Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan toimivuutta. Yhteensä 19 oraalista antikoagulanttihoitoa saavaa potilasta seurasi hoitoaan kotimittarilla. Perheiden pitämistä kirjanpidoista kerättiin kotona mitatut INR-arvot (INR = International normalized ratio), ja niitä verrattiin sairaalassa mitattuihin INR-arvoihin. Potilaiden perheille lähetettiin myös kyselylomake. Yhtään tromboottista tai verenvuotokomplikaatiota ei ilmaantunut 44,7 potilasvuoden aikana. Kotona mitatuista INR-arvoista hoitoalueelle osui % (mediaani 69 %). Kaikki kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä kotiseurantaan, ja 63 %:n mukaan iso etu kotiseurannassa oli se, ettei verinäytettä tarvinnut ottaa laskimopunktiolla vaan kapillaariverinäyte sormenpäästä oli riittävä. Vastanneista 47 % oli sitä, ettei kotiseurannassa ollut mitään huonoja puolia, kun taas 42 % koki ajoittain epävarmuutta. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta on luotettava menetelmä lapsipotilailla. On kuitenkin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset valvovat kotiseurantaa ja hoitoa, ja että perheille annetaan täsmälliset ohjeet siitä, miten toimia erilaisissa kliinisissä tilanteissa. O raalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevien lapsipotilaiden määrä on kasvamassa. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen leikkaushoito on nykyään varsin menestyksekästä. Potilas, jolla on yksikammioinen sydän, leikataan usein kaksi tai kolme kertaa, jotta saavutetaan nk. Fontanin verenkierto sydämessä. Tällöin systeeminen laskimokierto johdetaan pulmonaalisuoniin ilman ventrikulaarista pumppaustoimintaa. Hidas verenkierto altistaa tromboembolisille komplikaatioille, ja tämän vuoksi antikoagulanttihoito on aiheellinen. Näiden potilaiden antikoagulaation kesto vaihtelee muutamista kuukausista koko eliniän mittaiseen. Tekoläppäpotilailla tromboembolisten komplikaatioiden riski on suurentunut elimistössä olevan vierasmateriaalin vuoksi. Tämän vuoksi he tarvitsevat profylaktista Duodecim 2005;121: antikoagulanttihoitoa. Antikoagulantin käyttö on aiheellista eräissä muissakin kardiologisissa sairauksissa ja potilailla, joilla on synnynnäisiä häiriöitä verenhyytymisjärjestelmässä (Monagle ym. 2001). Suomessa pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevat potilaat käyttävät oraalisena antikoagulanttina pelkästään varfariinia. Veren hyytymisastetta on seurattava tarkasti, jotta tromboottiset ja verenvuotokomplikaatiot voitaisiin välttää. Tärkein laboratoriotesti, jolla veren hyytymisjärjestelmää mitataan, on tromboplastiiniaika (P-TT). International Committee of Standardization in Hematology (ICSH) antoi vuonna 1985 suosituksen, jonka mukaan P-TT ilmaistaan ns. international normalized ratio -yksiköinä (INR). INR määritetään mitatun P-TT:n ja laboratorion ns. normaalin P-TT:n suhteena, joka standardoidaan käytetyn reagens- 385

2 sin ISI-arvolla (international sensitivity index). Ilmaistaessa tromboplastiiniaika INR-yksiköinä ovat eri tulokset vertailukelpoisia, vaikka reagensseina käytettäisiin eri tromboplastiineja (Kitchen ja Preston 1999). Kansainvälisten suositusten mukaan INR:n tavoitealue on aikuisilla tekoläppäpotilailla 2,5 3,5 ja muilla potilailla 2,0 3,0 (Ezekowitz 2002). Näiden suositusten perusteella on johdettu tavoitealueet myös lapsipotilaille (Monagle ym. 2001). Sairaalassamme tekoläppäpotilaiden tavoitearvo on 3,0 (2,5 4,0), ja muiden oraalista antikoagulanttihotoa saavien 2,5 (2,0 3,0). Varfariinin aktiivisuutta on vaikeampi seurata lapsilla kuin aikuisilla. Laskimoverinäytteen saaminen on usein teknisesti vaikeaa ja myös epämiellyttävää lapselle. Lisäksi INR-arvot vaihtelevat nopeammin ja enemmän infektioiden takia (Andrew ym. 1994). Tämän vuoksi seurantamääritys pitää tehdä useammin kuin aikuispotilaille. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannassa INR-arvon määrittäminen tehdään kapillaarikokoverinäytteestä. Näytteen ottamiseen ja INR:n pikamittaukseen liittyvät seikat on esitetty tarkasti kirjallisuudessa (Atterman ym. 1998). Pikamittarilla saatujen INR-arvojen tarkkuus on osoitettu hyväksi, mutta laboratoriomittausten katsotaan olevan yleensä tarkkuudeltaan hieman parempia. Aikuispotilaiden kotiseurantalaitteella tehdyt seurantatutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että oraalisen antikoagulanttihoidon komplikaatiot olisivat vähäisempiä kotiseurannassa oleville verrattuna tavanomaiseen laboratorioseurantaan (Cromheecke ym. 2000, Watzke ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Tämän vuoksi pikamittareiden käyttö tulee yleistymään lapsipotilaiden seurannassa. Toistaiseksi on kuitenkin vain hyvin vähän tuloksia kotiseurannan toimivuudesta lapsipotilailla (Marzinotto ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Aineisto ja menetelmät Kaikkien KYS:n sairaanhoitopiirissä synnynnäisistä sydänvioista kärsivien ja leikattujen lapsipotilaiden seuranta on keskitetty lastentautien poliklinikkaan. Kaikki oraalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevat lapsipotilaat käyvät säännöllisesti polikliinisessä seurannassa. Marraskuusta 1996 lähtien kaikille 23:lle oraalista antikoagulanttihoitoa saavalle potilaalle tarjottiin mahdollisuus INR:n kotiseurantaan. Tähän tutkimukseen keräsimme maaliskuuhun 2002 asti kertyneet tiedot. Sairaalan laboratoriossa mitatut INR-arvot keräsimme sairaalan tiedostosta ja kotona mitatut arvot saimme perheiden tekemistä muistiinpanoista. Aineistoon otettiin tiedot yhteensä 19 potilaasta (taulukko 1). Yhdeltä potilaalta emme saaneet mitään tietoa kotiseurannasta, ja lisäksi jätimme analyysistämme pois kaksi nuorta, joiden kotiseuranta oli kestänyt alle kaksi kuukautta, ja yhden, joka oli lähes koko ajan sairaalassa. Yhdeksästätoista potilaasta yhdeksän oli tyttöjä ja kymmenen poikaa, iältään 1,5 18-vuotiaita (keskiarvo 7,3 v, mediaani 6 v). Potilaista kymmenellä oli yksikammioinen eli univentrikulaarinen sydän, neljällä tekoläppä, kahdella laajentava kardiomyopatia, yhdellä pulmonaarihypertensio, yhdellä sydämen oikean puolen restriktio, johon liittyi eteislepatusepisodeja, ja yhdellä potilaalla proteiini C:n vajaus, jota komplisoivat useat tromboottiset tapahtumat. Seuranta-ajan kuluessa ei ilmaantunut laskimotukoksia. Kotiseurannan aika vaihteli kolmesta kuukaudesta 65 kuukauteen (mediaani 28 kk). Potilasvuosia kertyi seurannassa yhteensä 44,7. Kotimittaukset tehtiin Coaguchek-laitteella (Boehringer Mannheim GmbH)(Atterman ym. 1998). Hoidon aloituksesta ja potilaiden opetuksesta vastasi kardiologi. Alkuun perheet keskustelivat lääkärin kanssa oraalisen antikoagulanttihoidon yleisistä periaatteista ja kotiseurannasta. Sen jälkeen sairaanhoitaja opetti perusteellisesti laitteen käytön perheille. Saman päivän aikana lääkäri järjesti uuden opetuskerran seurannasta ja varfariinin annostelusta. Tämän jälkeen perheet aloittivat päivittäisen INR-seurannan kotona ja olivat yhteydessä joko hoitavaan lääkäriin tai sairaanhoitajaan viikoittain, osassa tapauksista jopa päivittäin. Viikon kotiseuranta-ajan jälkeen perheet tulivat poliklinikkaan seurantakäynnille. Tämän jälkeen INR-mittaukset suoritettiin asteittain pitenevin aikavälein. Mittaus suositeltiin tehtäväksi kerran viikossa. Lisämittauksia tehtiin, jos lapsi sairastui akuutisti tai sai antibioottikuurin. Puhelinkonsultaatiota hoitohenkilökunnan kanssa suositeltiin, jos epävarmuutta ilmenisi. Kotiseurannan toteutuminen tarkistettiin aina lastenkardiologisen poliklinikkakäynnin yhteydessä. Perheille annettiin myös kirjalliset ohjeet pikamittarin käytöstä ja yleisohjeet varfariiniannoksen muuttamisesta mittattujen INR-arvojen mukaan. Ne potilaat, joiden tavoitearvo oli 2,0 3,0 saivat seuraavanlaiset ohjeet: Jos INR on toistetuissa mittauksissa (kaksi mittausta tai enemmän) alle 2,0, annosta suurennetaan noin %. Jos INR on toistetusti yli 3,0 mutta alle 4,0, annosta pienennetään noin %. Jos INR on toistetusti yli 4,0, ei samana päivänä anneta lääkettä ollenkaan, ja INR tarkistetaan seuraavana päivänä. Mikäli INR on yli 6,0, pyydetään ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Niille potilaille, joiden tavoitearvo oli 2,5 4,0 annettiin seuraavat ohjeet: Jos INR on toistetusti alle 2,5, annosta lisätään noin %. Jos arvo on toistetusti yli 3,5, annosta vähennetään noin %. Jos se on yli 4,0, ei samana päivänä anneta lääkettä ollenkaan, ja arvo tar- 386 S. Mähönen ym.

3 TAULUKKO 1. Tietoa potilaista, jotka sisällytettiin analyyseihin. Sukupuoli Ikä Perussairaus Antikoagulanttihoidon kesto INR:n tavoitealue Poika 14 v 2 kk Yksikammioinen sydän 2 v 6 kk 2,0 3,0 Tyttö 1 v 9 kk Laajentava kardiomyopatia 3 kk 2,0 3,0 Tyttö 14 v 7 kk Tekoläppä 4 v 10 kk 2,5 4,0 Poika 5 v Yksikammioinen sydän 3 kk,0 3,0 Tyttö 12 v 3 kk Tekoläppä 5 v 2 kk 2,5 4,0 Poika 9 v 7 kk Tekoläppä 9,5 kk 2,5 4,0 Poika 4 v 8 kk Yksikammioinen sydän 2 v 11 kk 2,0 3,0 Tyttö 7 v 9 kk Yksikammioinen sydän 4 v 4 kk 2,0 3,0 Poika 5 v 5 kk Yksikammioinen sydän 2 v 10 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 8 kk Laajentava kardiomyopatia 5 kk 2,0 3,0 Tyttö 3 v 3 kk Yksikammioinen sydän 1 v 2 kk 2,0 3,0 Tyttö 17 v 10 kk Oikean puolen restriktio, eteislepatusepisodit 3 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 3 kk Yksikammioinen sydän 2 v 2,0 3,0 Tyttö 7 v 6 kk Yksikammioinen sydän 3 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 3 v 9 kk Pulmonaalihypertensio 1 v 8 kk 2,0 3,0 Tyttö 2 v 10 kk Proteiini C:n puutos 2 v 5 kk 2,0 3,0 Poika 2 v 5 kk Yksikammioinen sydän 8 kk 2,0 3,0 Poika 17 v Tekoläppä 5 v 3 kk 2,5 4,0 Tyttö 9 v 6 kk Yksikammioinen sydän 13 kk 2,0 3,0 kistetaan seuraavana päivänä. Mikäli INR on yli 6, pyydetään ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan. INR mitattiin KYS:n laboratoriossa vähintään kerran kolmessa kuukaudessa, jotta voitiin varmistua siitä, ettei kotimittauksissa tapahtunut virheitä. Perheiden kirjanpito kotimittauksista kerättiin. Samana päivänä kotona mitattuja arvoja verrattiin sairaalalaboratoriossa saatuihin. Kunkin potilaan kotiarvojen ja laboratoriossa samana päivänä mitattujen arvojen erotus laskettiin, ja näiden erotusten mediaani määritettiin jokaiselle potilaalle. Lisäksi määritettiin koko aineistolle yhteinen erotusten mediaani. Helmikuussa 2002 lähettiin kysely kaikille 23 perheelle, jotka olivat aikanaan aloittaneet kotiseurannan. Näistä perheistä 19 vastasi kyselyyn. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa perheiden kokemuksia INR-kotiseurannasta. Kysymykset, joissa oli viisi vaihtoehtoa, skaalattiin Likertin asteikkoa käyttäen. Vaihtoehtojen ääripäissä olivat»täysin samaa» ja»täysin eri» (Cummings ym. 2001). Lisäksi lomakkeessa oli muutamia avoimia kysymyksiä, jotka antoivat mahdollisuuden kertoa seurantaan liittyvistä ongelmista, eduista ja haitoista omin sanoin. Samanaikaisesti keräsimme kotiseurannassa kertyneet INRarvot. Tulokset Lähes 45 potilasvuoden aikana ei ilmaantunut yhtään kliinisesti merkittävää tromboottista tai verenvuotokomplikaatiota. Vanhempien kirjanpidosta kävi ilmi, että perheet tai potilaat itse mittasivat INR-arvon keskimäärin 4,8 kertaa kuukaudessa (minimi kaksi, maksimi 12 kertaa). Perheen äiti suoritti mittaukset 78 %:ssa tapauksista, perheen isä 39 %:ssa ja potilas itse 17 %:ssa. Sairaalan laboratoriossa potilaiden INR mitattiin keskimäärin 5,4 kertaa vuodessa (minimi kaksi, maksimi 12 kertaa). INR osui kotimittauksissa hoitoalueelle %:ssa tapauksista (mediaani 69 %). Jos parillisia mittauksia (määritys samana päivänä pikamittarilla ja sairaalan laboratoriossa) tehtiin neljä tai enemmän, laskettiin jokaiselle näistä parimittauksista myös erotus. Yksitoista potilasta Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 387

4 2,5 1,5 0,5 0,5 1,5 2,5 2,0 2,5 3,0 TAULUKKO 2. Tietoja potilaista, joiden kotimittaustulosten osuvuus tavoitealueelle (INR 2 3) oli maksimissaan 50 %. Sukupuoli Kotiseurannan kesto Mittauksista tavoitealueella (%) Mittauksia yhteensä Poika 14 kk Tyttö 3,5 v Tyttö 3,5 v Tyttö 2,5 v KUVA. Laboratoriomittausten ja kotimittausten välinen korrelaatio. Pikamittarilla (Coaguchek) mitattujen INR-arvojen ja laboratoriossa samana päivänä mitattujen INR-arvojen välinen erotus y-akselilla. Jokaisen potilaan pikamittarilla mitattujen INR-arvojen mediaanit x-akselilla. täytti ehdon. Erotusten mediaani vaihteli välillä 0,1 0,6 INR-yksikköä, ja kaikkien yhdentoista potilaan yhteinen erotusten mediaani oli 0,3. Parimittauksista 70 %:ssa ero oli alle 0,5 yksikköä. Kuvassa on esitetty pikamittarilla ja sairaalalaboratoriossa saatujen INR-arvojen välinen korrelaatio ja pikamittausarvojen mediaani. Aineistossamme oli viisi potilasta, joilla kotona mitattujen arvojen osuvuus tavoite alueelle vaihteli välillä % (taulukko 2). Kyselylomakkeista kerättyjen tietojen perusteella arvioimme, että yhdellä potilaalla syynä huonoon osuvuuteen saattoi olla laitteen käytön opetuksen puutteellisuus ja kahdella potilaalla verinäytteen ottoon liittyvät ongelmat. Kuitenkin kaikkien näiden potilaiden kotiseuranta oli kestänyt jo suhteellisen pitkään, ja saamiemme tulosten perusteella on vaikea arvioida täsmällisesti, mitkä olivat syinä heikompaan osuvuuteen. Kyselylomakkeen täytti äiti kuudessatoista tapauksessa, isä kahdessa ja lapsi itse yhdessä. Kyselyn tuloksista on esitetty tiedot taulukossa 3. Tyypillinen tilanne, joka johtaa komplikaatioihin lapsipotilaan pitkäkestoisen oraalisen antikoagulanttihoidon aikana, on infektio. Ripuli aiheuttaa usein INR-arvon nopean kasvun. Anti bioottikuuri saattaa vaikuttaa suoliston bakteerikantaan, varfariinin imeytymiseen ja jopa siihen, miten varfariini sitoutuu kantajaproteiiniin. Kotiseurannan muistiinpanot osoittivat aineistossamme useita infektioiden aikaisia tilanteita, joissa varfariiniannoksen pienentäminen tai jopa lääkityksen hetkellinen lopettaminen oli tarpeen, jotta voitiin välttyä verenvuotokomplikaatiolta (INR yli 4). K-vitamiinia annettiin, jos kotona mitattu INR oli yli 6 ja samana päivänä sairaalalaboratoriossa tehty mittaus vahvisti löydöksen. Näin tapahtui kolme kertaa tämän tutkimuksen aikana. Y D I N A S I A T Oraalista antikoagulanttihoitoa tarvitsevien lasten määrä on lisääntymässä. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen leikkaushoito on nykyään varsin menestyksekästä. Oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta on erityisen hyödyllistä lapsilla, joilla hoitoon liittyy monia vaikeuksia. On äärimmäisen tärkeää, että perheet saavat tarkat ohjeet kotiseurannan toteuttamisesta ja että heillä on aina tarvittaessa mahdollisuus konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa. 388 S. Mähönen ym.

5 TAULUKKO 3. Vastausten jakaumat (%) lomakekyselyssä. Väittämä Täysin eri Osin eri Ei osaa sanoa Osin samaa Täysin samaa Kotiseuranta Coaguchekilla on helppoa Saimme tarpeeksi opetusta laitteen käytöstä Laitetta on helppo käyttää Verinäyte on helppo ottaa Luotan omiin mittaustuloksiini Kotiseuranta aiheuttaa ylimääräistä stressiä Lääkeannoksen muuttaminen aiheuttaa ylimääräistä stressiä Samme tarpeeksi tukea hoitohenkilökunnalta Olemme tyytyväisiä kotiseurantaan Seuranta sairaalassa esim. 2 viikon välein ajaisi saman asian kuin kotiseuranta 1 Yksi vastaus puuttuu Pohdinta Tutkimuksemme päähavainto oli, että lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta onnistui. Kaikki kyselyyn vastanneet perheet olivat tyytyväisiä kotiseurantamahdollisuuteen. Tulokset osoittavat myös, että INR:n kotiseuranta pikamittarilla on suhteellisen turvallinen ja mahdollistaa varfariinihoidon ilman komplikaatioita. Tulokset ovat yhdenmukaisia aikuisaineistoista aiemmin julkaistujen tulosten kanssa (Cromheecke ym. 2000, Watzke ym. 2000, Christensen ym. 2001). Tutkimuksemme päävahvuus on, että tulokset ovat väestöpohjaisia. Heikkouksia ovat potilaiden pieni määrä ja se, että aineisto kerättiin laadultaan vaihtelevien muistiinpanojen pohjalta, mikä estää tarkemman analysoinnin. Aineistomme kuvaa kuitenkin suhteellisen hyvin lapsipotilaiden kotiseurannan toteutettavuutta ja luotettavuutta. Huolimatta yleisestä tyytyväisyydestä kotiseurantaa kohtaan 42 % vastanneista oli sitä, etteivät he voineet täysin luottaa omaan kykyynsä suoriutua kotiseurannasta tarpeeksi hyvin. Kuitenkin vain 10 % vastanneista koki saaneensa liian vähän opetusta. Joka tapauksessa nämä tulokset korostavat, että potilaalla tai perheellä on oltava täydellinen varmuus mahdollisuudesta konsultoida aina tarvittaessa hoidosta vastaavaa henkilökuntaa. Kolmannes vastanneista piti kirjanpitoa INR-arvoista ja varfariiniannoksista ongelmallisena. Varfariini voi vaikuttaa lapsipotilailla veren hyytymisjärjestelmään nopeammin kuin aikuisilla. INR-arvo saattaa suurentua varsin nopeasti infektioiden aikana. Lasten primaarisairauksien mutkikas ja labiili luonne yhdistettynä pitkäkestoiseen oraaliseen antikoagulaatioon altistavat potilaat INR:n vaihtelulle (Andrew ym. 1994). Lisäksi hoidon toteuttamisessa saattaa olla ongelmia varfariiniannosten, komplikaatioiden ja ruokavalion suhteen (Monagle 2004). Potentiaalisesti henkeä uhkaavat verenvuotokomplikaatiot ovat ehkäistävissä, jos INR voidaan määrittää normaalia useammin. Arvojen tiheämpi Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 389

6 seuranta on helpommin toteutettavissa kotona pikamittarilla. Tämän lehden pääkirjoituksessa (Virjo 2000) on aiemmin pohdittu antikoagulanttihoidon kotiseurannan mahdollisuuksia. Iän ja antikoagulanttihoidon suhdetta on käsitelty Halisen (2001) katsausartikkelissa lähinnä iäkkäämmän väestön osalta. Valitettavasti aineistomme perusteella on vaikea arvioida kotiseurannan toimivuutta imeväisikäisillä lapsilla. Teknisesti kotiseuranta on mahdollista tässäkin ryhmässä, mutta kokemuksemme mukaan se voi olla hyvin vaikea toteuttaa. Samanaikaisesti pikamittarilla ja sairaalalaboratoriossa määritetyt INR-arvot ovat korreloineet hyvin huolimatta eroista näytteenottotekniikassa ja tromboplastiiniajan määrittämisessä (Atterman ym. 1998, Cromheecke ym. 2000, Marzinotto ym. 2000, van der Besselar 2001). Tutkimukset aikuispotilailla ovat osoittaneet, että pitkäaikaisen oraalisen antikoagulanttihoidon komplikaatiot ovat kotiseurannan aikana vähäisempiä kuin tavanomaisessa seurannassa (Cromheecke ym. 2000, Christensen ym. 2001a). Näiden tulosten perusteella Yhdysvaltojen Food and Drug Administration on hyväksynyt kotiseurannan pikamittarilla huolimatta siihen mahdollisesti liittyvistä virhelähteistä. Lapsille ei ole tehty yhtään tutkimusta, jossa olisi verrattu näiden kahden menetelmän turvallisuutta ja laatua. Christensenin ym. (2001a) 14 lapsipotilaan aineistossa ei ilmaantunut oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannassa keskimäärin 547 päivän seuranta-aikana yhtään tromboembolista tai vuotokomplikaatiota. Samansuuntaiset tulokset saatiin myös omassa tutkimuksessamme, jossa keskimääräinen seuranta-aika oli 860 päivää. Aikuispotilailla tehdyissä tutkimuksissa keskimäärin % kotimittausarvoista osui hoitoalueelle. Terveillä verrokeilla osuus oli % (Cromheecke ym. 2000, Christensen ym. 2001b). Eräässä lapsitutkimuksessa vastaava osuus oli kotiseurannassa 66 %. Omat tuloksemme (69 % kotimittausarvoista hoitoalueella) ovat samankaltaisia. On arveltu, että joillakin potilailla pikamittarit antaisivat järjestelmällisesti suurempia tai pienempiä INR-arvoja verrattuna laboratoriossa mitattuihin. Omat tuloksemme (kuva) eivät suoraan tue tätä oletusta. Aineistossamme oli kuitenkin kaksi lasta, joilla pikamittaus antoi järjestelmällisesti suurempia arvoja kuin laboratoriomittaus. Eri metodeilla samana päivänä mitatut arvot erosivat toisistaan enimmillään 0,5 yksikköä 30 %:ssa määrityksistä. Näin iso ero saattaa vaikuttaa varfariinihoitoon. Tämän vuoksi perheitä kehotetaan toistamaan kotimittaus, jos tulos poikkeaa huomattavasti odotetusta, ja muuttamaan varfariiniannosta vasta, kun uusintamittaus vahvistaa tuloksen. Valitettavasti emme pystyneet laskemaan ja analysoimaan kotiseurannan kustannuksia. On selvää, että yhden mittauksen suoritus on halvempaa laboratoriossa, jossa määrityksiä tehdään isoissa sarjoissa. Kuitenkin mittauksien hinta nousee huomattavasti, jos mukaan lasketaan myös kustannukset, jotka aiheutuvat potilaan tulosta laboratorioon. Luonnollisesti isoja säästöjä koituu siitä, että luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla voidaan ehkäistä vakavia komplikaatioita. Turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että perheille annetaan tarkat ohjeet pikamittarin käytöstä ja toiminnasta ongelmien ilmetessä. Perheillä pitää myös olla mahdollisuus aina konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa mittaustuloksista ja lääkeannoksesta. Kirjallisuutta Andrew M, Marzinotto V, Brooker LA, ym. Oral anticoagulation therapy in pediatric patients: a prospective study. Thromb Haemost 1994;71: Atterman J, Kynde K, Hasenkam JM. Precision of patients measurements of the international normalized ratio (INR) using a patient operated whole blood home coagulometer. Thromb Res 1998;92: Christensen TD, Attermann J, Hjortdal VE, Maegaard M, Hasenkam JM. Self-management of oral anticoagulation in children with congenital heart disease. Cardiol Young 2001(a);11: Christensen TD, Attermann J, Pilegaard HK, Andersen NT, Maegaard M, Hasenkam JM. Self-management of oral anticoagulation therapy for mechanical heart valve patients. Scand Cardiovasc J 2001(b);35: S. Mähönen ym.

7 Cromheecke ME, Levi M, Colly LP, ym. Oral anticoagulation self-management and management by a specialist anticoagulation clinic: a randomised cross-over comparison. Lancet 2000;356: Cummings SR, Stewart LA, Hulley SB. Designing questionnaires and data collection instruments. Kirjassa: Hulley SB, Cummings SR, Browner WS, Grady D, Hearst N, Newman TB, toim. Designing clinical research. Toinen painos. Philadelphia: Lippincot, Williams & Wilkins, 2001, s Ezekowitz MD. Anticoagulation management of valve replacement patients. J Heart Valve Dis 2002;11:Suppl 1:S Halinen MO. Ikä ja antikoagulanttihoito. Duodecim 2001;117(16): International Committee for Standardization in Hematology, International Committee on Thrombosis and Haemostasis: ICSH/ICTH recommendations for reporting prothrombin time in oral anticoagulation control. Thromb Haemost 1985;53: Kitchen S, Preston FE. Standardization of prothrombin time for laboratory control of oral anticoagulant therapy. Semin Thromb Hemost 1999;25: Marzinotto V, Monagle P, Chan A, ym. Capillary whole blood monitoring of oral anticoagulants in children in outpatient clinics and the home settings. Pediatr Cardiol 2000;21: Monagle P, Michelson AD, Bovill E, Andrew M. Antithrombotic therapy in children. Chest 2001;119 Suppl 1:344S 70S. Monagle P. Anticoagulation in the young. Heart 2004;90: van der Besselar AMHP. Accuracy, precision, and quality control for pointof-care testing of oral anticoagulation. J Thromb Thrombolysis 2001;12: Virjo I. Antikoagulanttihoito potilaan haltuun? Duodecim 2000;116: Watzke HH, Forberg E, Svolba G, Jimenez-Boj E, Krinninger B. A prospective controlled trial comparing weekly self-testing and self-dosing with the standard management of patients on stable oral anticoagulation. Thromb Haemost 2000;83: SAARA MÄHÖNEN, LK Kuntokuja 2 C Kuopio PEKKA RIIKONEN, dosentti, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka ja Kuopion Yliopisto Kuopio RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN, sairaanhoitaja KYS:n lastenklinikka Kuopio TERO TIKANOJA, dosentti, erikoislääkäri Menehtyi syksyllä 2003 Tämä tutkimus jäi yhdeksi hänen viimeisistään Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta 391

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut

Lisätiedot

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

CoaguChek XS-pikamittarin perehdytys Pikamittaria käyttävien perheiden perehdytyksen kartoitus sekä perehdytysmateriaalin päivitys

CoaguChek XS-pikamittarin perehdytys Pikamittaria käyttävien perheiden perehdytyksen kartoitus sekä perehdytysmateriaalin päivitys CoaguChek XS-pikamittarin perehdytys Pikamittaria käyttävien perheiden perehdytyksen kartoitus sekä perehdytysmateriaalin päivitys Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 19-10-2010 Margit Mäensivu

Lisätiedot

Selvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 100 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa

Selvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 100 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa Selvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 1 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa Sisältö 1. Johdanto: Selvityksen taustatiedot ja toteutus 2. Erilaiset hoitomallit

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

INR vieritestien laatu

INR vieritestien laatu INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO

Lisätiedot

KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA

KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KOKEMUKSIA INR- TUTKIMUKSEN VIERIANALYTIIKASTA T E K I J Ä : Liisa Mäkitalo SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

CoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA

CoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA Panu Kajova CoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA Vierilaitteen ja DiaMed-CD4-analysaattorin tulostasovertailu CoaguChek XS INR-VIERILAITTEEN KÄYTTÖ RANUAN TERVEYS- KESKUKSESSA

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016

LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016 LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016 Yhteenvetoraportti N=393 Kysely avattiin 25.11.2016 ja vastausaika päättyi 19.12.2016. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä ja oppilaat vastasivat

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi. 10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU SIMON KOULU KYSELYTULOKSET Simon koulun vanhemmille lähettiin kysely koulun toiminnasta marraskuussa 2. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 92 henkilöä. Kyselyssä esitettiin kuusi väittämää koulun eri toimialoilta.

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot