CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa
|
|
- Johanna Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat pieni terapeuttinen leveys, vakavien verenvuotojen riski, lukuisat lääkeyhteisvaikutukset ja annostarpeen huomattava yksilöllinen vaihtelu. Tärkeimmät varfariinin annokseen vaikuttavat geenit liittyvät varfariinin metaboliaan (CYP2C9-entsyymiä koodaava geeni CYP2C9) ja K-vitamiinin aineenvaihduntakiertoon (K-vitamiiniepoksidireduktaasin alayksikkö 1:tä koodaava geeni VKORC1). Näiden geenien polymorfiat yhdessä potilaan koon ja iän kanssa selittävät huomattavan osan varfariinin annostarpeen vaihtelusta. Varfariinin hitaaseen metaboliaan liittyvät CYP2C9- polymorfiat altistavat myös vuotokomplikaatioille. Tutkimalla keskeiset CYP2C9- ja VKORC1-polymorfiat on mahdollista ennakoida tarvittavan varfariiniannoksen suuruutta. Geenitestit voivat lisätä varfariinihoidon turvallisuutta ja nopeuttaa hoitotasapainoon pääsyä. Erityisesti suuren vuotoriskin potilaat saattavat hyötyä geenitestauksesta. Geenitestit eivät poista potilasohjauksen, tarkan INR-seurannan sekä tukos- ja vuotoherkkyyden arvioinnin tarvetta. V arfariini on keskeinen lääke laskimotromboosien ja keuhkoembolian hoidossa ja ehkäisyssä sekä tromboembolisten komplikaatioiden estossa eteisvärinän, vaikeiden sydänsairauksien ja läppäproteesien yhteydessä. Suomessa varfariinireseptin saa vuosittain jo lähes potilasta ja käyttö on lisääntynyt noin 10 % vuodessa (Timo Klaukka, henkilökohtainen tiedonanto). Varfariinin terapeuttinen leveys on hyvin pieni. Lääkkeen kliinistä käyttöä hankaloittavat tarvittavan annoksen huomattava vaihtelu ja vakavien verenvuotojen riski. Varfariinihoitoon liittyvät verenvuodot ovat yleisimpiä kuolemaan johtavista lääkehaitoista Suomessa (Juntti-Patinen ja Neuvonen 2002). Varfariiniin ja muihin K-vitamiiniantagonisteihin nähden tehokkaampia ja turvallisempia oraaliseen käyttöön sopivia antikoagulantteja on kuitenkin ollut vaikea kehittää. Varfariini Duodecim 2008;124: tuleekin vielä pitkään olemaan oraalisen antikoagulanttihoidon peruslääke, vaikka odotukset uusien lääkkeiden esiinmarssista ovat suuret. Viime vuosina tieto varfariinin farmakogenetiikasta on nopeasti lisääntynyt. Varfariinin ja K-vitamiinin aineenvaihduntaan liittyvät geneettiset tekijät selittävät lääkkeiden yhteisvaikutusten ja muiden yksilöllisten tekijöiden ohella jopa yli 50 % tarvittavan varfariiniannoksen suuruuden vaihtelusta. Varfariinilääkityksen aloitus on totunnaisesti perustunut yritykseen ja erehdykseen eli hoito aloitetaan 3 5 ( 10) mg:n vuorokausiannoksella ja hoitotason annos määritetään veren hyytymisaikaa kuvaavaa INR-arvoa tiheästi seuraten. Kliiniseen käyttöön tulevien geenitutkimusten avulla on mahdollista ennakoida aiempaa paremmin tarvittavan varfariiniannoksen yksilöllistä suuruutta ja tällä tavoin parantaa hoidon 1283
2 turvallisuutta varsinkin perinnöllisesti pientä annosta tarvitsevilla potilailla. Varfariinin kliinistä farmakologiaa Varfariini on kumariinijohdos, joka imeytyy suun kautta otettuna yleensä luotettavasti ja täydellisesti, eikä sillä ole merkittävää ensikierron metaboliaa (Wadelius ja Pirmohamed 2007). Varfariini eliminoituu metaboloitumalla maksan CYP-entsyymien vaikutuksesta, ja sen puoliintumisaika on keskimäärin vajaat kaksi vuorokautta. Varfariini on kahden stereoisomeerin S- ja R-varfariinin raseeminen seos (kuva 1). Antikoagulaatiovaikutuksen aiheuttaa pääosin S-varfariini, jonka eliminaatio riippuu ensisijaisesti CYP2C9-entsyymin aktiivisuudesta. Varfariinin antikoagulaatiovaikutus perustuu K-vitamiinin aineenvaihduntakierron hidastumiseen (K-vitamiiniepoksidireduktaasin estoon), joka aiheuttaa K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden (II, VII, IX ja X) biosynteesin häiriintymisen (kuva 1). Sekä varfariinin että tärkeimpien hyytymistekijöiden (protrombiinin ja hyytymistekijä X:n) pitkien puoliintumisaikojen vuoksi pitoisuus ja INR-vaikutus vakaantuvat keskimäärin vasta noin viikon kuluttua hoidon aloituksesta tai annoksen muutoksesta. Varfariinin yksilöllinen annos ja verenvuotoriski Varfariinin kliinistä käyttöä hankaloittavat verenvuotoriski, kapea hoitoalue, lukuisat yhteisvaikutukset ja tarvittavan annoksen huomattava vaihtelu (Wadelius ja Pirmohamed 2007, Gage CYP1A2, CYP2C19, CYP3A4 R-varfariini Varfariini S-varfariini CYP2C9 K-vitamiiniepoksidi (Hapettunut K-vitamiini) H 2 O CO 2 O 2 K-vitamiinihydrokinoni (Pelkistynyt K-vitamiini) K-vitamiiniepoksidireduktaasi Gammaglutamyylikarboksylaasi Hypofunktionaaliset hyytymistekijät II, VII, IX ja X Proteiinit S, C ja Z Funktionaaliset hyytymistekijät II, VII, IX ja X Proteiinit S, C ja Z Kuva 1. Varfariinin metabolia ja vaikutusmekanismi. Varfariini kulkeutuu maksaan, jossa lääkeaineen R- ja S -enantiomeerit metaboloituvat CYP-entsyymien vaikutuksesta. CYP-entsyymiperhe on ryhmä mm. maksassa esiintyviä mikrosomaalisia entsyymejä, jotka huolehtivat eri substraattien oksidatiivisesta aineenvaihdunnasta. Varfariini, etenkin sen S-enantiomeeri, estää K-vitamiinin aineenvaihduntakierrossa epoksidireduktaasia, jonka keskeisen osan muodostaa K-vitamiiniepoksidireduktaasin alayksikkö 1 (VKORC1). Näin varfariini estää K-vitamiinihydrokinonin (pelkistynyt K-vitamiini) muodostumista. K-vitamiinihydrokinoni on välttämätön kofaktori K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijäproteiinien gammaglutamyylikarboksylaatiossa. Vähentyneen gammakarboksylaation seurauksena hyytymistekijöiden sitoutuminen kalsiumiin ja fosfolipideihin heikkenee. Mukailtu Gagen ja Leskon (2008) sekä Yinin ja Miyatan (2007) artikkeleista J. Backman ym.
3 ja Lesko 2008). Varfariinin yksilöllistä annosta säädellään INR-seurannan perusteella, ja tavoitteena on yleisimmin INR-taso 2,0 3,0 mutta mitraali- ja trikuspidaaliläppäproteesipotilailla 2,5 3,5. On arvioitu, että käytännössä lähes kolmanneksen ajasta INR on tavoitteen ylä- tai alapuolella, jolloin vuotoriski tai toisaalta tukosriski kasvaa. Pienikin virhe annoksen suuruudessa voi siirtää INR:n pois hoitoalueelta, ja esimerkiksi INR:n suuretessa yli arvon 4,5 verenvuotoriski kasvaa jopa kymmenkertaiseksi (Palareti ym. 1996). Käytännön ongelmana on, että antikoagulanttipotilaat voivat saada verenvuodon, vaikka INR olisikin tavoitealueella. Tämä voi johtua traumasta tai muista hemostaasia huonontavista tekijöistä, esimerkiksi anemiasta, trombosytopeniasta tai trombosyyttien toimintahäiriöstä, joka voi olla seurausta esimerkiksi tulehduskipulääkityksestä. Jopa noin 7 % varfariinia käyttävistä saa vakavan verenvuodon 12 kuukauden aikana (Linkins ym. 2003). Onkin arvioitava tarkkaan vuotoriskiä lisäävät akuutit ja krooniset sairaudet ja muut tekijät varfariinilääkitystä aloitettaessa (taulukko 1) ja seurattaessa. Hyvän hoitotasapainon merkitystä korostaa se, että antikoagulanttihoidon aikaisten verenvuotojen vakavuus ja vuotojen aiheuttama kuolleisuus korreloivat INR-arvoihin. Vakavaan verenvuotoon liittyvä 2 kuukauden kuolleisuus on noin 10 %:n luokkaa INR-tason ollessa 2 3, mutta peräti 24 %, kun INR on yli 4,5 (Koo ym. 2004). Vakaan ja turvallisen antikoagulaation saavuttamiseksi varfariiniannos tulee jakaa mahdollisimman tasaisesti eri viikonpäiville, INR-seurannan pitää olla riittävän tiheää, vastaukset tulee saada vaivattomasti, ja potilaan ruokavalion on hyvä sisältää tasaisesti K-vitamiinia (Halinen 2007). Tarvittavaan yksilölliseen varfariiniannokseen vaikuttavat mm. ikä, paino, K-vitamiinin saanti, eräät sairaudet, useat lääkkeiden yhteisvaikutukset ja geneettiset tekijät (taulukko 1) (Wadelius ja Pirmohamed 2007, Gage ja Lesko 2008). Annos vaihtelee noin 0,5 mg:sta yli 10 mg:aan vuorokaudessa. Varfariinilääkitykseen liittyvä INR:n vaihtelu ja vuotoriski ovat yleensä suurimmillaan hoidon ensiviikkoina. Tämän riskin Taulukko 1. Varfariinilääkityksen aloitusvaiheessa huomioon otettavia seikkoja. Lääkityksen aihe Tukosriskin arviointi Vasta-aiheet Vuotoriskin arviointi mm. korkea verenpaine, aikaisempi suolikanavan vuoto tai aivoverenvuoto, munuaisten tai maksan vajaatoiminta, diabetes, anemia, trombosytopenia, korkea ikä, muut vuotoriskiä lisäävät lääkitykset Annoksen arviointi perustason TT%/INR vuotoriskin suuruus potilaan ikä ja koko lääkkeiden yhteisvaikutukset (mm. CYP2C9-entsyymin estäjät ja indusoijat) CYP2C9- ja VKORC1 -genotyypit Lääkityksen aloitus suoraan arvioidulla ylläpitoannoksella riittävä INR-seuranta pyrkimys mahdollisimman tasaiseen päiväannokseen mm. tromboosin ja trombofilian yhteydessä aina pienimolekyylinen hepariini, kunnes INR ollut kaksi vuorokautta hoitotasolla Hoidon kesto ja intensiteetti riippuvat aiheesta ja tukosriskitekijöistä Potilasohjaus soveltuvien potilaiden omavastuu vierilaiteseurannassa tukosalttiin potilaan neuvonta, jos INR alle hoitotavoitteen vuotoalttiin potilaan neuvonta, jos INR yli hoitotavoitteen säännöllisyys K-vitamiinipitoisten kasvisten syönnissä alkoholinkäytön vaikutukset luontaistuotteiden välttäminen valmistautuminen leikkaustoimenpiteisiin valmistautuminen pitkiin lentomatkoihin INR-seurantakäynnit toimintaohjeet akuuttien tulehdustautien, maha-suolikanavan sairauksien ja lääkityksen muutosten yhteydessä minimoimiseksi suositellaan, että varfariinilääkitys aloitettaisiin mieluiten suoraan ennakoidulla ylläpitoannoksella. Sopivan annoksen ennakoimiseksi ei kuitenkaan ole ollut tarkkoja keinoja, joten lääkitys aloitetaan tavallisimmin 5( 10) mg:n vuorokausiannoksella (»herkemmiksi» arvioiduille potilaille 3 mg/vrk), minkä jälkeen ylläpitoannos määritetään INR-seurannan perusteella. CYP2C9- ja VKORC1-polymorfiat ja varfariiniannos Tärkeimmät varfariiniannokseen vaikuttavat geneettiset tekijät liittyvät S-varfariinin metaboliaan (CYP2C9-entsyymi) ja K-vitamiiniepoksi- CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa 1285
4 direduktaasin toimintaan (Wadelius ja Pirmohamed 2007, Gage ja Lesko 2008). CYP2C9-entsyymiä koodaavassa geenissä tunnetaan kaksi melko yleistä hitaaseen metaboliaan johtavaa varianttia: CYP2C9*2 ja CYP2C9*3 (Pelkonen ja Turpeinen, tässä numerossa). Suomalaisessa väestössä näiden alleelien esiintymistaajuudet ovat 12 % ja 7 % (Hilli ym. 2007). CYP2C9*2 tuottaa entsyymiä, jonka aktiivisuus on 12 % normaalista, ja CYP2C9*3 entsyymiä, jonka aktiivisuus on vain 5 % normaalista. CYP2C9*2- alleelin suhteen heterotsygooteilla tarvittava varfariiniannos on noin % pienempi, ja CYP2C9*3-alleelin suhteen heterotsygooteilla noin % pienempi kuin potilailla, joilla ei ole kyseisiä alleeleja (Sanderson ym. 2005). Ellei potilaan genotyyppi ole varfariinilääkitystä aloitettaessa tiedossa, kyseisten alleelien kantajilla on keskimääräistä suurempi riski saada verenvuotoja (kuva 2) (Higashi ym. 2002, Sanderson ym. 2005, Limdi ym. 2008). Suurentunut vuotoriski selittyy tavallista pienemmällä tarvittavalla annoksella ja hitaammalla eliminaatiolla. S-varfariinin puoliintumisaika on varianttialleelien kantajilla pitkä, minkä vuoksi stabiili INR-taso saavutetaan poikkeavan hitaasti, CYP2C9*3/*3-genotyypissä todennäköisesti vasta viikkojen kuluttua hoidon aloituksesta. Näillä potilailla myös varfariinin vaikutuksen häviäminen kestää tavallista kauemmin, kun lääkitys lopetetaan tai tauotetaan esimerkiksi vuodon takia tai toimenpidettä varten. K-vitamiiniepoksidireduktaasin alayksikkö 1:tä koodaavan geenin (VKORC1) karakterisointi (Li ym. 2004, Rost ym. 2004) avasi uusia mahdollisuuksia varfariinin farmakogenetiikan selvittämiseen. Geenistä on tunnistettu yleisiä yhden nukleotidin polymorfioita (SNP), jotka ovat yhteydessä tarvittavan varfariiniannoksen suuruuteen eri väestöissä (D Andrea ym. 2005, Rieder ym. 2005). Kyseiset polymorfiat ovat keskenään huomattavassa kytkentäepätasapainossa, joten kaikkien niiden tutkiminen ei ole tarpeen. Esimerkiksi HUSLABissa kliiniseen käyttöön juuri otetussa menetelmässä (B -varfad) tutkitaan pienen varfariiniannoksen tarpeeseen assosioituvat polymorfiat VKORC1-1639G>A ja 1173C>T (taulukko 2) (Rieder ym. 2005). Ilman vakavaa verenvuotoa selvinneiden osuus 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Pienen annoksen alleelien (VKORC1-1639A ja 1173T) esiintymistaajuudeksi valkoihoisessa väestössä on arvioitu noin 40 %. Esimerkiksi VKORC G/G-genotyypin omaavilla potilailla tarvittava varfariiniannos oli Riederin ym. (2005) aineistossa keskimäärin noin 6 7 mg/vrk, G/A-genotyypissä noin 4 5 mg/vrk ja AA-genotyypissä noin 2,5 3,5 mg/vrk. Vaikka VKORC1-polymorfiat selittävätkin tarvittavan varfariiniannoksen vaihtelua, niitä ei toistaiseksi ole vakuuttavasti yhdistetty vuotoriskin suuruuteen. Onko varfariinin farmakogenetiikasta hyötyä potilastyössä? p < 0,005 CYP2C9 *1/*1 (n = 358) CYP2C9 varianttialleelin kantajat (n = 88) Aika (vrk) Kuva 2. Aika varfariinilääkityksen aloituksesta ensimmäiseen vakavaan verenvuotoon CYP2C9-genotyypin mukaan 446 potilaan seurantatutkimuksessa (Limdi ym. 2008). Retrospektiivisten tutkimusten perusteella CYP2C9- ja VKORC1-polymorfiat yhdessä eräiden muiden tekijöiden kanssa näyttävät ennustavan onnistumista INR-tavoitteeseen pääsyssä hoidon alussa (Wadelius ja Pirmohamed 2007, Gage ja Lesko 2008). Varfariiniannoksen laskemista varten on julkaistu useita algoritmeja, joissa otetaan huomioon genotyypin lisäksi esimerkiksi potilaan ikä ja koko sekä joskus muitakin seikkoja, kuten aloitusvaiheen INR-arvot. Gagen ym. (2008) laajaan potilasaineistoon perustuva, prospektiivisesti validoitu 1286 J. Backman ym.
5 Taulukko 2. Keskimääräiset varfariinin ylläpitoannokset (mg/vrk) eri genotyypeissä, kun INR-tavoitteena on 2,0 3,0, potilaan paino on 75 kg, pituus 170 cm ja ikä 60 vuotta (ei tupakointia eikä lääkkeiden yhteisvaikutuksia). Taulukon annokset perustuvat Internet-sivuston algoritmiin (versio 11). CYP2C9 S-varfariinin metabolianopeus VKORC1-genotyyppi 1639 GG ja/tai 1173 CC 1639 GA ja/tai 1173 CT 1639 AA ja/tai 1173 TT *1*1 Normaali/nopea 6,3 4,5 3,3 *1*2 Lievästi hidastunut 5,1 3,7 2,7 *1*3 Kohtalaisen hidas 4,2 3,0 2,2 *2*2 Kohtalaisen hidas 4,2 3,0 2,2 *2*3 Kohtalaisen / hyvin hidas 3,4 2,5 1,8 *3*3 Erittäin hidas 2,8 2,0 1,5 Huomioitavaa: Potilaan ikä ja koko vaikuttavat huomattavasti annoksen suuruuteen. Esimerkiksi 50 kg:n painoinen 90-vuotias potilas tarvitsee keskimäärin noin 30 % pienempiä annoksia ja 120 kg:n painoinen 40-vuotias noin % suurempia annoksia kuin taulukossa on esitetty. Varfariinin ylläpitoannokseen tulee pyrkiä jakamalla annos mahdollisimman tasaisesti viikon eri päiville soveltuvien tablettivahvuuksien mukaan. INR-arvoja tulee seurata tavanomaiseen tapaan. Taulukossa mainittujen geneettisten tekijöiden, koon ja iän lisäksi annokseen vaikuttavat monet lääkkeiden yhteisvaikutukset, sairaudet, K-vitamiinin saanti ja tupakointi. Jos INR on mahdollista määrittää toisena lääkityspäivänä, voidaan S-varfariinin hitailla metaboloijilla (CYP2C9 *2- ja/tai *3 alleelin kantajat) käyttää ensimmäisenä päivänä ylläpitoannosta suurempaa latausannosta (CYP2C9*1*1-genotyypin annos), jotta INR-hoitotason saavuttaminen ei viivästyisi. algoritmi on käytettävissä Internet-osoitteessa ja sitä vastaavia suuntaa antavia varfariinin ylläpitoannoksia on esitetty taulukossa 2. Genotyypin mukaan tarvittavassa annoksessa voi olla yli nelinkertaisia eroja. Kontrolloimattomissa prospektiivisissa tutkimuksissa CYP2C9- ja VKORC1-genotyyppeihin perustuvat algoritmit ovat vaikuttaneet toimivilta ja turvallisilta (Wen ym. 2008). Äskettäin julkaistussa prospektiivisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa CYP2C9-genotyypitykseen perustuva algoritmi (ilman VKORC1-genotyypitystä) nopeutti INR-hoitotason saavuttamista, paransi INR-arvon pysymistä hoitoalueella ja pienensi verenvuotoriskiä verrattuna ilman genotyyppitietoa toteutettuun annosohjelmaan (Caraco ym. 2008). Kontrolloituja tutkimuksia tarvittaisiin kuitenkin lisää, jotta CYP2C9- ja VKORC1-genotyypityksen hyödyt pystyttäisiin tarkemmin arvioimaan. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen FDA:n teettämän selvityksen mukaan geenitesteillä saatetaan pystyä estämään kalliita vuotokomplikaatioiden sairaalahoitojaksoja, joten geenitestien tekeminen jopa säästäisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. y d i n a s i a t CYP2C9- ja VKORC1-geenien yleiset polymorfiat selittävät yhdessä potilaan koon, iän ja muiden yksilöllisten tekijöiden kanssa yli 50 % tarvittavan varfariiniannoksen vaihtelusta. CYP2C9- ja VKORC1-genotyyppien mukaan tarvittavan varfariiniannoksen suuruudessa on yli nelinkertaisia yksilöiden välisiä eroja. Varfariinin hitaaseen metaboliaan liittyvät CYP2C9-polymorfiat altistavat verenvuodoille. Tutkimalla keskeiset CYP2C9- ja VKORC1-polymorfiat on mahdollista ennakoida tarvittavan varfariiniannoksen suuruutta etenkin hoidon alussa ja parantaa varfariinihoidon turvallisuutta. Geenitestit eivät poista huolellisen INRseurannan, kliinisen arvioinnin ja potilasohjauksen tarvetta CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa 1287
6 Lopuksi Nykytiedon perusteella vaikuttaa siltä, että tutkimalla keskeiset CYP2C9- ja VKORC1-polymorfiat on mahdollista aiempaa paremmin ennakoida tarvittavaa yksilöllistä varfariinin annosta ja parantaa varfariinihoidon turvallisuutta. Nämä geenitestit eivät kuitenkaan poista tai vähennä huolellisen INR-seurannan tarvetta. Varfariinihoidon toteutuksessa ja INR-seurannassa olisi muutenkin parannettavaa. Potilasohjaus, omaseurantaan soveltuvien potilaiden valinta ja vierilaitteiden kohdennettu käyttö INR-seurannassa jopa vähentävät kuolleisuutta aiheuttavien hoitokomplikaatioiden määrää (Heneghan ym. 2006). Eri puolilla maailmaa on käynnissä useita tutkimuksia, jotka selventävät lähivuosina farmakogeneettisten testien merkitystä varfariinin eri käyttöaiheissa. CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit (B -VarfaD), joiden perusteella voidaan päätellä sopiva yksilöllinen varfariinin ylläpitoannos, on vasta hiljattain otettu Suomessa käyttöön, ja on vielä aikaista ennakoida, mikä testien kliininen merkitys tulee olemaan. Eräs käytännön ongelma on testituloksen saamiseen kuluva jopa parin viikon aika. Osalla potilaista antikoagulanttihoidon alkuvaiheessa jouduttaneen toimimaan ilman genotyyppitietoa esimerkiksi pienimolekyylisten hepariinien turvin. Esimerkiksi tekoläppäpotilaille geenitesti voitaneen usein kuitenkin tehdä hyvissä ajoin ennen antikoagulanttihoidon aloitusta. Toinen ongelma on se, että Suomessa ei ole markkinoilla riittävästi eri tablettivahvuuksia, joista saataisiin tasainen genotyypin mukainen päiväannos kaikille potilaille. Testitulosta tulkittaessa on aina otettava huomioon, että tarvittavan varfariiniannoksen suuruuteen vaikuttavat genetiikan lisäksi monet muutkin tekijät (taulukot 1 ja 2). Tarkan yksilöllisen annoksen lisäksi on muistettava, että mm. korkea verenpaine, aikaisempi suolikanavan vuoto tai aivoverenvuoto, munuaisten ja maksan vajaatoiminta, diabetes ja anemia altistavat verenvuodolle (taulukko 1) (Aspinall ym. 2005). Kirjallisuutta Aspinall SL, DeSanzo BE, Trilli LE, Good CB. Bleeding Risk Index in an anticoagulation clinic. Assessment by indication and implications for care. J Gen Intern Med 2005;20: Caraco Y, Blotnick S, Muszkat M. CYP2C9 genotype-guided warfarin prescribing enhances the efficacy and safety of anticoagulation: A prospective randomized controlled study. Clin Pharmacol Ther 2008;83: D Andrea G, D Ambrosio RL, Di Perna P, ym. A polymorphism in the VKORC1 gene is associated with an interindividual variability in the dose-anticoagulant effect of warfarin. Blood 2005;105: Gage BF, Lesko LJ. Pharmacogenetics of warfarin: regulatory, scientific, and clinical issues. J Thromb Thrombolysis 2008;25: Gage B, Eby C, Johnson J, ym. Use of pharmacogenetic and clinical factors to predict the therapeutic dose of warfarin. Clin Pharmacol Ther 2008; painossa. Halinen M. Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä. Duodecim 2007; 123; Heneghan C, Alonso-Coello P, Garcia-Alamino JM, Perera R, Meats E, Glasziou P. Self-monitoring of oral anticoagulation: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2006;367: Higashi MK, Veenstra DL, Kondo LM, ym. Association between CYP2C9 genetic variants and anticoagulation-related outcomes during warfarin therapy. JAMA 2002;287: Hilli J, Rane A, Lundgren S, Bertilsson L, Laine K. Genetic polymorphism of cytochrome P450s and P-glycoprotein in the Finnish population. Fundam Clin Pharmacol 2007;21: Juntti-Patinen L, Neuvonen PJ. Drug-related deaths in a university central hospital. Eur J Clin Pharmacol 2002;58: Koo S, Kucher N, Nguyen PL, Fanikos J, Marks PW, Goldhaber SZ. The effect of excessive anticoagulation on mortality and morbidity in hospitalized patients with anticoagulant-related major hemorrhage. Arch Intern Med 2004;164: Li T, Chang CY, Jin DY, Lin PJ, Khvorova A, Stafford DW. Identification of the gene for vitamin K epoxide reductase. Nature 2004;427: Limdi NA, McGwin G, Goldstein JA, ym. Influence of CYP2C9 and VKORC1 1173C/T genotype on the risk of hemorrhagic complications in African-American and European-American patients on warfarin. Clin Pharmacol Ther 2008;83: Linkins LA, Choi PT, Douketis JD. Clinical impact of bleeding in patients taking oral anticoagulant therapy for venous thromboembolism: a meta-analysis. Ann Intern Med 2003;139: Palareti G, Leali N, Coccheri S, ym. Bleeding complications of oral anticoagulant treatment: an inception-cohort, prospective collaborative study (ISCOAT). Lancet 1996;348: Rieder MJ, Reiner AP, Gage BF, ym. Effect of VKORC1 haplotypes on transcriptional regulation and warfarin dose. N Engl J Med 2005; 352: Rost S, Fregin A, Ivaskevicius V, ym. Mutations in VKORC1 cause warfarin resistance and multiple coagulation factor deficiency type 2. Nature 2004;427: Sanderson S, Emery J, Higgins J. CYP2C9 gene variants, drug dose, and bleeding risk in warfarin-treated patients: a HuGEnet systematic review and meta-analysis. Genet Med 2005;7: Wadelius M, Pirmohamed M. Pharmacogenetics of warfarin: current status and future challenges. Pharmacogenomics J 2007;7: Wen MS, Lee M, Chen JJ, ym. Prospective study of warfarin dosage requirements based on CYP2C9 and VKORC1 genotypes. Clin Pharmacol Ther 2008; painossa. Yin T, Miyata T. Warfarin dose and the pharmacogenomics of CYP2C9 and VKORC1 rationale and perspectives. Thr Res 2007;120:1 10. JANNE BACKMAN, dosentti, erikoislääkäri PERTTI NEUVONEN, professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, kliinisen farmakologian yksikkö ja HUSLAB PL 705, HUS LOTTA JOUTSI-KORHONEN, LT, erikoislääkäri RIITTA LASSILA, dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, hyytymishäiriöyksikkö ja HYKS:n hematologian klinikka PL 340, HUS 1288 Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotVarfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka
Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Hyytymishäiriöt erikoistuvien koulutuspäivä 10.10.2018 Tuukka Helin, LT Kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB Aino Lepäntalo, LT Hematologian erikoislääkäri, HUS
LisätiedotLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT
TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotLääkeaineenvaihdunnan perinnölliset erot
Farmakogenetiikka Olavi Pelkonen ja Miia Turpeinen Lääkeaineenvaihdunnan perinnölliset erot Suurin osa lääkeaineista poistuu elimistöstä muuttuneessa muodossa, metaboliitteina, jotka useimmiten ovat epäaktiivisia.
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotGeenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy
Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotFarmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito
Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotIkä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen
Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon käsikirja
Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotEläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen
LisätiedotPharmacogenomics: a first stage of personalized medicine. Hannu Raunio UEF, Faculty of Health Sciences Pharmacology
Pharmacogenomics: a first stage of personalized medicine Hannu Raunio UEF, Faculty of Health Sciences Pharmacology Sir William Osler (1849-1919): Medicine is a science of uncertainty and an art of probability
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotVarfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotGeenitestit voivat auttaa lääkehaittojen
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen ehkäisyssä Annikka Kalliokoski Ihmisen perimän vaihtelu voi osaltaan selittää, miksi tietty henkilö saa haittavaikutuksen
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.
LisätiedotMilloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka
Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotUusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto
KATSAUS TIETEESSÄ RIITTA LASSILA dosentti, sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, hyytymishäiriöyksikkö, Suomen Angiologiayhdistys riitta.lassila@hus.fi ELINA ARMSTRONG LKT, hematologian erikoislääkäri
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotLasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta
Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotMyös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2012 TEEMAT Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia Annikka Kalliokoski / Julkaistu 4.4.2012 Itsehoitovalmisteet voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden
LisätiedotLiite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle
Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee
LisätiedotTukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila
Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito
LisätiedotEteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi
Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotTiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle
Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle Hellman, Nea Heinänen, Teppo 2016 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine:
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami Apuaineet: Natriumbentsoaatti 0,5 mg 1,5
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015
ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO
LisätiedotLIITE VALMISTEYHTEENVETO
LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot
LisätiedotLaadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus
Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Päivi Pyykönen ASIAKKAIDEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA MAREVAN- OMAHOITOPALVELUSTA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joululuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotCYP2D6-geenitesti masennuslääkityksen yhteydessä
Farmakogenetiikka Kari Raaska, Pertti Neuvonen ja Janne Backman CYP2D6-geenitesti masennuslääkityksen yhteydessä Trisyklisten masennuslääkkeiden farmakokinetiikassa on huomattavia yksilöiden välisiä eroja,
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glucosamin Pharma Nord 400 mg kapselit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Glucosamin Pharma Nord 400 mg kapselit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 400 mg glukosamiinia, joka vastaa 509 mg glukosamiinisulfaattia, vastaten 676 mg
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran
Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut
Lisätiedot