta. Hulen jatkuessa knsultidaan AINA alkuarviinnin ssiaalityöntekijää. Tarvittaessa tehdään lastensujeluilmitus. Yhteydentsta tiedtetaan myös vanhemmille. Otetaan huli puheeksi vanhemman kanssa. Kerrtaan vanhemmalle hulestuttavista havainnista, ei kaltinkhtelusta tai sen epäilystä (ei mia tulkintja!). Kirjataan tarvittaessa, mitä lapsi n kertnut, kenelle ja kska ja mitä lapselta n kysytty. Kirjataan myös keskustelu vanhemman kanssa, mitä vanhempi n sannut ja mitä häneltä n kysytty. Kerrtaan kirjaamisesta vanhemmalle. Keskustellaan tilanteesta tiimin ja esimiehen kanssa. Pyydetään knsultaatiapua yhteistyöverkstlta. Tehdään tarvittaessa lastensujeluilmitus ja keskustellaan siitä vanhemman kanssa. Havainnn tehnyt työntekijä tekee ilmituksen, jnka hänen lisäkseen vivat allekirjittaa kk ryhmän henkilökunta sekä esimies (LsI 25 ). Yhteistyöryhmä ja tarvittavat verkstyhteistyötaht: Neuvla: Terveydenhitaja vie asian laajennettuun neuvlatyöryhmään (LANE). Varhaiskasvatuspalvelut: Esimies kkaa yhteistyöpalaverin. Ssiaalipalvelut: Lastensujelun alkuarviinnin työntekijää n hyvä knsultida ajissa! 24

25 OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI Suuren hulen vyöhykkeellä työntekijä kkee, että lapsi n vaarassa. Lapsen turvallisuuden varmistamiseksi timenpiteisiin n ryhdyttävä heti. Lapsi Lapsen kehssa jälkiä (esim. ruhjeita, mustelmia, haavja, palvammja, hyväksikäytön merkkejä), jtka antavat epäillä kaltinkhtelua. ja/tai Perhe/vanhemmuus vakava mielenterveys- ja/tai päihdengelma tistuva perheväkivalta vanhemmat eivät pysty tarjamaan turvallista kasvuympäristöä lapselleen OLEN ERITTÄIN HUOLIS- SANI Yhteistiminta lapsen parhaaksi Lapsen turvallisuudessa ja/tai hulenpidssa ja kasvulissa n vakavia puutteita. TEEN VÄLITTÖMÄSTI LASTENSUOJELUILMOITUKSEN Alkuarviintitiimi ttaa lapsen asian selvitettäväkseen. HUOM! Kiireelliset tapaukset ssiaalipäivystys virka-ajalla puh muullin puh. 112 Ssiaalitimen ja ilmituksen tekijän suunnalta pyritään aktiiviseen tiednkulkuun ja timenpiteisiin lapsen etu tavitteena. Puhutaan esimiehen kanssa ja svitaan työnjak. Kirjataan havainnt lapsesta tarkasti ylös. Havainnn tehnyt työntekijä tekee viipymättä lastensujeluilmituksen, jnka hänen lisäkseen vivat allekirjittaa kk ryhmän henkilökunta sekä esimies (LsI 25 ). Otetaan yhteys lastensujelun ssiaalityöntekijään (alkuarviintitiimi) tai pliisilaitksen ssiaalityöntekijään ja svitaan jatktimet ja työnjak. Keskustellaan lastensujeluilmituksesta vanhemman kanssa svitun työnjan mukaisesti. Kirjataan tarvittaessa keskustelu, mitä vanhempi n sannut ja mitä häneltä n kysytty. Kerrtaan kirjaamisesta vanhemmalle. Viedään lapsi lääkäriin, js näin svitaan ssiaalityöntekijän kanssa ja/tai vammat sitä vaativat. Aktiivinen tiednkulku ja timenpiteet Neuvla: Varhainen knsultinti ja timenpiteisiin ryhtyminen Varhaiskasvatuspalvelu: Varhainen knsultinti ja timenpiteisiin ryhtyminen Ssiaalipalvelut: Lastensujeluilmitus tulee käsitellä 7 vurkaudessa (kiireelliset timenpiteet heti), jnka jälkeen llaan tarvittaessa yhteydessä ilmittavaan virkamieheen. 25

26 3.2 Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut Perhevalmennus Perhevalmennus eli vanhempien valmentaminen perhe-elämään ja sen tumiin muutksiin järjestetään vanhempainryhmätimintana terveydenhulln, varhaiskasvatuksen, Hyvinkään sairaalan ja seurakunnan yhteistyönä mniammattillisesti ennen synnytystä ja sen jälkeen. Valmennus kattaa kuusi tapaamiskertaa ennen lapsen syntymää ja neljä lapsen syntymän jälkeen. Teemina tapaamisissa vat vanhemmuuteen kasvu, dttavan äidin hyvinvinti, vauvan hit ja -kehitys, synnytykseen valmentautuminen ja isien ilta. Perhevalmennus antaa varhaista, ennaltaehkäisevää tukea ja tieta vanhempana lemiseen. Keskeistä n myös ryhmässä saatava vertaistuki ja jaetut kkemukset. Unikulu Unikulun tarkituksena n auttaa ja tukea perheitä lapsen säännöllisen päivä- ja unirytmin mudstumisessa. Hyvinkääläinen unikulu n vurvaikutusta tukeva, ns. lempeän unikulun mallin mukainen. Pääasiallisena timintamutna n ktiunikulu, jllin vanhemmat tteuttavat unikulun ktna unikuluhjaajan timiessa hjaajana, tukena ja kannustajana. Käytössä n myös ns. klmen yön unikulu, jnka unikuluhjaaja tteuttaa Lähdekierrn vurhitpäiväkdissa. Unikulu alkaa yleensä aina ktikäynnillä. Ohjaus unikuluun tapahtuu pääsääntöisesti neuvlan terveydenhitajan kautta. Asiakkaat ttavat itse yhteyttä unikuluun, lähetettä ei tarvita. Unikuluneuvntaa saa myös puhelimitse. Perhekeskus Pikku-Veturi Syyskuun alussa 2007 timintansa alittanut Pikku-Veturi n lapsiperheiden khtaamispaikka. Samissa tilissa timivat avin päiväkti, parkkihit, vauvatreffit ja MLL:n Kansainvälinen kahvila. Timintaa kehitetään useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Perhekahvilat ja ryhmät Hyvinkäällä timii mnenlaisia vertaisryhmäkknpanja. - Leikkitiminnan perhekahvilat - Vauvaryhmä Hakalan neuvlan äideille - Perhekeskus Pikku-Veturi - Hyvinkään seurakunta: Tutun tupa, Akkjen klubi, Pilttiprukka + tuhutvi - ADHD perheet - Aktiivinen synnytys - Hyvinkään adptiryhmä - vertaistukiryhmä 26

27 - Hyvinkään seudun allergia- ja astmayhdistys ry - Hyvinkään seudun kestliinailijat - Hyvinkään seudun mnikkperheet Ry - Hyvinkään seudun Yksinhultajat ja Yhteishultajat ry:n lhune - Imetystukiryhmä - Kesksvanhempien yhdistys Kevyt - MLL/Perhekahvila - Talvisillan perhekahvila Leikkitiminta Leikkitiminta n suunnattu ktna hidssa leville lapsille. Timinta n maksullista, kerhmutista ja tavitteellista varhaiskasvatusta, jnka sisältöalueet myötäilevät päivähidn tavitteita. Ryhmiä n alle 3-vutiaille ja yli 3- vutiaille lapsille eri pulilla kaupunkia. Tilapäishit Tilapäishit n tarkitettu avuksi perheille, kun arki uuvuttaa ja vimavarat vat vähissä. Tyypillisiä avun tarpeeseen jhtavia seikkja vat uupumus, masennus sekä läheisverkstn puute/vähäisyys. Tilapäishit alkaa aina ktikäynnillä tai tapaamisella päiväkdilla. Tilapäishit tapahtuu Lähdekierrn vurhitpäiväkdissa, ja hit suunnitellaan lapsen edun mukaisesti. Asiakkaat hjautuvat tilapäishitn pääasiassa neuvlasta, ssiaalipalveluista, unikulusta tai varhaiskasvatuspalveluista. Yhteydentt vi tulla myös suraan perheeltä, lähetettä ei tarvita. Perhetyö Perhetyön tavitteena n lapsiperheiden kknaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen, esimerkiksi tukemalla vanhemmuutta, hjaamalla lasten hita ja kasvatusta, auttamalla kdin arjen ja arkirutiinien hallinnassa sekä tukemalla perheen sallisuutta ja vurvaikutustaitja. Ktipalvelun perhetyö Ktipalvelun perhetyö n maksullista tai maksutnta kdinhidllista apua (esim. ruuanlaitt, pyykkihult, siivus) ja kasvatuksellista ja hidllista tukea (lastenhit, hjaaminen kasvatuksellisissa kysymyksissä sekä muihin palveluihin hjaaminen, perheen arkirutiinien hallinnan tukeminen). Ktipalvelun perhetyö vi lla tilapäistä tai pidempikestista palvelua. 27

28 Ktipalvelun perhetyö tarjaa myös lastenhita iltaparkkina Perhekeskus Pikku-Veturin tilissa kaksi kertaa kuussa. Päivähidn perhetyö Päivähidn perhetyöntekijä timii Hyvinkään Paavlan alueella, mutta antaa knsultintiapua myös muihin varhaiskasvatuksen yksiköihin. Päivähidn perhetyö n asiakkaan tarpeesta lähtevää, ja työmutina vivat lla esim. vanhemman työharjittelu (ammattikasvattajien pastuksella tapahtuva harjittelu liittyen lapsen hitn ja kasvatukseen), perhetapaaminen, keskustelut, ktikäynnit tai erilaiset perhe- ja keskusteluillat. Maahanmuuttajien perhetyö Perhetyö auttaa ja tukee maahanmuuttajia selviytymään kdissaan ja sen ulkpulella, hjaamalla ja tiedttamalla tarvittavista kunnallisista ja julkisista palveluista ja antamalla tarvittavat tiedt sumalaisesta yhteiskunnasta. Perheneuvla Perheneuvla n sekä matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palvelu, mutta myös erityispalvelu, jhn lapsia ja perheitä tapaavat viranmaiset vivat lähettää lapsia ja perheitä tutkimukseen ja hitn. Perustehtäväksi luetaan varhainen tuki ja ennaltaehkäisy, lasten mielenterveystyö ja parisuhdeneuvnta ja -terapia. Perheneuvla timii ssiaali- ja terveydenhulln rajapinnassa mniammatillisessa tiimissä. Tiimiin kuuluvat psyklgit, perheneuvjat ja lastenpsykiatri. Perheneuvlan akuuttia timintavalmiutta n lähetteettömyyskäytäntö, jllin perheet vivat hakeutua suraan perheneuvlaan. Lastenpsykiatriset palvelut vat mukana sillin kun henkilöstössä n lastenpsykiatri. Pääasiallisesti näitä palveluja antaa Hyvinkään sairaalan lastenpsykiatrian yksikkö. Perheneuvlalla n keskeinen rli työnhjausta ja knsultintia antavana tahna. Tähän vedtaan myös Kaste-hjelmassa, jssa perheneuvlta dtetaan tukea varhaisen vaiheen peruspalveluihin kuten neuvlaan, päivähitn ja kuluun sekä lastensujelun ennaltaehkäisevään työhön. Perheikeudelliset asiat Seudullinen perheikeudellinen yksikkö (ent. lastenvalvjapalvelut) vastaa isyyden selvityksistä ja lasten hult-, tapaamis- ja elatusapuspimusten vahvistamisesta sekä käräjäikeuksille tehtävien lsuhdeselvitysten laatimisesta. Erauttamisen avulla tuetaan vanhempia ttamaan vastuuta lastensa asiiden hidsta ja ratkaisuista. Yksikkö hulehtii saltaan ennaltaehkäisevästi lasten ja perheiden hyvinvinnista ertilanteessa. 28

29 LÄHTEET Arnkil, T.E. & Erikssn, E Kenelle jää kntrllin Musta Pekka -krtti?: Ssiaalitimist verkstissaan. Tutkimuksia 63. Helsinki: Stakes. Erikssn, E. & Arnkil, T.E Huli puheeksi. Opas varhaisista dialgeista. Ssiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 60. Helsinki: Stakes. Heinämäki, L Varhaista tukea lapselle työvälineenä kehittämisvalikk. Ssiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 62. Helsinki: Stakes. Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja sujaavien tekijöiden tunnistaminen Helsingin kaupunki. Ssiaalivirast. Känkänen, T Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma. Seudullinen tarkastelu. Järvenpää: Ssiaalitait. Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma vusille Lunns. Hyvinkää. Parviainen, H., Laari, L. & Litja, H Terveydenedistämisen barmetri. Ajankhtaiskatsaus järjestöjen ja kuntien terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 3. Psykssiaalisen työympäristön arviiminen Työsujeluppaita ja -hjeita 36. Ssiaali- ja terveysministeriö. Työsujelusast. Tampere. Seikkula, J. & Arnkil, T. E Dialginen verksttyö. 2. Pains. Helsinki: THL. Yökylä verksthanke Hyvinkään kaupungin perusturvan timialalla. Perusturvakeskus, Lasten päivähit ja esipetus v palvelujen kehittäminen Työryhmien raprtit. Hyvinkää. Internet lähteet FI/lastensujelunkasikirja/typrsessi/ehkaiseva_lastensujelu/timintamutja/erikissairaanhit/ (Lastensujelun käsikirja) kl (Varhainen puuttuminen ja varhainen tuki) kl (Hulen vyöhykkeistö) kl (Lastensujelulaki) kl