Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta
|
|
- Leena Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan toimivuutta. Yhteensä 19 oraalista antikoagulanttihoitoa saavaa potilasta seurasi hoitoaan kotimittarilla. Perheiden pitämistä kirjanpidoista kerättiin kotona mitatut INR-arvot (INR = International normalized ratio), ja niitä verrattiin sairaalassa mitattuihin INR-arvoihin. Potilaiden perheille lähetettiin myös kyselylomake. Yhtään tromboottista tai verenvuotokomplikaatiota ei ilmaantunut 44,7 potilasvuoden aikana. Kotona mitatuista INR-arvoista hoitoalueelle osui % (mediaani 69 %). Kaikki kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä kotiseurantaan, ja 63 %:n mukaan iso etu kotiseurannassa oli se, ettei verinäytettä tarvinnut ottaa laskimopunktiolla vaan kapillaariverinäyte sormenpäästä oli riittävä. Vastanneista 47 % oli sitä, ettei kotiseurannassa ollut mitään huonoja puolia, kun taas 42 % koki ajoittain epävarmuutta. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta on luotettava menetelmä lapsipotilailla. On kuitenkin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset valvovat kotiseurantaa ja hoitoa, ja että perheille annetaan täsmälliset ohjeet siitä, miten toimia erilaisissa kliinisissä tilanteissa. O raalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevien lapsipotilaiden määrä on kasvamassa. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen leikkaushoito on nykyään varsin menestyksekästä. Potilas, jolla on yksikammioinen sydän, leikataan usein kaksi tai kolme kertaa, jotta saavutetaan nk. Fontanin verenkierto sydämessä. Tällöin systeeminen laskimokierto johdetaan pulmonaalisuoniin ilman ventrikulaarista pumppaustoimintaa. Hidas verenkierto altistaa tromboembolisille komplikaatioille, ja tämän vuoksi antikoagulanttihoito on aiheellinen. Näiden potilaiden antikoagulaation kesto vaihtelee muutamista kuukausista koko eliniän mittaiseen. Tekoläppäpotilailla tromboembolisten komplikaatioiden riski on suurentunut elimistössä olevan vierasmateriaalin vuoksi. Tämän vuoksi he tarvitsevat profylaktista Duodecim 2005;121: antikoagulanttihoitoa. Antikoagulantin käyttö on aiheellista eräissä muissakin kardiologisissa sairauksissa ja potilailla, joilla on synnynnäisiä häiriöitä verenhyytymisjärjestelmässä (Monagle ym. 2001). Suomessa pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevat potilaat käyttävät oraalisena antikoagulanttina pelkästään varfariinia. Veren hyytymisastetta on seurattava tarkasti, jotta tromboottiset ja verenvuotokomplikaatiot voitaisiin välttää. Tärkein laboratoriotesti, jolla veren hyytymisjärjestelmää mitataan, on tromboplastiiniaika (P-TT). International Committee of Standardization in Hematology (ICSH) antoi vuonna 1985 suosituksen, jonka mukaan P-TT ilmaistaan ns. international normalized ratio -yksiköinä (INR). INR määritetään mitatun P-TT:n ja laboratorion ns. normaalin P-TT:n suhteena, joka standardoidaan käytetyn reagens- 385
2 sin ISI-arvolla (international sensitivity index). Ilmaistaessa tromboplastiiniaika INR-yksiköinä ovat eri tulokset vertailukelpoisia, vaikka reagensseina käytettäisiin eri tromboplastiineja (Kitchen ja Preston 1999). Kansainvälisten suositusten mukaan INR:n tavoitealue on aikuisilla tekoläppäpotilailla 2,5 3,5 ja muilla potilailla 2,0 3,0 (Ezekowitz 2002). Näiden suositusten perusteella on johdettu tavoitealueet myös lapsipotilaille (Monagle ym. 2001). Sairaalassamme tekoläppäpotilaiden tavoitearvo on 3,0 (2,5 4,0), ja muiden oraalista antikoagulanttihotoa saavien 2,5 (2,0 3,0). Varfariinin aktiivisuutta on vaikeampi seurata lapsilla kuin aikuisilla. Laskimoverinäytteen saaminen on usein teknisesti vaikeaa ja myös epämiellyttävää lapselle. Lisäksi INR-arvot vaihtelevat nopeammin ja enemmän infektioiden takia (Andrew ym. 1994). Tämän vuoksi seurantamääritys pitää tehdä useammin kuin aikuispotilaille. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannassa INR-arvon määrittäminen tehdään kapillaarikokoverinäytteestä. Näytteen ottamiseen ja INR:n pikamittaukseen liittyvät seikat on esitetty tarkasti kirjallisuudessa (Atterman ym. 1998). Pikamittarilla saatujen INR-arvojen tarkkuus on osoitettu hyväksi, mutta laboratoriomittausten katsotaan olevan yleensä tarkkuudeltaan hieman parempia. Aikuispotilaiden kotiseurantalaitteella tehdyt seurantatutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että oraalisen antikoagulanttihoidon komplikaatiot olisivat vähäisempiä kotiseurannassa oleville verrattuna tavanomaiseen laboratorioseurantaan (Cromheecke ym. 2000, Watzke ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Tämän vuoksi pikamittareiden käyttö tulee yleistymään lapsipotilaiden seurannassa. Toistaiseksi on kuitenkin vain hyvin vähän tuloksia kotiseurannan toimivuudesta lapsipotilailla (Marzinotto ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Aineisto ja menetelmät Kaikkien KYS:n sairaanhoitopiirissä synnynnäisistä sydänvioista kärsivien ja leikattujen lapsipotilaiden seuranta on keskitetty lastentautien poliklinikkaan. Kaikki oraalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevat lapsipotilaat käyvät säännöllisesti polikliinisessä seurannassa. Marraskuusta 1996 lähtien kaikille 23:lle oraalista antikoagulanttihoitoa saavalle potilaalle tarjottiin mahdollisuus INR:n kotiseurantaan. Tähän tutkimukseen keräsimme maaliskuuhun 2002 asti kertyneet tiedot. Sairaalan laboratoriossa mitatut INR-arvot keräsimme sairaalan tiedostosta ja kotona mitatut arvot saimme perheiden tekemistä muistiinpanoista. Aineistoon otettiin tiedot yhteensä 19 potilaasta (taulukko 1). Yhdeltä potilaalta emme saaneet mitään tietoa kotiseurannasta, ja lisäksi jätimme analyysistämme pois kaksi nuorta, joiden kotiseuranta oli kestänyt alle kaksi kuukautta, ja yhden, joka oli lähes koko ajan sairaalassa. Yhdeksästätoista potilaasta yhdeksän oli tyttöjä ja kymmenen poikaa, iältään 1,5 18-vuotiaita (keskiarvo 7,3 v, mediaani 6 v). Potilaista kymmenellä oli yksikammioinen eli univentrikulaarinen sydän, neljällä tekoläppä, kahdella laajentava kardiomyopatia, yhdellä pulmonaarihypertensio, yhdellä sydämen oikean puolen restriktio, johon liittyi eteislepatusepisodeja, ja yhdellä potilaalla proteiini C:n vajaus, jota komplisoivat useat tromboottiset tapahtumat. Seuranta-ajan kuluessa ei ilmaantunut laskimotukoksia. Kotiseurannan aika vaihteli kolmesta kuukaudesta 65 kuukauteen (mediaani 28 kk). Potilasvuosia kertyi seurannassa yhteensä 44,7. Kotimittaukset tehtiin Coaguchek-laitteella (Boehringer Mannheim GmbH)(Atterman ym. 1998). Hoidon aloituksesta ja potilaiden opetuksesta vastasi kardiologi. Alkuun perheet keskustelivat lääkärin kanssa oraalisen antikoagulanttihoidon yleisistä periaatteista ja kotiseurannasta. Sen jälkeen sairaanhoitaja opetti perusteellisesti laitteen käytön perheille. Saman päivän aikana lääkäri järjesti uuden opetuskerran seurannasta ja varfariinin annostelusta. Tämän jälkeen perheet aloittivat päivittäisen INR-seurannan kotona ja olivat yhteydessä joko hoitavaan lääkäriin tai sairaanhoitajaan viikoittain, osassa tapauksista jopa päivittäin. Viikon kotiseuranta-ajan jälkeen perheet tulivat poliklinikkaan seurantakäynnille. Tämän jälkeen INR-mittaukset suoritettiin asteittain pitenevin aikavälein. Mittaus suositeltiin tehtäväksi kerran viikossa. Lisämittauksia tehtiin, jos lapsi sairastui akuutisti tai sai antibioottikuurin. Puhelinkonsultaatiota hoitohenkilökunnan kanssa suositeltiin, jos epävarmuutta ilmenisi. Kotiseurannan toteutuminen tarkistettiin aina lastenkardiologisen poliklinikkakäynnin yhteydessä. Perheille annettiin myös kirjalliset ohjeet pikamittarin käytöstä ja yleisohjeet varfariiniannoksen muuttamisesta mittattujen INR-arvojen mukaan. Ne potilaat, joiden tavoitearvo oli 2,0 3,0 saivat seuraavanlaiset ohjeet: Jos INR on toistetuissa mittauksissa (kaksi mittausta tai enemmän) alle 2,0, annosta suurennetaan noin %. Jos INR on toistetusti yli 3,0 mutta alle 4,0, annosta pienennetään noin %. Jos INR on toistetusti yli 4,0, ei samana päivänä anneta lääkettä ollenkaan, ja INR tarkistetaan seuraavana päivänä. Mikäli INR on yli 6,0, pyydetään ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Niille potilaille, joiden tavoitearvo oli 2,5 4,0 annettiin seuraavat ohjeet: Jos INR on toistetusti alle 2,5, annosta lisätään noin %. Jos arvo on toistetusti yli 3,5, annosta vähennetään noin %. Jos se on yli 4,0, ei samana päivänä anneta lääkettä ollenkaan, ja arvo tar- 386 S. Mähönen ym.
3 TAULUKKO 1. Tietoa potilaista, jotka sisällytettiin analyyseihin. Sukupuoli Ikä Perussairaus Antikoagulanttihoidon kesto INR:n tavoitealue Poika 14 v 2 kk Yksikammioinen sydän 2 v 6 kk 2,0 3,0 Tyttö 1 v 9 kk Laajentava kardiomyopatia 3 kk 2,0 3,0 Tyttö 14 v 7 kk Tekoläppä 4 v 10 kk 2,5 4,0 Poika 5 v Yksikammioinen sydän 3 kk,0 3,0 Tyttö 12 v 3 kk Tekoläppä 5 v 2 kk 2,5 4,0 Poika 9 v 7 kk Tekoläppä 9,5 kk 2,5 4,0 Poika 4 v 8 kk Yksikammioinen sydän 2 v 11 kk 2,0 3,0 Tyttö 7 v 9 kk Yksikammioinen sydän 4 v 4 kk 2,0 3,0 Poika 5 v 5 kk Yksikammioinen sydän 2 v 10 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 8 kk Laajentava kardiomyopatia 5 kk 2,0 3,0 Tyttö 3 v 3 kk Yksikammioinen sydän 1 v 2 kk 2,0 3,0 Tyttö 17 v 10 kk Oikean puolen restriktio, eteislepatusepisodit 3 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 3 kk Yksikammioinen sydän 2 v 2,0 3,0 Tyttö 7 v 6 kk Yksikammioinen sydän 3 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 9 kk Pulmonaalihypertensio 1 v 8 kk 2,0 3,0 Tyttö 2 v 10 kk Proteiini C:n puutos 2 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 2 v 5 kk Yksikammioinen sydän 8 kk 2,0 3,0 Poika 17 v Tekoläppä 5 v 3 kk 2,5 4,0 Tyttö 9 v 6 kk Yksikammioinen sydän 13 kk 2,0 3,0 kistetaan seuraavana päivänä. Mikäli INR on yli 6, pyydetään ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan. INR mitattiin KYS:n laboratoriossa vähintään kerran kolmessa kuukaudessa, jotta voitiin varmistua siitä, ettei kotimittauksissa tapahtunut virheitä. Perheiden kirjanpito kotimittauksista kerättiin. Samana päivänä kotona mitattuja arvoja verrattiin sairaalalaboratoriossa saatuihin. Kunkin potilaan kotiarvojen ja laboratoriossa samana päivänä mitattujen arvojen erotus laskettiin, ja näiden erotusten mediaani määritettiin jokaiselle potilaalle. Lisäksi määritettiin koko aineistolle yhteinen erotusten mediaani. Helmikuussa 2002 lähettiin kysely kaikille 23 perheelle, jotka olivat aikanaan aloittaneet kotiseurannan. Näistä perheistä 19 vastasi kyselyyn. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa perheiden kokemuksia INR-kotiseurannasta. Kysymykset, joissa oli viisi vaihtoehtoa, skaalattiin Likertin asteikkoa käyttäen. Vaihtoehtojen ääripäissä olivat»täysin samaa» ja»täysin eri» (Cummings ym. 2001). Lisäksi lomakkeessa oli muutamia avoimia kysymyksiä, jotka antoivat mahdollisuuden kertoa seurantaan liittyvistä ongelmista, eduista ja haitoista omin sanoin. Samanaikaisesti keräsimme kotiseurannassa kertyneet INRarvot. Tulokset Lähes 45 potilasvuoden aikana ei ilmaantunut yhtään kliinisesti merkittävää tromboottista tai verenvuotokomplikaatiota. Vanhempien kirjanpidosta kävi ilmi, että perheet tai potilaat itse mittasivat INR-arvon keskimäärin 4,8 kertaa kuukaudessa (minimi kaksi, maksimi 12 kertaa). Perheen äiti suoritti mittaukset 78 %:ssa tapauksista, perheen isä 39 %:ssa ja potilas itse 17 %:ssa. Sairaalan laboratoriossa potilaiden INR mitattiin keskimäärin 5,4 kertaa vuodessa (minimi kaksi, maksimi 12 kertaa). INR osui kotimittauksissa hoitoalueelle %:ssa tapauksista (mediaani 69 %). Jos parillisia mittauksia (määritys samana päivänä pikamittarilla ja sairaalan laboratoriossa) tehtiin neljä tai enemmän, laskettiin jokaiselle näistä parimittauksista myös erotus. Yksitoista potilasta Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 387
4 2,5 1,5 0,5 0,5 1,5 2,5 2,0 2,5 3,0 TAULUKKO 2. Tietoja potilaista, joiden kotimittaustulosten osuvuus tavoitealueelle (INR 2 3) oli maksimissaan 50 %. Sukupuoli Kotiseurannan kesto Mittauksista tavoitealueella (%) Mittauksia yhteensä Poika 14 kk Tyttö 3,5 v Tyttö 3,5 v Tyttö 2,5 v KUVA. Laboratoriomittausten ja kotimittausten välinen korrelaatio. Pikamittarilla (Coaguchek) mitattujen INR-arvojen ja laboratoriossa samana päivänä mitattujen INR-arvojen välinen erotus y-akselilla. Jokaisen potilaan pikamittarilla mitattujen INR-arvojen mediaanit x-akselilla. täytti ehdon. Erotusten mediaani vaihteli välillä 0,1 0,6 INR-yksikköä, ja kaikkien yhdentoista potilaan yhteinen erotusten mediaani oli 0,3. Parimittauksista 70 %:ssa ero oli alle 0,5 yksikköä. Kuvassa on esitetty pikamittarilla ja sairaalalaboratoriossa saatujen INR-arvojen välinen korrelaatio ja pikamittausarvojen mediaani. Aineistossamme oli viisi potilasta, joilla kotona mitattujen arvojen osuvuus tavoite alueelle vaihteli välillä % (taulukko 2). Kyselylomakkeista kerättyjen tietojen perusteella arvioimme, että yhdellä potilaalla syynä huonoon osuvuuteen saattoi olla laitteen käytön opetuksen puutteellisuus ja kahdella potilaalla verinäytteen ottoon liittyvät ongelmat. Kuitenkin kaikkien näiden potilaiden kotiseuranta oli kestänyt jo suhteellisen pitkään, ja saamiemme tulosten perusteella on vaikea arvioida täsmällisesti, mitkä olivat syinä heikompaan osuvuuteen. Kyselylomakkeen täytti äiti kuudessatoista tapauksessa, isä kahdessa ja lapsi itse yhdessä. Kyselyn tuloksista on esitetty tiedot taulukossa 3. Tyypillinen tilanne, joka johtaa komplikaatioihin lapsipotilaan pitkäkestoisen oraalisen antikoagulanttihoidon aikana, on infektio. Ripuli aiheuttaa usein INR-arvon nopean kasvun. Anti bioottikuuri saattaa vaikuttaa suoliston bakteerikantaan, varfariinin imeytymiseen ja jopa siihen, miten varfariini sitoutuu kantajaproteiiniin. Kotiseurannan muistiinpanot osoittivat aineistossamme useita infektioiden aikaisia tilanteita, joissa varfariiniannoksen pienentäminen tai jopa lääkityksen hetkellinen lopettaminen oli tarpeen, jotta voitiin välttyä verenvuotokomplikaatiolta (INR yli 4). K-vitamiinia annettiin, jos kotona mitattu INR oli yli 6 ja samana päivänä sairaalalaboratoriossa tehty mittaus vahvisti löydöksen. Näin tapahtui kolme kertaa tämän tutkimuksen aikana. Y D I N A S I A T Oraalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevien lasten määrä on lisääntymässä. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen leikkaushoito on nykyään varsin menestyksekästä. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta on erityisen hyödyllistä lapsilla, joilla hoitoon liittyy monia vaikeuksia. On äärimmäisen tärkeää, että perheet saavat tarkat ohjeet kotiseurannan toteuttamisesta ja että heillä on aina tarvittaessa mahdollisuus konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa. 388 S. Mähönen ym.
5 TAULUKKO 3. Vastausten jakaumat (%) lomakekyselyssä. Väittämä Täysin eri Osin eri Ei osaa sanoa Osin samaa Täysin samaa Kotiseuranta Coaguchekilla on helppoa Saimme tarpeeksi opetusta laitteen käytöstä Laitetta on helppo käyttää Verinäyte on helppo ottaa Luotan omiin mittaustuloksiini Kotiseuranta aiheuttaa ylimääräistä stressiä Lääkeannoksen muuttaminen aiheuttaa ylimääräistä stressiä Samme tarpeeksi tukea hoitohenkilökunnalta Olemme tyytyväisiä kotiseurantaan Seuranta sairaalassa esim. 2 viikon välein ajaisi saman asian kuin kotiseuranta 1 Yksi vastaus puuttuu Pohdinta Tutkimuksemme päähavainto oli, että lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta onnistui. Kaikki kyselyyn vastanneet perheet olivat tyytyväisiä kotiseurantamahdollisuuteen. Tulokset osoittavat myös, että INR:n kotiseuranta pikamittarilla on suhteellisen turvallinen ja mahdollistaa varfariinihoidon ilman komplikaatioita. Tulokset ovat yhdenmukaisia aikuisaineistoista aiemmin julkaistujen tulosten kanssa (Cromheecke ym. 2000, Watzke ym. 2000, Christensen ym. 2001). Tutkimuksemme päävahvuus on, että tulokset ovat väestöpohjaisia. Heikkouksia ovat potilaiden pieni määrä ja se, että aineisto kerättiin laadultaan vaihtelevien muistiinpanojen pohjalta, mikä estää tarkemman analysoinnin. Aineistomme kuvaa kuitenkin suhteellisen hyvin lapsipotilaiden kotiseurannan toteutettavuutta ja luotettavuutta. Huolimatta yleisestä tyytyväisyydestä kotiseurantaa kohtaan 42 % vastanneista oli sitä, etteivät he voineet täysin luottaa omaan kykyynsä suoriutua kotiseurannasta tarpeeksi hyvin. Kuitenkin vain 10 % vastanneista koki saaneensa liian vähän opetusta. Joka tapauksessa nämä tulokset korostavat, että potilaalla tai perheellä on oltava täydellinen varmuus mahdollisuudesta konsultoida aina tarvittaessa hoidosta vastaavaa henkilökuntaa. Kolmannes vastanneista piti kirjanpitoa INR-arvoista ja varfariiniannoksista ongelmallisena. Varfariini voi vaikuttaa lapsipotilailla veren hyytymisjärjestelmään nopeammin kuin aikuisilla. INR-arvo saattaa suurentua varsin nopeasti infektioiden aikana. Lasten primaarisairauksien mutkikas ja labiili luonne yhdistettynä pitkäkestoiseen oraaliseen antikoagulaatioon altistavat potilaat INR:n vaihtelulle (Andrew ym. 1994). Lisäksi hoidon toteuttamisessa saattaa olla ongelmia varfariiniannosten, komplikaatioiden ja ruokavalion suhteen (Monagle 2004). Potentiaalisesti henkeä uhkaavat verenvuotokomplikaatiot ovat ehkäistävissä, jos INR voidaan määrittää normaalia useammin. Arvojen tiheämpi Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 389
6 seuranta on helpommin toteutettavissa kotona pikamittarilla. Tämän lehden pääkirjoituksessa (Virjo 2000) on aiemmin pohdittu antikoagulanttihoidon kotiseurannan mahdollisuuksia. Iän ja antikoagulanttihoidon suhdetta on käsitelty Halisen (2001) katsausartikkelissa lähinnä iäkkäämmän väestön osalta. Valitettavasti aineistomme perusteella on vaikea arvioida kotiseurannan toimivuutta imeväisikäisillä lapsilla. Teknisesti kotiseuranta on mahdollista tässäkin ryhmässä, mutta kokemuksemme mukaan se voi olla hyvin vaikea toteuttaa. Samanaikaisesti pikamittarilla ja sairaalalaboratoriossa määritetyt INR-arvot ovat korreloineet hyvin huolimatta eroista näytteenottotekniikassa ja tromboplastiiniajan määrittämisessä (Atterman ym. 1998, Cromheecke ym. 2000, Marzinotto ym. 2000, van der Besselar 2001). Tutkimukset aikuispotilailla ovat osoittaneet, että pitkäaikaisen oraalisen antikoagulanttihoidon komplikaatiot ovat kotiseurannan aikana vähäisempiä kuin tavanomaisessa seurannassa (Cromheecke ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Näiden tulosten perusteella Yhdysvaltojen Food and Drug Administration on hyväksynyt kotiseurannan pikamittarilla huolimatta siihen mahdollisesti liittyvistä virhelähteistä. Lapsille ei ole tehty yhtään tutkimusta, jossa olisi verrattu näiden kahden menetelmän turvallisuutta ja laatua. Christensenin ym. (2001a) 14 lapsipotilaan aineistossa ei ilmaantunut oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannassa keskimäärin 547 päivän seuranta-aikana yhtään tromboembolista tai vuotokomplikaatiota. Samansuuntaiset tulokset saatiin myös omassa tutkimuksessamme, jossa keskimääräinen seuranta-aika oli 860 päivää. Aikuispotilailla tehdyissä tutkimuksissa keskimäärin % kotimittausarvoista osui hoitoalueelle. Terveillä verrokeilla osuus oli % (Cromheecke ym. 2000, Christensen ym. 2001b). Eräässä lapsitutkimuksessa vastaava osuus oli kotiseurannassa 66 %. Omat tuloksemme (69 % kotimittausarvoista hoitoalueella) ovat samankaltaisia. On arveltu, että joillakin potilailla pikamittarit antaisivat järjestelmällisesti suurempia tai pienempiä INR-arvoja verrattuna laboratoriossa mitattuihin. Omat tuloksemme (kuva) eivät suoraan tue tätä oletusta. Aineistossamme oli kuitenkin kaksi lasta, joilla pikamittaus antoi järjestelmällisesti suurempia arvoja kuin laboratoriomittaus. Eri metodeilla samana päivänä mitatut arvot erosivat toisistaan enimmillään 0,5 yksikköä 30 %:ssa määrityksistä. Näin iso ero saattaa vaikuttaa varfariinihoitoon. Tämän vuoksi perheitä kehotetaan toistamaan kotimittaus, jos tulos poikkeaa huomattavasti odotetusta, ja muuttamaan varfariiniannosta vasta, kun uusintamittaus vahvistaa tuloksen. Valitettavasti emme pystyneet laskemaan ja analysoimaan kotiseurannan kustannuksia. On selvää, että yhden mittauksen suoritus on halvempaa laboratoriossa, jossa määrityksiä tehdään isoissa sarjoissa. Kuitenkin mittauksien hinta nousee huomattavasti, jos mukaan lasketaan myös kustannukset, jotka aiheutuvat potilaan tulosta laboratorioon. Luonnollisesti isoja säästöjä koituu siitä, että luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla voidaan ehkäistä vakavia komplikaatioita. Turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että perheille annetaan tarkat ohjeet pikamittarin käytöstä ja toiminnasta ongelmien ilmetessä. Perheillä pitää myös olla mahdollisuus aina konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa mittaustuloksista ja lääkeannoksesta. Kirjallisuutta Andrew M, Marzinotto V, Brooker LA, ym. Oral anticoagulation therapy in pediatric patients: a prospective study. Thromb Haemost 1994;71: Atterman J, Kynde K, Hasenkam JM. Precision of patients measurements of the international normalized ratio (INR) using a patient operated whole blood home coagulometer. Thromb Res 1998;92: Christensen TD, Attermann J, Hjortdal VE, Maegaard M, Hasenkam JM. Self-management of oral anticoagulation in children with congenital heart disease. Cardiol Young 2001(a);11: Christensen TD, Attermann J, Pilegaard HK, Andersen NT, Maegaard M, Hasenkam JM. Self-management of oral anticoagulation therapy for mechanical heart valve patients. Scand Cardiovasc J 2001(b);35: S. Mähönen ym.
7 Cromheecke ME, Levi M, Colly LP, ym. Oral anticoagulation self-management and management by a specialist anticoagulation clinic: a randomised cross-over comparison. Lancet 2000;356: Cummings SR, Stewart LA, Hulley SB. Designing questionnaires and data collection instruments. Kirjassa: Hulley SB, Cummings SR, Browner WS, Grady D, Hearst N, Newman TB, toim. Designing clinical research. Toinen painos. Philadelphia: Lippincot, Williams & Wilkins, 2001, s Ezekowitz MD. Anticoagulation management of valve replacement patients. J Heart Valve Dis 2002;11:Suppl 1:S Halinen MO. Ikä ja antikoagulanttihoito. Duodecim 2001;117(16): International Committee for Standardization in Hematology, International Committee on Thrombosis and Haemostasis: ICSH/ICTH recommendations for reporting prothrombin time in oral anticoagulation control. Thromb Haemost 1985;53: Kitchen S, Preston FE. Standardization of prothrombin time for laboratory control of oral anticoagulant therapy. Semin Thromb Hemost 1999;25: Marzinotto V, Monagle P, Chan A, ym. Capillary whole blood monitoring of oral anticoagulants in children in outpatient clinics and the home settings. Pediatr Cardiol 2000;21: Monagle P, Michelson AD, Bovill E, Andrew M. Antithrombotic therapy in children. Chest 2001;119 Suppl 1:344S 70S. Monagle P. Anticoagulation in the young. Heart 2004;90: van der Besselar AMHP. Accuracy, precision, and quality control for pointof-care testing of oral anticoagulation. J Thromb Thrombolysis 2001;12: Virjo I. Antikoagulanttihoito potilaan haltuun? Duodecim 2000;116: Watzke HH, Forberg E, Svolba G, Jimenez-Boj E, Krinninger B. A prospective controlled trial comparing weekly self-testing and self-dosing with the standard management of patients on stable oral anticoagulation. Thromb Haemost 2000;83: SAARA MÄHÖNEN, LK smahonen@hytti.uku.fi Kuntokuja 2 C Kuopio PEKKA RIIKONEN, dosentti, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka ja Kuopion Yliopisto Kuopio RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN, sairaanhoitaja KYS:n lastenklinikka Kuopio TERO TIKANOJA, dosentti, erikoislääkäri Menehtyi syksyllä 2003 Tämä tutkimus jäi yhdeksi hänen viimeisistään Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 391
Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotLaadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus
Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotTekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran
Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut
LisätiedotINR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla
INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009
LisätiedotCoaguChek XS-pikamittarin perehdytys Pikamittaria käyttävien perheiden perehdytyksen kartoitus sekä perehdytysmateriaalin päivitys
CoaguChek XS-pikamittarin perehdytys Pikamittaria käyttävien perheiden perehdytyksen kartoitus sekä perehdytysmateriaalin päivitys Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 19-10-2010 Margit Mäensivu
LisätiedotSelvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 100 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa
Selvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 1 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa Sisältö 1. Johdanto: Selvityksen taustatiedot ja toteutus 2. Erilaiset hoitomallit
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotINR vieritestien laatu
INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015
ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotKOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA T E K I J Ä : Liisa Mäkitalo SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotKunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998
Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot
LisätiedotAlueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta
Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
LisätiedotINTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä
INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotPerusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6
Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
LisätiedotJohdanto. I. TARKKUUS Menetelmä
Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotRadiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
Lisätiedotkalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.
1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotKysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo
Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotCoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA
Panu Kajova CoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA Vierilaitteen ja DiaMed-CD4-analysaattorin tulostasovertailu CoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotINR-VIERITESTIN TULOKSISSA COAGUCHEK-MITTAREILLA POIKKEAMIA TULOSTA- SOLLA YLI 4,5
LABORATORIOTIEDOTE 19/2018 31.08.2018/PL INR-VIERITESTIN TULOKSISSA COAGUCHEK-MITTAREILLA POIKKEAMIA TULOSTA- SOLLA YLI 4,5 Roche Diagnosticsin ilmoituksen mukaan tietyillä CoaguChek mittareilla ja tietyillä
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotLIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016
LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016 Yhteenvetoraportti N=393 Kysely avattiin 25.11.2016 ja vastausaika päättyi 19.12.2016. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä ja oppilaat vastasivat
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotOpas laboratoriohenkilökunnalle
Opas laboratoriohenkilökunnalle HEMLIBRA (emisitsumabi) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
Lisätiedot