Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan toimivuutta. Yhteensä 19 oraalista antikoagulanttihoitoa saavaa potilasta seurasi hoitoaan kotimittarilla. Perheiden pitämistä kirjanpidoista kerättiin kotona mitatut INR-arvot (INR = International normalized ratio), ja niitä verrattiin sairaalassa mitattuihin INR-arvoihin. Potilaiden perheille lähetettiin myös kyselylomake. Yhtään tromboottista tai verenvuotokomplikaatiota ei ilmaantunut 44,7 potilasvuoden aikana. Kotona mitatuista INR-arvoista hoitoalueelle osui % (mediaani 69 %). Kaikki kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä kotiseurantaan, ja 63 %:n mukaan iso etu kotiseurannassa oli se, ettei verinäytettä tarvinnut ottaa laskimopunktiolla vaan kapillaariverinäyte sormenpäästä oli riittävä. Vastanneista 47 % oli sitä, ettei kotiseurannassa ollut mitään huonoja puolia, kun taas 42 % koki ajoittain epävarmuutta. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta on luotettava menetelmä lapsipotilailla. On kuitenkin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset valvovat kotiseurantaa ja hoitoa, ja että perheille annetaan täsmälliset ohjeet siitä, miten toimia erilaisissa kliinisissä tilanteissa. O raalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevien lapsipotilaiden määrä on kasvamassa. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen leikkaushoito on nykyään varsin menestyksekästä. Potilas, jolla on yksikammioinen sydän, leikataan usein kaksi tai kolme kertaa, jotta saavutetaan nk. Fontanin verenkierto sydämessä. Tällöin systeeminen laskimokierto johdetaan pulmonaalisuoniin ilman ventrikulaarista pumppaustoimintaa. Hidas verenkierto altistaa tromboembolisille komplikaatioille, ja tämän vuoksi antikoagulanttihoito on aiheellinen. Näiden potilaiden antikoagulaation kesto vaihtelee muutamista kuukausista koko eliniän mittaiseen. Tekoläppäpotilailla tromboembolisten komplikaatioiden riski on suurentunut elimistössä olevan vierasmateriaalin vuoksi. Tämän vuoksi he tarvitsevat profylaktista Duodecim 2005;121: antikoagulanttihoitoa. Antikoagulantin käyttö on aiheellista eräissä muissakin kardiologisissa sairauksissa ja potilailla, joilla on synnynnäisiä häiriöitä verenhyytymisjärjestelmässä (Monagle ym. 2001). Suomessa pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevat potilaat käyttävät oraalisena antikoagulanttina pelkästään varfariinia. Veren hyytymisastetta on seurattava tarkasti, jotta tromboottiset ja verenvuotokomplikaatiot voitaisiin välttää. Tärkein laboratoriotesti, jolla veren hyytymisjärjestelmää mitataan, on tromboplastiiniaika (P-TT). International Committee of Standardization in Hematology (ICSH) antoi vuonna 1985 suosituksen, jonka mukaan P-TT ilmaistaan ns. international normalized ratio -yksiköinä (INR). INR määritetään mitatun P-TT:n ja laboratorion ns. normaalin P-TT:n suhteena, joka standardoidaan käytetyn reagens- 385

2 sin ISI-arvolla (international sensitivity index). Ilmaistaessa tromboplastiiniaika INR-yksiköinä ovat eri tulokset vertailukelpoisia, vaikka reagensseina käytettäisiin eri tromboplastiineja (Kitchen ja Preston 1999). Kansainvälisten suositusten mukaan INR:n tavoitealue on aikuisilla tekoläppäpotilailla 2,5 3,5 ja muilla potilailla 2,0 3,0 (Ezekowitz 2002). Näiden suositusten perusteella on johdettu tavoitealueet myös lapsipotilaille (Monagle ym. 2001). Sairaalassamme tekoläppäpotilaiden tavoitearvo on 3,0 (2,5 4,0), ja muiden oraalista antikoagulanttihotoa saavien 2,5 (2,0 3,0). Varfariinin aktiivisuutta on vaikeampi seurata lapsilla kuin aikuisilla. Laskimoverinäytteen saaminen on usein teknisesti vaikeaa ja myös epämiellyttävää lapselle. Lisäksi INR-arvot vaihtelevat nopeammin ja enemmän infektioiden takia (Andrew ym. 1994). Tämän vuoksi seurantamääritys pitää tehdä useammin kuin aikuispotilaille. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannassa INR-arvon määrittäminen tehdään kapillaarikokoverinäytteestä. Näytteen ottamiseen ja INR:n pikamittaukseen liittyvät seikat on esitetty tarkasti kirjallisuudessa (Atterman ym. 1998). Pikamittarilla saatujen INR-arvojen tarkkuus on osoitettu hyväksi, mutta laboratoriomittausten katsotaan olevan yleensä tarkkuudeltaan hieman parempia. Aikuispotilaiden kotiseurantalaitteella tehdyt seurantatutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että oraalisen antikoagulanttihoidon komplikaatiot olisivat vähäisempiä kotiseurannassa oleville verrattuna tavanomaiseen laboratorioseurantaan (Cromheecke ym. 2000, Watzke ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Tämän vuoksi pikamittareiden käyttö tulee yleistymään lapsipotilaiden seurannassa. Toistaiseksi on kuitenkin vain hyvin vähän tuloksia kotiseurannan toimivuudesta lapsipotilailla (Marzinotto ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Aineisto ja menetelmät Kaikkien KYS:n sairaanhoitopiirissä synnynnäisistä sydänvioista kärsivien ja leikattujen lapsipotilaiden seuranta on keskitetty lastentautien poliklinikkaan. Kaikki oraalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevat lapsipotilaat käyvät säännöllisesti polikliinisessä seurannassa. Marraskuusta 1996 lähtien kaikille 23:lle oraalista antikoagulanttihoitoa saavalle potilaalle tarjottiin mahdollisuus INR:n kotiseurantaan. Tähän tutkimukseen keräsimme maaliskuuhun 2002 asti kertyneet tiedot. Sairaalan laboratoriossa mitatut INR-arvot keräsimme sairaalan tiedostosta ja kotona mitatut arvot saimme perheiden tekemistä muistiinpanoista. Aineistoon otettiin tiedot yhteensä 19 potilaasta (taulukko 1). Yhdeltä potilaalta emme saaneet mitään tietoa kotiseurannasta, ja lisäksi jätimme analyysistämme pois kaksi nuorta, joiden kotiseuranta oli kestänyt alle kaksi kuukautta, ja yhden, joka oli lähes koko ajan sairaalassa. Yhdeksästätoista potilaasta yhdeksän oli tyttöjä ja kymmenen poikaa, iältään 1,5 18-vuotiaita (keskiarvo 7,3 v, mediaani 6 v). Potilaista kymmenellä oli yksikammioinen eli univentrikulaarinen sydän, neljällä tekoläppä, kahdella laajentava kardiomyopatia, yhdellä pulmonaarihypertensio, yhdellä sydämen oikean puolen restriktio, johon liittyi eteislepatusepisodeja, ja yhdellä potilaalla proteiini C:n vajaus, jota komplisoivat useat tromboottiset tapahtumat. Seuranta-ajan kuluessa ei ilmaantunut laskimotukoksia. Kotiseurannan aika vaihteli kolmesta kuukaudesta 65 kuukauteen (mediaani 28 kk). Potilasvuosia kertyi seurannassa yhteensä 44,7. Kotimittaukset tehtiin Coaguchek-laitteella (Boehringer Mannheim GmbH)(Atterman ym. 1998). Hoidon aloituksesta ja potilaiden opetuksesta vastasi kardiologi. Alkuun perheet keskustelivat lääkärin kanssa oraalisen antikoagulanttihoidon yleisistä periaatteista ja kotiseurannasta. Sen jälkeen sairaanhoitaja opetti perusteellisesti laitteen käytön perheille. Saman päivän aikana lääkäri järjesti uuden opetuskerran seurannasta ja varfariinin annostelusta. Tämän jälkeen perheet aloittivat päivittäisen INR-seurannan kotona ja olivat yhteydessä joko hoitavaan lääkäriin tai sairaanhoitajaan viikoittain, osassa tapauksista jopa päivittäin. Viikon kotiseuranta-ajan jälkeen perheet tulivat poliklinikkaan seurantakäynnille. Tämän jälkeen INR-mittaukset suoritettiin asteittain pitenevin aikavälein. Mittaus suositeltiin tehtäväksi kerran viikossa. Lisämittauksia tehtiin, jos lapsi sairastui akuutisti tai sai antibioottikuurin. Puhelinkonsultaatiota hoitohenkilökunnan kanssa suositeltiin, jos epävarmuutta ilmenisi. Kotiseurannan toteutuminen tarkistettiin aina lastenkardiologisen poliklinikkakäynnin yhteydessä. Perheille annettiin myös kirjalliset ohjeet pikamittarin käytöstä ja yleisohjeet varfariiniannoksen muuttamisesta mittattujen INR-arvojen mukaan. Ne potilaat, joiden tavoitearvo oli 2,0 3,0 saivat seuraavanlaiset ohjeet: Jos INR on toistetuissa mittauksissa (kaksi mittausta tai enemmän) alle 2,0, annosta suurennetaan noin %. Jos INR on toistetusti yli 3,0 mutta alle 4,0, annosta pienennetään noin %. Jos INR on toistetusti yli 4,0, ei samana päivänä anneta lääkettä ollenkaan, ja INR tarkistetaan seuraavana päivänä. Mikäli INR on yli 6,0, pyydetään ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Niille potilaille, joiden tavoitearvo oli 2,5 4,0 annettiin seuraavat ohjeet: Jos INR on toistetusti alle 2,5, annosta lisätään noin %. Jos arvo on toistetusti yli 3,5, annosta vähennetään noin %. Jos se on yli 4,0, ei samana päivänä anneta lääkettä ollenkaan, ja arvo tar- 386 S. Mähönen ym.

3 TAULUKKO 1. Tietoa potilaista, jotka sisällytettiin analyyseihin. Sukupuoli Ikä Perussairaus Antikoagulanttihoidon kesto INR:n tavoitealue Poika 14 v 2 kk Yksikammioinen sydän 2 v 6 kk 2,0 3,0 Tyttö 1 v 9 kk Laajentava kardiomyopatia 3 kk 2,0 3,0 Tyttö 14 v 7 kk Tekoläppä 4 v 10 kk 2,5 4,0 Poika 5 v Yksikammioinen sydän 3 kk,0 3,0 Tyttö 12 v 3 kk Tekoläppä 5 v 2 kk 2,5 4,0 Poika 9 v 7 kk Tekoläppä 9,5 kk 2,5 4,0 Poika 4 v 8 kk Yksikammioinen sydän 2 v 11 kk 2,0 3,0 Tyttö 7 v 9 kk Yksikammioinen sydän 4 v 4 kk 2,0 3,0 Poika 5 v 5 kk Yksikammioinen sydän 2 v 10 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 8 kk Laajentava kardiomyopatia 5 kk 2,0 3,0 Tyttö 3 v 3 kk Yksikammioinen sydän 1 v 2 kk 2,0 3,0 Tyttö 17 v 10 kk Oikean puolen restriktio, eteislepatusepisodit 3 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 3 kk Yksikammioinen sydän 2 v 2,0 3,0 Tyttö 7 v 6 kk Yksikammioinen sydän 3 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 9 kk Pulmonaalihypertensio 1 v 8 kk 2,0 3,0 Tyttö 2 v 10 kk Proteiini C:n puutos 2 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 2 v 5 kk Yksikammioinen sydän 8 kk 2,0 3,0 Poika 17 v Tekoläppä 5 v 3 kk 2,5 4,0 Tyttö 9 v 6 kk Yksikammioinen sydän 13 kk 2,0 3,0 kistetaan seuraavana päivänä. Mikäli INR on yli 6, pyydetään ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan. INR mitattiin KYS:n laboratoriossa vähintään kerran kolmessa kuukaudessa, jotta voitiin varmistua siitä, ettei kotimittauksissa tapahtunut virheitä. Perheiden kirjanpito kotimittauksista kerättiin. Samana päivänä kotona mitattuja arvoja verrattiin sairaalalaboratoriossa saatuihin. Kunkin potilaan kotiarvojen ja laboratoriossa samana päivänä mitattujen arvojen erotus laskettiin, ja näiden erotusten mediaani määritettiin jokaiselle potilaalle. Lisäksi määritettiin koko aineistolle yhteinen erotusten mediaani. Helmikuussa 2002 lähettiin kysely kaikille 23 perheelle, jotka olivat aikanaan aloittaneet kotiseurannan. Näistä perheistä 19 vastasi kyselyyn. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa perheiden kokemuksia INR-kotiseurannasta. Kysymykset, joissa oli viisi vaihtoehtoa, skaalattiin Likertin asteikkoa käyttäen. Vaihtoehtojen ääripäissä olivat»täysin samaa» ja»täysin eri» (Cummings ym. 2001). Lisäksi lomakkeessa oli muutamia avoimia kysymyksiä, jotka antoivat mahdollisuuden kertoa seurantaan liittyvistä ongelmista, eduista ja haitoista omin sanoin. Samanaikaisesti keräsimme kotiseurannassa kertyneet INRarvot. Tulokset Lähes 45 potilasvuoden aikana ei ilmaantunut yhtään kliinisesti merkittävää tromboottista tai verenvuotokomplikaatiota. Vanhempien kirjanpidosta kävi ilmi, että perheet tai potilaat itse mittasivat INR-arvon keskimäärin 4,8 kertaa kuukaudessa (minimi kaksi, maksimi 12 kertaa). Perheen äiti suoritti mittaukset 78 %:ssa tapauksista, perheen isä 39 %:ssa ja potilas itse 17 %:ssa. Sairaalan laboratoriossa potilaiden INR mitattiin keskimäärin 5,4 kertaa vuodessa (minimi kaksi, maksimi 12 kertaa). INR osui kotimittauksissa hoitoalueelle %:ssa tapauksista (mediaani 69 %). Jos parillisia mittauksia (määritys samana päivänä pikamittarilla ja sairaalan laboratoriossa) tehtiin neljä tai enemmän, laskettiin jokaiselle näistä parimittauksista myös erotus. Yksitoista potilasta Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 387

4 2,5 1,5 0,5 0,5 1,5 2,5 2,0 2,5 3,0 TAULUKKO 2. Tietoja potilaista, joiden kotimittaustulosten osuvuus tavoitealueelle (INR 2 3) oli maksimissaan 50 %. Sukupuoli Kotiseurannan kesto Mittauksista tavoitealueella (%) Mittauksia yhteensä Poika 14 kk Tyttö 3,5 v Tyttö 3,5 v Tyttö 2,5 v KUVA. Laboratoriomittausten ja kotimittausten välinen korrelaatio. Pikamittarilla (Coaguchek) mitattujen INR-arvojen ja laboratoriossa samana päivänä mitattujen INR-arvojen välinen erotus y-akselilla. Jokaisen potilaan pikamittarilla mitattujen INR-arvojen mediaanit x-akselilla. täytti ehdon. Erotusten mediaani vaihteli välillä 0,1 0,6 INR-yksikköä, ja kaikkien yhdentoista potilaan yhteinen erotusten mediaani oli 0,3. Parimittauksista 70 %:ssa ero oli alle 0,5 yksikköä. Kuvassa on esitetty pikamittarilla ja sairaalalaboratoriossa saatujen INR-arvojen välinen korrelaatio ja pikamittausarvojen mediaani. Aineistossamme oli viisi potilasta, joilla kotona mitattujen arvojen osuvuus tavoite alueelle vaihteli välillä % (taulukko 2). Kyselylomakkeista kerättyjen tietojen perusteella arvioimme, että yhdellä potilaalla syynä huonoon osuvuuteen saattoi olla laitteen käytön opetuksen puutteellisuus ja kahdella potilaalla verinäytteen ottoon liittyvät ongelmat. Kuitenkin kaikkien näiden potilaiden kotiseuranta oli kestänyt jo suhteellisen pitkään, ja saamiemme tulosten perusteella on vaikea arvioida täsmällisesti, mitkä olivat syinä heikompaan osuvuuteen. Kyselylomakkeen täytti äiti kuudessatoista tapauksessa, isä kahdessa ja lapsi itse yhdessä. Kyselyn tuloksista on esitetty tiedot taulukossa 3. Tyypillinen tilanne, joka johtaa komplikaatioihin lapsipotilaan pitkäkestoisen oraalisen antikoagulanttihoidon aikana, on infektio. Ripuli aiheuttaa usein INR-arvon nopean kasvun. Anti bioottikuuri saattaa vaikuttaa suoliston bakteerikantaan, varfariinin imeytymiseen ja jopa siihen, miten varfariini sitoutuu kantajaproteiiniin. Kotiseurannan muistiinpanot osoittivat aineistossamme useita infektioiden aikaisia tilanteita, joissa varfariiniannoksen pienentäminen tai jopa lääkityksen hetkellinen lopettaminen oli tarpeen, jotta voitiin välttyä verenvuotokomplikaatiolta (INR yli 4). K-vitamiinia annettiin, jos kotona mitattu INR oli yli 6 ja samana päivänä sairaalalaboratoriossa tehty mittaus vahvisti löydöksen. Näin tapahtui kolme kertaa tämän tutkimuksen aikana. Y D I N A S I A T Oraalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevien lasten määrä on lisääntymässä. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen leikkaushoito on nykyään varsin menestyksekästä. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta on erityisen hyödyllistä lapsilla, joilla hoitoon liittyy monia vaikeuksia. On äärimmäisen tärkeää, että perheet saavat tarkat ohjeet kotiseurannan toteuttamisesta ja että heillä on aina tarvittaessa mahdollisuus konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa. 388 S. Mähönen ym.

5 TAULUKKO 3. Vastausten jakaumat (%) lomakekyselyssä. Väittämä Täysin eri Osin eri Ei osaa sanoa Osin samaa Täysin samaa Kotiseuranta Coaguchekilla on helppoa Saimme tarpeeksi opetusta laitteen käytöstä Laitetta on helppo käyttää Verinäyte on helppo ottaa Luotan omiin mittaustuloksiini Kotiseuranta aiheuttaa ylimääräistä stressiä Lääkeannoksen muuttaminen aiheuttaa ylimääräistä stressiä Samme tarpeeksi tukea hoitohenkilökunnalta Olemme tyytyväisiä kotiseurantaan Seuranta sairaalassa esim. 2 viikon välein ajaisi saman asian kuin kotiseuranta 1 Yksi vastaus puuttuu Pohdinta Tutkimuksemme päähavainto oli, että lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta onnistui. Kaikki kyselyyn vastanneet perheet olivat tyytyväisiä kotiseurantamahdollisuuteen. Tulokset osoittavat myös, että INR:n kotiseuranta pikamittarilla on suhteellisen turvallinen ja mahdollistaa varfariinihoidon ilman komplikaatioita. Tulokset ovat yhdenmukaisia aikuisaineistoista aiemmin julkaistujen tulosten kanssa (Cromheecke ym. 2000, Watzke ym. 2000, Christensen ym. 2001). Tutkimuksemme päävahvuus on, että tulokset ovat väestöpohjaisia. Heikkouksia ovat potilaiden pieni määrä ja se, että aineisto kerättiin laadultaan vaihtelevien muistiinpanojen pohjalta, mikä estää tarkemman analysoinnin. Aineistomme kuvaa kuitenkin suhteellisen hyvin lapsipotilaiden kotiseurannan toteutettavuutta ja luotettavuutta. Huolimatta yleisestä tyytyväisyydestä kotiseurantaa kohtaan 42 % vastanneista oli sitä, etteivät he voineet täysin luottaa omaan kykyynsä suoriutua kotiseurannasta tarpeeksi hyvin. Kuitenkin vain 10 % vastanneista koki saaneensa liian vähän opetusta. Joka tapauksessa nämä tulokset korostavat, että potilaalla tai perheellä on oltava täydellinen varmuus mahdollisuudesta konsultoida aina tarvittaessa hoidosta vastaavaa henkilökuntaa. Kolmannes vastanneista piti kirjanpitoa INR-arvoista ja varfariiniannoksista ongelmallisena. Varfariini voi vaikuttaa lapsipotilailla veren hyytymisjärjestelmään nopeammin kuin aikuisilla. INR-arvo saattaa suurentua varsin nopeasti infektioiden aikana. Lasten primaarisairauksien mutkikas ja labiili luonne yhdistettynä pitkäkestoiseen oraaliseen antikoagulaatioon altistavat potilaat INR:n vaihtelulle (Andrew ym. 1994). Lisäksi hoidon toteuttamisessa saattaa olla ongelmia varfariiniannosten, komplikaatioiden ja ruokavalion suhteen (Monagle 2004). Potentiaalisesti henkeä uhkaavat verenvuotokomplikaatiot ovat ehkäistävissä, jos INR voidaan määrittää normaalia useammin. Arvojen tiheämpi Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 389

6 seuranta on helpommin toteutettavissa kotona pikamittarilla. Tämän lehden pääkirjoituksessa (Virjo 2000) on aiemmin pohdittu antikoagulanttihoidon kotiseurannan mahdollisuuksia. Iän ja antikoagulanttihoidon suhdetta on käsitelty Halisen (2001) katsausartikkelissa lähinnä iäkkäämmän väestön osalta. Valitettavasti aineistomme perusteella on vaikea arvioida kotiseurannan toimivuutta imeväisikäisillä lapsilla. Teknisesti kotiseuranta on mahdollista tässäkin ryhmässä, mutta kokemuksemme mukaan se voi olla hyvin vaikea toteuttaa. Samanaikaisesti pikamittarilla ja sairaalalaboratoriossa määritetyt INR-arvot ovat korreloineet hyvin huolimatta eroista näytteenottotekniikassa ja tromboplastiiniajan määrittämisessä (Atterman ym. 1998, Cromheecke ym. 2000, Marzinotto ym. 2000, van der Besselar 2001). Tutkimukset aikuispotilailla ovat osoittaneet, että pitkäaikaisen oraalisen antikoagulanttihoidon komplikaatiot ovat kotiseurannan aikana vähäisempiä kuin tavanomaisessa seurannassa (Cromheecke ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Näiden tulosten perusteella Yhdysvaltojen Food and Drug Administration on hyväksynyt kotiseurannan pikamittarilla huolimatta siihen mahdollisesti liittyvistä virhelähteistä. Lapsille ei ole tehty yhtään tutkimusta, jossa olisi verrattu näiden kahden menetelmän turvallisuutta ja laatua. Christensenin ym. (2001a) 14 lapsipotilaan aineistossa ei ilmaantunut oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannassa keskimäärin 547 päivän seuranta-aikana yhtään tromboembolista tai vuotokomplikaatiota. Samansuuntaiset tulokset saatiin myös omassa tutkimuksessamme, jossa keskimääräinen seuranta-aika oli 860 päivää. Aikuispotilailla tehdyissä tutkimuksissa keskimäärin % kotimittausarvoista osui hoitoalueelle. Terveillä verrokeilla osuus oli % (Cromheecke ym. 2000, Christensen ym. 2001b). Eräässä lapsitutkimuksessa vastaava osuus oli kotiseurannassa 66 %. Omat tuloksemme (69 % kotimittausarvoista hoitoalueella) ovat samankaltaisia. On arveltu, että joillakin potilailla pikamittarit antaisivat järjestelmällisesti suurempia tai pienempiä INR-arvoja verrattuna laboratoriossa mitattuihin. Omat tuloksemme (kuva) eivät suoraan tue tätä oletusta. Aineistossamme oli kuitenkin kaksi lasta, joilla pikamittaus antoi järjestelmällisesti suurempia arvoja kuin laboratoriomittaus. Eri metodeilla samana päivänä mitatut arvot erosivat toisistaan enimmillään 0,5 yksikköä 30 %:ssa määrityksistä. Näin iso ero saattaa vaikuttaa varfariinihoitoon. Tämän vuoksi perheitä kehotetaan toistamaan kotimittaus, jos tulos poikkeaa huomattavasti odotetusta, ja muuttamaan varfariiniannosta vasta, kun uusintamittaus vahvistaa tuloksen. Valitettavasti emme pystyneet laskemaan ja analysoimaan kotiseurannan kustannuksia. On selvää, että yhden mittauksen suoritus on halvempaa laboratoriossa, jossa määrityksiä tehdään isoissa sarjoissa. Kuitenkin mittauksien hinta nousee huomattavasti, jos mukaan lasketaan myös kustannukset, jotka aiheutuvat potilaan tulosta laboratorioon. Luonnollisesti isoja säästöjä koituu siitä, että luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla voidaan ehkäistä vakavia komplikaatioita. Turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että perheille annetaan tarkat ohjeet pikamittarin käytöstä ja toiminnasta ongelmien ilmetessä. Perheillä pitää myös olla mahdollisuus aina konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa mittaustuloksista ja lääkeannoksesta. Kirjallisuutta Andrew M, Marzinotto V, Brooker LA, ym. Oral anticoagulation therapy in pediatric patients: a prospective study. Thromb Haemost 1994;71: Atterman J, Kynde K, Hasenkam JM. Precision of patients measurements of the international normalized ratio (INR) using a patient operated whole blood home coagulometer. Thromb Res 1998;92: Christensen TD, Attermann J, Hjortdal VE, Maegaard M, Hasenkam JM. Self-management of oral anticoagulation in children with congenital heart disease. Cardiol Young 2001(a);11: Christensen TD, Attermann J, Pilegaard HK, Andersen NT, Maegaard M, Hasenkam JM. Self-management of oral anticoagulation therapy for mechanical heart valve patients. Scand Cardiovasc J 2001(b);35: S. Mähönen ym.

7 Cromheecke ME, Levi M, Colly LP, ym. Oral anticoagulation self-management and management by a specialist anticoagulation clinic: a randomised cross-over comparison. Lancet 2000;356: Cummings SR, Stewart LA, Hulley SB. Designing questionnaires and data collection instruments. Kirjassa: Hulley SB, Cummings SR, Browner WS, Grady D, Hearst N, Newman TB, toim. Designing clinical research. Toinen painos. Philadelphia: Lippincot, Williams & Wilkins, 2001, s Ezekowitz MD. Anticoagulation management of valve replacement patients. J Heart Valve Dis 2002;11:Suppl 1:S Halinen MO. Ikä ja antikoagulanttihoito. Duodecim 2001;117(16): International Committee for Standardization in Hematology, International Committee on Thrombosis and Haemostasis: ICSH/ICTH recommendations for reporting prothrombin time in oral anticoagulation control. Thromb Haemost 1985;53: Kitchen S, Preston FE. Standardization of prothrombin time for laboratory control of oral anticoagulant therapy. Semin Thromb Hemost 1999;25: Marzinotto V, Monagle P, Chan A, ym. Capillary whole blood monitoring of oral anticoagulants in children in outpatient clinics and the home settings. Pediatr Cardiol 2000;21: Monagle P, Michelson AD, Bovill E, Andrew M. Antithrombotic therapy in children. Chest 2001;119 Suppl 1:344S 70S. Monagle P. Anticoagulation in the young. Heart 2004;90: van der Besselar AMHP. Accuracy, precision, and quality control for pointof-care testing of oral anticoagulation. J Thromb Thrombolysis 2001;12: Virjo I. Antikoagulanttihoito potilaan haltuun? Duodecim 2000;116: Watzke HH, Forberg E, Svolba G, Jimenez-Boj E, Krinninger B. A prospective controlled trial comparing weekly self-testing and self-dosing with the standard management of patients on stable oral anticoagulation. Thromb Haemost 2000;83: SAARA MÄHÖNEN, LK Kuntokuja 2 C Kuopio PEKKA RIIKONEN, dosentti, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka ja Kuopion Yliopisto Kuopio RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN, sairaanhoitaja KYS:n lastenklinikka Kuopio TERO TIKANOJA, dosentti, erikoislääkäri Menehtyi syksyllä 2003 Tämä tutkimus jäi yhdeksi hänen viimeisistään Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 391

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

INR vieritestien laatu

INR vieritestien laatu INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA

KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA T E K I J Ä : Liisa Mäkitalo SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473 Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa

Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa Millaisia vuorovaikutusstrategioita lapsilla on tilanteessa, kun joku toinen lapsi kiusaa? Miten ikä, sukupuoli ja lasten taidot vaikuttavat lapsen näkemykseen?

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot