JOS NUOREN MIELI SAIRASTAA. Opas masentuneen nuoren vanhemmalle

Transkriptio

1 JOS NUOREN MIELI SAIRASTAA Opas masentuneen nuren vanhemmalle

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Jhdant 2 Masennuksen ireet 3 Masennus vai murrsikä? 3 Nuren khtaaminen 4 Hulen puheeksittaminen 4 Kun huli herää 5 Hulen vyöhykkeet 5 Kun vanhempaa väsyttää 6 Apua nurelle 7 Lähteet 8 Mari Lippnen Snja Rivainen Savnia-ammattikrkeakulu Opinnäytetyö 2017

3 2 JOHDANTO Tämä pas n tarkitettu Sinulle, jlla n herännyt huli nuren hyvinvinnista. Opas sisältää hjeita masennuksen tunnistamiseen, masentuneen nuren khtaamiseen ja hulen puheeksi ttamiseen sekä jaksamiseen vanhempana. Lisäksi ppaaseen n kttu www-sitteita erilaisiin verkkyhteisöihin ja lmakkeisiin, jista vit löytää apua ja tieta nuren ja itsesi auttamiseksi tilanteesta selviytymiseksi. Mukaan n myös listattu kasvtusten ja puhelimitse apua tarjavien tahjen yhteystietja niin nurelle kuin vanhemmalle. Opas n tteutettu pinnäytetyönä vuden 2017 aikana. Oppaassa leva tiet n khdennettu vutiaan nuren vanhemmalle, mutta tieta vi sveltaa myös muun ikäisten henkilöiden khdalla. Sisältö n määrittynyt Oma ry:n vertaisryhmään sallistuneiden vanhempien kkemuksien perusteella siitä, millaista apua ja tieta he lisivat kaivanneet nuren masentuessa. Se, että näkee lapsensa siinä tilassa.. Se n niin raastavaa. -Nuren vanhempi

4 3 Masennus n psyykkinen sairaus, jka vi hitamattmana aiheuttaa nuren timintakyvyn heikkenemistä sekä ssiaalisen, tunne-elämän ja persnan kehityksen hidastumista. MASENNUKSEN OIREET Alakulisuus Mielenkiinnn väheneminen Vimattmuus Unihäiriöt Vihaisuus, kiukkuisuus Psyksmaattiset ireet Äkilliset muutkset käyttäytymisessä Itsestä hulehtimisen heikentyminen Masennuksen ireet vivat vaikuttaa negatiivisesti nuren kulumenestykseen: keskittymisvaikeudet hankalittavat ppimista ja jatkuva väsymys laskee nuren vireystilaa. MASENNUS VAI MURROSIKÄ? Masennus vi ilmetä mnin eri tavin ja ireita vi lla vaikeaa erttaa murrsiästä. Alla levan listan avulla vit kartittaa, nk nuren ireilu murrsiästä vai jstain muusta jhtuvaa. Mitä harvempi lauseista spii nureen, sitä enemmän sinulla n syytä hulestua tilanteesta. Hän n kiinnstunut ikäisilleen tyypillisistä harrastuksista ja tekemisistä. Hänellä n man ikäisiään ystäviä tai kavereita. Hän selviytyy kulusta. Hän uskaltaa lla ja näyttää levansa eri mieltä vanhempiensa kanssa. Hän saa käyttäytyä eri tilanteissa ikäänsä vastaavalla tavalla. Ystävien tet ja man käytöksen vertaaminen niihin tuntuu vanhempien mallia tärkeämmältä. Hän näkee tulevaisuuden pääasiallisesti myönteisessä valssa. Hän kykenee erttamaan tdelliset ja kuvitellut tapahtumat ja asiat tisistaan. Hän erttaa, mikä n periaatteessa ikein ja väärin. Hänellä ei le täysin epärealistisia kuvitelmia mista kyvyistään tai mahdllisuuksistaan.

5 4 NUOREN KOHTAAMINEN Et vi tietää, miltä nuresta tuntuu, eikä nuri vi tietää, mitä sinä ajattelet. Siksi n tärkeää pyrkiä avimeen ja luttmukselliseen khtaamiseen. Välillänne leva luttamussuhde n välttämätön avimen keskustelun syntymiselle. Luttamussuhteen syntymisen edellytyksenä n ait läsnäl. Khdatessasi nuren, muista tasa-arvisuus vastavurisuus yhdenvertaisuus rakentava vurvaikutus tiet n jaettua nuri n man elämänsä paras asiantuntija Vaikka taistelu masennusta vastaan vi lla pitkäkin, se n mahdllista vittaa. - Nuren vanhempi HUOLEN PUHEEKSIOTTAMINEN Hulen puheeksittaminen n menetelmä, jssa mieltä askarruttava asia tetaan esille nurta lukkaamatta. Siinä ei pyritä neuvmaan, kuinka nuren tulisi timia ngelman ratkaisemiseksi, vaan asiita phditaan yhdessä. Keskusteltaessa ngelmista niitä ei arvstella eikä krsteta. Tarvittaessa apua vi hakea esimerkiksi terveydenhullsta, lastensujelusta sekä yhdistyksistä ja järjestöistä jk kasvtusten, puhelimitse tai internetin välityksellä. Hulen puheeksittamisen tukena vit käyttää hulen puheeksitn ennakintilmaketta (liite1). Lmake täytetään klmessa vaiheessa: ennen hulen puheeksittamista, hulen puheeksitn aikana ja sen jälkeen. Vit myös pyytää nurta täyttämään Huli puheeksi -lmakkeen (liite 2), jhn nuri vi kirjata ylös asiat, jtka häntä hulettavat.

6 5 KUN HUOLI HERÄÄ, MIETI: Mistä len hulissani? Miten nuri hulehtii itsestään? Millaiset vat nuren suhteet aikuisiin ja kavereihin? Miten arki sujuu? Miten kulussa menee? Mitä tapahtuu, js en ta asiaa puheeksi? Kuinka suuri n huleni? HUOLEN VYÖHYKKEET Hulen vyöhykkeiden avulla vidaan arviida, kuinka suuri huli n ja riittävätkö mat keint asiiden eteenpäin viemiseen. Ei hulta Vanhemman mat tiedt ja taidt vat riittävät nuren kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vanhempi kkee, että asiat vat hyvin. Pieni huli Vanhemmalla n pieni huli jstain asiasta. Huli saattaa käydä mielessä tistuvasti, mutta hän luttaa miin kykyihinsä selvittää asiat. Tuntuva huli Vanhempi kkee kasvavaa hulta, mutta kkee samalla epävarmuutta asian vakavuudesta ja riittävästä näytöstä. Harmaalle vyöhykkeelle n tyypillistä epäselvyys. Tällä vyöhykkeellä tarvitaan kuitenkin j yhteistimintaa ngelmien ratkaisemiseksi. Suuri huli Vanhempi kkee, että lapsi n vaarassa tai, että mikäli asiihin ei puututa heti, perheelle tai lapselle käy hunsti. Tarvittavat yhteistyötaht n tettava heti käyttöön. (Mukaillen THL 2014)

7 6 KUN VANHEMPAA VÄSYTTÄÄ Olet vanhempi, et supersankari. Kukaan ei leta, että lisit kaikkivipa. Sinun ei tarvitse jäädä yksin vaikeassakaan tilanteessa - n tärkeää kuunnella ja auttaa, mutta yhtä tärkeää n myös puhua ja hakea apua. Nuren sairastuessa n nrmaalia, että käyt läpi kknaisen tunteiden kirjn, ja se n sallittua. Nuren sairastuminen n kk perheen sairaus ja siitä n tärkeää puhua. Nuren sairastuminen vi herättää sinussa mnenlaisia tunteita ja nkin hyvä phtia, miksi ja millaisia tunteita nuren tilanne herättää. Muista, että sinussa heränneet tunteet eivät le nuren syytä. Vedä lapsesi valn, äläkä anna lapsen sairauden vetää itseäsi pimeyteen. - Nuren vanhempi Vit kkea auttamisen pakllisena asiana, vaikka et itse jaksaisikaan auttaa nurta. Muista, ettei avun hakeminen le merkki heikkudesta, vaan se n itsestäsi hulehtimista ja sa hyvänä vanhempana lemista. Vit hakea apua itsellesi, nurelle tai perheellesi mnista eri palveluista jk kasvtusten tai internetin välityksellä, nimellä tai nimettömänä. Tärkeintä n, että haet apua, kun ket sitä tarvitsevasi. Vit hakea tilanteeseesi vertaistukea esimeriksi erilaisista vertaisryhmistä. Vertaisryhmissä vit jakaa mia kkemuksiasi tilanteesta ja käydä läpi sinussa heränneitä tunteita. Vertaisryhmien tarkituksena n auttaa selviytymään arjesta sekä lisätä vimavarja päivittäisessä elämässä. Apua, vertaistukea ja lisää tieta masennuksesta vit hakea seuraavilta verkksivuilta: Oma ry / Sumen mielenterveysseura / Vanhempainnetti /

8 7 APUA NUORELLE Alle n listattu tahja, jtka auttavat masentuneita nuria ja jista vit itse hakea apua nurelle: Avun saaminen masentuneelle nurelle ei aina tapahdu hetkessä, kiireellisissä tilanteissa ta yhteyttä hätäkeskukseen p Kasvtusten tai puhelimitse Kuluterveydenhitaja Kulukuraattri Nurten vastaantt Sihti, Kupi / ajanvaraus p Pikien puhelin / p Psyykkari Terveyskeskus / päivystys Valtakunnallinen kriisipuhelin / p Verkksivuja Nurtennetti / Nurten mielenterveystal / Sekasin-chat / Tukinet / Muuta verkkmateriaalia Masennuksen mahit -hjelma / Masennuskysely (BDI 21) -itsearviinti / rviinti/pages/beckin_depressiasteikk_bdi21_masennusireet.asp x O Tiv ma-apuhjelma /

9 8 OPPAASSA KÄYTETYT LÄHTEET JÄMSÄ, Kaisa ja MANNINEN, Elsa Osaamisen tutteistaminen ssiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannussakeyhtiö Tammi. LASTENSEURASSA.FI s.a. Ota huli puheeksi [verkkdkumentti]. Lastenseurassa.fi. [Viitattu ]. Saatavissa: RTTI.pdf MARTTUNEN, Mauri, HUURRE, Taina, STRANDHOLM, Thea ja VIIALAINEN, Riitta (tim.) Nurten mielenterveyshäiriöt. Opas nurten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden ja hyvinvinnin laits. Tampere: Juvenes Print Sumen Ylipistpain Oy. MARTTUNEN, Mauri, KARLSSON, Linnea Nurten masennuksen irekuva Teksessa: HEISKANEN, Tarja, HUTTUNEN, Marri O, TUULARI, Jyrki (tim.) Masennus. Helsinki: Dudecim. MIELENTERVEYSTALO s.a. Jhdant nuruusikään [verkkjulkaisu]. Mielenterveystal. [Viitattu ]. Saatavissa: rveysngelmat/pages/jhdant-nuruusik%c3%a4%c3%a4n.aspx OMA RY s.a. Vertaisryhmät [verkksivu]. Oma ry. [Viitattu ]. Saatavissa: THL Hulen puheeksi ttaminen [verkkdkumentti]. Terveyden ja hyvinvinnin laits. [Viitattu ]. Saatavissa: THL Hulen vyöhykkeet [verkkdkumentti]. Terveyden ja hyvinvinnin laits. [Viitattu ]. Saatavissa: TOIVIO, Tim ja NORDLING, Esa Mielenterveyden psyklgia. 3. pains. Helsinki: Edita. VANHEMPAINNETTI s.a. Miten vanhempi vi auttaa nurta [verkkjulkaisu]. Mannerheimin lastensujeluliitt. [Viitattu ]. Saatavissa: mpi_vi_auttaa_nurta/ VILÉN, Marika, LEPPÄMÄKI, Päivi ja EKSTRÖM, Leena Vurvaikutuksellinen tukeminen. 3.pains. Helsinki: WSOY.

10

11 LIIITE 1 (1/4)

12 LIIITE 1 (2/4)

13 LIIITE 1 (3/4)

14 LIIITE 1 (4/4)

15 LIIITE 2 (1/2)

16 LIIITE 2 (2/2)